Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Juhana Brotherus

Työelämägallup: Ulkomaisen työvoiman kannatus on laskenut merkittävästi

Yrittäjien pääekonomistilta vahvaa tukea veroalelle – yhteisövero ja ansiotulovero ovat kasvun pahimmat haitat

Pk-yritysten suhdanneodotukset ovat kaikessa synkkyydessään korutonta kertomaa. Venäjän hyökkäyssota alkoi, sitten nousivat korot ynnä epävarmuus ja talous rämpii yhä edelleen. Elinkeinoministerin mukaan viitteitä paremmasta on kuitenkin näkyvissä.

Toiveikkuus on hiljalleen viriämässä globaalitaloudessa mutta positiivinen vire ei vielä näy Suomessa. Pienten ja keskisuurten yritysten tunnelmat ovat kääntyneet <a href="https://www.sttinfo.fi/tiedote/70102032/pk-yritysbarometri-kainuun-yritysten-epavarmuus-jatkuu-arviot-tulevaisuudesta-ovat-synkkia-ja-kasvuhalukkuus-ennatysalhaista?publisherId=69817878&amp;lang=fi">Pk-yritysbarometrin</a> mukaan jopa heikompaan suuntaan.
-Tämä hyvinkin heikko saldoluku pätee suurimpaan osaan maata mutta ei aivan kaikkialle, <a href="https://www.youtube.com/watch?v=L1Hj3gdtFqs">sanoi</a> Suomen Yrittäjien pääekonomisti Juhana Brotherus työ- ja elinkeinoministeriön tiedotustilaisuudessa.
Lapissa positiiviset näkymät
Brotherus nosti esiin Lapin tilanteen, siellä yrityksissä näkymät ovat jo positiivisen puolella. Ero on iso vaikkapa itärajan tuntuman, Kanta-Hämeen tai Etelä-Savon yrityksissä vallitseviin tunnelmiin.
&#8211; Matalasuhdanne on kestänyt jo toista vuotta ja monella pk-yrityksellä puskurit ovat ehtyneet ja kysyntä on sakannut jo pidempään, joten enää ei ole niitä puskureita tämän heikon tilanteen turvaamiseksi ja nyt se näkyy tunnelmissa aika selvästi, Brotherus tulkitsi.
Maksuvaikeudet kasvussa
&#8211; Yritysten rahoituksen saatavuus on heikentynyt lievästi ja maksuvaikeudet ovat Finnveran liiketoimintajohtaja Juuso Heinilän mukaan kasvussa.
Talouden epävarmuuden keskellä on erityisen tärkeää turvata niiden yritysten rahoituksen saatavuus, jotka tavoittelevat kasvua ja investoivat tulevaisuuteen.
&#8211; Finnveran merkitys kasvuyritysten, investointien ja puhtaan siirtymän rahoituksessa tulee korostumaan epävarmassa ympäristössä.
&#8211; Olemme käynnistäneet uudelleen myös vientitakuiden myöntämisen Ukrainaan. Finnvera järjestää ilmaista koulutusta jokaiselle viennin rahoituksen ratkaisuista kiinnostuneelle yritykselle.
Loppuvuodesta kirkastuvaa
Suomen talouden startti kuluvalle vuodelle vaikuttaa aneemiselta. Näkymien ennakoidaan kuitenkin kirkastuvan loppuvuotta kohden.
&#8217;Toki sillä edellytyksellä, ettei maailmalla synny uusia globaaliin talouteen vaikuttavia konflikteja tai vastaavat vaikutukset omaavia kriisejä.
Kun talouden kasvua jarrutelleet korkea inflaatio ja korot laskevat kysyntä ja tuotanto todennäköisesti elpyvät. Tämä vaikuttaisi suotuisasti myös työllisyyteen.
Uudistumista tarvitaan
Epävarmuuden aika kuitenkin jatkuu edelleen.
&#8211; Suomen taloudessa tarvitaan nyt kipeästi uudistumista. Siihen olemme hallituksen puolesta kantamassa oman kortemme kekoon, totesi elinkeinoministeri Wille Rydman.
Rydman kertoi hallituksen tekevän tarvittavat työmarkkinauudistukset, teollisuuspoliittisen strategian valmistelu on aloitettu ja tutkimus- sekä kehitystoiminnan rahoitusta vahvistetaan voimakkaasti.
&#8211; Suomen menestys ja kasvu perustuvat osaamiselle, uudelle tiedolle ja innovaatioille.
Yrityksissä ymmärretäänkin, että kehitystyö on välttämätön osa uudistumaista. Suurin osa eli 60 prosenttia yrityksistä aikoo PK-barometrin mukaan pitää innovaation, tuotannon ja tuotteiden kehitystyön tason ennallaan vaikeasta suhdannetilanteesta huolimatta.

Pk-yritysbarometrissä mollisävyiset tunnelmat: Epävarmuus painaa pieniä ja keskisuuria yrityksiä, mutta elinkenoministerin mukaan viitteitä paremmasta näkyy jo

Perussuomalaisten kansanedustajat ja eduskunnan talousvaliokunnan jäsenet Sakari Puisto ja Veikko Vallin jättivät ministerille <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_547+2022.aspx">kirjallisen kysymyksen</a>, jossa he muun muassa tiedustelevat velkaantumisen vaikutusta Suomen julkisen talouden kestävyyteen.

Viime aikoihin saakka markkinoilla todistettiin vuosia jatkunutta, historiallisestikin epätyypillistä rahapolitiikkaa, nollakorkoja ja keskuspankkien määrällistä elvytystä. Finanssikriisin 2008 jälkeen Suomi on velkaantunut nopeasti. Kuluneella kaudella hallituksen finanssipolitiikka on ollut erityisen avokätistä, ja lisävelkaa on otettu kiihtyvällä tahdilla koronakriisin ja Ukrainan sodan myötä.
Perussuomalaisten kansanedustajat Sakari Puisto ja Veikko Vallin ilmaisivat kirjallisessa kysymyksessään pitkään jatkuneen huolensa velkaantumiskehityksen seurauksista ja korkojen kääntymisestä nousuun. Samaa huolta ovat tuoneet julki myös lukuisat asiantuntijat.
– Suomen BKT per capita on samalla tasolla kuin 14 vuotta sitten. Julkinen velka on kasvanut samana aikana 60 miljardista 160 miljardiin euroon, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun rahoituksen professori Vesa Puttonen huomautti Twitterissä 14.10.2022.
OP-ryhmän toimitusjohtaja Timo Ritakallio totesi kesäkuussa hallituksen tehneen julkisen talouden suunnitelman tuleville vuosille sillä ajatuksella, että korot ovat nollassa tai negatiivisia eivätkä nousisi suuresti.
”Julkinen talous ei ole kestävällä pohjalla”
Vuoden 2023 lopussa talousarvion mukaisen valtionvelan (mukaan lukien rahastotalouden velka) arvioidaan olevan noin 156 miljardia euroa, mikä on noin 56 % suhteessa BKT:hen. Vuoden 2022 kolmannen lisätalousarvioesityksen myötä velka-arvio kohosi 10 miljardilla eurolla merkittäviin lainanmyöntötarpeisiin varautumisen vuoksi. Valtion talousarvioesitys vuodelle 2023 on noin kahdeksan miljardia euroa alijäämäinen, mikä katetaan lisävelalla.
– Hallitus nostaa itsekin esiin arvion julkisen talouden epätasapainon jatkumisesta, Sakari Puisto ja Veikko Vallin huomauttavat.
Hallituksen esityksessä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 todetaan: &#8221;Julkinen velka suhteessa BKT:een kohosi korkealle tasolle koronapandemian vuoksi eikä se ole palautunut kriisiä edeltäneelle tasolle. Velkasuhteen kasvu kuitenkin taittui v. 2021 hetkellisesti. Velkasuhde alkaa kasvaa uudelleen heti vuodesta 2023 lähtien. Pidemmällä aikavälillä julkisen talouden menot ja tulot ovat rakenteellisesti epätasapainossa mm. väestön ikääntymisen johdosta, eikä julkinen talous siksi ole kestävällä pohjalla.&#8221;
Valtionvelan korkoarvioon roima korotus
Vielä keväällä valtiovarainministeriö arvioi Suomella kuluvan korkomenoihin tänä vuonna 700 miljoonaa euroa. Tämänhetkinen tilanne on, että valtionvelan korkomenoiksi arvioidaan noin 1,5 miljardia euroa hallituksen talousarvioesityksessä vuodelle 2023, mikä on noin miljardi euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa.
– Valtio näyttää joutuvan ottamaan huomattavia summia lisävelkaa jo pelkkään korkojen maksuun, Puisto ja Vallin toteavat.
He viittaavat myös Elinkeinoelämän keskusliiton johtajan Sami Pakarisen antamaan vielä karumpaan arvioon.
– Varsin maltillisillakin oletuksilla valtion velan korkokuluissa nousee seinä pystyyn. Vuonna 2026 korkokulut olisivat jo 4 mrd. euroa 2,4 %:n keskimääräisellä korolla koko lainakannalle. Etenkin lainakannan kasvu vauhdittaa korkomenoja, Pakarinen kirjoitti Twitter-sivullaan 22.10.2022.
Euribor vuoden 2009 tasolla
Talouden tulevaisuudennäkymät ovat monin tavoin epäselvät. Esimerkiksi 12 kuukauden euribor on tällä hetkellä 2,778 % (21.10.2022), kun se vielä alkuvuodesta oli negatiivinen. Viimeksi euribor on ollut samalla tasolla vuonna 2009. Tuoreen ennusteen mukaan euribor nousisi alkuvuodesta 2023 jo yli kolmeen prosenttiin.
Asuntorahoitukseen erikoistuneen Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus kuvaili STT:n haastattelussa euriborin viime aikojen poukkoilua hyvin poikkeukselliseksi ja totesi sen heijastavan epävarmuutta siitä, millaisia korkopäätöksiä Euroopan keskuspankki EKP tulevaan kesään mennessä tekee.
Velkaantumiskehitys ongelma myös Tampereella
Sakari Puisto ja Veikko Vallin tiedustelevatkin asiasta vastaavalta ministeriltä, mikä on valtion lainamäärän velkarakenne ja lainojen vuosittaiset erääntymiset sekä pääomilla painotettu lainojen keskikorko ja keskimääräinen korkosidonnaisuusaika. Lisäksi he kysyvät, millainen on korkoriski ja vaikutus talouteen sitä skenaariota silmällä pitäen, että euribor-korot edelleen nousevat, miten tilanne voi vaikuttaa velkojen uudelleenrahoitukseen uusilla lainoilla sekä luottoluokitukseen ja onko ministeriö tehnyt stressitestejä korkojen nousun varalle.
Puisto ja Vallin kuuluvat myös Tampereen kaupunginvaltuustoon, jossa he vastikään jättivät vastaavan kaltaisen valtuustokyselyn. Kaupungin tulorahoituksen taso on jo vuosia ollut riittämätön suhteessa investointitasoon.
&nbsp;

Puisto ja Vallin huolestuneita velkaantumiskehityksestä: ”Valtio joutumassa ottamaan mittavasti lisävelkaa pelkkään korkojen maksuun”

Juhana Brotherus

Työelämägallup: Ulkomaisen työvoiman kannatus on laskenut merkittävästi

Yrittäjien pääekonomistilta vahvaa tukea veroalelle – yhteisövero ja ansiotulovero ovat kasvun pahimmat haitat

Pk-yritysbarometrissä mollisävyiset tunnelmat: Epävarmuus painaa pieniä ja keskisuuria yrityksiä, mutta elinkenoministerin mukaan viitteitä paremmasta näkyy jo

Puisto ja Vallin huolestuneita velkaantumiskehityksestä: ”Valtio joutumassa ottamaan mittavasti lisävelkaa pelkkään korkojen maksuun”

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025