Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Jonny Cato

Ruotsin hallitus ja sitä tukeva ruotsidemokraatit ovat sopineet uusista tiukennuksista työperäiseen maahanmuuttoon. Ensi syksystä alkaen EU:n ulkopuolelta tulevien työntekijöiden on varmistettava työpaikka, josta ansaitsee vähintään 26 560 kruunua eli vähintään 80 prosenttia ruotsalaisten mediaanipalkasta.

Ruotsin uuden pääministerin, moderaattien Ulf Kristerssonin johtama ruotsidemokraattien tukema hallitus ryhtyy määrätietoisesti torjumaan matalapalkkamaahanmuuttoa.
Hallitus on äskettäin sopinut nostavansa vähimmäispalkkarajaa, joka vaaditaan EU:n ulkopuolelta tulevilta maahanmuuttajilta työluvan edellytyksenä. Ensi lokakuun alusta lähtien Ruotsiin töihin haluavien maahanmuuttajien on osoitettava työpaikka, josta maksetaan palkkaa vähintään 26 560 Ruotsin kruunua kuukaudessa eli jopa yli kaksinkertaisesti enemmän nykyiseen 13 000 kruunun vaatimukseen verrattuna.
Euroiksi muutettuna maahanmuuttajien uusi vähimmäispalkkavaatimus on noin 2 300 euroa. Pidemmällä aikavälillä tavoitteena on nostaa tulorajaa edelleen lähemmäksi kohti ruotsalaisten työntekijöiden mediaanipalkkaa.
Korkeasti koulutetut: Tervetuloa
Tulorajojen kiristyksellä pyritään muun muassa estämään koulutusta vailla olevien maahanmuuttajien pääsy Ruotsin työmarkkinoille. Vastaavasti samalla pyritään mahdollistamaan erityisalojen osaajien helpompi pääsy Ruotsiin tarjoamaan työpanostaan aloille, joilla erityisosaajia tarvitaan. Jatkossa siis korkeasti koulutettujen osaajien kynnystä saapua Ruotsiin töihin halutaan madaltaa.
Työperäisen maahanmuuton uudistamisesta on keskusteltu Ruotsissa jo pitkään, sillä maassa on havaittu, että vaikka matalapalkkamaahanmuutolla saadaan näennäisesti lisättyä työikäisten työntekijöiden määrää, lopulta matalan osaamisen maahanmuutto vain heikentää valtion taloutta, koska tulijat eivät tule toimeen palkallaan.
Tällä hetkellä noin 70 prosenttia Ruotsissa työskentelevistä maahanmuuttajista ansaitsee hieman enemmän kuin nykyinen 13 000 euron palkkarajavaatimus, mutta monilla aloilla tienestit myös jäävät tämän alle, etenkin ravintola- ja siivousaloilla.
Maahanmuuttajien matalat palkat ja heikko ostovoima eivät ole pelkästään heidän itsensä vaan kaikkien työntekijöiden ongelma, koska työvoiman ylitarjonta johtaa tilanteeseen, jossa työnantajayrityksillä ei ole tarvetta kilpailla työntekijöistä saati nostaa palkkoja ja parantaa työoloja.
Ruotsin kepu jatkaisi palkkojen polkemista
Maahanmuuttoministeri Maria Malmer Stenergardin <a href="https://www.tv4.se/artikel/13gqUOeRNx7rgwmR6ZL3YY/svidande-kritiken-mot-regeringens-loenekrav-otroligt-anmaerkningsvaert">mukaan</a> uudistus on merkittävä askel Ruotsiin suuntautuvan työvoiman maahanmuuton edellytysten kiristämiseksi.
– Se on myös tärkeä osa paradigman muutosta, jota olemme toteuttamassa maahanmuuttoalalla, Stenergard sanoo.
Ruotsalainen elinkeinoelämä ja Ruotsin keskusta sen sijaan vastustavat uudistusta, koska ne haluaisivat jatkaa matalapalkkamaahanmuuttoa &#8211; ja samalla ruotsalaisen duunarin palkkojen polkemista. Ruotsin keskustaa edustava poliitikko Jonny Cato väittää uudistusta ”yritysvastaiseksi” ja vetoaa siihen, kuinka moni yritys jo nyt käyttää maahanmuuttajia työvoimana.
– On monia yrityksiä, jotka ovat täysin riippuvaisia ​​muiden maiden työvoimasta, ja tämä on vasta ensimmäinen askel hallituksen yritysvastaisessa politiikassa, Cato päästelee.
Ruotsalainen Arbeten-media <a href="https://stage.sudev.fi/ruotsin-hallitus-nostamassa-tyoperaisen-maahanmuuton-minimipalkkaa-elinkeinoelama-ja-keskusta-haluaisivat-jatkaa-palkkojen-polkemista/">moittii</a> keskustapoliitikon päättelyä absurdiksi ja vailla logiikkaa olevaksi.
Suuryritykset maksavat mielellään matalia palkkoja
Ruotsin suunnanmuutos ei olekaan ainoa laatuaan Euroopassa, sillä myös esimerkiksi Saksa on <a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009479496.html">laittamassa</a> työperäisen maahanmuuton pelisääntöjä uusiksi. Saksan hallitus esitteli äskettäin lakiesityksen, joka pyrkii tekemään Saksasta houkuttelevan kohdemaan nimenomaan koulutetuille maahanmuuttajille. Saksan malliin kuuluu pisteytys. Pisteitä saa esimerkiksi englannin ja saksan kielitaidosta, aiemmasta työkokemuksesta sekä koulutuksesta.
Elinkeinoelämän edustajat eri maissa, myös Suomessa, karsastavat tulorajoja &#8211; ja syykin on selvä: työperäinen maahanmuutto tarjoaa yrityksille mahdollisuuden ulkoistaa osa palkanmaksusta veronmaksajien rasitukseksi. Kun on ensin luotu tilanne, jossa Suomeen on helppo saapua töihin matalan osaamisen tehtäviin, joista maksettavalla palkalla ei tule toimeen, loppuosa elämisen kustannuksista jää veronmaksajien maksettavaksi eri tulonsiirtojen, kuten asumistukien ja toimeentulotuen muodossa.
Usein toistuva argumentti on, että Suomessa olevien työikäisten määrää tulisi lisätä maahanmuutolla &#8211; ikään kuin tulijoiden nuppiluvun kasvattaminen tarkoittaisi sitä, että jokaisella tulijalla olisi tarjota lisäarvoa suomalaisille työmarkkinoille. Tosiasiassa matalapalkkamaahanmuutto on pelkkä veronmaksajien tarjoama yritystuki suuryrityksille.
&nbsp;

Ruotsi alkaa määrätietoisesti torjua matalapalkkamaahanmuuttoa – uusi hallitus kaksinkertaisti tulorajan, joka on edellytyksenä maahanpääsylle

Matalapalkkamaahanmuutto ja sen hillitseminen on noussut jälleen puheenaiheeksi Ruotsissa, jossa uuden pääministerin, moderaattien Ulf Kristerssonin johtama hallitus on valmistellut työperäisen maahanmuuton minimipalkkojen merkittävää nostamista. Ruotsin keskustapuolue on kuitenkin asettunut elinkeinoelämän rinnalle vastustamaan uudistusta.

Ruotsalainen Arbeten-media tuo esille ja arvostelee ankarasti sitä, että ruotsalainen elinkeinoelämä yhdessä Ruotsin keskustapuolueen tuella on asettunut näkyvästi vastustamaan uuden hallituksen esitystä työperäisen maahanmuuton minimipalkasta.
Keskustaa edustavat poliitikot Annie Lööf ja Jonny Cato <a href="https://www.svd.se/a/APbyAz/loof-och-cato-hojt-lonegolv-for-arbetskraftsinvandring-kan-sta-sverige-dyrt">torppaavat</a> maahanmuuttajille maksettavien palkkojen alarajan korottamista muun muassa väittämällä, että korkeasti koulutettujen ihmisten virta Ruotsiin pysähtyy, jos minimipalkkoja nostetaan &#8211; ja että Ruotsi menettäisi samalla osaamistaan.
Keskusta halveksii työntekijöitä
Kuten monet Suomessakin, myös ruotsalaiset poliitikot vetoavat ”työvoimapulaan” ja esittävät, että vaikeassa taloudellisessa tilanteessa olevien siirtotyöläisten palkankorotus tulisi kalliiksi.
Arbeten kuvailee poliitikkojen päättelyä absurdiksi ja moittii keskustapolitiitikkoja logiikan puutteesta.
&#8211; Kuten ennenkin, keskusta asettuu välittömästi ruotsalaisen liike-elämän poliittisen haaran rooliin ja tulee mukaan keskusteluun halveksien työntekijöitä, Arbeten kirjoittaa.
Arbeten on poliitikoille ja vaikuttajille suunnattu media, joka on keskittynyt uutisoimaan ammattiliittojen ja työmarkkinakentän asioista.
Lisää työllisten määrää vain paperilla
Asetelmasta voi löytää yhtymäkohtia myös Suomeen, sillä perussuomalaiset aiemmin on esittänyt työn perässä Suomeen muuttaville 3 000 euron <a href="https://stage.sudev.fi/perussuomalaiset-esittaa-tyon-perassa-suomeen-muuttaville-3-000-euron-vahimmaispalkkaraja-kuukaudessa-humanitaarinen-maahanmuutto-lopetettava-kokonaan-ja-ulkomaalaisille-opiskelijoille-lukukausimaks/">vähimmäispalkkarajaa</a> kuukaudessa, sillä vaikka matalapalkkamaahanmuutolla saadaan lisättyä työllisten määrää paperilla, lopulta matalan osaamisen maahanmuutto vain heikentää eikä suinkaan vahvista tulojen ja menojen tasapainoa.
Työperäiseen maahanmuuttoon liittyy myös usein työhön tulleiden maahanmuuttajien alipalkkausta sekä erilaisia hyväksikäyttötapauksia. Arbetenin mukaan Ruotsiin muuttaneiden maahanmuuttajien vähimmäispalkka on tällä hetkellä 13 000 kruunua kuukaudessa. Koska työlainsäädäntö on kuitenkin väljää, on vaikeaa valvoa edes tämän alhaisen palkkatason toteutumista.
Arbetenin mukaan ruotsalaisen työvoiman maahanmuuttolain minimipalkkaa on väistämättä nostettava.
&#8211; Siitä, missä uuden minimipalkan pitäisi tarkalleen olla, voidaan vielä keskustella. Lähtökohtana toistaiseksi on ollut Ruotsin noin 33 000 kruunun mediaanipalkka, mutta tarkkaa ehdotusta ei ole vielä tehty.
Matalat palkat on kaikkien ongelma
Maahanmuuttajien matalat palkat ja heikko ostovoima eivät ole vain maahanmuuttajien itsensä ongelma, vaan kaikkien työntekijöiden, koska työvoiman määrän kohotessa työnantajayrityksillä ei ole painetta nostaa palkkoja ja parantaa työoloja.
Arbeten huomauttaa, että lisäksi palkkojen polkemista voi arvostella myös moraalisesta näkökulmasta.
&#8211; Vaikka keskusta niin luuleekin, ei ole solidaarista antaa muualta tulleiden ihmisten työskennellä sellaisilla palkoilla, joita emme hyväksy ruotsalaissyntyisille työntekijöille.
Ruotsin uusi hallitus toimii ruotsidemokraattien tuen varassa ja edistää myös ruotsidemokraattien tavoitteita, vaikka muodollisesti ruotsidemokraatit ei ole mukana hallituksessa. Arbeten toteaa, että ruotsidemokraateille minimipalkan korottaminen on yksi keino hillitä maahanmuuttoa.
&#8211; Emme kuitenkaan saa olla niin yksimielisiä, että heittäisimme pallon keskustan syliin vain välttääksemme joutumasta samalle puolelle ruotsidemokraattien kanssa.

Ruotsin hallitus nostamassa työperäisen maahanmuuton minimipalkkaa – elinkeinoelämä ja keskusta haluaisivat jatkaa palkkojen polkemista

Jonny Cato

Ruotsi alkaa määrätietoisesti torjua matalapalkkamaahanmuuttoa – uusi hallitus kaksinkertaisti tulorajan, joka on edellytyksenä maahanpääsylle

Ruotsin hallitus nostamassa työperäisen maahanmuuton minimipalkkaa – elinkeinoelämä ja keskusta haluaisivat jatkaa palkkojen polkemista

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025