Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Juha Tervala

Hallitukselta suuri veroale, joka laskee työn verotusta kaikissa tuloluokissa – Purra: ”Meidän mielestämme palkansaajalta pitää jäädä enemmän rahaa käteen”

Korkotason nousu euroalueella on siivittämässä EU:n matkaa yhä pidemmälle kohti velka- ja tulonsiirtounionia. EU-komission heinäkuisen tiedonannon mukaan EU:n kaikkiaan noin 800 miljardin euron elvytyspaketin korkomenot ovat vuosina 2021–2027 jopa 17–27 miljardia euroa suuremmat kuin aiemmin on oletettu. Suomelle kohdistuva osuus elvytyspaketista on kutistunut sadoilla miljoonilla euroilla, mutta maksettavaa on tulossa enemmän.

Euroalueen korkotason nousulla voi olla erittäin suuri vaikutus EU-elvytyspaketin rahoitukseen. Asiantuntijoiden mukaan paketin hinta uhkaa nousta huomattavasti ennakoitua korkeammaksi.
EU-komissio antoi äskettäin heinäkuussa <a href="https://www.europarl.europa.eu/doceo/document/BUDG-PR-751626_EN.pdf">tiedonannon</a>, jonka mukaan pelkästään kuluvalla budjettikaudella 2021–2027 paketin korkomenot ovat 17–27 miljardia euroa suuremmat kuin aiemmin on oletettu. Korkotason nousu tulee nostamaan merkittävästi Suomen EU-nettomaksua, minkä veronmaksaja tuntee lompakossaan.
Suomi on ollut vuosia 1996, 1997 ja 2000 lukuun ottamatta EU:n nettomaksaja. Nettomaksu kuvaa Suomen EU:lta saamien tulojen ja EU:lle maksettujen maksujen erotusta. Vuonna 2021 Suomen nettomaksu EU:lle oli 970 miljoonaa euroa. Elvytyspaketin korkokulujen lisäksi Ukrainan auttaminen nostaa Suomen osuutta.
Sinä saat maksaa lisää
<a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/97a7eecf-c186-4879-9f71-ece1fe0c907c">Arvion mukaan</a> elvytyspaketista veronmaksajille korkopompusta tuleva lisälasku on nykykorkotasolla 75–80 miljoonaa euroa vuodessa. EU:n budjettikaudella 2021–2027 lisälasku korosta olisi siten 525–560 miljoonan euron luokkaa.
EU-elvytyspaketti on rahoitusinstrumentti, joka sisältää noin 800 miljardin euron rahoituksen jäsenmaille, karkeasti ottaen suunnilleen puolet avustuksina ja noin puolet lainoina. Suomen kannalta järjestely on koko ajan muuttunut epäedullisemmaksi, sillä ikävän korkojen nousun lisäksi Suomelle kohdistuva osuus paketista on kutistunut kerta toisensa jälkeen sadoilla miljoonilla.
Vuosi sitten valtiovarainministeriö tiedotti, että <a href="https://www.iltalehti.fi/talous/a/41b7f53b-2ed1-4804-afc5-e62bca59eec6">Suomen osuus</a> elvytyspaketin avustuksista pienenee noin 1,8 miljardiin euroon. Tällä hetkellä kenelläkään ei ole varmaa tietoa, mikä Suomen osuus loppujen lopuksi tulee olemaan.
Varmaa on vain se, että juuri sinä saat maksaa lisää. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän talouspoliittisen asiantuntijan Juhani Huopaisen arvio on synkkä.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Elpymispaketti maksoi aluksi Suomelle n. 6 mrd ja siitä saatiin n. 2 mrd.
Oma arvaus lopputuloksesta: saadaan n. 1-1,5 mrd ja maksetaan 12 mrd.
&mdash; Juhani Huopainen (@Huopainen) <a href="https://twitter.com/Huopainen/status/1701121527578579052?ref_src=twsrc%5Etfw">September 11, 2023</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Elvytyspaketin rahojen käyttö on löysää, ja äskettäin <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/d35de296-5f2a-41cd-b5fa-15352cee2775">uutisoitiin</a>, että italialaiset teettävät kodinremontteja elpymisrahoilla.
Elvytyspakettia hehkuttanut Marin häipyy eduskunnasta
Toukokuussa 2021 eduskunta hyväksyi EU:n monivuotisen rahoituskehyksen ja samalla elvytyspaketin. Päätös syntyi äänin 134-57. Päätös vaati 2/3-määräenemmistön, sillä perustuslakivaliokunta katsoi, että kyse on merkittävästä vallansiirrosta EU:lle.
Perussuomalaiset <a href="https://stage.sudev.fi/miksi-kansanedustajat-puhuvat-nyt-yota-myoten-eduskuntatalolla-jos-et-tieda-niin-katso-tama-video/">vastusti</a> elvytyspakettia alusta saakka, mutta ei onnistunut kaatamaan pakettia, joka on viemässä Suomelta valtavasti rahaa ja itsemääräämisoikeutta.
Silloista pääministeriä Sanna Marinia ei toukokuussa 2021 ensin edes nähty eduskunnassa keskustelemassa EU-elvytyspaketista syyksi kerrotun omaehtoisen koronakaranteenin vuoksi.
Eduskunnassa Marin toisti jo aikaisemmin kuultuja fraaseja siitä, miten neuvottelu muiden EU-johtajien kanssa kesällä 2020 olisi ollut Suomelle menestys ja onnistuminen. Pääministerin mukaan Suomi onnistui neuvotteluissa. Marin ei puheenvuorossaan eduskunnalle ottanut mitään kantaa elvytyspakettia kohtaan esitettyyn kritiikkiin saati useisiin asiantuntijalausuntoihin, joissa on osoitettu virheelliseksi paketin puolesta esitetyt poliittiset argumentit.
Useat talousasiantuntijat, kuten eduskunnalle lausunnon antanut kansainvälisen makrotaloustieteen tutkija Juha Tervala, ovat osoittaneet, että elvytyspaketista ei ole mainittavaa hyötyä Suomen taloudelle.
Kuvaavaa on, että Marin itse on <a href="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/sanna-marin-siirtyy-tony-blair-instituten-strategiseksi-neuvonantajaksi-hakee-eroa-kansanedustajan-tehtavasta/d9c4f3af-dbf4-4d00-9b16-1e237f6d7efa">saanut</a> uuden tehtävän Tony Blair Instituten strategisena neuvonantajana Lontoosta ja hän jättää eduskunnan. Eduskunta myönsi tiistaina Marinille vapautuksen kansanedustajan tehtävästä.
Suomella omiakin korkoharmeja
EU-elvytyspaketin kohdalla on siis käymässä täysin samalla tavalla kuin Suomen valtiontaloudessa: korkopompusta seuraa raskas lisämaksu veronmaksajille. Elinkeinoelämän keskusliiton johtajan Sami Pakarisen arviolaskelman <a href="https://stage.sudev.fi/vasenlaita-hullaantui-velkaan-holtiton-velanotto-antoi-vauhtia-korkopomppuun-jo-seuraavan-vuosikymmenen-taitteessa-valtion-velkojen-korkomenot-liki-seitseman-miljardia/">mukaan</a> ensi vuosikymmenen alussa valtion korkomenot olisivat jo 7 miljardia euroa, jos keskikorko olisi 3,5 prosenttia ja valtion lainakanta 200 miljardia euroa.
Marinin hallituskaudella Suomi on ottanut jatkuvasti uutta lainaa. Valtiovarainministeri Riikka Purra on viime aikoina useaan otteeseen <a href="https://stage.sudev.fi/valtiovarainministeri-purra-hallitus-toteuttaa-tyolinjaa-etta-tassa-maassa-tyon-tekeminen-kannattaisi-ja-etta-yrityksiin-syntyisi-uusia-tyopaikkoja/">muistuttanut</a>, että valtion velkakehityksen kääntäminen on työlästä ja samalla vuosien projekti.
&#8211; Mikäli hallitus pääsee tavoitteisiinsa tämän hallituskauden osalta ja saamme istua koko kauden, niin velan kasvu pystytään taittamaan. Mutta velkasuhteen kääntäminen laskuun edellyttää seuraavaa hallituskautta, joka kykenee tekemään vastaavia toimia, Purra sanoo.
EU:sta on kuitenkin tulossa lisää jäsenmaiden välisiä tulonsiirtoja, ja uutta yhteisvelkaa on jo väläytelty. Purra <a href="https://stage.sudev.fi/suomen-eu-vaikuttaminen-on-usein-lyhytjanteista-ja-hampaatonta-purra-vaatii-valtiojohtoa-voimakkaasti-ajamaan-unionissa-suomen-intresseja/">korostaa</a>, että jatkossa Suomen on ajettava unionissa voimakkaammin omaa etuaan.
&nbsp;

Nyt tulee korkopomppu – Suomen veronmaksajia uhkaa satojen miljoonien lisälasku EU-elvytyspaketista

Pääministeri Sanna Marin on edelleen vakuuttunut siitä, että elvytyspaketti on Euroopalle hyvä ratkaisu ja sen seurauksena myös Suomen talous jotenkin hyötyy. Kukaan ei vaan tiedä, miten se tapahtuisi.

Pääministeri Sanna Marinia (sd) ei nähty eilen eduskunnassa keskustelemassa EU-elvytyspaketista syyksi kerrotun omaehtoisen karanteenin vuoksi. Tänään Marin saapui kuitenkin paikan päälle puolustamaan EU-elvytyspakettia, yhteisvastuullista velkahimmeliä, josta seuraa Suomelle useiden miljardien tappiot.
Pääministeri ei puheenvuorossaan eduskunnalle maininnut sanallakaan tai ottanut mitään kantaa elvytyspakettia kohtaan esitettyyn kritiikkiin saati useisiin asiantuntijalausuntoihin, joissa on osoitettu virheelliseksi paketin puolesta esitetyt poliittiset argumentit.
Ylläpitää tarinaa, että Suomi menestyi EU-neuvotteluissa
Marinin puheenvuoro oli enimmäkseen jo useaan kertaan aiemmin kuultujen tarinoiden toistamista, miten viime kesän neuvottelut muiden EU-johtajien kanssa menivät. Marin oli itse henkilökohtaisesti tuolloin sopimassa paketin sisällöstä muiden EU-johtajien kanssa.
Marin – luonnollisesti &#8211; haluaa vahvistaa narratiivia, jonka mukaan neuvottelutulos olisi ollut Suomelle menestys. Pääministerin mukaan Suomi onnistui neuvotteluissa.
&#8211; Me onnistuimme niissä keskeisissä tavoitteissa, joita eduskunta meiltä edellytti. Ensinnäkin monivuotisen rahoituskehyksen osalta onnistuimme erittäin hyvin. Saimme neuvoteltua Suomelle 500 miljoonan euron erillisrahoituksen, tällaisen erilliskuoren, niin maaseudun kehittämisen kuin esimerkiksi aluekoheesiorahoituksen osalta — muun muassa Itä- ja Pohjois-Suomen harvaan asutuille alueille saatiin ensimmäistä kertaa oma erillisrahoitus, Marin lausui ja väitti, ettei ”nuukan nelikon” saamista jäsenmaksualennuksista olisi ollut Suomelle hyötyä.
Korosti jälleen Euroopan elpymisen tärkeyttä
Useat talousasiantuntijat, kuten eduskunnalle lausunnon antanut kansainvälisen makrotaloustieteen tutkija Juha Tervala, ovat osoittaneet, että elvytyspaketista ei ole mainittavaa hyötyä Suomen taloudelle.
Marin ei itsekään puheenvuorossaan osoittanut tai perustellut, miten ja millä mekanismilla elvytyspaketti elvyttäisi nimenomaan Suomen taloutta, vaan hän keskittyi toistelemaan, miten laajemmin Euroopan talouden elpyminen on tärkeää.
&#8211; Me näemme, että Yhdysvalloissa, Kiinassa, muussa maailmassa elvytetään erittäin voimakkaasti ja jos Eurooppa jäisi tämänkaltaisesta elvytyksestä sivuun, niin se olisi kyllä erittäin valitettava ja erittäin huono asia koko Euroopan taloudelle, niin Suomen taloudelle kuin koko tälle yhteiselle sisämarkkinalle, Marin sanoi.
Pääministerin logiikan mukaan Etelä-Euroopan nettosaajamaiden elvyttäminen pohjoisten nettomaksajien kustannuksella jollain tavalla myös tukisi Suomen taloutta ja vientiteollisuutta, vaikka tästä hän ei ole esittänyt mitään näyttöä.

Pääministeri Marin saapui lopulta elvytyspakettikeskusteluun: Toisti samaa mantraa viime kesän neuvotteluista – väittää edelleen, että paketti olisi Suomelle hyvä

Perussuomalaisten Sanna Antikainen vaati tänään eduskunnassa EU:n elvytyspaketista käydyssä keskustelussa EU:n elvytyspaketin hylkäämistä. Antikainen ei voisi koskaan äänestää sellaisen paketin puolesta, jossa suomalaisten velkarahat annetaan muille maille ja samalla vaarannetaan oma itsenäisyys.

Pääministeri Sanna Marin neuvotteli omien sanojensa mukaan ”hyvän paketin” suomalaisille. Tulos oli niin ”hyvä”, että suomalaiset maksavat paketista yli kaksi kertaa enemmän kuin saavat siitä takaisin. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ei säästellyt sanojaan arvostellessaan elvytyspakettia.
&#8211; Suomi maksaa 6,6 miljardia ja saa takaisin noin 2,7 miljardia. Hallitus ja pääministeri ovat tehneet totuudentaivuttamisen maailmanennätyksen kehuessaan itseään, omia toimiaan, ja selitellessään, kuinka ”hyvä” ja ”ainutkertainen” paketti on. Todellisuus on karumpaa kuin pääministerin ja hallituksen omakehu ja ylistyssanat. Oikeasti neuvottelutulos on yksi historian suurimmista epäonnistumisista, emämunaus. Elpymispaketti asettaa Suomen talouden ja itsenäisyyden vaakalaudalle, Antikainen latasi.
&#8211; EU:ssa suunnitellaankin jo tulevia paketteja, nyt kun maksajat tiedetään. Euroopan komission johtavat talousasiantuntijat arvioivat, että unionin elvytyspaketista voi muodostua pysyvämpi toimintamalli, ja lisäksi komission varapuheenjohtaja on kertonut, että ”mitä paremmin onnistumme tämän järjestelyn toimeenpanossa, sitä enemmän on tilaa keskusteluille pysyvästä välineestä, joka olisi todennäköisesti luonteeltaan samankaltainen.”
Kohti liittovaltiota
Elpymisrahasto vie myös Suomen kohti tulonsiirtounionia ja liittovaltiota. Euroalue on toistamassa elpymispaketin kanssa kaavaa, joka on pätenyt tähän asti käytännössä kaikissa menneissä yhteisvaluutta-alueissa. Niillä on ollut käytännössä kolme erilaista tietä: tie poliittiseen tulonsiirtounioniin eli liittovaltioon, tie exit-mekanismin eli poistumisreitin luomiseen tai kolmas tie, joka vie yhteisvaluuttaliiton hajoamiseen.
&#8211; Hallitus on tällä hetkellä valitsemassa ensimmäisen tien, tien kohti itsenäisyyden menetystä, tien kohti EU-liittovaltiota. Tämän lisäksi massiivinen elpymispaketti asettaa Suomen talouden vaakalaudalle miljardien suorien tukien ja maksujen kanssa. Viimeinen eräpäivä maksuille olisi 2058. Te hallituspuolueet olette laittamassa lapsenne ja lastenlapsenne velkavankeuteen. Eikö teitä hävetä? Antikainen ihmetteli.
Hyötyjiä Etelä-Euroopan maat
Kuka sitten hyötyy paketista? Esimerkiki Espanja saa paketista niin paljon rahaa, että siellä kokeillaan nelipäiväistä työviikkoa ja perustuloa, Italiassa taas superlapsilisää. Vaikka Italiassa valtio on köyhä, ovat kansalaiset niin rikkaita, että jopa Italian omat viranomaiset ovat varoittaneet EU:ta siitä, että Italialle ohjattavasta tukipaketin 28 prosentin osuudesta merkittävä osa voi valua mafian käsiin. Hallitus on Italian viranomaisten varoituksille lähinnä naureskellut.
&#8211; Hallitus on pyrkinyt esittämään, että rahaston elvytysvaikutus olisi Suomelle merkittävä. Tämäkin, kuten oikeastaan kaikki hallituksen puheet koskien elpymispakettia, on totuudentaivuttamisen maailmanennätys. Esimerkiksi hallituksen oma Valtioneuvoston julkaisuja 2021 kertoo ”Suomen kestävän kasvun ohjelma – alustava elpymis- ja palautumissuunnitelma” -tekstissään, kuinka mikroskooppinen vaikutus elpymispaketilla on Suomen talouteen, huomautti Antikainen.
&#8211; Paketti kasvattaa valtioneuvoston julkaisun mukaan Suomen bruttokansantuotetta 0,5 prosenttiyksikköä 2021–2023, ja alustavan arvion mukaan kasvupaketti voisi kasvattaa potentiaalisen tuotannon kasvua 0,1 % vuosittain keskipitkällä aikavälillä. Taloustieteen tohtori Juha Tervala arvioi, että EU-jättipaketin nettovaikutus Suomen taloudelle voi olla jopa kielteinen.
Hallitus taivuttaa totuutta
Lisäksi hallitus on perustellut pakettia viennin elpymisellä Euroopassa, joka vaikuttaisi Suomen vientiteollisuuteen. Tässäkin taas taivutellaan totuutta, Antikainen tuumasi ja siteerasi Tervalan lausuntoa valtiovarainvaliokunnalle: ”Elpymisvälikokoisuuden nettovaikutus Suomen taloudelle voi olla kielteinen, koska väline elvyttää Etelä- ja Itä-Eurooppaa Länsi- ja Pohjois-Euroopan kustannuksella”.
&#8211; Suomen vientimaiden top kymmenessä 2020 ei ole esimerkiksi Italiaa tai Espanjaa, jotka hyötyvät eniten elpymispaketista, Antikainen totesi.
Tajuaako hallitus rahoittavansa rahaongelmaisia maita?
Antikainen kysyi hallitukselta, että jos elpymispaketti hyväksytään ja euroaluetta kohtaa seuraava velkakriisi, tajuaako hallitus silloin rahoittavansa rahaongelmaisia maita, joilla ei ole minkäänlaista halua laittaa asioitaan kuntoon.
&#8211; Käsi sydämellä, milloin te ymmärrätte sanoa muiden rahanpyynnöille ei, vai tuleeko sellaista aikaa ikinä? Kun sama maa tulee kerta toisensa jälkeen pyytämään uutta vippiä vaikka edellistäkään ei ole maksettu takaisin, milloin te huomaatte, että kyseessä on kuvio, joka toistuu, eikä kertaluonteinen ongelma?
&#8211; Henkilökohtaisesti en voisi koskaan tukea tällaista pakettia, jossa lahjoitetaan suomalaisten verorahoja muille maille ja laitetaan Suomen itsenäisyys vaaraan. Me perussuomalaiset tulemme varmasti äänestämään ei, ei elpymispaketille. Hallituksen toivoisin totuuden taivuttamisen sijaan alkavan katsoa faktoja unelmahötön sijaan. Elpymispaketti on hylättävä, Antikainen vaati.
&nbsp;

Elpymispaketti on hylättävä – ”Hallituksen katsottava faktoja unelmahöttöä sijaan”

Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen on tivannut ministeri Tuppuraiselta jo useamman kerran vastausta siihen, mitä tapahtuisi, jos Suomi ei hyväksyisi EU:n elpymispakettia. Koponen on kysynyt jo kahdessa täysistunnossa, johtaisiko tilanne siihen, että Suomi erotettaisiin Euroopan unionista, vai palattaisiinko siinä tilanteessa takaisin neuvottelupöytään.

– Olen nyt yhteensä kolme kertaa yrittänyt saada ministeri Tuppuraista vastaamaan kysymykseen, mitä tapahtuisi, jos Suomi ei hyväksyisi tukipakettia tällaisenaan. Ministeri ei ole ollut halukas vastaamaan millään kerralla, vaikka tämä on mielestäni melko olennainen kysymys, kertoo kansanedustaja Ari Koponen.
Alun alkaen Suomen saanto elpymispaketista oli 3,2 miljardia euroa, mutta tuoreimman arvion mukaan saanto jäisi vain 2,7 miljardiin, mikä on puoli miljardia euroa vähemmän kuin alun perin arvioitiin. Hallituksen mukaan summaa on vähennetty siksi, että Suomen talous on kärsinyt koronaviruspandemiassa ennakoitua vähemmän. Ministeri Tuppurainen totesi haastattelussa, että Suomen saannon odotettiinkin laskevan.
Useat asiantuntijat tyrmänneet paketin täysin
Useat Suomen talousasiantuntijat, kuten taloustieteen dosentti Tuomas Malinen ja taloustieteen tohtori Juha Tervala, ovat myös tyrmänneet paketin täysin. Heidän ja useiden muiden talousasiantuntijoiden mukaan paketti ei ole millään mittakaavalla Suomen edun mukainen. Hallituksen mukaan Suomi ei voi jättäytyä elpymisvälineen ulkopuolelle, koska se merkitsisi eroa EU:sta.
– Vastausta suoraan kysymykseen en ole kuitenkaan saanut, joten hallituksen uhkailu EU-erolla on täysin tuulesta temmattu väite, jolla ei ole totuuspohjaa. Elpymisvälineen kaataminen tarkottaisi uudelleenneuvottelua, jossa voitaisiin sopia paremmat ehdot elvyttämiselle ja estää yhteinen lainanotto EU:n perussopimusten vastaisena toimena. Suomella olisi mahdollisuus vaatia sääntöjen noudattamista, Koponen painottaa.

Kansanedustaja Ari Koponen vaatinut Tuppuraiselta kolme kertaa vastausta kysymykseen: ”Mitä tapahtuisi, jos Suomi ei hyväksyisi EU-tukipakettia tällaisenaan” – ministeri vaikenee edelleen

Perussuomalaiset on tänään jättänyt hallitukselle välikysymyksen EU:n 750 miljardin euron elvytyspaketista. Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon mukaan EU haluaa käyttää koronaa hyväkseen edistääkseen liittovaltioprojektin keskeistä hanketta, eli jäsenmaiden sitomista yhteiseen velkaan.

Jussi Halla-aho toteaa, että Euroopan unioni ei ole enää kansallisvaltioiden yhteistyöelin, jonka johtoajatuksena olisi lisäarvon tuottaminen jäsenmailleen ja niiden kansalaisille.
&#8211; EU on poliittinen liittovaltioprojekti, joka pyrkii kasvattamaan omaa valtaansa jäsenmaiden poliittisen ja taloudellisen suvereniteetin kustannuksella.
EU kykenemätön suojelemaan jäsenmaita kriiseiltä
Halla-ahon mukaan liittovaltioprojektille on ominaista eteneminen kriisien kautta ja kriisejä hyväksi käyttäen.
&#8211; Monissa tapauksissa kriisit ovat integraation itsensä aiheuttamia, tai ainakin sen mahdollistamia. Vuosikymmenen takainen, Kreikasta lähtenyt kriisi ei olisi ollut mahdollinen ilman yhteisvaluuttaa ja sen mahdollistamaa holtitonta velkaantumista. Kuuden vuoden takainen siirtolaiskriisi ei olisi ollut mahdollinen ilman Schengen-aluetta.
&#8211; Paitsi että EU on kyvytön suojelemaan jäsenmaita ja niiden kansalaisia kriiseiltä, se estää jäsenmaita suojelemasta itseään kansallisilla toimenpiteillä. Lisäksi se käyttää kriisejä verukkeena lisätä integraatiota eli kasvattaa omaa valtaansa, Halla-aho sanoo.
Vihervasemmisto kannattaa velkaunionia ideologian vuoksi
Halla-aho sanoo, että vaikka korona on ulkoa tullut kriisi, josta ei voi syyttää EU:ta, unionin kyvyttömyys on käynyt senkin hoidossa hyvin selväksi.
&#8211; Esimerkkinä voidaan mainita vaikka rokotehankinnat. Oleellista on, että EU käyttää koronaa hyväkseen edistääkseen liittovaltioprojektin keskeistä hanketta: jäsenmaiden sitomista yhteiseen velkaan. Jäsenmaiden yhteisvastuuta yksittäisten maiden talousongelmista ja huonon taloudenpidon seurauksista.
&#8211; Kreikan kriisiä pyrittiin ratkaisemaan maan sisäisellä pakotetulla matokuurilla ja talouskurilla ja troikaksi kutsutulla valvontakomissiolla. Tällä oli ei-toivottuja poliittisia seurauksia: valtaan nousi Syrizan johtama äärivasemmistolainen populistihallitus. Tästä virheestä on otettu opiksi, ja tällä kertaa ongelmamaiden kroonisia ongelmia pyritään ratkaisemaan panemalla pohjoisten jäsenmaiden kansalaiset maksamaan niistä. Tähän korona on tarjonnut verukkeen, Halla-aho sanoo.
<iframe loading="lazy" title="EU-elvytyspaketti ei elvytä - Halla-aho ja Tavio" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/EPz0RSVN5_U?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Suomen vihervasemmisto on avoimen eurofederalistinen ja kannattaa velka- ja tulonsiirtounionia ideologisista syistä.
&#8211; Keskusta kannattaa elpymispakettia saadakseen olla mukana hallituksessa. Keskusta on sanonut, että paketti on sille vaikea ja vastenmielinen asia. Toisaalta keskusta on kehunut, miten paketti hyödyttää Suomen vientiteollisuutta. No, jos paketti hyödyttää Suomen vientiteollisuutta, miksi se on keskustalle vaikea ja vastenmielinen? Halla-aho kysyy.
Suomi maksaa muiden maiden veronalennuksia?
Halla-aho toteaa, että useat talousasiantuntijatkin tietävät, että paketti ei elvytä Suomea. Suomen kauppa elpymispaketin suurimpien hyötyjämaiden kanssa on mitätöntä.
&#8211; Suomi sahaa itseään omaan jalkaansa lähettämällä rahaa omille kilpailijamailleen. Suomen tulisi käyttää omat, hyvin rajalliset resurssinsa suomalaisten yritysten kustannustekijöiden alentamiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen globaaleilla markkinoilla, ei muiden maiden veronalennusten rahoittamiseen.
Hallitus on useaan otteeseen toistellut, että elpymispaketti olisi kertaluonteinen. Halla-aho sanoo, että kyse ei suinkaan ole kertaluonteisesta järjestelystä.
&#8211; Tämän myöntävät Euroopassa niin rahoitusalan toimijat kuin poliitikotkin. Vain Suomessa päättäjät pettävät itseään tai ainakin kansalaisia. Hallitus on antanut ymmärtää, että Suomi ei voi jättäytyä järjestelyn ulkopuolelle, koska se merkitsisi yksin jäämistä ja eroa Euroopan unionista.
&#8211; Tästä herää kuitenkin kysymys: jos Suomi ei tällaisten syiden vuoksi voi jättäytyä tämän paketin ulkopuolelle, miten se voisi jättäytyä tulevien pakettien ulkopuolelle? Sama perusteluhan pätee joka ainoa kerta.
Johtavat talousasiantuntijatkin jo tyrmänneet paketin
Useat Suomen johtavat talousasiantuntijat, kuten Helsingin yliopiston taloustieteen dosentti Tuomas Malinen ja Taloustieteen tohtori Juha Tervala ovat tyrmänneet paketin.
Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan kuulemisessa äskettäin Tervala totesi, että elpymispaketti ei ole Suomen etu. Tervalan mukaan elpymispaketti saattaa päinvastoin heikentää Suomen julkista taloutta ja talouskasvua, koska paketin kustannukset vuosittain ovat satoja miljoonia euroja, jotka rahoitetaan veronkiristyksillä.
Kuitenkin MTV Uutiset esitti äskettäin huomiota herättävästi kyselyynsä perustuen, että 22 suomalaisen ekonomistin mielestä elpymispaketti olisi hyödyllinen. Halla-aho sanoo, että media pystyy toki hankkimaan aina haluamansa vastaukset, kun vain on kysytty riittävän monelta ja kun kysymys on muotoiltu sopivasti.
Ongelmamaat voivat elää yli varojensa muiden piikkiin
Halla-aho nostaa esille, että elpymispaketti tosiasiassa vain mahdollistaa EU-ongelmamaille yli varojen elämisen muiden piikkiin: esimerkiksi Espanja suunnittelee jo perustuloa ja lyhennettyä työaikaa, joihin Espanjalla ei olisi varaa ilman EU-elvytystä.
Halla-aho huomauttaa, että perussuomalaiset ei vastusta elvyttämistä sinänsä.
&#8211; Me ymmärrämme hyvin, että Euroopan elpyminen kokonaisuudessaan on samalla Suomen etu, koska Suomi käy kauppaa muun Euroopan kanssa. Tosiasia silti on, että yhteisessä EU-elvytyksessä Suomi vain parantaisi omien kilpailijamaidensa kilpailukykyä. On myös huomattava, että elpymispaketin suurimpien hyötyjien, kuten Italian ja Espanjan rooli Suomen kauppakumppaneina on täysin olematon.

Juha Tervala

Hallitukselta suuri veroale, joka laskee työn verotusta kaikissa tuloluokissa – Purra: ”Meidän mielestämme palkansaajalta pitää jäädä enemmän rahaa käteen”

Nyt tulee korkopomppu – Suomen veronmaksajia uhkaa satojen miljoonien lisälasku EU-elvytyspaketista

Pääministeri Marin saapui lopulta elvytyspakettikeskusteluun: Toisti samaa mantraa viime kesän neuvotteluista – väittää edelleen, että paketti olisi Suomelle hyvä

Elpymispaketti on hylättävä – ”Hallituksen katsottava faktoja unelmahöttöä sijaan”

Kansanedustaja Ari Koponen vaatinut Tuppuraiselta kolme kertaa vastausta kysymykseen: ”Mitä tapahtuisi, jos Suomi ei hyväksyisi EU-tukipakettia tällaisenaan” – ministeri vaikenee edelleen

Halla-aho: EU-elvytyspaketti ei jää kertaluonteiseksi – ”Vain Suomessa päättäjät pettävät itseään tai ainakin kansalaisia”

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025