Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Josep Borrell

Ruotsin pääministeri Kristersson vaatii EU:ta lisäämään IRGC-joukot terroristilistalle 

Demareita edustava Saksan entinen liittokansleri Schröder on menettänyt osan erityisoikeuksistaan. Hän saattaa jopa joutua EU:n pakotelistalle, koska hänellä on kytköksiä Putinin kaasuputkiyhtiöihin. Suomessa Putinin kaasuputkia lobanneet demarit ovat saaneet olla kaikessa rauhassa. 
Saksan liittopäivien talousvaliokunta on poistanut ex-liittokansleri Gerhard Schröderin oikeuden valtion kustantamaan toimistoon henkilökuntineen, kertoo <a href="https://www.spiegel.de/politik/deutschland/bundestag-gerhard-schroeder-verliert-teil-seiner-sonderrechte-a-0902af9b-4497-444f-be33-ee33b95c2d95">Spiegel</a>-lehti. Viime vuonna Schröderin toimiston henkilökunta- ja matkakulut olivat 419 000 euroa. Summaan ei ole laskettu toimistotilan vuokraa eikä irtaimistosta ja välineistöstä aiheutuneita kuluja.
Henkilökunta erosi jo protestiksi
Ex-liittokansleri Gerhard Schröder saa vielä pitää eläkkeensä ja henkivartijansa, vaikka myös eläkkeen peruuttamista on vaadittu. Schröderin nelihenkisen toimiston henkilökunta erosi jo useita viikkoja sitten protestiksi Venäjän hyökkäykselle Ukrainaan, joten heihin tämä lopettamispäätös ei enää vaikuta.
Päätöksessä ei suoraan sanottu, että Schröderin toimistoetu poistetaan hänen kyseenalaisten Venäjä-kytköstensä takia, mutta se on itsestään selvää. Jopa Schröderin oma puolue SPD on vaatinut häntä eroamaan kaikista luottamustehtävistään venäläisissä energiayhtiöissä, mutta Gerhard Schröder ei ole tähän suostunut.
Toimisto-oikeuden peruuttaminen <a href="https://www.faz.net/aktuell/politik/inland/gerhard-schroeder-verliert-teil-seiner-sonderrechte-als-altkanzler-18043698.html">saattaa</a> vaikuttaa myös ex-liittokansleri Angela Merkeliin, jolle myönnettiin yhdeksän hengen toimistohenkilökunta jopa 10 000 euron kuukausipalkoilla.
EU-parlamentti haluaa Schröderille sanktioita
EU-parlamentti on <a href="https://www.spiegel.de/politik/deutschland/gerhard-schroeder-eu-parlament-fordert-sanktionen-gegen-frueheren-kanzler-a-9bc611bc-5f01-4a8f-8d79-002fbae0e1fc">äänestänyt</a> selvällä enemmistöllä sen puolesta, että Schröder tulisi laittaa EU:n pakotelistalle venäläisten politiikkojen ja oligarkkien seuraan. Pakotteiden piiriin halutaan myös &#8221;venäläisten suuryhtiöiden hallitusten eurooppalaiset jäsenet ja poliitikot, jotka saavat yhä rahaa Venäjältä&#8221;.
Lopullisen päätöksen asiasta tekevät EU-komission presidentti Ursula von der Leyen ja ulkoasiain edustaja Josep Borrell. Jos Schröder laitetaan pakotelistalle, hänen varansa EU:n alueella voitaisiin jäädyttää.
Sulki ydinvoimalat ja lobbasi kaasuputkea
Suomen Uutiset <a href="https://stage.sudev.fi/saksalaiset-toivovat-kaikkea-pahaa-putinin-kaasuputkikonsultille/">kertoi</a> jo pari kuukautta sitten, miten saksalaiset toivovat kaikkea pahaa Putinin kaasuputkikonsultille. Schröderille vaadittiin potkuja demaripuolueesta ja eläkkeen leikkaamista.
Toimiessaan Saksan liittokanslerina vuodesta 1998 vuoteen 2005 Schröder päätti vihreiden tuella sulkea kaikki Saksan ydinvoimalat vaiheittain vuoteen 2021 mennessä. Tuolloin Saksassa oli 19 ydinreaktoria, jotka tuottivat kolmanneksen maan sähköstä.
Schröder pyrki liittokanslerina ollessaan kaikin tavoin edistämään Nord Stream -kaasuputkea, joka tuo kaasua Saksaan suoraan Venäjältä Itämeren alitse. Juuri ennen eroaan liittokanslerin tehtävästä Schröder allekirjoitti Nord Stream -projektia koskevan sopimuksen. Vain muutamia viikkoja myöhemmin hän siirtyi Nord Stream -osakeyhtiön hallituksen puheenjohtajaksi valvomaan projektin toteuttamista.
Myös Suomessa johtavat demaripoliitikot ovat edistäneet Putinin kaasuputkihankkeita. Entinen pääministeri Paavo Lipponen ja demareiden nykyinen puoluesihteeri Antton Rönnholm ovat tahkonneet rahaa kaasuputkikonsultteina. Heille ei toistaiseksi ole vaadittu mitään sanktioita.

Ex-liittokansleri menettää osan erioikeuksistaan Venäjä-kytkösten takia – demari-Schröder saattaa joutua jopa EU:n pakotelistalle

Eduskunnassa keskusteltiin keskiviikkona valtioneuvoston EU-politiikan selonteosta. Suuren valiokunnan jäsen, kansanedustaja Lulu Ranne käsitteli puheenvuorossaan EU:n itsestään keksimää menestystarinaa, jolla se huijaa mediaa ja jäsenmaita.

EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Josep Borrell Fontellesin mukaan käynnissä on tarinoiden taistelu, jossa vakuuttava poliittinen tarina on edellytys EU:n selviytymiselle.
&#8211; EU onkin huolellisesti rakentanut itselleen itseään kehystävän sankaritarinan, joka peittää sen omat ongelmat ja virheet. Peitteenä käytetään siteeksi tosia, mutta paljon myös tarkoitushakuisesti vääriä ja harhaanjohtavia informaatiosisältöjä. Tarinallaan EU suostuttelee mediaa ja jäsenmaiden päättäjiä edistämään sen agendaa, toteaa kansanedustaja Lulu Ranne.
Kun satua toistetaan tarpeeksi usein, siitä tulee todellisuutta
Ranteen mukaan valheelliset tarinat eivät itsessään ole vielä ongelma suomalaisille. Ongelmamme alkavat, kun vallassa olevat päättäjämme uskovat EU:n kehystarinan, rakentavat sen varaan oman sisäisen sadun ja uskovat senkin. Suomi ummistaa näin silmänsä paitsi EU:n virheiltä myös omilta virheiltään.
&#8211; Kohtalokkaiksi ongelmamme muuttuvat, kun sisäinen valheellinen tarinamme alkaa ohjata toimintaamme. Toistamalla satua ja tarinaa tarpeeksi usein siitä tulee meidän todellisuutemme. Ja kun emme näe oikeaa, toiminnallista todellisuutta, yllättää se meidät kerta toisensa jälkeen. Kuten esimerkiksi Kreikan kirjanpito, Afganistan, maahanmuuttajataustainen rikollisuus, jengiytyminen, terrorismi ja energian hinta ovat yllättäneet. Jatkossa yllättää Italia.
Totuus on valheen pahin vihollinen
Koska oikea totuus on valheellisen tarinan pahin vihollinen, haluaa EU omistaa totuuden määritelmän. EU käy sotaa tarinaansa uhkaavaa totuutta vastaan niin epämääräisin väärän tiedon käsittein, että Portugalin presidentti on pyytänyt maansa perustuslakioikeutta arvioimaan, rikkooko normi kansalaisten perusoikeuksia. Miten EU:n tarinan käy, kun yhä useampi maa alkaa haastaa sen yhteensopivuutta oman perustuslakinsa kanssa?
&#8211; EU-selonteko ja suuren valiokunnan mietinnöt ovat kouluesimerkkejä omasta sisäisestä valheellisesta tarinasta, johon hallituspuolueet liikuttavasti uskovat. Pahin itsensä huijaamisen ilmentymä on tarina Suomen vahvasta asemasta EU:n päätöksenteossa. Suomi häviää kompromisseissa aina, koska emme ole koskaan valmiita lähtemään neuvottelupöydästä. Panokset ovat kuitenkin nousseet niin valtaviksi, ettei itsensä huijaamiseen ole enää varaa. Suomen on opittava sanomaan EI, painottaa Ranne.
EU ei ratkaise ongelmia vaan tekee niitä lisää
Suomen tulisi Ranteen mielestä nähdä valheellisen tarinan läpi ja ymmärtää, ettei EU ratkaise ongelmia vaan tekee niitä lisää.
&#8211; EU:n toimintatapa on holtiton. Kun EU:n integraatio aiheuttaa ongelmia, EU ajaa lisää integraatiota, kun EU ei noudata sääntöjään, se kirjoittaa niitä lisää, kun EU ei saavuta tavoitteitaan, se laatii uudet kovemmat tavoitteet. Kun EU ei saa oikein mitään valmiiksi, se lisää aloitteiden, hankkeiden ja painopistealueiden määrää. Kun EU ei tiedä, mitä tosimaailman ongelmalle tekisi, se perustaa rahaston tai viraston. Lista on loputon! Hallituksen lisäksi myös kokoomus on tukenut tätä holtittomuutta, vaikka esittääkin hetkellisesti EU-kritiikkiä.
&#8211; Ainoa asia, jonka EU on tehnyt hyvin ja johon sen pitäisi pääosin keskittyä, on yhteismarkkinoiden ylläpito ja kehittäminen, päättää Ranne.
&nbsp;

Lulu Ranteen mukaan EU huijaa mediaa ja jäsenmaita itsestään keksimällään menestystarinalla: ”Estää näkemästä totuuden”

EU pyrkii esiintymään demokratian edistäjänä. Unionilla on hirmuinen hinku uudistua ja Euroopan komissio ottaa milloin minkäkin hankkeen tehtäväkseen. Ideologisen palon seurana on hyvin usein surkea toteutus. Perussuomalaisten europarlamentaarikko Laura Huhtasaari kertoo tämän johtuvan kankeasta byrokratiasta. Toisaalta hän pitää hyvänä asiana, etteivät hankkeet useinkaan päädy maaliin asti.

Euroopan komission puheenjohtajan valinta, pankkiunioni, laittomien siirtolaisten asuttaminen ympäri unionia ja rokoteohjelma ovat joko myttyyn menneitä tai keskeneräisiksi jääneitä hankkeita.
Uusin hanke on eräänlainen <a href="https://www.consilium.europa.eu/en/press/press-releases/2021/03/05/the-conference-on-the-future-of-europe-gets-green-light-from-the-council/">kansalaisfoorumi</a>, missä kansalaiset osallistuvat EU:n kehittämiseen keskusteluiltojen avulla. Keskustelujen päämäärä on arvoitus. Ainoastaan tiedossa on se, ettei hankkeella tähdätä konkreettisiin toimiin, kuten sopimusmuutoksiin.
Laura Huhtasaari käy lävitse aiempia hankkeita ja unionin raskasta byrokratiaa.
Demokraattinen johto ei kelpaa
Euroopan komission puheenjohtajan demokraattinen valinta on unionissa vaikea pala purtavaksi. Vuonna 2014 Euroopan parlamentin vaaleissa ajatuksena oli, että jokainen ryhmä valitsee ehdokkaistaan kärkiehdokkaan ja suurimmaksi nousevan ryhmän kärkiehdokkaasta tulee komission puheenjohtaja.
– Ensimmäisen kerran 2014 vaaleissa käyttöön otettu kärkiehdokasmenettely ei ole lisännyt niin sanottua eurooppalaista demokratiaa mitenkään. Ennen komission puheenjohtajavalinta tehtiin EU-maiden hallitusten johtajien toimesta Brysselin kabineteissa, Huhtasaari taustoittaa.
Tuolloin komission johtoon nousi Jean-Claude Juncker. Hän on todennut olleensa <a href="https://euobserver.com/tickers/145379">ensimmäinen ja viimeinen</a> komission johtoon noussut kärkiehdokas.
– Kärkiehdokasmenettely vielä koki kolauksen 2019 EU-vaalien jälkeen, kun Euroopan maltillisten konservatiivien EPP-ryhmän kärkiehdokas Manfred Weber tuli Ranskan presidentti Emmanuel Macronin painostuksesta syrjäytettyä ja komission johtoon nostettiin Saksan liittokansleri Angela Merkelille läheinen Ursula von der Leyen, Huhtasaari toteaa.
– Euroopan korkea ulkopoliittinen edustaja ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja taas ovat jääneet harmaiksi statisteiksi siitä lähtien, kun nämä virat otettiin käyttöön 2009.
EU:n korkea ulkopoliittinen edustaja Josep Borrell koki kovan nöyryytyksen Venäjän matkallaan. Venäjä hääti joitain EU-maiden diplomaatteja samaan aikaan, kun tiedotustilaisuudessa Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov nimitti EU:ta <a href="https://www.politico.eu/article/borrell-stands-by-as-lavrov-calls-eu-unreliable-partner/">epäluotettavaksi</a>.
Ranska johtaa ja tuo byrokratiaa
EU:n luonne on muuttumassa. Merkel on ilmoittanut, ettei jatka liittokanslerina. Saksassa pidetään liittopäivävaalit syyskuussa. Iso-Britannia on eronut EU:sta poistaen merkittävän tulpan EU:n liittovaltiokehitykselle.
– EU:ta pyörittää vielä hyvin vahvasti Saksan-Ranskan integraatiomyönteinen akseli. Britannian lähtö EU:sta lisäksi vahvisti Ranskan johdolla toimivaa Etelä-Euroopan blokkia, joka haluaa pohjoiseurooppalaisten subventoivan eteläeurooppalaisten elämää tulonsiirroilla, Huhtasaari kuvaa.
Etelä-Eurooppa saanee lisää jalansijaa, kun Italian uudeksi pääministeriksi nousi Euroopan keskuspankin entinen pääjohtaja Mario Draghi. Hän kannattaa euroalueen <a href="https://www.cnbc.com/2019/09/30/ecbs-draghi-backs-frances-calls-for-further-euro-integration.html">integraation syventämistä</a>.
– EU perustuu belgialais-ranskalaiselle byrokratiamallille, minkä vuoksi isot uudistukset jäävät aina puolitiehen. Toisaalta tietyissä tapauksissa on hyvä, etteivät EU:n hulluimmat ideat koskien EU-maiden integraatiota, taloudellista yhteisvastuuta tai maahanmuuttajien taakanjakoa etene, Huhtasaari luettelee.
– EU-vetoinen rokotehankinta on ollut malliesimerkki EU-byrokratian kyvyttömyydestä. EU:n terveysviranomainen on suoriutunut tehtävästään surkeasti, jos vertaa siihen, millä tahdilla esimerkiksi Britannian ja Israelin kaltaiset itsenäiset kansallisvaltiot ovat saaneet kansalaisiaan rokotettua.
EU hamuaa vain valtaa
EU:n sarja keskenjääneitä tai epäonnistuneita hankkeita kiteytyy Huhtasaaren mukaan siihen, että EU haluaa kahmia valtaa jäsenmailtaan.
– EU:n perusidea ei ole tehdä asioita paremmin kuin jäsenmaat tai ottaa itselleen vastuita asioista, joihin jäsenmaat eivät kykene. Ainoa tarkoitus on vain haalia mahdollisimman paljon valtaa Brysseliin ja heikentää Euroopan kansallisvaltioiden suvereniteettia.
Esimerkiksi <a href="https://stage.sudev.fi/jo-kuusi-eu-maata-hankkimassa-rokotteita-komission-rokoteohjelman-ulkopuolelta-rantanen-olisiko-suomenkin-pitanyt-lahtea-mukaan/">kuusi EU-maata kyllästyi</a> unionin rokoteohjelman hitauteen ja lähti toimimaan omin päin saadakseen väkeään rokotettua koronavirusta vastaan.
EU:n hankkeet alkavat kriisien myötä. Vastauksena on aina &#8221;enemmän Eurooppaa&#8221; huolimatta vaisusta onnistumisasteesta.
– Eurokriisi käynnisti pankkiunioniprojektin, jossa suomalaisetkin joutuvat vastuuseen italialaisista roskapankeista. Pakolaiskriisistä taas sai alkunsa komission suunnitelma jakaa pakkokiintiöillä turvapaikanhakijoita ympäri EU:n. Ja viimeisimpänä koronapandemian varjolla saatiin runtattua läpi ensimmäistä kertaa EU-maiden yhteinen velanotto, Huhtasaari luettelee.
Turhaa törsäämistä
Byrokratia on tietysti hidasta, mutta sen toinen huono puoli on, ettei se ole ilmaista. Esimerkiksi Euroopan hauraan pankkisektorin rajat ylittävä rahoitustuki olisi ollut huokeampaa tehdä vapaaehtoisten osallistujamaiden kesken kuin pystyttää uusi EVM-rahasto tehtävää varten.
Huhtasaari muistuttaa muistakin tarpeettomista rahantuhlauskohteista.
– Koronapandemian keskeyttämä Brysselin ja Strasbourgin välinen rekkaralli on maksanut eurooppalaisille veronmaksajille vuosittain noin 200 miljoonaa euroa. Ainoa syy tähän toimintaan on se, että maailman tasolla taloudellisena ja poliittisena voimana romahtanut Ranska haluaa kansallisen itsetuntonsa pönkittämiseksi pitää Strasbourgin toisena Euroopan parlamentin kokoontumispaikkana.
Lisäksi EU markkinoi itseään.
– EU käyttää myös mittavasti voimavaroja erilaisiin kampanjoihin, joilla yritetään pönkittää EU-parlamentin legitimiteettiä eurooppalaisten silmissä, Huhtasaari toteaa.

Huhtasaari: EU:n uudistukset jäävät byrokratian vuoksi aina puolitiehen – ”On hyvä, ettei hulluimmat ideat etene”

Kolmentoista EU-maan ulkoministerit ovat allekirjoittaneet vetoomuksen, jossa EU-komissiota vaaditaan järjestämään koronarokotteita myös EU:n itäisille naapurimaille niistä rokotekiintiöistä, jotka EU on omaan käyttöönsä tilannut. Vetoomuksen mukaan EU:n tulisi itselleen tilaamistaan rokotemääristä hoitaa rokotteita myös Länsi-Balkanin maille sekä EU:n itäisille kumppanimaille, jotka ovat Armenia, Azerbaidžan, Georgia, Moldova, Ukraina ja Valko-Venäjä. Lisäksi vetoomuksessa viitataan siihen, että EU:n tulisi järjestää rokotteita myös eteläisille naapurimailleen Välimeren Afrikan puoleisella rannalla, mikäli nämä sitä pyytävät. 

Ruotsalainen veteraanipoliitikko ja European Council on Foreign Relations (ECFR) -ajatuspajan puheenjohtaja Carl Bildt on jakanut ulkoministereiden vetoomusta Twitterissä. Bildt kirjoittaa pitävänsä todella tärkeänä, että EU yrittää auttaa myös itäisiä kumppanimaita saamaan COVID-19-rokotetta.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
It is indeed important that 🇪🇺 tries to help 🇦🇲🇦🇿🇬🇪🇲🇩🇺🇦 with getting access to the COVID-19 vaccine. <a href="https://t.co/lT0ezeMFSe">pic.twitter.com/lT0ezeMFSe</a>
&mdash; Carl Bildt (@carlbildt) <a href="https://twitter.com/carlbildt/status/1346764040153026560?ref_src=twsrc%5Etfw">January 6, 2021</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Kirjeen teksti kuuluu suomennettuna seuraavasti:
Äskettäisessä Eurooppa-neuvoston kokouksessa EU:n johtajat ovat keskustelleet ja sopineet jatkavansa yhdessä globaalin pandemian vastaisten kansainvälisten toimien johtamista ja auttavansa muita, EU:n ulkopuolisia maita tarjoamalla kohtuuhintaisen ja reilun COVID-19-rokotteen saatavuuden kaikille.
Me tuemme vahvasti jäsenvaltioiden ja Euroopan komission pyrkimyksiä ja aloitteita jakaa rokotteita EU:lle kohdistetuista sopimuksista EU:n lähimpien naapurimaiden, kuten Länsi-Balkanin maiden kanssa.
Samaan aikaan uskomme, että EU:n on laajennettava nykyisiä aloitteita ja annettava vastaava mahdollisuus ja tuki muillekin EU:n naapurimaille &#8211; eli EU:n itäisille EaP-kumppanimaille &#8211; jos nämä niin haluavat. Me uskomme, että rajamme eivät ole turvalliset, jos emme laajenna tukeamme rajanaapureillemme. EU:n itäiset kumppanimaat ovat useaan otteeseen ilmaisseet arvostuksensa EU:n COVID-apua kohtaan ja pyytäneet auttamaan rokotteen saamisessa.
Yhteinen Team Europe -aloite vaikuttaa tehokkaimmalta ja lupaavimmalta mekanismilta tähän tarkoitukseen. Rokotelahjoituksia käsittelevässä alaryhmässä meneillään olevat neuvottelut ovat tuottaneet lupaavia edistysaskelia Länsi-Balkanin kumppanimaiden suhteen, mukaan lukien tuki käytettävissä olevilta EU-välineiltä.
Me pyydämme komissiota pikaisesti kehittämään samanlaisen tukimekanismin, jonka komissio on jo käynnistänyt Länsi-Balkanin maiden osalta. Tulossa olevan EaP-kokouksen (joka järjestettäneen vuoden 2021 ensimmäisellä puoliskolla) yhteydessä meidän tulee lähettää vahva ja koordinoitu viesti EaP:n strategisesta tärkeydestä. Rokotteiden jakaminen itäisten kumppanimaiden kanssa olisi yksi tärkeä osa tätä viestiä.
Olemme varmoja, että itäisten kumppanimaiden hallitukset ja kansalaisyhteiskunnat tulevat arvostamaan ponnistelujamme ja tämä tulee lisäämään komission ja koko EU:n geopoliittisten pyrkimysten näkyvyyttä.
Tietäen pandemiatilanteen eteläisissä naapurimaissa, meidän tulisi olla valmiita tukemaan myös näitä maita, jos he ilmaisevat kiinnostuksensa.
Kirjeen vastaanottajat ovat Josep Borrell (Euroopan komission varapresidentti ja EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja), Stella Kyriakides (terveydestä ja elintarviketurvallisuudesta vastaava komissaari) ja Olivér Várhelyi (naapuruusasioista ja EU:n laajentumisesta vastaava komissaari).
Kirjeen ovat allekirjoittaneet kaikkiaan kolmentoista EU-maan ulkoministerit. Suomen ulkoministeri Pekka Haaviston lisäksi allekirjoittajina ovat Ruotsin ja Tanskan ulkoministerit ja kymmenen Itä-Euroopan ja Balkanin maan ulkoministerit.
<h4>Haavisto selvitti asiaa Iltalehdelle</h4>
Useat keskustelijat ovat päivän aikana kummastelleet, onko EU todellakin jakamassa pois rokotteita, joita ei ole riittävästi edes EU-alueelle. Iltalehti <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/612398fa-5652-463e-a122-a1c0b6ceea05">tavoitti</a> Pekka Haaviston kommentoimaan sosiaalisessa mediassa laajaa kummastusta herättänyttä vetoomusta.
Haaviston mukaan vetoomus &#8221;koskee siis tilannetta, jossa EU:n oma tarve on tyydytetty. Sehän ei ole kovin nopeasti nyt näköpiirissä, kun rokotevalmistajat tuottavat näitä näin hitaasti.&#8221;
&#8221;Jos nyt oikein muistan, EU:lla on kuuden eri valmistajan kanssa sopimuksia noin 1,3 miljardista rokotteesta. Se olisi yli EU:n oman tarpeen. Tämä koskee sitä vaihetta, kun rokotetuotanto on täydessä vauhdissa ja EU:n tarve tyydytetty&#8221;, hän täydentää IL:lle.
<h4>Covax-mekanismi on jo ennestään olemassa</h4>
Syystä tai toisesta suurimmat EU-maat Saksa ja Ranska eivät ole allekirjoittaneet vetoomusta.
Kansanedustaja Mari Rantanen (ps.) <a href="https://twitter.com/MariPSRantanen/status/1346777171604467712">nostaa asian yhteydessä esille</a> Suomen Covax-jäsenyyden. Suomi, kuten lähes kaikki muutkin maailman maat kuuluvat kansainväliseen rokoteyhteistyömekanismiin, jonka <a href="https://stm.fi/koronavirusrokotteet">tarkoitus</a> &#8221;on edistää COVID-19 -rokotteiden yhdenvertaista saatavuutta kaikille maille nopeasti ja tukea ja vahvistaa rokotetuotantoa ja -jakelua maailmassa.&#8221;
Haaviston allekirjoittamassa vetoomuksessa ei kuitenkaan viitata Covaxiin. Kysymysmerkiksi jääkin, mitä Haaviston vetoomuksella oikein tavoitellaan. Tämänhetkisen tiedon valossa näyttää siltä, että EU yrittää luoda uutta mekanismia olemassaolevan Covax-mekanismin lisäksi, jolla rokotteita saadaan jaettua muihin maihin.

Pekka Haavisto mukana vetoomuksessa, jossa esitetään EU:n tilaamien koronarokotteiden jakamista itänaapureiden kanssa

EU:n ulkoministerit kokoustivat perjantaina Kroatian Zagrebissa. Aiheena oli EU:n ja Turkin välinen sopimus siirtolaisvyöryn pysäyttämiseksi.
EU ei halunnut myöntää <a href="https://www.ft.com/content/b2726daa-5fb3-11ea-b0ab-339c2307bcd4">lisärahaa</a> Turkin ailahtelevalle linjalle. Saksan ulkoministeri Heiko Maas oli avokätisemmin lykkäämässä rahasäkkejä Turkille suojatakseen sopimuksen. EU-maiden 27 ulkoministeriä päättivät kuitenkin olla taipumatta Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğanin painostukeen ja kiristykseen.
Hän halunnee EU:n tuen Syyrian sotaan. Turkki taistelee kapinallisten puolella, kun taas Venäjä tukee Syyrian hallituksen joukkoja. Osapuolet neuvottelivat tulitauon taisteluiden keskiössä olevaan Idlibiin.
Ranska varovainen Venäjän vuoksi 
 
Ulkoministerit <a href="https://www.politico.eu/article/no-fly-zone-flop-undermines-eus-grand-ambitions/">miettivät</a> myös lentokieltoalueen määräämisestä Idlibin alueelle. Venäjällä on alueen ilmaherruus.
EU:n ulkoasiain korkein edustaja Josep Borrell kiteytti EU:n mahdin puuttua kiistaan.
– Jos sanoisimme haluavamme lentokieltoalueen, ongelmaksi muodostuu se, ettei kyse ole siitä mitä haluamme. Kyse on siitä mitä voimme tehdä, Borrell kertoi.
Erityisesti Ranskan presidentti Emmanuel Macron pelkää, että lentokieltoalueen vaatimuksessa EU tulehduttaisi välinsä Venäjän kanssa. Macron on esiintynyt venäjämielisenä ennenkin.
EU:n lukuisten jäsenmaiden aiheuttama ristiveto johtaa päättämättömyyteen. EU on tosin harvinaisen yksimielinen siitä, että siirtolaisuuskriisissä Kreikan ja Turkin rajalla ei anneta periksi.

EU-maat eivät halua taipua Turkin maahanmuuttokiristykseen – Ranskan presidentti Macron pelkää Venäjän mahtia

EU-maiden ulkoministerit sopivat uudesta operaatiosta Välimerellä lakkautetun operaatio Sofian sijaan. Operaation tarkoituksena on valvoa asevientikieltoa Libyaan.
Asevientikieltoa kontrolloidaan merellä ja ilmassa. Operaatiossa hyödynnetään myös satelliittitietoja. Operaatio siirtyy lähemmäksi Libyan ja Egyptin rajaa.
Pitkät neuvottelut
EU:n ulkoasiain korkein virkamies Josep Borrell kertoi päätöksen syntyneen pitkien ja tiiviiden neuvottelujen jälkeen. Itävalta oli jo uhannut kaataa koko operaation. Itävallan mielestä meripartiointi voisi houkuttaa useampia ihmisiä lähtemään merikelvottomilla aluksilla Välimerelle. Unkari tuki Itävallan kantaa.
Borrell otti huomioon Itävallan vastustuksen. Alukset siirretään toisaalle, jos niiden läsnäolo näyttää vilkastuttavan siirtolaisliikennettä.
Vielä ei tiedetä sitä, miten tällaista vetovoimatekijää mitataan ja missä vaiheessa alukset vedettäisiin pois.

EU käynnistää uudistetun operaation Välimerellä

Yhdysvallat on uhannut nostaa <a href="https://www.reuters.com/article/us-iran-nuclear-usa-autos/us-threatened-europe-with-auto-tariffs-over-iran-nuclear-program-washington-post-idUSKBN1ZE2L8">25 prosentin autotullit EU:lle</a>, elleivät Iso-Britannia, Ranska ja Saksa (E3-maat) luovu Iranin ydinohjelmasopimuksesta ja liity mukaan kauppasaartoon. EU puolestaan tarvitsee <a href="https://www.politico.eu/article/eu-iran-nuclear-deal-desperation/">pienen ihmeen</a> voidakseen taivutella Iranin johdon takaisin ohjelman pariin.

Yhdysvallat irtautui Iranin sopimuksesta keväällä 2018. Yhdysvallat on latonut talouspakotteita Iranille. Tavoitteena on, ettei Iran kehittäisi ydinasetta.
Iran on alkanut toistuvasti laiminlyödä sopimusta. Se asettaa EU:n hankalaan tilanteeseen, koska unioni haluaisi Iranin pysyvän ohjelmassaan.
Autotullit ulkopolitiikan estradille
Yhdysvallat on tämän tästä uhonnut nostaa autotulleja EU:lle. Aiemmin kiista on liittynyt kauppajännitteisiin. Yhdysvallat haluaisi EU:n hyväksyvän yhdysvaltalaiset maataloustuotteet unionin markkinoille. Ranska vastustaa tätä erityisen kiivaasti.
Yhdysvaltain ja Kiinan saavuttama pieni aselepo kauppasodassaan voi johtaa Yhdysvaltojen kauppasodan eskaloitumiseen EU:ta vastaan.
Yhdysvallat käyttää autotulliuhkausta nyt ensi kertaa ulkopoliittisessa kysymyksessä.
EU kenties käynnistänyt kiistanratkaisumenettelyn
EU on käynnistänyt Iranin sopimuksesta kiistanratkaisumenettelyn, joka voi johtaa koko sopimuksen kaatumiseen. Menettely tulee käynnistää, jos jokin sopimuksen osapuoli on rikkonut sopimuksen ehtoja.
EU siis myöntää Iranin laiminlyöneen sopimusta, mutta kiistanratkaisumenettelyn alkamisajankohta on aiheuttanut hämmennystä. Menettelyssä 15 ensimmäisen vuorokauden jälkeen tarkistetaan sopimuksen noudattaminen tai noudattamatta jättäminen. Tämän jälkeen sopimuksen voimassaoloa tarkistetaan ulkoministerien tasolla seuraavien 15 vuorokauden päätteeksi.
Kumpaa tahansa aikarajaa voidaan venyttää teoriassa loputtomiin, kunhan E3-maat, Iran, Venäjä ja Kiina hyväksyvät jatkoajan yksimielisesti.
EU ei haluaisi käynnistää tätä kelloa ja siksi on epäselvää, onko EU:n ulkopolitiikan johtaja Josep Borell todella käynnistänyt menettelyn. Borellin tiedottaja kertoi perjantaina, että menettelystä käydään vielä neuvotteluja.
Sopimus kaatuisi YK:ssa
Kiistanratkaisumenettelyn 30 vuorokauden jälkeen sopimuskiista voi edetä YK:n turvallisuusneuvostoon. Neuvosto ottaisi kantaa muun muassa Iranin talouspakotteisiin.
Mikäli Iranin ydinohjelmasopimus etenee YK:hon, sopimus raukeaa. Yhdysvallat käyttää veto-oikeuttaan sopimuksen kaatamiseksi.
EU yrittää kaikin tavoin välttää tämän.

Yhdysvallat painostaa EU:ta kuoppaamaan Iranin ydinohjelmasopimuksen autotullien avulla – EU haluaisi pelastaa sopimuksen

Eurooppa-neuvosto on saanut neljä ehdokasta nimettyä EU:n huippuvirkoihin. Komission puheenjohtajaksi ehdotetaan Saksan puolustusministeri Ursula von der Leyeniä. Hänet tunnetaan kovan luokan federalistina.

Neuvoston puheenjohtaja Donald Tuskin seuraajaksi on tulossa belgialainen liberaali Charles Michel. Euroopan keskuspankin pääjohtajaksi on nousemassa Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n johtaja, ranskalainen Christine Lagarde. EU:n ulkoasiainjohtajaksi nimetään espanjalainen sosialisti Josep Borrell.
<h4>EPP jyräsi lopulta</h4>
EPP-europarlamenttiryhmä sai kuin saikin nimitysvoiton, sillä von der Leyen ja Lagarde ponnistavat EPP:n riveistä. Vihreät ja kansallismieliset ryhmät jätettiin nuolemaan näppejään.
Euroopan parlamentti valitsee huomenna itselleen puhemiehen. Lisäksi Euroopan parlamentin tulee siunata von der Leyenin nimitys. Se saattaa aiheuttaa närää, sillä sosialistit ovat tyrmistyneitä kaikkien eurovaalien kärkiehdokkaiden jättämistä ilman huippuvirkaa.
Kaikki jaetut huippuvirat menivät läntiseen Eurooppaan. Nimityslistan puolesta äänesti 27 jäsenmaata. Ainoastaan Saksa äänesti tyhjää.
<h4>Saksan demarit tulistuivat</h4>
Saksan sosiaalidemokraattien ex-puheenjohtaja Sigmar Gabriel ei ilahtunut nimityslistasta kärkiehdokkaiden ohittamisen vuoksi. Hänen mielestään kabinettisopiminen oli kuin isku vasten europarlamenttivaaleissa äänestäneiden kasvoja.
Saksan demareiden suosima demariehdokas Frans Timmermans oli vielä eilen vahvoilla tulla nimitetyksi komission puheenjohtajaehdokkaaksi.
EU-johtajat ovat tuskin jättäneet konsultoimatta europarlamenttiryhmien johtajia nimilistaa laatiessaan. Sosialistit ja vihreät joutuvatkin nielemään katkeran kalkin. Mikäli von der Leyenin nimitys torpataan, ajautuu EU <a href="https://uk.reuters.com/article/us-eu-summit/eu-leaders-tentative-deal-on-top-jobs-hits-opposition-in-parliament-idUKKCN1TW3YC">suureen johtajuuskriisiin</a>.
<h4>Kaksi kysymysmerkkiä nimityksissä</h4>
Borrellin ja Lagarden nimityksissä on omat kysymysmerkkinsä. Lagardella ei ole kokemusta rahapolitiikan hoidosta. Espanja ei ole tunnustanut Kosovon itsenäisyyttä,
Espanjalla on tähän omat sisäpoliittiset syynsä. Maa ei halua ruokkia separatismia Katalonian kiistansa vuoksi. Borrell joutuukin tasapainoilemaan Serbian ja Kosovon kiistan keskellä.
Sukupuolten välisen yhdenvertaisuuden saralla nimityslista on kuitenkin onnistunut. Jos esitys menee läpi europarlamentissa, nousee komission ja EKP:n johtoon ensi kertaa nainen. Kaksi muuta neuvoston käsissä olevaa nimitystä menisi miehille.

Josep Borrell

Ruotsin pääministeri Kristersson vaatii EU:ta lisäämään IRGC-joukot terroristilistalle

Ex-liittokansleri menettää osan erioikeuksistaan Venäjä-kytkösten takia – demari-Schröder saattaa joutua jopa EU:n pakotelistalle

Lulu Ranteen mukaan EU huijaa mediaa ja jäsenmaita itsestään keksimällään menestystarinalla: ”Estää näkemästä totuuden”

Huhtasaari: EU:n uudistukset jäävät byrokratian vuoksi aina puolitiehen – ”On hyvä, ettei hulluimmat ideat etene”

Pekka Haavisto mukana vetoomuksessa, jossa esitetään EU:n tilaamien koronarokotteiden jakamista itänaapureiden kanssa

EU-maat eivät halua taipua Turkin maahanmuuttokiristykseen – Ranskan presidentti Macron pelkää Venäjän mahtia

EU käynnistää uudistetun operaation Välimerellä

Yhdysvallat painostaa EU:ta kuoppaamaan Iranin ydinohjelmasopimuksen autotullien avulla – EU haluaisi pelastaa sopimuksen

Eurooppa-neuvosto sai nimityslistan huippuvirkoihin valmiiksi – federalisti Ursula von der Leyen komission johtoon

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025