Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Joonas Kiviranta

Jos mies on koulutukseltaan insinööri, ammatiltaan käytännön ongelmista kiinnostunut lujuuslaskija, kotoisin Tampereelta ja viihtyy parhaiten ruudun ääressä numeroiden ja analyysien parissa, onko hänestä valovoimaiseksi poliitikoksi?

Karisma varmasti riippuu katsojasta, mutta jotain voi päätellä siitä, että 33-vuotias Joonas Kiviranta sai eurovaaleissa lähes 7 000 ääntä.
Kokonaisuudessaan vaalit eivät tällä kertaa sujuneet perussuomalaisten kannalta toivotusti.
Kivirannalla lienee kuitenkin syytä tyytyväisyyteen henkilökohtaisen äänimääränsä vuoksi, kun ottaa huomioon, että hän lähti politiikkaan vasta viisi vuotta sitten.
Kivirantaa voisi kieli poskessa väittää ääriajattelijaksi. Hän on nimittäin aivan äärimmäisen asiakeskeinen. Jopa niin, että osa hänen ulostuloistaan saattaa äkkiseltään kuulostaa melkoisen korkealentoiselta &#8211; tai ainakin teoreettiselta.
<h4>Vaalikampanjakysymys meni nörttihuumorin puolelle</h4>
Vaalikampanjan tuoksinassa Kivirannalle lähetettiin julkinen kysymys, joka koski erästä luonnontieteen tunnetuinta matemaattista ongelmaa eli niin sanotun Navier-Stokesin yhtälön ratkaisumahdollisuutta.
Kyseistä yhtälöä on pyöritetty niin ihmisten kuin algoritmien voimin viimeiset 200 vuotta, mutta lopullinen totuus ei ole vielä auennut kenellekään.
Kiviranta alkoi tyynesti pohtia asiaa kameroiden käydessä ja onnistui jopa muotoilemaan sen ymmärrettävästi niin, ettei sortunut virheisiin yleisöystävällisyyden kustannuksella. Kivirannan fysiikan opettajilla ei ole mitään syytä hävetä, päin vastoin.
&#8211; No ehkä se meni enemmän nörttihuumorin puolelle – niin kysyjän kuin vastaajankin osalta, kuittaa Kiviranta jälkeenpäin.
&#8211; Mutta vaikka käytännön talous- ja tekniset asiat ovat sydäntäni lähinnä, olen kyllä luonnontieteistä laajemminkin kiinnostunut. Olen ollut sitä aina, ja alanvalinta oli selvä jo junnuna.
<h4>Tieteessä pidettävä seinät leveällä ja katto korkealla</h4>
Junnun into vei opiskelemaan fysiikkaa, geofysiikkaa, meteorologiaa ja lentotekniikkaa. Melkoinen kattaus siis. Oppiarvo on tekniikan lisensiaatti, ja ainevalikoima viittaa siihen, ettei Kivirannan asiantuntemus lopu kesken, kun pitää osallistua energia- ja ilmastopoliittiseen päätöksentekoon.
Teknis-luonnontieteellinen tausta tukee pienemmänkin mittakaavan politiikassa.
Kiviranta on istunut vuosia muun muassa Tampereen asuntokiinteistölautakunnassa. Siellä numeropäälle löytyy käyttöä. Insinöörejä pidetään joskus vähän yksitotisina tai putkiaivoina, mutta analyyttisen ajattelutavan vuoksi he hahmottavat suuruusluokkia tai kustannusarvioiden vaihteluvälejä jo erilaisten hankkeiden alkuvaiheessa.
Kiviranta on kuitenkin sitä mieltä, että tieteessä ja tiedepolitiikassa on syytä pitää seinät leveällä ja katto korkealla. Siis siitä huolimatta, että yliopistoissa tuotetaan myös huuhaata tai niin sanottua agendatiedettä eli poliittisia ja moraalisia kannanottoja, jotka on naamioitu tieteellisellä terminologialla.
<h4>Hyödytönkin tiede voi tulla joskus tarpeeseen</h4>
Kiviranta tunnistaa ongelman, mutta ei ole siitä kauhean huolissaan.
&#8211; Tiede on onneksi itseään korjaava järjestelmä, joten luotan siihen, että huuhaa ei kauan tai ainakaan loppumattomiin siinä kokonaisuudessa elä. Kannattaa myös pitää mielessä, että enemmistö suomalaisesta tiederahoituksesta menee kumminkin ihan järkeviin hankkeisiin.
&#8211; Eikä tieteessä kaikkea kuitenkaan voi arvioida suoranaisen hyödyn kannalta. Ihminen on olento, joka pystyy tekemään asioita puhtaasta uteliaisuudesta ja tiedonhalusta. Emme voi tietää etukäteen, tuleeko hankitulle tiedolle käyttöä.
<h4>Ilmastonmuokkaus ei saa olla tabu</h4>
Palataan sitten vielä puhtaasti teknisiin asioihin. Miten ilmakehän ja geotieteiden asiantuntija suhtautuu ajatukseen ilmastonmuokkauksesta?
Tiedejulkaisu Naturessa julkaistu artikkeli maalaa uhkakuvia siitä, miten paikallinen ilmastonmuokkaus voi johtaa ongelmiin aivan toisella puolella maapalloa.
&#8211; Totta on, että riskit ovat suuria. Mutta vielä isomman vahingon ehkä teemme, jos ilmastonmuokkauksen teknisiä toteutusmahdollisuuksia ei edes tutkita. Se voi kuitenkin osoittautua ihmiskunnalle yhdeksi selviytymiskeinoksi muiden joukossa. Minusta yhtäkään kiveä ei pidä jättää kääntämättä, jos sillä tavalla ehkä voidaan auttaa ihmisiä.

Henkilökuvassa: Perusinsinööri Joonas Kiviranta ratkoo käytännön ongelmia – mutta tykkää myös filosofoida

Perussuomalaisten eurovaaliehdokas Joonas Kivirannan mielestä EU:n sääntöviidakko ja keskushallinto tukahduttavat pahasti Euroopan talouskasvua.

– Byrokraattinen asenne ja ylisääntely näivettävät Eurooppaa. Meidän pitäisi keskittyä enemmän talouskasvuun ja innovaatioihin ja antaa jäsenvaltioiden sekä ihmisten toteuttaa itseään, Joonas Kiviranta sanoo.
Hänen mielestään EU:n sääntelyä pitää purkaa johdonmukaisesti ja julkisessa rahankäytössä tulee keskittyä kilpailukykyä parantaviin hankkeisiin.
– Tämä on tärkeää, jotta kuromme työn tuottavuuden eron USA:han kiinni. Tehottomia aluekehitysvaroja tulee kohdentaa uudestaan ja käyttää esimerkiksi tutkimukseen, innovaatioihin ja puolustusteollisuuden kehittämiseen, Kiviranta katsoo.
Kansainvälinen tausta
Tampereella asuva Kiviranta on toiminut perusuomalaisten kaupunginvaltuutettuna vuodesta 2021 lähtien.
Kivirannan mielestä hänellä on hyvät lähtökohdat työskennellä Euroopan parlamentissa.
– Hyvässä joukkueessa ihmiset tekevät asioita, joissa pääsevät käyttämään vahvuuksiaan. Omat vahvuuteni liittyvät kansainväliseen taustaan ja kielitaitoon, joten halusin tarjota itseäni kisaan, sillä näistä olisi hyötyä ajamassa Suomen asioita EU:ssa, Kiviranta kertoo.
33-vuotias Kiviranta on koulutukseltaan lentotekniikan diplomi-insinööri ja geotieteiden lisensiaatti. Hänellä on laaja kansainvälinen tausta ja kielitaito, sillä mies on asunut yhteensä yli 10 vuotta USA:ssa, Saksassa ja Ruotsissa.
– Olen kansainvälinen tekniikan alan osaaja, jolta taittuu lähes viisi vierasta kieltä, ja tarvittaessa taskulaskinkin pysyy kädessä.
Suurimpana vahvuutenaan Kiviranta pitää nimenomaan kielitaidon suomaa suorituskykyä kansainvälisessä ympäristössä.
– Tämän kun yhdistää asiaosaamiseen etenkin energia- ja ilmastoasioissa, on edellytykset menestyä mepin työssä, Kiviranta toteaa.
Turvapaikanhaku ulkoistettava
Tärkeimpiä teemoja Kivirannalle ovat ilmasto- ja energiapolitiikka, turvapaikkapolitiikka sekä oikeistolainen talouspolitiikka.
Kivirannan mukaan esimerkiksi turvapaikanhaku pitäisi viedä kolmansiin maihin ja turvapaikkakin myöntää EU:n ulkopuolelta.
– Tämä tukkisi laittomat siirtolaisuuden väylät, parantaisi Euroopan turvallisuutta ja auttaisi lopulta kohdistamaan apua sitä eniten tarvitseville nykyjärjestelmän sijaan, missä varakkaimmat siirtolaiset maksavat ihmissalakuljettajille riskialttiista matkasta Välimeren yli, Kiviranta selvittää.
Euroopan parlamentin tehtäviin kuuluvat muun muassa unionin lakien laatiminen yhdessä ministerineuvoston kanssa sekä talousarvion hyväksyminen. Kivirannan mielestä unionin pitää pohjata päätöksensä tieteeseen ja vaikuttavuuteen.
– Suomen mepille on tärkeintä tuoda esille sekä Suomen että oman aatesuuntauksensa näkemyksiä europarlamenttiin ja ajaa näitä rohkeasti.
– Olemme olleet liiaksi EU:n mallioppilaita, ja voisimme yhtä piirua rohkeammin ajaa Suomen etua, Kiviranta sanoo.
&nbsp;

Eurovaaliehdokas Joonas Kiviranta: ”Byrokraattinen asenne ja ylisääntely näivettävät Eurooppaa”

Perussuomalaisten puoluehallitus on nimennyt lisää ehdokkaita kevään europarlamenttivaaleihin. Ehdokkaiksi valittiin Kaisa Garedew Jyväskylästä, Simo Grönroos Espoosta, Joonas Kiviranta Tampereelta ja Johanna Ekman Orimattilasta.

Kaisa Garedew on kansanedustaja Keski-Suomen vaalipiiristä. Simo Grönroos toimii ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtajana ja on entinen puoluesihteeri. Joonas Kiviranta on tekniikan lisensiaatti ja kaupunginvaltuutettu. Johanna Ekman toimii maakuntahallituksen jäsenenä Päijät-Hämeessä.
Ehdokkaiksi hakeutuneita ennätysmäärä
Perussuomalaisten puoluesihteeri Harri Vuorenpää uskoo, että kiinnostus eurovaaleja kohtaan näkyy tunkuna listalle.
&#8211; Ehdokkaiksi hakeutuneita on varmaan jonkinlainen ennätysmäärä. Uskon sen kielivän siitä, että suomalaiset tuntevat turhautumista jatkuvasta sääntelystä ja Suomelle haitallisista päätöksistä, mitä EU:sta tulee. Halutaan vaikuttaa myös kansainvälisellä tasolla, koska se on pakko, Vuorenpää arvioi.
<h4>Kaisa Garedew: Suomen kansallinen etu kaiken edelle</h4>
<a href="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/03/kaisagaredew.jpg"><img decoding="async" class="alignnone size-full wp-image-115092" src="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/03/kaisagaredew.jpg" alt="" width="100%" /></a>
Olen perheenäiti, kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Keski-Suomesta, esittelee itsensä Kaisa Garedew.
&#8211; Eduskunnan talousvaliokunnan ja tulevaisuusvaliokunnan jäsenenä olen nähnyt millaisia esityksiä Euroopan unionista tulee, ja olen huolissani unionin vaikutusvallasta Suomen lainsäädäntöön sekä vaikutuksista kansantalouteemme.
&#8211; Minulle tärkeintä ovat kristilliset arvot, suomalaisten perheiden hyvinvointi sekä itsenäinen isänmaa.
&#8211; Euroopan parlamentista on kasvamassa yhä kalliimpi ja hallitsevampi koneisto. Sen tavoitteena on yhä tiukempi kontrolli yhä yksityiskohtaisemmista asioista, mikä kaventaa kansallista päätösvaltaa ja kansalaisen yksityisyyttä. Liittovaltiokehitykselle on laitettava jyrkkä stoppi.
Garedewin mielestä EU:n tulee pitää kyntensä erossa Suomen metsistä ja teollisuudesta.
&#8211; Suomella tulee säilyä itsenäinen päätäntävalta omista asioistamme, kuten siitä miten asumme ja liikumme. Suomen tulisi saada pohjoisen sijaintinsa, pitkien välimatkojen ja kylmien olosuhteiden takia reiluja helpotuksia, tukia ja erivapauksia suhteessa Manner-Euroopan maihin. Koko maapallon pelastaminen ja hiilineutraalisuustavoitteet tulisi heittää romukoppaan. Ei Suomi, eikä edes Eurooppa, pysty pelastamaan maapalloa, vaikka kuinka hankaloittaisi kansalaistensa elämää yhä tiukemmilla hiilidioksidisäännöillä ja maksuilla.
&#8211; Eurojäsenyys on Suomelle taloudellinen haitta. En hyväksy yhteistä velanottoa. Jokaisen maan tulee huolehtia omasta taloudestaan. Suomi on riippuvainen ulkomaankaupasta. Ylikireä EU-sääntely tappaa kilpailukyvyn, tuo lisää byrokratiaa ja käy kalliiksi.
&#8211; Hybridivaikuttaminen on nykytodellisuutta, jota ei tunnettu pakolaissopimuksia solmittaessa. Turvapaikkahakemusten vastaanottaminen on voitava keskeyttää kokonaan, mikäli sen taustalla on vieraan valtion vaikuttamisyritys.
Garedew kannattaa turvapaikanhaun ulkoistamista EU:n ulkopuolelle turvalliseen kolmanteen maahan.
&#8211; Islam on nähtävä uhkana koko Euroopalle, ja sen vaatimat muutokset yhteiskuntiimme on estettävä. En kannata EU:n yhteistä työperäisen maahanmuuton edistämistä unionin ulkopuolisista maista.
&#8211; Tiukkoja Venäjä-pakotteita tulee jatkaa, ja Venäjän keskuspankilta jäädytetyt varat on käytettävä Ukrainan tukemiseen.
&#8211; Uudenlainen isänmaallinen ja konservatiivinen Eurooppa voi olla mahdollinen. Se vaatii määrätietoisempaa ennakkovaikuttamista ja yhteistyötä samanmielisten maiden kanssa. On oltava tarvittaessa valmis äänestämään enemmistön kantaa vastaan sekä käyttämään veto-oikeutta.
Garedew sanoo, että jos EU:n kehityssuuntaa ei saada muuttumaan radikaalisti, ero EU:sta voi tulevaisuudessa tulla ajankohtaisemmaksi.
&#8211; Tätä ennakoiden tulisi kehittää eurosta eroamiseen sekä yhteismarkkinoille pääsyyn liittyviä menettelytapoja.
&#8211; Suomi tarvitsee kansallisvaltiokeskeisen puolustajan tulevalle EU-parlamenttikaudelle. Nyt on aika puolustaa rohkeasti Suomea ja laittaa Suomen kansallinen etu, suomalaisten turvallisuus ja elinolot kaiken muun edelle.
<h4>Simo Grönroos: Ehdoton ei turvapaikanhakijoiden ”taakanjaolle”</h4>
<a href="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/03/simogronroos.jpg"><img loading="lazy" decoding="async" class="alignnone size-full wp-image-115093" src="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/03/simogronroos.jpg" alt="" width="1000" height="500" srcset="https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/03/simogronroos.jpg 1000w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/03/simogronroos-300x150.jpg 300w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/03/simogronroos-768x384.jpg 768w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/03/simogronroos-940x470.jpg 940w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/03/simogronroos-640x320.jpg 640w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/03/simogronroos-100x50.jpg 100w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/03/simogronroos-60x30.jpg 60w" sizes="auto, (max-width: 1000px) 100vw, 1000px" /></a>
Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos on 40-vuotias kolmannen kauden kaupunginvaltuutettu Espoosta.
&#8211; Johdan työkseni ajatuspajaa, joka tuottaa tutkittua tietoa poliittisen päätöksenteon tueksi. Olen toiminut aiemmin mm. puoluesihteerinä ja puolueen nuorisojärjestön pääsihteerinä. Koulutukseltani olen filosofian tohtori historian alalta.
Grönroos sanoo olevansa ehdolla, koska EU-politiikka tarvitsee täyskäännöksen kansalliseen suuntaan.
&#8211; Ehdoton ei turvapaikanhakijoiden ”taakanjaolle” – siirtolaisvirtojen torjumiseksi humanitaarinen maahanmuutto muista maanosista Eurooppaan tulee lopettaa kokonaan. Turvapaikanhakijat tulee käännyttää ns. Ruanda-mallin mukaisesti Euroopan ulkopuolelle, jonne he myös jäävät nauttimaan mahdollisesta turvapaikasta.
&#8211; Suomi ei voi olla ikuisesti maksumies tukipaketeissa, joilla rahoitetaan huonosti asiansa hoitavien jäsenmaiden toiminta – kaupankäynnin ei pitäisi edellyttää maiden välisiä tulonsiirtoja. Suomi ei voi katsoa sivusta liittovaltiokehitystä, jossa Bryssel kaventaa jatkuvasti kansallista päätäntävaltaa päätöksillä, jotka puuttuvat milloin pullonkorkkeihin ja milloin metsänhoitoon.
Grönroosin mielestä EU-jäsenyyden ei pitäisi olla Suomelle itsetarkoitus, vaan keino edistää kaupankäyntiä ja kansainvälistä yhteistyötä.
&#8211; Äänestämällä minua saat edustajaksesi pitkän linjan perussuomalaisen, joka puolustaa Suomen itsenäisyyttä ja tietää, mitä maahanmuutolle tulee tehdä – laitetaan yhdessä Euroopalle rajat!
<h4>Johanna Ekman: Turvallinen ja menestyvä Suomi on myös EU:n etu</h4>
<a href="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/03/johannaekman_3.png"><img loading="lazy" decoding="async" class="alignnone size-full wp-image-115124" src="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/03/johannaekman_3.png" alt="" width="1000" height="500" srcset="https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/03/johannaekman_3.png 1000w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/03/johannaekman_3-300x150.png 300w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/03/johannaekman_3-768x384.png 768w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/03/johannaekman_3-940x470.png 940w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/03/johannaekman_3-640x320.png 640w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/03/johannaekman_3-100x50.png 100w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/03/johannaekman_3-60x30.png 60w" sizes="auto, (max-width: 1000px) 100vw, 1000px" /></a>
Suomi tarvitsee EU:ssa puolustajakseen isänmaallisen kielitaitoisen verkostoitujan, joka osaa tuoda Suomen erityispiirteitä eri tahojen tietoisuuteen, siksi lähdin mukaan ehdolle europarlamenttivaaleihin”, kertoo orimattilalainen Päijät-Hämeen maakuntahallituksen jäsen ja CPMR:n Itämerikomission liikennetyöryhmään kuuluva Johanna Ekman.
&#8211; Olemme erityisasemassa maantieteellisen sijaintimme vuoksi. Turvallisuusympäristömme on muuttunut niin Venäjän Ukrainaan kohdistuvan hyökkäyssodan, NATO-jäsenyytemme kuin Venäjän huolestuttavan kehityksen myötä.
&#8211; Vahvalla yhteistyöllä yhteisten kansallisten intressiemme eteen voimme saada EU:n sisällä alueelliset tarpeemme kuulluksi ja vaikuttaa EU:n päätöksentekoon, kuten myös etsimällä yhteisiä kansainvälisiä intressejä muiden jäsenmaiden kanssa. EU:ssa ennakkovaikuttaminen ja asioiden aktiivinen seuranta aina valmistelusta toimeenpanoon on erityisen tärkeää, jotta saamme kantamme kuulluksi ja ymmärretyksi esimerkiksi liikenteeseen, turvallisuuteen, talouteen, ilmastoon, energiaan, maa- ja metsätalouteen ja ruuantuotannon liittyvissä kysymyksissä, että saisimme tämän jättiläisen sisällä äänemme kuuluviin meille tärkeissä hankkeissa sekä torpattua meille epäedulliset hankkeet ajoissa ennen kuin ne etenevät valmistelu- ja päätäntäprosesseissa.
Ekmanin mielestä Suomen täytyy muuttua nettomaksajasta EU:n aktiiviseksi toimijaksi.
&#8211; Meidän tulee saada omat erityispiirteemme kuulluksi EU:ssa. Esimerkiksi pohjoinen sijaintimme Itämeren perukoilla, pitkät välimatkat, riippuvuutemme merikuljetuksista, pitkä raja Venäjän kanssa asettavat omat haasteensa toimintaympäristöllemme. 
Aktiivisen EU-politiikan myötä meidän on mahdollista saada rahoitusta esimerkiksi kriittiseksi katsottaviin infrastuktuurihankkeisiin, rajaturvallisuuteen tai sotilaalliseen liikkuvuuteen liittyvissä hankkeissa. Tähän vaikuttaa etenkin muuttunut geopoliittinen tilanteemme niin Suomessa kuin Itämeren vaikutusalueella.
&#8211; Tarvitsemme kriittistä edunvalvontaa. EU:n kehitys kohti liittovaltiota on huolestuttavaa Suomen kannalta. Meidän tulee pystyä päättämään kansallisomaisuudestamme. Tulevaisuudessa puhdas vesi ja ruoka, metsävarat ja vastuullinen kaivostoiminta tuovat meille kilpailuetua ja ovat mahdollistamassa pärjäämistämme, kunhan saamme ne pidettyä riittävästi omissa käsissämme.
&#8211; Haluan antaa tähän työhön oman panokseni ja olla rakentamassa taloudellisesti vahvempaa, turvallista ja hyvinvoivaa Suomea. Helppoa vaikuttaminen EU-tasolla ei ole, muttei mahdotonta: tarvitsemme onnistuaksemme aktiivisia, yhteistyökykyisiä ja kansallista etuamme ajavia edustajia.
<h4>Joonas Kiviranta: Kohti innovaatioita ja talouskasvua</h4>
<a href="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/03/joonaskiviranta.jpg"><img loading="lazy" decoding="async" class="alignnone size-full wp-image-115095" src="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/03/joonaskiviranta.jpg" alt="" width="1000" height="500" srcset="https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/03/joonaskiviranta.jpg 1000w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/03/joonaskiviranta-300x150.jpg 300w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/03/joonaskiviranta-768x384.jpg 768w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/03/joonaskiviranta-940x470.jpg 940w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/03/joonaskiviranta-640x320.jpg 640w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/03/joonaskiviranta-100x50.jpg 100w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/03/joonaskiviranta-60x30.jpg 60w" sizes="auto, (max-width: 1000px) 100vw, 1000px" /></a>
Joonas Kiviranta on 32-vuotias tekniikan lisensiaatti ja kaupunginvaltuutettu Tampereelta.
&#8211; Yksi vahvuuksistani on laaja kielitaito sekä kokemus monikulttuurisista ympäristöistä, sillä olen asunut USA:ssa, Saksassa, 
ja Ruotsissa yhteensä yli 10 vuotta. Näiden maiden kielten lisäksi osaan jonkin verran ranskaa ja hollantia, joten voisin kommunikoida Suomen näkökantoja monipuolisesti laajalle yleisölle.
&#8211; Haluaisin myös tarjota tekniikan ja tieteen osaamistani käyttöön EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehittämisessä. Jos emme onnistu tuottamaan edullista ja luotettavaa energiaa, on vaarana teollisten työpaikkojen kiihtyvä katoaminen Euroopasta, talouden stagnaatio ja kansalaisten ostovoiman heikentyminen. Samaan aikaan kasvihuonepäästöjäkin pitäisi vähentää. EU on etenkin aiemmin syrjinyt ydinvoimaa, jolloin se on sulkenut pois yhden äärimmäisen potentiaalisen keinon pois. Tällaiseen tiedevastaisuuteen meillä ei ole varaa, kun yritämme löytää hankalaan yhtälöön vastauksia, vaan ongelmia tulee ratkaista teknologianeutraalisti sekä realistisia tavoitteita asettaen.
Kiviranta kertoo arvostavansa EU:n neljää vapautta ja kannattavansa Suomen EU-jäsenyyttä.
&#8211; EU on kuitenkin ajautunut alati kasvavan byrokratian ja keskushallinnon tielle. EU:n identiteetin tuleekin muuttua regulaation suurvallasta kohti innovaatioiden ja talouskasvun suurvaltaa.
<hr />
Nimettyjä PS-eurovaaliehdokkaita on nyt neljätoista. Aiemmin nimetyt ehdokkaat ovat Sanna Antikainen, Vilhelm Junnila, Ari Koponen, Lauri Laitinen, Arto Luukkanen, Teija Makkonen, Mauri Peltokangas, Sebastian Tynkkynen, Veikko Vallin ja Nanna Väätäinen.

Perussuomalaiset nimesi lisää eurovaaliehdokkaita

Euroopan turvapaikkapolitiikka tappaa ihmishenkiä enemmän kuin pelastaa. Näin shokeeraavan väitteen esittää hollantilainen yhteiskuntatieteilijä Ruud Koopmans kirjassaan Die Asyl-Lotterie, <a href="https://www.suomenperusta.fi/ajatus/turvapaikkalotto/">Turvapaikkalotto</a>.

Ajatuspaja Suomen Perustan sivuilla on tänään julkaistu kirja-arvostelu hollantilaisen yhteiskuntatieteilijä Ruud Koopmansin kirjasta Die Asyl-Lotterie, Turvapaikkalotto. Kirjassaan Koopmans argumentoi, että nykyinen turvapaikkapolitiikka paitsi aiheuttaa merkittäviä turvallisuusuhkia ja ylimääräistä taloudellista taakkaa vastaanottaville yhteiskunnille myös asettaa turvapaikanhakijat vakavaan hengenvaaraan.
&#8211; Nykyinen turvapaikkapolitiikka johtaa siihen, että ihmiset liikkuvat lukuisten turvallisten maiden läpi, joissa heillä ei ole enää hengenvaaraa, ja lähtevät vaaralliselle matkalle Välimeren yli siinä toivossa, että saavat jalkansa EU:n kamaralle. Matkan varrelle on vuosina 2014-2021 hukkunut yli 22 000 ihmistä, minkä lisäksi etelämpänä Saharan ylitys on vaatinut tuntemattoman määrän kuolonuhreja, kirjoittaa Koopmansin kirjan arvostellut Joonas Kiviranta.
Julkisen talouden vahvistumista ei kannata odottaa
Koopmans argumentoi, että tämä on vain yksi peruste, jolla EU:n turvapaikkapolitiikka on epäonnistunut. Lisäksi nykyjärjestelmä on ulkoistanut vastuun tulijavirtojen kontrollista autoritäärisille maille kuten Turkille. Järjestelmä toimii myös kasvualustana ihmissalakuljettajien liiketoiminnalle. Vaikutukset vastaanottaville yhteiskunnille ovat myös merkittäviä, kun rajalle saapuvat heikentävät sisäistä turvallisuutta ja aiheuttavat julkiselle taloudelle merkittävästi enemmän kustannuksia kuin tuovat hyötyjä.
Koopmans vetää talousluvuista sellaisen johtopäätöksen, että toivottua ripeää julkisen talouden vahvistumista ei pakolaisten maahanmuutosta kannata odottaa.
&#8211; Hän myös toteaa, että tietenkin jos kysytään yrityksiltä, ovat ne avoimia kaikelle maahanmuutolle, sillä ne saavat maahanmuuton hyödyt, mutta integraation kustannukset on taas ulkoistettu yhteiskunnalle, Kiviranta kirjoittaa.
Rikollisuus ja epävakaus kasvaa
Lisäksi Koopmans kuvailee niin terroririskin kohoamista kuin yliedustusta rikollisuudessa. Terrorismin riskissä oli selkeä yhteys ääri-islamiin ja vuoden 2015 pakolaisaaltoon, kun ISIS hyödynsi häikäilemättä kaoottista tilannetta lähettääkseen jäseniään Eurooppaan kylvämään kauhua. Tämän lisäksi yksinäiset toimijat saattoivat toimia islamin nimissä.
&#8211; Saksa pyrki levittämään pakolaisia tasaisesti ympäri maataan, mutta huonolla menestyksellä. Itä-Saksaan asetettujen pakolaisten työllisyys oli alhaisempaa ja rikollisuus korkeampaa kuin paikoissa, joissa oli jo entuudestaan suurempia ulkomaalaisväestöjä.
Syiksi Koopmans tunnisti mm. heikommat työmahdollisuudet sekä hankalamman kotiutumisen, koska pakolaisilla ei ollut juuri mitään tuttua Itä-Saksassa eikä paikallisilla paljon kokemuksia pakolaisten integraatiosta.
&#8211; Kokeilu meni pieleen, ja heijasteilmiönä se johti mm. AfD:n ja sitäkin radikaalimpien liikkeiden suosion kasvuun. Koopmans varoittaa, että mikäli EU yrittäisi pakottaa Itä-Eurooppaa vastaanottamaan enemmän pakolaisia, olisi tulos todennäköisesti sama. Enemmän rikollisuutta, vastakkainasettelua ja yhteiskunnallista epävakautta. Vapaaehtoisuus on hänen näkemyksensä mukaan ainoa kestävä tie.
EU:n pitää oppia Australiasta
Koopmans ei sinänsä ehdota maahanmuuton määrän vähentämistä vaan maahanmuuttopolitiikan säätämistä, jotta ehkäistään laitonta siirtolaisuutta, mutta vastapainona lisättäisiin mm. kiintiöpakolaisjärjestelmän käyttöä sekä osaavan työvoiman mahdollisuuksia muuttaa laillisesti EU:hun.
&#8211; Tarkkoihin määriin Koopmans ei ota kantaa, vaan jättää sen poliitikkojen tehtäväksi. Lukija voi tokia kysyä aiheellisesti, onko kiintiöpakolaistenkaan määrän kasvattaminen paras strategia, kun lähellä lähtömaita olisi mahdollista auttaa paljon useampia samalla rahalla.
&#8211; Kirjan luettuaan tulisi olla selvää, että EU:n pitää ottaa oppia Australiasta. Nykyjärjestelmä kun ei tarjoa turvaa kaikkein haavoittuvaisimmille, aiheuttaa turhia kuolemia matkalla sekä synnyttää ylimääräistä taloudellista taakkaa ja merkittäviä turvallisuusriskejä vastaanottaville yhteiskunnille, Kiviranta kirjoittaa.
Koko arvostelu luettavissa <a href="https://www.suomenperusta.fi/ajatus/turvapaikkalotto/">täällä</a>.
&nbsp;

Euroopan turvapaikkapolitiikka tappaa ihmishenkiä enemmän kuin pelastaa – yhteiskuntatieteilijä Ruud Koopmansin ”Turvapaikkalotto” esittää vakavaa kritiikkiä nykyistä turvapaikkajärjestelmää kohtaan

Ruotsin yleisurheiluliitto haluaa lisätä lajin kiinnostavuutta ja helpottaa osallistumista kisailuun. Niinpä urheilija voisi omien tuntemustensa mukaisesti valita sukupuolen, jonka puitteissa kamppailee kullasta ja kunniasta.

Ratkaisu perustuu liiton hyväksymään <a href="https://www.friidrott.se/Nyheter/allmannanyheter/2021/Juni/arbetemedtransinkluderingfortsatternypolicyantagen">uuteen</a> osallistumispoliittiseen ratkaisuun.
&#8211; Me yleisurheilun ja urheilun piirissä yleensäkin toimivat pohdimme sitä, miten laji voisi ottaa paremmin huomioon kaikki ihmiset näiden omista lähtökohdista huolimatta ja antaa tilaisuuden tulla mukaan toimintaan, toteaa Göteborg IF:n Erik Liarsson.
&#8211; Olen ehdottomasti sitä mieltä, että meidän pitäisi ottaa paremmin huomioon ne ihmiset, jotka eivät ole sinut oman sukupuolensa kanssa, <a href="https://sverigesradio.se/artikel/friidrottens-nya-policy-alla-far-tavla-som-valfritt-kon">sanoo</a> Kumlin Angered IF:n nuorisovalmentaja Felicia Eriksson.
Miten käy reilun pelin?
Ruotsin malli on herättänyt keskustelua sosiaalisessa mediassa. Kukaan ei kiistä tasavertaisuusperiaatetta ja lajin kehitysajatusta sinänsä. Kannanotoissa epäillään kuitenkin, miten loppujen lopuksi käy tasaväkiselle kilpailulle, kun fyysiset lähtökohdat urheilijoilla voivat olla hyvinkin erilaiset.
Joonas Kiviranta<a href="https://twitter.com/JoonasKiviranta/status/1403067241487294470"> sanoo</a> Twitterissä ääneen sen, mitä moni muukin pohtii:
Ruotsin yleisurheiluliitto haluaa inkluusion nimissä sallia kilpailun sen sukupuolen sarjassa, mihin itse kokee kuuluvansa. En ole varma mitä lopputulosta he odottavat, mutta tod näk ei se naisten kannalta erityisen reiluja tilanteita tule synnyttämään.
&nbsp;
&nbsp;

Joonas Kiviranta

Henkilökuvassa: Perusinsinööri Joonas Kiviranta ratkoo käytännön ongelmia – mutta tykkää myös filosofoida

Eurovaaliehdokas Joonas Kiviranta: ”Byrokraattinen asenne ja ylisääntely näivettävät Eurooppaa”

Perussuomalaiset nimesi lisää eurovaaliehdokkaita

Euroopan turvapaikkapolitiikka tappaa ihmishenkiä enemmän kuin pelastaa – yhteiskuntatieteilijä Ruud Koopmansin ”Turvapaikkalotto” esittää vakavaa kritiikkiä nykyistä turvapaikkajärjestelmää kohtaan

Tuloslistat uusiksi Ruotsissa – urheilija voi itse valita, kilpaileeko naisten vai miesten sarjassa

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025