Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Juha Rehula

Hallituskauden suurin urakka, yhdistetty maakunta- ja sote-uudistus alkaa olla hyvällä mallilla. Tiistaina hallitus toi sote- ja maakuntauudistuksen ja niihin liittyvän valinnanvapausmallin eduskunnan päätettäviksi. Eduskunta keskustelee asiasta heti keskiviikkona TV-kameroiden paahteessa. Sen jälkeen valiokunnat ottavat lait käsittelyynsä.

Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (ps.) iloitsi, että eduskunta pääsee vihdoin käsittelemään isoa sote-lakipakettia ja mm. sen perustuslainmukaisuutta – mihin edellinen yritys kaatui viime vaalikaudella.
&#8211; Nyt pääsemme käsittelemään tätä eri valiokunnissa eikä vähiten perustuslakivaliokunnassa sitä, miten tämä uusi järjestelmä turvaa yhdenmukaiset ja yhdenvertaiset kansalaisille tärkeät peruspalvelut koko maassa, Mattila totesi.
Hän kehuu alueellista valmistelutyötä, missä on käytetty myös avointa <a href="http://alueuudistus.fi">alueuudistus.fi</a> –sivustoa, joka on työssä hyvä lisä.
&#8211; Toivottavasti valmistelusta on ollut apua – kun päätösvalta siirtyy maakuntiin, sinne siirtyy paljon vastuuta ja valtaa, Mattila sanoi.
Pilotointi alkaa pian. Pian on tietoa, miten palveluketjut toimivat käytännössä. Vielä on paljon tehtävää ennen kuin eduskunta voi lait hyväksyä, Mattila puntaroi.
<h4>Sote-lait voimaan vuoden 2019 alussa</h4>
Maakuntien väliaikaishallinto alkaa valmistella toiminnan käynnistämistä heinä-syyskuun aikana. Sote-rahoituksen yksinkertaistamista koskevat lakiluonnokset tehdään tämän vuoden aikana. Valinnanvapauden pilottihankkeita ryhdytään valmistelemaan tässä kuussa ja ne aloittavat viimeistään heinäkuussa 2018.
Ensimmäiset maakuntavaalit pidetään presidentinvaalien yhteydessä tammikuussa 2018. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen siirtyy uusille maakunnille tammikuun 2019 alussa. Tuolloin myös valinnanvapauteen ja monikanavarahoitukseen liittyvät lait tulevat voimaan.
<h4>Palveluiden tuottajaan sitoudutaan vuodeksi </h4>
Asukkaat saavat oikeuden valita terveyspalveluidensa tuottajan. Voit valita itse haluamasi sote-keskuksen ja hammashoitolan. Ne voivat olla julkisesti omistettuja tai yksityisiä – tai kolmannen sektorin ylläpitämiä. Asiakasmaksut ovat kaikille samat.
Asiakas sitoutuu valintaansa vuodeksi. Jos asiakas tarvitsee erikoisempaa palvelua, kuten esimerkiksi fysioterapiaa, hän voi saada käyttöönsä asiakassetelin jolla hän pääsee hoitoon haluamaansa paikkaan. Paljon hoitoa tarvitsevat vammaiset tai ikäihmiset saavat henkilökohtaisen budjetin, joka arvioidaan yksilöllisesti.
Lakipakettia esitelleet ministerit vakuuttivat, että hallitus otti hyvin huomioon maakunnista tulleet lausunnot. Sääntöjä viilattiin esimerkiksi niin, että terveysalan yritykset toimivat erityisen avoimesti ja säännöillä varmistetaan, että maakunnat tietävät, minne raha menee ja minne verot on maksettu.
<h4>Suuria yrityksiä valvotaan tiukimmin</h4>
Veropakolaisuus esimerkiksi konsernivelkojen avulla aiotaan estää. Valvonta on sitä tiukempaa, mitä suurempi yritys on. Hallitus aikoo myös estää ns. kermankuorinnan, eli sen, että yksityiset terveysyritykset huolisivat vain helppoja ja voittoa tuottavia potilaita.
&#8211; Säännöillä ja kannustimilla varmistetaan, että yritysten kannattaa ottaa myös paljon hoitoa vaativia vaikeitakin potilaita. Yksikään terveysasema ei voi laittaa portsaria ovelle, peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.) vakuutti.
<h4>7-kohtainen lista yritysten valaisuun</h4>
Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti kertoo, että suuria yrityksiä valvotaan seitsenkohtaisen yksityiskohtaisen listan avulla, jolla suuri yritys pakotetaan avaamaan toimintansa ja rakenteensa melko tarkasti. Yli 20 miljardin euron suurkonserni täytyy avata toimintamaittain ja tytäryritysryhmittäin. Täytyy selvittää yrityksen toiminta, kertyneet varat ja niiden sijainti. Näin hankitaan kuva yrityksestä ja siitä, harrastaako se verosuunnittelua.
<h4>Ei lepsuilua</h4>
Finnwatch oli aikaisemmin päivällä moittinut hallituksen ratkaisua löperöksi. Pöysti kiisti tämän.
&#8211; Finnwatchilla oli 13-osainen lista. Meidän seitsenkohtainen listamme on keskitetty. Se pakottaa melko laajasti avaamaan yritystä. Hallitus on kyllä miettinyt asiaa, vaikkakin eri tavalla kuin Finnwatch, Pöysti vakuutti.
<h4>Pienet yritykset saavat osuutensa</h4>
Hallitus vakuuttaa myös, että pienet yritykset saavat osansa terveysalan markkinoista. Tämä varmistetaan säännöillä. Asiasta on myös väännetty kättä kulisseissa – pienet yritykset olivat tärkeitä etenkin perussuomalaisille.
Rehula sanoi, että säännöissä on annettu yrityksille mahdollisuus muodostaa myös yritysten välisiä verkostoja – olkoon se sitten osuuskunta tai yritysten välinen verkosto.
Pöysti sanoi, että 90 prosenttia yrityksistä on pieniä tai mikroyrityksiä. Ne soveltuvat erinomaisesti esimerkiksi omabudjettipotilaiden hoitoon.
Maakunnat ovat erilaisia ja joissakin maakunnissa saattaa vaihtoehtoisten markkinoiden eli yksityisten yritysten syntyminen kangertaa. Tämä otetaan säännöissä huomioon ja maakunta voi rahoittaa eli houkutella yksityissektoria kasvuun.
Maassa on toiminut aiempia pilottihankkeita ja etenkin Pohjois-Savosta on huomattu, että syrjäseuduillakin voi syntyä uutta yritystoimintaa, vaikka alue näytti etukäteen vaikealta.
<h4>Kermankuorinta huoletti PS:ia</h4>
Pirkko Mattila sanoi puolueen tavoitteiden onnistuneen ratkaisussa.
&#8211; Tämän täytyy olla avointa – eli kermankuorintapykälät on tuotu uudistukseen. Ja nyt on signaaleja siitä, että pieni- ja keskisuuret yritykset ovat saamassa mahdollisuuksia, mikä minusta vahvistaa sitä, että suomalaiset ovat markkinoilla. Siinähän korostuu paikallisosaaminen. Silloin saadaan suomalainen valinnanvapausmalli, jossa toteutuvat hyvä hallinto ja kansalaisten palvelut, Mattila täsmensi.
&#8211; Jo maakuntalaissa on kansalaisvapausmalli, jossa lähidemokratian täytyy toteutua. Mielenkiinnolla varmaan jokainen puolue odottaa maakuntavaaleja. Mutta toivon, että vaaleissa asettuu ehdolle sellaisia ehdokkaita, jotka ajattelevat maakuntia ja tekevät oman maakunnan näköisiä ratkaisuja – ettei kyse ole vain omasta kunnasta, Mattila toivoi.
Maakuntien rahoituslaki on väliaikainen. Rahat tulevat yhteisestä valtion kassasta. Tulevaisuudessa voidaan säätää vielä oma verotusoikeus, jolloin omaa rahaa olisi helpompaa käyttää. Toisaalta köyhät maakunnat tarvitsevat varmaan sittenkin apua yhteisestä kassasta.
<h4>Tietoyhteyksiin miljardi-investointi</h4>
Hallitus kaavailee tietoverkkojen yhdistämiseen miljardiluokan investointia, jonka toivotaan tuovan vastaavasti säästöjä jatkossa eli se maksaisi itse itsensä.
Työ tuntuu olevan vielä vaiheessaan, vaikka sen pitäisi olla valmista 1.1.2019. Rehula vakuuttaa kuitenkin, että työ on käynnissä, vaikka hän ei osaa sanoakaan, kuinka suuri osuus siitä on valmiina.
Hän kertoo, että hallitus ei aio rakentaa uutta monopolia, yhtä valtakunnallista tietokoneohjelmaa, vaan nörtit rakentavat verkoston, joka nitoo yhteiskunnan, monien kuntainliittojen ja maakuntien jo olemassa olevat tietojärjestelmät yhteen niin, että tieto kulkee eri järjestelmien välillä.
Jolloin tieto kulkee asiakkaan luokse eikä asiakasta tarvitse pompottaa eri paikkoihin. Tietojen yhdistäminen nopeuttaa, helpottaa ja halventaa työtä ja tuottaa olennaisesti sitä kolmen miljardin euron säästöä, jota hallitus hakee vuoteen 2029 mennessä niin, että sote-kulujen nousukulma taittuu nykyiseen verrattuna.
Rehula vakuuttaa joka tapauksessa, että järjestelmä toimii vuoden 2019 alussa – sen täytyy toimia – eikä mitään Länsimetro kakkosta pääse tapahtumaan.

Sote-uudistuksen valinnanvapauslait saapuivat eduskuntaan – kermankuorinta estetään tiukoilla säännöillä

Hallitus selvittää maksukattojen toimivuutta yhdessä Kelan ja muiden toimijoiden kanssa kanssa.  Samalla mietitään myös mahdollisuutta siirtää toimeentulotuki Kelan maksettavaksi yhden luukun periaatteen mukaisesti. Asiasta kertoi Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä (ps.) eduskunnan kyselytunnilla torstaina. 

Vihreiden Ville Niinistö tiedusteli kyselytunnilla, olisiko mahdollista ottaa käyttöön yhtenäinen maksukatto, ettei sama taakka keskity yksille ihmisille. Hänen mukaansa monilla eläkeläisillä, joilla on tarvetta lääkekorvauksiin ja matkoihin ja terveydenhuoltoon, kokonaisvaikutukset voivat nousta kohtuuttomiksi.
Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.) vastasi ensin, että meillä on maksukatto: tietyn määrän jälkeen ei enää peritä maksuja lääkkeistä tai terveyskeskuskäynneistä. Yhtenäinen maksukatto on hyvä tavoite, mutta toisaalta on myös järjestelmä, joka huolehtii siitä että kaikkein vähävaraisimmat ihmiset voivat hakea avun ja saavat maksuttomia palveluita.
Mäntylä kertoi, että Kelan kanssa on tehty tiivistä yhteistyötä mm. lääkekorvausten omavastuuosuudesta. Aktiivista keskustelua käydään mm. Apteekkariliiton kanssa: nyt seurataan, millainen vaikutus omavastuulla on lääkeostoihin.
Toinen asia on matkakorvausten reaaliaikainen seuranta: paljon on tullut viestiä, että kun matkakorvaukset eivät rekisteröidy reaaliaikaisesti, jolloin ihmiset joutuvat odottamaan maksuja pitkään, jotta saisivat ne takaisin.
&#8211; Siihen haetaan yksinkertaista teknistä lakimuutosta, joka helpottaisi siltä osin tilannetta.
Toimeentulotuki Kelan luukun kautta?
&#8211; Myös perustoimeentulotuen siirtämisestä Kelaan olen käynyt keskustelua. Siellä käydään tarkkaan läpi, onko mahdollisuutta saada kaikkia etuisuuksia, kun esimerkiksi toimeentulotuki on alikäytetty, Mäntylä kertoi.
Aino-Kaisa Pekonen (vas.) kysyi, onko hallituksella nopeita keinoja vähentää eläkeläisköyhyyttä.
&#8211; Mm. Kelan kanssa on käyty aktiivisia keskusteluita, kuinka saadaan toimeentulotuen alikäyttö huomioitua, kun meillä on paljon eläkeläisiä, jotka olisivat tukeen oikeutettuja. Mutta kun nimenomaan haluaisimme, että yhden luukun periaate toimisi ja ihmiset saisivat kaiken sosiaaliturvansa, joka heille kuuluu, Mäntylä vastasi.
&#8211; Lääkekorvauksissa palaan siihen, että meillähän on hallituksessa rationaalisen lääkekorvauksen kehittämisohjelma, jolla pyritään kiivaasti hakemaan säästöjä siten, että ne eivät kohdistuisi asiakkaisiin, vaan että lääkehoitoa tehostamalla ja turvaa lääkitystä purkamalla olisi mahdollisuus hakea säästöjä näin sen sijaan, että se kohdistuisi suoraan käyttäjiin, Mäntylä vastasi.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, ulkoministeri Timo Soini piti Pekosen esittämiä vaikeuksia todellisina, niistä pitää olla huolissaan.
&#8211; Mitä hallitus on pystynyt tekemään: takuueläkkeen nousu, omaishoitotuen nostaminen, Yle-veron poistaminen 300 000 pienituloiselta, siellä on paljon eläkeläisiä joukossa, ja eläkeläisten asumistukien leikkaus peruttiin. Tässä on neljä konkreettista toimenpidettä, jotka auttavat tässä asiassa, Soini luetteli.
Oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.) muisti Pekosen maininneen ikääntyneet työttömät.
&#8211; Yhdessä kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen (kesk.) kanssa etsimme uusia tapoja palata työelämään ja tähän porukkaan kuuluvat myös ikääntyneet työttömät. Kysymme järjestöiltä, toimialoilta, kunnilta, yhteisöiltä ja tavallisilta kansalaisilta uusia ideoita, joilla saisimme työllistämisen kynnyksen alemmaksi, Lindström vastasi.
Keskustelu alkoi SDP:n väitteellä, jonka mukaan hallitus kiristäisi eläkeläisten verotusta suhteellisesti työntekijöihin verrattuna. Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) vastasi moneen otteeseen, ettei eläkeläisten verotus kiristy absoluuttisesti. Kävipä ilmi sekin, että eläkeläisiä verotetaan itse asiassa edellisen valtiovarainministerin Antti Rinteen (sd.) linjausten mukaan.

Kyselytunnilla puitiin eläkeläisten tilannetta

Keskiviikkona vallitsi eduskunnassa lievä epäselvyys siitä, onko hallituksessa meneillään sote-kriisi.

Yle <a href="http://yle.fi/uutiset/sote_kompuroi_taas__15_alueen_malli_ei_sittenkaan_onnistu/8677754" target="_blank">uutisoi</a> tiistai-iltana, että hallituksen marraskuussa sopima sote-malli 15+3 olisi joutunut vastatuuleen. Nyt haettaisiin pelastusta viidestä yhteistoiminta-alueesta.
Koska keskusta kannatti marraskuussa 18 mallia, mitä kokoomus vastusti, ja kokoomus kannatti 12 aluetta, mitä keskusta vastusti, jäljelle jäisi enää tämä viiden suuralueen malli.
Vastaavasta suuraluemallista syntyi puoluerajat ylittävä sopu toissa keväänä, mutta malli osoittautui perustuslaillisesti mahdottomaksi jo vuosi sitten. Silloisen hallituksen tärkein hanke kaatui.
<h4>Kokoomus: Perustuslainmukaisuus ratkaisee</h4>
Kokoomus hyväksyi keskustalaisten ja perussuomalaisten kannattaman maakuntamallin marraskuussa vasta hallituskriisin partaalla. Malliksi tuli 15+3, jossa tuli 15 täysivaltaista sote-aluetta ja lisäksi kolme aluetta, jotka tekevät yhteistyötä naapuri-sote-alueiden kanssa. Kaikki alueet tekevät yhteistyötä viidellä yliopistollisten keskussairaaloiden johtamalla erityisvastuualueella (erva) vaativimmassa hoidossa.
<blockquote>&#8221;Me olemme sopineet, että järjestämisvastuu on 18 maakunnalla ja piste.&#8221;<cite>Juha Sipilä</cite></blockquote>
Keskusta ja perussuomalaiset painottivat ratkaisussa alueellista päätösvaltaa. Kokoomus on painottanut ratkaisun jälkeenkin hoidon tasa-arvoa, eli että asiakkaan pitäisi saada yhtä hyvää hoitoa jokaisella sote-alueella ja sen vuoksi sote-alueen pitäisi olla suuri ja taloudellisesti vahva &#8211; suurempi kuin mikä maakuntamallilla onnistuu.
Kokoomus haluaa, että hoidon onnistuminen kytketään perustuslailliseen tulkintaan: jos hoito ei onnistu kaikkialla yhtä tehokkaasti, olisi se perustuslain vastaista. Myös asiantuntijoita pitäisi kuulla herkemmällä korvalla.
Kokoomuslaiset moittivat myös aluehallintomallin naittamista sote-ratkaisun kanssa. Yhtä lailla perussuomalaiset ja keskusta moittivat edellistä hallitusta suurkuntamallin naittamista sote-ratkaisun kanssa.
<h4>Stubb: Hallintomalli on toissijainen</h4>
Kokoomuksen puheenjohtaja Alexander Stubb kiisti hallituskriisin keskiviikkona eduskunnassa. Hän sanoi, että kokoomus keskustelee eri malleista, mutta kiisti puolueen ottaneen sote-aluemallin auki keskusteltavaksi.
Hän kuitenkin korosti ihmisten palveluita ja asiantuntijoiden lausuntoja, kuten monet julkisuudessa esiintyneet kokoomuspäättäjät, joita maakuntamalli ottaa harmittaa edelleenkin.
&#8211; Kokoomus lähtee siitä, että sote-ratkaisussa mennään ihmiset edellä, eli ihmiset saavat hyviä palveluita. Me panostimme muun muassa valinnanvapauteen, hallinto on toissijainen asia ja kokoomus kuuntelee asiantuntijoita hallintorakenteen suuntaan, Stubb sanoi.
&#8211; Kokoomus lähtee siitä, että teimme ratkaisun, jossa on 15 sote-aluetta ja me olisimme halunneet vähemmän. Me kuuntelemme asiantuntijoita. Keskeisintä tässä ei ole hallintomalli vaan ihmisten palvelut.
Onko marraskuinen malli 15+3 voimassa tällä hetkellä?
&#8211; Pitää sopia sellainen malli, joka on perustuslaillisesti läpi vietävissä, Stubb vastasi Suomen Uutisille.
Se on siis neuvottelukysymys yhä, vaikka se sovittiin jo kolme kuukautta sitten?
&#8211; Me haemme sellaista ratkaisua, jossa ihmiset ovat keskiössä, ja jossa ihmiset saavat hyviä sosiaali- ja terveyspalveluita. Hallintomalli on toissijainen. Olemme toistaiseksi sopineet 18+3-järjestelmästä. Jos se ei toimi, täytyy hakea toinen ratkaisu, mutta sitä on ennenaikaista sanoa tässä vaiheessa, Stubb selvensi.
Hänen erityisavustajansa selvensi edelleen, että nyt on kyse maakuntamallin perustuslainmukaisuudesta: marraskuussa sovittu maakuntamalli sopii, jos se kelpaa perustuslain asiantuntijoille. Jos malli kaatuu perustuslakiin, silloin haetaan uusi malli.
<h4>Rehula: Pitää jatkaa pää kylmänä</h4>
Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula (kesk.) totesi Stubbia ennen, että neuvotteluja käydään marraskuussa sovitun maakuntaratkaisun pohjalta. Samoilla linjoilla oli myös hallintovaliokunnan puheenjohtaja Pirkko Mattila (ps.), jolla ei ollut taustatietoa siitä, että neuvotteluiden lähtökohta olisi muuttunut.
&#8211; Me olemme sen tiedon varassa, mitä on 7.11.2015 sovittu linjaus: 18 itsehallintoaluetta. Perustuslain tulkinta taas on ihan eri tulkinta, se menee perustuslakivaliokuntaan, Mattila vastasi.
Myös Rehula totesi, että ratkaisujen perustuslainmukaisuuteen pitää kysyä lausuntoa perustuslain asiantuntijoilta: hän kantaa sitä taakkaa, että hanke etenee sovitulla tavalla ja lakikokonaisuus kestää myös kriittisen tarkastelun perustuslain pohjalta.
Rehula ihmettelee, minkä pohjalta tätä asiaa ajetaan, kun erilaisia viestejä tulee numeroiden pohjalta. Hänkin painotti ratkaisua, jossa eri puolilla maata saa hoidon riippumatta rahapussin paksuudesta. Se on ykkösasia, johon perustuslain yhdenvertaisuuspykälä velvoittaa.
&#8211; Tässä työssä on tottunut aiemminkin, että ympärillä tapahtuu kaikenlaisia asioita, mutta heidän, jotka kantavat päätöksistä vastuun, pitää jatkaa pää kylmää, Rehula linjasi.
<h4>Sipilä: Ei sote-kriisiä</h4>
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) vakuutti Suomen Uutisille, ettei hallituksessa ole sote-kriisiä.
&#8211; Ei ole. Tässä asiassa riittää hämmentäjiä ihan tarpeeksi. Me olemme sopineet, että järjestämisvastuu on 18 maakunnalla ja piste. Sitten tarvitsemme sen lisäksi vaativampiin hoitoihin yhteistyötä ja yhteistyösopimuksia näiden alueiden välille. Keskiössä tulevat myös olemaan viisi yliopistollista keskussairaalaa, se on selvä asia. Kyllä tässä varmasti hämmentäjiä riittää matkan varrella, mutta me menemme suunnitelmien mukaan, Sipilä vastasi.
Onko kokoomus kuitenkin avaamassa näitä neuvotteluita? Stubb sanoi juuri, että asiasta neuvotellaan ja perustuslaki ratkaisee.
&#8211; Ehkä minä tietäisin, jos näin olisi. Tässä on monta asiaa, joista neuvotellaan koko ajan. Reformiministerityöryhmä tekee töitä joka päivä tämän asian eteen. Paljon yksityiskohtia on auki ja seuraavat päätökset tulevat kevään kuluessa ja marssi jatkuu 1.1.2019, jolloin ensimmäiset itsehallintoalueet aloittavat niin kuin on suunniteltu, Sipilä vakuutti.

Kriisiytyikö sote taas? – Rehula ja Sipilä: Neuvottelu jatkuu sovitun pohjalta

Sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus törmäsi jälleen perustuslaillisiin ongelmiin. Perustuslakivaliokunta ei puoltanut hallituksen esitykseen kiireellisellä aikataululla tehtyjä muutoksia. Valiokunta antoi kielteisen lausunnon viimeksi <a href="https://stage.sudev.fi/sote-kaatui-seuraavalle-hallitukselle-keskusta-etsii-viela-pikasopua/">helmikuussa</a>.
Perustuslakivaliokunta katsoi, etteivät Juha Rehulan (kesk.) johtaman sosiaali- ja terveysvaliokunnan lakiehdotukset ja niiden perustelut muodostaneet riittävää perustaa ehdotusten perustuslainmukaisuuden arviointiin.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta oli perustuslakivaliokunnan ensimmäisen sote-lausunnon vuoksi ehdottanut siirtymistä alkuperäisestä kaksitasoisesta kuntayhtymämallista yksitasoiseen kuntayhtymämalliin. Mallin mukaan sosiaali- ja terveysalueita olisi enintään 19. Lisäksi sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdotti muutoksia ns. tasauskattosääntelyyn niin, että eräisiin kuntiin sote-uudistuksesta aiheutuvat veronkorotuspaineet olisivat vähäisempiä.
Sote-uudistus lykkääntyy seuraavalle vaalikaudelle. Perustuslakivaliokunta huomautti, että että uudistuksen valmistelu on syytä jättää hallituksen ja mahdollisesti myös laajapohjaisen parlamentaarisen elimen tehtäväksi.

Soten valmistelu siirtyy seuraavalle hallitukselle – perustuslailliset ongelmat edelleen liian suuria

Vain minuutteja ennen sukupuolineutraalin avioliittolain äänestystä järjestettiin Eduskunnassa äänestys, jossa punnittiin hallituksen luottamus.
Epäluottamusesityksiä oli tehty kaksi, toinen perussuomalaisilta ja toinen keskustalta. Näistä kahdesta äänestetiin ensin vastakkain. Pidemmän korren veti Hanna Mäntylän (ps.) esitys Juha Rehulan (kesk.) esitystä vastaan.
Seuraavaksi eduskunta äänesti hallituksen luottamuksesta Hanna Mäntylän epäluottamusesityksen mukaisesti. Äänestyksessä punnittiin, onko hallituksella enää luottamusta lapsilisäleikkausten jälkeen.
Hallitus säilytti paikkansa täpärästi äänin 100-97. Kaksi edustajaa oli poissa.
Vain kahden kansanedustajan äänet ratkaisivat hallituksen jatkon. Mikäli kaksi luottamuksen puolesta nyt äänestänyttä olisi äänestänyt toisin, olisi pääministeri Alexander Stubbin (kok.) johtaman hallituksen taival katkennut.
Tulos oli sama kuin kolme viikkoa sitten välikysymyksen yhteydessä järjestetyssä epäluottamusäänestyksessä. Tuolloin hallitus oli haalinut kaikki kynnelle kykenevät edustajansa äänestykseen, joskin neljä hallituksen ja neljä opposition edustajaa olivat poissa valiokuntamatkan vuoksi. Äänestys ratkesi äänin 97-94.

Juha Rehula

Sote-uudistuksen valinnanvapauslait saapuivat eduskuntaan – kermankuorinta estetään tiukoilla säännöillä

Kyselytunnilla puitiin eläkeläisten tilannetta

Kriisiytyikö sote taas? – Rehula ja Sipilä: Neuvottelu jatkuu sovitun pohjalta

Soten valmistelu siirtyy seuraavalle hallitukselle – perustuslailliset ongelmat edelleen liian suuria

Hallituksen luottamus veitsenterällä – kaatuminen vain kahdesta äänestä kiinni

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025