Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Jukka Hankamäki

Puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoo, että media ja muut puolueet tekevät perussuomalaisten kanssa vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen kaksi virhettä.

Jussi Halla-aho haluaa huomauttaa kyseisistä virheistä, jotta samat väärinkäsitykset eivät jatkuisi.
&#8211; Ensimmäinen virhe on oletus, että me tekisimme ratkaisuja muita miellyttääksemme tai esimerkiksi omaa hallituskelpoisuuttamme lisätäksemme. Näin ei ole. Me teemme ratkaisuja, jotka ovat omasta mielestämme oikeita. Jos tunnistamme omassa toiminnassamme virheitä, myönnämme ne virheet ja pyrimme korjaamaan niitä, koska haluamme toimia oikein.
Analyysit menivät pieleen
Halla-aho sanoo, että perussuomalaiset haluavat toimia siten kuin puolueen äänestäjät, jäsenet ja edustajat odottavat puolueen toimivan.
&#8211; Monissa analyyseissä edustaja Ano Turtiaisen erottaminen tai Jukka Hankamäen kirjan jakelun keskeyttäminen on tulkittu paniikkireaktioksi julkiseen paineeseen. Tästä virheoletuksesta on tehty virheellinen jatko-oletus, että lisäpainostuksella meiltä voidaan lypsää lisämyönnytyksiä. Ehkä erotamme lisää edustajia. Ehkä irtisanoudumme myös vaaliohjelmistamme ja poliittisista tavoitteistamme. Uskokaa, hyvät ihmiset, että näin ei käy. Me emme toimi sillä tavalla.
<iframe loading="lazy" title="Kokouksen avaus ja poliittinen tilannekatsaus: puheenjohtaja Jussi Halla-aho" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/Ck-pDApvDWk?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Halla-ahon mukaan toinen virheoletus on se, että kaiken takana olisi aina suunnitelma.
&#8211; Olen nähnyt analyysejä, joiden mukaan kirjakohu oli tietoinen, puoluetoimistolla suunniteltu provokaatio. Samoja oletuksia on tehty monesta muustakin kohusta. Tämä on tietysti tavallaan imartelevaa, mutta uskokaa tai älkää, mekin pystymme ihan vain mokaamaan. Virhe on tehty, se on syytä tunnustaa, ja se on syytä korjata, kuten nyt on tehtykin. Virheessä ei kuitenkaan pidä jäädä rypemään.
Kuntavaaleja kohti
Perussuomalaisten seuraava etappi on kuntavaalit ensi keväänä.
&#8211; Kokoontumisrajoitusten höllentämisen myötä alamme käynnistellä konetta myös puoluetoimistolla. Lähetimme yhdessä puoluesihteerin kanssa kaikille puolueen jäsenille kehotuksen olla käytettävissä vaaleissa.
&#8211; Me perussuomalaiset olemme valtakunnallisesti suuri puolue mutta kuntatasolla pieni tekijä. Tämän me haluamme muuttaa ensi huhtikuussa. Se on tehtävissä hyvillä ehdokaslistoilla ja olemalla sellainen puolue, johon fiksut ihmiset haluavat liittyä ja jota he haluavat äänestää. Toivotan menestystä kaikille ehdokkaille, Halla-aho sanoi tänään puoluevaltuuston kokouksessa Helsingissä.

Perussuomalaisilta ei voi lypsää myönnytyksiä painostamalla

Filosofian tohtori ja valtiotieteiden tohtori Jukka Hankamäen uusi, tutkimukseen perustuva tietokirja Totuus kiihottaa – Filosofinen tutkimus vasemmistopopulistisen valtamedian tieto- ja totuuskriisistä osoittaa, että valtavirtamedia toimii nykyään emotionaalisen ja idealistisen asennoitumisen varassa.

Jukka Hankamäen mukaan valtamedia on korvannut realistisen todellisuuden tulkinnan suurilla tunteilla.
&#8211; Niin sanotussa kertomustaloudessa tämä näkyy selvästi. Kun median narraatiot koostuvat tunteisiin vetoavista kertomuksista, esimerkiksi pakolaisten kujanjuoksuista, on siirrytty järjestelmäpolitiikasta subjektiivisten vaikutelmien ja kertomusten tasolle, Hankamäki sanoo.
Faktoilla ei voi tällöin olla merkitystä, sillä kertomuksilla on harvoin todistusarvoa, niin kuin näkyy Irakista elossa löydetyn mutta kuolleeksi väitetyn palautetun tapauksessa.
&#8211; Ja tämänkin kertomuksen laatimisessa oli osallisena valtiollinen Yleisradio. ”Näkökulmiensa” kautta myös Helsingin Sanomat näyttää pumppaavan ihmisten suut ja korvat täyteen monikulttuuri-ideologiaa, vaikka se tuottaakin monille näköpulmia.
Kumpi kiihottaa enemmän, totuus vai valhe?
Hankamäen mukaan pahinta kertomustalouden syleilyyn ajautumisessa on, että silloin siirrytään politiikan makrotasolta henkilökohtaiselle mikrotasolle.
&#8211; Suuria politiikan kuvioita pyritään siis ratkomaan henkilökohtaisina mikrotason kysymyksinä, eli henkilökohtaisten pyyteiden mukaisesti. Ulkopolitiikkaa ja väestöpolitiikkaa ei kuitenkaan pidä tehdä avioliittoneuvojien logiikalla, vaan kyseiset linjaukset pitäisi ratkaista politiikan makrotasolla sen mukaan, mikä on kantaväestömme mielipide asiassa.
<iframe loading="lazy" title="Tuumaustunnilla: Halla-aho, Hamilo ja Hankamäki" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/h_VKzinPxIU?start=212&#038;feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Hankamäki pohtii kirjassaan myös sananvapauden tilaa. Hankamäki muistuttaa, että sananvapauteen kuuluu olennaisesti – ei vain oikeus sanoa asiansa – vaan myös oikeus saada tietoa kaikkien kanavien kautta. Mutta kumpi kiihottaa ihmisiä nykyisin enemmän, totuus vai valhe? Hankamäki muistuttaa, että mediassa esiintyy nykyisin molempia.
&#8211; Media, joka suodattaa ja sensuroi, antaa joka tapauksessa valheellisen kuvan siitä, millaisia näkemyksiä yhteiskunnassa esiintyy, ovatpa ne sinänsä totta tai eivät.
Vallan vahtikoirasta on tullut sylipuudeli
Hankamäki huomauttaa, että valtavirtamedia lähes vaikenee tällä hetkellä euroalueella käynnissä olevasta valtavasta tulojensiirrosta, joka tapahtuu koronakulissin varjolla, kun ankarasti verotetuilta suomalaisilta riistetään 8,5 miljardia euroa Italialle, joka on Suomea lievemmin verotettu maa.
Hankamäen mukaa syynä voi toisaalta olla myös se, että kykyä analyysien tekoon ei toimituksista kerta kaikkiaan löydy, eikä ymmärretä liittovaltioon kulkevan junan olevan jo perillä.
&#8211; Paradoksien paradoksi on siinä, että media hyväksyy selitykset, joiden mukaan liittovaltioon ei olla matkalla. Mutta toisaalta se katsoo läpi sormien tuota yhteistä verotusta, jonka puitteissa suomalaisten tuottamia ja tarvitsemia verovaroja ammennetaan vieraiden kansakuntien hyväksi ja EKP:n myöntämiä ikuisia keskuspankkilainoja, joilla valtiot sidotaan keskuspankkiin, toisin sanoen elimeen, jolla ei pitänyt olla mitään poliittista valtaa. Vallan vahtikoirasta on tullut salonkien sylipuudeli.
Poliitikot myötäilevät toimittajien näkemyksiä
Hankamäen eräänä tutkimuksellisena lähtökohtana on göteborgilaiselta viestinnän professorilta Jesper Strömbäckiltä lainattu medioitumisen käsite.
&#8211; Politiikan medioitumisella tarkoitetaan eräänlaista sosiaalista korruptoituneisuutta, jossa vaihdon välineenä ei toimi raha vaan julkisuus ja mielipiteet. Poliitikot ovat havainneet uransa olevan riippuvaista valtamedian suosiosta, ja niinpä poliitikot ovat alkaneet myötäillä toimittajien näkemyksiä.
&#8211; Tätä kautta toimittajien käsiin on keskittynyt paljon valtaa, jopa enemmän kuin poliitikoilla itsellään. Toimittajat puolestaan puhuttavat sekä poliitikkoja että tieteilijöitä erittäin valikoidusti ja oman poliittisen suuntautumisensa mukaan puolueellisesti. Lopputuloksena syntyy puolueellista agenda- ja tendenssijournalismia, jossa myös asiantuntijajulkisuus on vääristynyt tieteilijöiden tavoitellessa uralleen välttämätöntä mediajulkisuutta.
Hankamäen tietokirjan pdf-versio on ladattavissa ajatuspaja Suomen Perustan <a href="https://www.suomenperusta.fi/julkaisu/jukka-hankamaen-kirja-totuus-kiihottaa/">verkkosivulta</a>.

Hankamäki: Valtamedia pumppaa ihmisten suut ja korvat täyteen monikulttuuri-ideologiaa – samaan aikaan lähes vaikenee tulonsiirroista euroalueella

Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon mukaan journalismin ongelmat eivät kumpua Journalistin ohjeista vaan ohjeiden tulkinnasta, joka riippuu siitä kuka niitä tulkitsee.
 
Jussi Halla-ahon mukaan Julkisen sanan neuvosto (JSN) alkaa huolestuttavasti muistuttaa toverituomioistuinta, jossa jäsenistön poliittinen kanta vaikuttaa tapoihin, joilla ohjeita tulkitaan.
&#8211; Meillä on pienen maan ongelma, joista keskeinen on se, että kaikki toimittajat tuntevat toisensa, ja usein kiertävät eri tiedotusvälineet läpi. Sosiaalinen paine olla samaa mieltä kaikesta lienee melko suuri.
&#8211; Tähän varmaan auttaisi se, että lakattaisiin leikkimästä, että toimittajilla ei ole poliittisia kantoja vaan myönnettäisiin se. Tämä varmaankin aiheuttaisi sisältä tulevaa korjausliikettä siinä, että nähtäisiin vääristymät, joita myös JSN:n kaltaisissa elimissä on, Halla-aho sanoo.
JSN ei enää puolusta sananvapautta
Filosofian tohtori ja valtiotieteiden tohtori Jukka Hankamäen uusi, tutkimukseen perustuva tietokirja Totuus kiihottaa – Filosofinen tutkimus vasemmistopopulistisen valtamedian tieto- ja totuuskriisistä julkaistiin tänään maanantaina.
<iframe loading="lazy" title="Tuumaustunnilla: Halla-aho, Hamilo ja Hankamäki" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/h_VKzinPxIU?start=212&#038;feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Hankamäki katsoo, että Julkisen sanan neuvosto on nykyisin siirtynyt sananvapauden puolustamisesta toimittajien ja median puolustamiseen.
&#8211; Journalistin ohjeet ovat itse asiassa tiukennuksia sananvapauteen. Ohjeissahan luki aikaisemmin, että ihmisillä on oikeus saada tietoa kaikkien kanavien kautta. Nykyisin ohjeissa lukee, että on oikeus saada tietoa ja mielipiteitä. Faktajournalismin tavoittelu on lähtenyt lentoon.
&#8211; En näe mitään syytä, miksi median pitäisi sitoutua Journalistin ohjeisiin. Eräs pakinoitsija on sanonut, että Julkisen sanan neuvoston pitäisi puolustaa sananvapautta ja ihmisoikeuksia viestinnällisesti, mutta nykyisin JSN puolustaa pelkästään toimittajia ja mediaa, Hankamäki sanoo.
Median politisoituminen näkyy muutenkin
Hankamäki katsoo Halla-ahon tapaan, että voisi olla rehellisempää, mikäli media tunnustaisi avoimesti poliittista väriä.
&#8211; Toki se väri näkyy läpi jo muutenkin, ilman että sitä on kirjoitettu mihinkään. Ennen tilanne oli kuitenkin avoimempi: Aamulehti oli selkeästi kokoomuksen äänenkannattaja ja Helsingin Sanomia pidettiin keskustaliberaalina lehtenä. Nykyisin molemmat ovat vinksahtaneet vihervasemmistolaiseen ajatteluun, joka on samalla eräänlaista huvitteluliberaalia ajattelua, jossa tilannekuvaa pyritään täydentämään viihteellisyydellä.
&#8211; On kuitenkin samalla muistettava, että puolueellisuutensa tunnustaminen ei vapauta puolueellisuudesta, Hankamäki sanoo.

Halla-aho: Mitäpä jos lakattaisiin leikkimästä, ettei toimittajilla ole poliittisia kantoja

Filosofian tohtori ja valtiotieteiden tohtori Jukka Hankamäen uusi, tutkimukseen perustuva tietokirja Totuus kiihottaa – Filosofinen tutkimus vasemmistopopulistisen valtamedian tieto- ja totuuskriisistä osoittaa, että media on revennyt kahdeksi kappaleeksi: perinteiseen valtavirtamediaan ja vaihtoehtoiseen uusmediaan.

Jukka Hankamäen mukaan median jakautuminen on seurausta yhteiskuntakeskusteluihin syntyneestä railosta ja se puolestaan yhteiskunnallisen todellisuuden halkeamisesta.
&#8211; Taustalla vaikuttaa väestössä tapahtunut repeäminen, jonka tuloksena on syntynyt lähinnä kaksi todellisuuden tulkintalinjaa: jakautuminen yhtäältä affektiiviseen, emotionaaliseen ja idealistiseen asennoitumiseen ja toisaalta realistiseen, rationaaliseen ja reflektiiviseen todellisuuden tulkintaan. Vastakkain ovat siis tunteelliset ja järjelliset ajattelutavat, Hankamäki sanoo.
Perinteinen media taantuu
Hankamäki osoittaa kirjassaan, että tunteellista ajattelutapaa edustaa vasemmistopopulistinen valtavirtamedia. Realistista ja järjellistä ajattelutapaa puolestaan kansalaisjournalismi, joka on noussut valtavirtamedian haastajaksi.
Tutkimuksessa huomioidaan myös roolien vaihtumiset: perinteinen media on ollut taantumassa, ja uusmedia on valtavirtaistunut.
&#8211; Valtamediassa ei ole huomattu, että myös valtamedian oma näkökulma on ollut vain yksi vaihtoehto muiden joukossa. Valtamedia on kuitenkin levikeillään hallinnut julkisuuden kenttää.
Maahanmuuton eripura aiheuttanut median jakautumisen
Hankamäki osoittaa tutkimuksessaan, että mediassa tapahtuneen repeämän aiheuttajia ovat lähinnä maahanmuuton tuottama eripura ja siihen liittyvä kansalaisluottamuksen sekä sosiaalisen pääoman katoaminen ja Euroopan unionin liittovaltio- sekä keskittämispolitiikka.
&#8211; Maahanmuutto on ollut edistämässä muun muassa suomalaisten ihmisten työttömyyttä ja julkisen talouden velkaantumista samalla, kun liittovaltiopolitiikka sekä siihen liittyvä internationalismi ovat johtaneet työn virtaamiseen pois.
<iframe loading="lazy" title="Tuumaustunnilla: Halla-aho, Hamilo ja Hankamäki" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/h_VKzinPxIU?start=212&#038;feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Hankamäki esittää, että kansanryhmien edut ja intressit ovat ajautuneet vakavaan konfliktiin.
&#8211; On syntynyt arvo-, etu- ja kulttuurikonflikteja, jotka ovat ratkaisemattomia. Tulijoiden arvot ovat poikenneet huomattavasti länsimaisesta rationalismista. Etukonflikteja ei voida ratkaista rahalla, kun valtiovarainministeriön pöytälaatikot ovat tyhjät, ja lopulta on syntynyt kokonaisia kulttuurikonflikteja, kun kansanryhmät ovat järjestyneet identiteettipoliittisiksi klustereiksi.
Valtamedia liittovaltiopolitiikan takaajana
Median tieto- ja totuuskriisi ei Hankamäen mukaan ole irrallinen tai erillinen ilmiö, jota voitaisiin tarkastella vain viestintäteoreettisesti, vaan se juontaa juurensa politiikan koko oikeusperustusta koskevasta syvästä eripurasta ja erimielisyydestä, joka aineellistuu kantaväestön ja tänne muualta tulleiden kilpailussa työpaikoista, opiskelupaikoista, asunnoista, sosiaaliresursseista ja aivan kaikesta, viime kädessä leivästä Hurstin leipäjonoissa.
Miten tässä tilanteessa sitten toimii media?
&#8211; Tässä tutkimuksessa olen osoittanut, että valtavirtamedia on mennyt näiden kahden, eli maahanmuuton ja ”internatsismina” tunnetun EU:n liittovaltiopolitiikan, takaajaksi lähes kaikessa. Etenkin tämä näkyy Yleisradion ja Sanoma-konsernin viestimissä mutta myös muualla valtavirtamediassa.
&#8211; Kansallista etua puoltavat äänenpainot on pyritty tuomitsemaan ”populismiksi” tai ”fasismiksi”, jonka uhkaa pidetään yllä pyörittämällä televisiossa jatkuvia natsidokumentteja ja rahoittamalla vihreää tutkijaa Oula Silvennoista Suomen Akatemian noin 434 000 euron myötäjäisillä, Hankamäki sanoo.
Hankamäen tietokirjan pdf-versio on ladattavissa ajatuspaja Suomen Perustan <a href="https://www.suomenperusta.fi/julkaisu/jukka-hankamaen-kirja-totuus-kiihottaa/">verkkosivulta</a>.

Tutkimus osoittaa: Media jakautunut kahtia – vastakkain ovat valtamedian tunteelliset ja vaihtoehtomedian järjelliset ajattelutavat

Greta Thunberg on median luoma ilmiö, joten meidän ei pidä keskustella hänestä vaan ilmastonmuutoksesta. Suvaitsevainen yhteiskunta ei ole vapaa yhteiskunta, ja media on itse ampunut itseään jalkaan ja luonut tarpeen vaihtoehtomedioille, tykittelee Alfa-TV:n Dosentti-ohjelmassa vieraillut kaksoistohtori. 
Filosofian tohtori Jukka Hankamäki oli tiistaina Arto Luukkasen vieraana Alfa-TV:n <a href="https://www.permanto.fi/fi/web/alfatv/player/vod?assetId=36196273">Dosentti-ohjelmassa</a> keskustelemassa Greta Thunbergista ja muista poliittisista tabuista yhteiskunnassamme.
Hankamäki luonnehti Greta Thunbergia &#8221;ilmastopoliittisen informaatiosodan ihmiskilveksi&#8221; ja korosti, että kyseessä on median luoma ilmiö. Tutkija näkee Thunbergin olevan vain välineellisessä asemassa, joten hänen persoonansa sijasta meidän pitäisi keskustella varsinaisesta asiasta, eli ilmastonmuutoksesta.
Suomalaisille esitetään vain vaatimuksia
Hankamäen mielestä ilmastonmuutokseen liittyvät asiat pitäisi esittää ihmisille selkeinä jos-niin-seuraussuhteina.
&#8211; Jos me kiristämme ilmastonormeja täällä pohjoisessa, niin meidän teollisuuttamme valuu niihin maihin, joissa saastuttaminen on voimakkaampaa, Hankamäki selventää.
Tällä tavoin luotaisiin pohja kansalaiskeskustelulle ja poliittiselle päätöksenteolle. Nyt media harjoittaa Hankamäen mielestä voimakasta agendajournalismia.
&#8211; Mediassa halutaan vain esittää syveneviä vaatimuksia suomalaisille, vaikka me olemme jo tehneet ilmaston hyväksi kaksi kertaa sen verran mitä muut EU-maat keskimäärin.
Tunteet ja trendit pinnalla
Hankamäen mielestä koko ilmastokeskustelu on vedetty emotionaaliseksi ja epäintellektualisoitu. Hän ei kuitenkaan moiti tästä Thunbergia tai muitakaan ilmastosta huolissaan olevia nuoria, koska nuoret ovat tyypillisesti alttiita tällaiselle median vaikuttamiselle.
&#8211; Jos haluaa olla trendikäs nuori ihminen, on hyväksyttävä yksipuolinen ilmaston puolesta truuttaaminen, Hankamäki luonnehtii. Siinä jaetaan ihmisiä joukkueisiin.
Hankamäen mielestä media tietää tasan, mihin se pyrkii toiminnallaan.
&#8211; Greta on moraalisesti vilpitön. Hän tähtää hyvään, mutta hänellä ei ole oikein keinoja. Siinä mielessä hän ei tiedä mitä tekee.
&#8211; Media taas tietää mitä tekee, mutta medialla ei ole moraalia ollenkaan.
Ilmastonmuutoskeskustelusta on rakennettu klassinen hyvän ja pahan kamppailu, jossa tapahtuu &#8221;identiteettipoliittinen klusteroituminen&#8221; joukkueisiin, Hankamäki selittää. Kun asia menee kunnolla ihon alle, sen varjolla voidaan kaupata muutakin.
Hankamäen mielestä ilmastonmuutosahdistuksen levittämisen kautta edistetään poliittisen vihervasemmiston maailmankuvaa.
&#8211; Se ei ole oikein. Ihmisiä yritetään vedättää.
Ilmastoteollisuudesta ei tule uutta Nokiaa
Hankamäki ei usko, että ilmastonmuutosteollisuudesta saataisiin rakennettua Suomelle uusi Nokia. Nykyistä, kohtalaisen hyvällä ilmastosuhteella toimivaa teollisuutta ei kannattaisi vaihtaa utopiaan.
&#8211; Hiilineutraalin maan brändiarvo ei ole niin korkea, että sitä kannattaisi lähteä tavoittelemaan lopettamalla hengittäminen tässä maassa, Hankamäki toteaa.
Kaiken taustalla ovat taloudelliset tekijät. Tutkijan mielestä tässä on tilanne, jossa kokoomuksen teollinen ajattelu ja vihervasemmiston internationalistinen, kansainvälisyyteen nojaava tendenssi puhaltavat sattumalta yhteen hiileen. Tuloksena on ilmasto- ja lentoveroja.
Valtamedia loi tarpeen vaihtoehtomedialle
Tohtori Hankamäki kertoo työstävänsä parhaillaan mediaa koskevaa tutkimusta, joka ilmestyy piakkoin.
&#8211; Median puolueellisuus on mennyt aivan sietämättömäksi, Hankamäki sanoo. Valtamedia harjoittaa niin räikeää tendenssijournalismia, että se on ampunut itseään jalkaan.
&#8211; Sen takia on syntynyt ilmiö nimeltä vaihtoehtomedia.
&#8211; Vaihtoehtomedia on olemassa vain siksi, että media ei toimi niin kuin median pitäisi normaalisti toimia.
Hankamäen lääke ongelmaan on se, että &#8221;vihapuheen&#8221; vastustamisen sijasta median kannattaisi keskittyä itse tekemään laatujournalismia.
Suvaitsevainen yhteiskunta ei ole vapaa
Kaikki nämä ilmiöt kertovat filosofian tohtori Jukka Hankamäen mielestä sen, että me olemme lopultakin siirtyneet yhteiskuntaan, joka on aidosti suvaitsevainen ja aidosti monikulttuurinen.
&#8211; Suvaitsevainen yhteiskunta ei nimittäin ole vapaa yhteiskunta, Hankamäki korostaa. Suvaitsevainen yhteiskunta täyttyy erilaisista suvaitsevaisuuden vaatimuksista.
&#8211; Samaan tapaan monikulttuurinen yhteiskuntakaan ei ole vapaa yhteiskunta, vaan siinä tulee suuria yhteensovittamisen vaatimuksia, jotka päätyvät siihen, että kaikesta erilaisuudesta sahataan vähitellen särmät pois.
&#8211; Nämä hyvät ja kauniit ihanteet, kuten suvaitsevaisuus ja monikulttuurisuus johtavatkin paradoksaalisesti niiden täyteen vastakohtaan, joka on hyvin orwellilainen.
Haastattelu kokonaisuudessaan on katseltavissa <a href="https://www.permanto.fi/fi/web/alfatv/player/vod?assetId=36196273">Alfa-TV:n nettisivuilta</a>.

Tutkija Hankamäki: Greta Thunberg on ilmastosodan ihmiskilpi

Helsingin perussuomalaiset ovat valinnut vuoden 2019 eduskuntavaaliehdokkaakseen filosofian tohtori ja valtiotieteiden tohtori Jukka Hankamäen. Hankamäki on koulutukseltaan filosofi ja sosiaalipsykologi. Hän toimii nykyisin tutkijana ajatuspaja Suomen Perustassa. 

Hankamäki on aktiivinen bloggaaja ja kirjailija. Hän perustelee ehdolle lähtöään <a href="http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264059-olen-perussuomalaisten-ehdokkaana-eduskuntavaaleissa">tuoreessa Uuden Suomen blogissa</a>:
&#8221;Miksi sitten juuri Perussuomalaiset? – Siksi, että puolue on ainoa parlamentaarinen puolue, joka uskottavasti ja tinkimättömästi rohkenee edustaa kansallista etua tilanteessa, jossa politiikanteon painopiste on lipsahtanut lähes täysin kansainväliseen kontekstiin: maamme rajojen ulkopuolelle.
Politiikassa tarvitaan tasapainotus. Perussuomalaiset ei ole väitteistä huolimatta populistinen vaan kansanvaltainen puolue, jonka kautta asioihin voi vaikuttaa kansalaismielipiteillä: demokraattisesti.
Vertailun vuoksi monet muut puolueet ovat sidoksissa korporaatioihin, liike-elämään, internationalismin ideologiaan, monikulttuurisuuden agendaan, globalisaation tendenssiin sekä EU-eliitin ajamaan liittovaltio- ja keskittämispolitiikkaan, joiden sätkynukkeina ne toimivat poliittisella näyttämöllä.
Vasemmiston takana ovat ay-liikkeiden enemmistöt, keskustan takana maatalous ja kokoomuksen takana kauppa ja teollisuus. Vihreiden takana on (pienenevä) osa ympäristöliikkeestä, Rkp:llä ruotsinkieliset, ja kristillisdemarienkin takana huhutaan olevan jotain.
Sen sijaan Perussuomalaiset sopii hyvin filosofian foorumiksi, sillä puolueen kautta voi artikuloida puhdasta kansanvaltaa sekä käyttää järkeä ja esittää tunteitakin silloin, kun tunteilla halutaan osoittaa, missä valtavirtapoliitikot ovat toimineet epäoikeudenmukaisesti ja Suomen kansan etujen vastaisesti.
Tätä työtä olen tehnyt koko ajan kahdesti väitelleenä tuplatohtorina ja aktiivisena verkkokolumnistina. On tärkeää, että maassamme säilyvät sananvapaus ja kriittinen suhde valtavirtapolitiikkaan, sillä politiikan kautta käytetään paljon jokapäiväiseen elämään vaikuttavaa valtaa. Huonojen hankkeiden vastustaminen on hyvien puolustamista. Filosofian päätehtäviä on tehdä arvojen tasalaatuisuudesta poikkeavia arvovalintoja: erottaa hyvä huonosta ja kunnollinen kelvottomasta.
Eduskunnassa täytyy jonkun puhua totta. Millään vihervasemmiston tekaisemilla ”yhteisönormeilla” ei pidä perustuslaillista sananvapautta rajoittaa myöskään sosiaalisessa mediassa. Mikäli siis haluat itsellesi totuuspuhujan parlamenttiin, tervetuloa puolueemme tilaisuuksiin kampanja-aikana sekä äänestämään minua vaaleissa. Ketään filosofia ei ole eduskunnassa pitkään aikaan ollutkaan.&#8221;
Hankamäki jatkaa:
&#8221;Vapaan yhteiskunnan tunnusmerkki eivät ole avoimet rajat, eikä valtioiden tule tähdätä hyvinvointipalvelujen uudelleenjakoon. Kansojen rauhanomaisen rinnakkaiselon ja sen mukaisten vapauksien säilymisen ehtona on, että valtiot suojelevat omien kansalaistensa yksityistä omaisuutta ja aineettomia oikeuksia. Tämä merkitsee, että konfliktit pitää ratkaista rajoilla eikä päästää niitä leviämään keskelle kansalaisyhteiskuntia.
Humanismin nimissä on ehkä oikein auttaa hädänalaisia, mikäli siihen on mahdollisuus, mutta kenelläkään ei ole velvollisuutta auttaa muita omaksi velaksi. Sitä kautta tulee narun pää myös vetäjien käteen.&#8221;
Lue kirjoitus kokonaisuudessaan <a href="http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264059-olen-perussuomalaisten-ehdokkaana-eduskuntavaaleissa">täältä</a> &gt;
<h4>Tasapaino palautettava</h4>
Hankamäki on kirjoittanut toistakymmentä teosta, muiden muassa kirjat Kansallisfilosofinen manifesti – Tie tulevaisuuden Suomeen, Dialoginen filosofia – Teoria, metodi ja politiikka, Työttömän kuolema – Johdatus uuteen työyhteiskuntaan ja työn filosofiaan sekä Sensuurin Suomi.
Hankamäen vaaliteemoja ovat muiden muassa maahanmuutto-, asunto- ja koulutuspolitiikka. Hän sanoo vastustavansa EU:n liittovaltio- ja keskittämispolitiikkaa sekä tavoittelevansa tasapainotusta Eurooppa-politiikkaan, jossa poliittista päätösvaltaa on siirtynyt liiaksi rajojemme ulkopuolelle.
Helsingin perussuomalaisten piirin aiemmin nimettyjä ehdokkaita eduskuntavaaleihin ovat: Marko Ekqvist, Jussi Halla-aho, Nuutti Hyttinen, Laura Jokela, Juha Karjalainen, Pia Kopra, Tiera Laitinen, Aleksi Niskanen, Tom Packalén, Toni Paussu, Mika Raatikainen, Mari Rantanen, Marika Sorja, Juhani Strandén, Matias Turkkila, Oskar Viding, Pertti Villo ja Anne Vuori.

Tuplatohtori Jukka Hankamäki perussuomalaisten eduskuntavaaliehdokkaaksi Helsinkiin

Filosofian tohtori ja sosiaalipsykologi Jukka Hankamäki analysoi <a href="http://jukkahankamaki.blogspot.fi/2017/11/yliopistojen-ruotsinkieliset-turhakkeet.html">blogillaan</a> ruotsalaisuuden päivän innoittamana yliopistolaitoksen kaksikielisyyteen liittyviä omintakeisuuksia. Hankamäen mukaan suomalaisen yliopistopolitiikan kaksikielisyys on eräänlaista apartheidia, joka juontaa juurensa yliopistojen valtiollisuuden aikakaudelta.

Nelikielisessä Sveitsissä ja kaksikielisessä Kanadassa ei kummassakaan ole huolimatta sellaista yliopistojärjestelmää, jossa yliopistojen tehtävät ja toimet täytettäisiin kielipoliittisin perustein ja joissa opetus-, opiskelu- ja työkieli olisi määrätty valtion kielipolitiikkaa silmällä pitäen, Hankamäki toteaa.
&#8211; Suomalaisen yliopistopolitiikan kaksikielisyys on eräänlaista apartheidia, joka juontaa juurensa yliopistojen valtiollisuuden aikakaudelta, Hankamäki kärjistää.
Yliopistot olivat aiemmin valtion virastoja. Vuonna 2010 toteutettu yliopistouudistus teki niistä joko itsenäisiä julkisoikeudellisia laitoksia tai säätiöitä.
Valtion virastoissa puhuttiin ja oli oikeus käyttää molempia virallisia kieliä. Perustuslaki sekä valtion kielilaki velvoittivat antamaan opetusta ja mahdollistamaan asioidensa hoitamisen molemmilla kotimaisilla kielillä myös yliopistoissa.
Hankamäen mukaan kaksikielisyyden taustalla oli pyrkimys estää maatamme suomenkielistymästä ja taata oma koulutie ruotsinkielisille hinnasta välittämättä.
&#8211; Kun valtion rahoittamissa yliopistoissa on jouduttu etsimään säästöjä, tässä olisi hyvät mahdollisuudet säästää, Hankamäki ehdottaa.
&#8211; Aihe koetaan pyhäksi, eikä siitä edes puhuta.
<h4>Ruotsia äidinkielenään puhuville on enemmän aloituspaikkoja</h4>
Hankamäen mukaan Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston kaksikielisyys sekä ruotsinkieliset yksiköt, kuten Åbo Akademi ja Svenska handelshögskolan, vääristävät myös yliopistojen nimityskäytäntöjä.
&#8211; Ruotsinkielisistä tehtävistä ja toimista on tullut bunkkereita, joilla taataan ruotsia ensimmäisenä kotikielenään käyttäville paremmat mahdollisuudet päätyä oppituoleille, kuin suomenkielisille. Tämä johtuu siitä, että sujuvaa ruotsia puhuvia hakijoita on tarjolla yleensä suhteellisesti vähemmän kuin suomenkielisiin tehtäviin, joita suomea hyvin osaavat ruotsinkieliset myös hakevat ahkerasti.
Hankamäen mukaan ruotsinkielisten yksiköiden tehtävä on ollut varmistaa ruotsia äidinkielenään puhuville suomenkielisiä parempi kohtelu ja edustus tieteessä.
&#8211; Esimerkiksi omissa oppiaineissani filosofiassa ja sosiaalipsykologiassa on ruotsinkielisillä professorin vakansseilla ja muilla tehtävillä yliedustus ruotsinkielisten väestölliseen edustukseen verrattuna.
Joillakin tietyillä tieteenaloilla, kuten kasvatustieteissä, on kenties perusteltua, että järjestetään myös ruotsinkielistä opettajankoulutusta, Hankamäki myöntää.
&#8211; Mutta minkä vuoksi ruotsinkielisille on pyhitetty kokonainen oma kauppakorkeakoulu, kun taloustieteiden kieli on muutenkin valtaosin englanti?
– Ei ilmeisesti minkään muun kuin sen, että omaa koulutusreittiä pitkin ruotsinkielisen porvariston halutaan uusintavan itsensä talouselämän ja rahavallan asemissa, Hankamäki päättelee.
Koska ruotsinkielisille nuorille riittää suhteellisesti enemmän yliopistopaikkoja kuin suomenkielisille, on ruotsia puhuvien matka maisteriksi edelleenkin helpompi ja lyhyempi kuin suomenkielisten.
<h4>Vinouma näkyy myös tutkimusrahoituksessa</h4>
Myös tieteen tukeminen on kielipoliittisesti vääristynyttä, Hankamäki väittää.
&#8211; Svenska kulturfonden on Svenska litteratursällskapetin omistama ja hallinnoima säätiö, jonka <a href="https://www.kulturfonden.fi/suomeksi/">tehtävänä</a> on ”tukea ruotsinkielistä kulttuuria ja koulutusta, ruotsin kieltä ja suomenruotsalaista toimintaa Suomessa”. Rahaston tuoton jakavat kulturfondenin luottamuselimet, jotka nimeää Svenska Folkpartiet i Finland, siis poliittinen puolue.
Hankamäen mukaan Svenska kulturfonden eroaa Suomen Kulttuurirahastosta siinä, että Suomen Kulttuurirahasto jakaa anteliaasti ja ystävällisesti stipendejä sekä suomenkielisille että ruotsinkielisille tieteilijöille ja taiteilijoille – riippumatta millä kielellä työskentely tapahtuu. Sen sijaan Svenska kulturfonden ei myönnä avustuksia suomenkielisille vaan rajaa suomen kielen pois jo omissa säännöissään ja hakuehdoissaan.
&#8211; Raharallin keskellä on syytä muistaa, että suomalainen Svenska kulturfonden on Nobel-säätiötäkin vauraampi rahasto, joten napeilla tätä kielipolitiikkaa ei pelata. Takanaan sillä on useiden ruotsinkielisten pörssiyhtiöiden tuotto, Hankamäki huomauttaa.
Hankamäki kehottaa suomalaista rahastoa vastatoimiin.
&#8211; Koska Svenska kulturfonden ei tue suomenkielistä kulttuuritoimintaa, kehotan Suomen Kulttuurirahastoa olemaan tukematta ruotsinkielistä kulttuuritoimintaa siihen asti, kunnes Svenska kulturfonden muuttaa sääntöjään ja käytäntöjään niin, että se myöntää avustuksia tasavertaisesti myös suomenkielisille ja suomen kielellä tapahtuvaan työskentelyyn.
&nbsp;

Filosofi Hankamäki: yliopistopolitiikan kaksikielisyys on jäänne yliopistojen valtiollisuuden ajoilta

Samaan aikaan kun poliisin ylin johto ja poliisihallitus valjastavat yhä suuremman osan poliisien resursseista vihapuheen vastaiseen taisteluun, kasvaa huoli tavallisten kenttäpoliisien arjessa. Rivipoliisit pelkäävät, että yleisö menettää poliittisten vihapuhekampanjoiden seurauksena luottamuksen koko poliisin organisaatioon.

&#8211; Huoli on siitä, miltä organisaatio näyttää, kertoo Suomen uutisille nimettömänä haastattelun antanut kokenut kenttätehtävissä työskentelevä poliisi, jota kutsumme tässä jutussa Artturiksi. Hänen tässä haastattelussa esitetyt mielipiteet heijastelevat yleistä mielialaa rivipoliisien keskuudessa.
Artturin mukaan poliisi pyrkii edelleen kenttätoiminnassa olemaan mahdollisimman puolueeton ja objektiivinen puoluekannasta tai etnisestä taustasta riippumatta, eikä kansalaisilla ole edelleenkään syytä olla luottamatta rivipoliisin tasapuolisuuteen.
Poliiseilla on paljon pelissä, sillä ammattikunta on vuodesta toiseen ollut ammattien arvostuksessa huipulla. Poliisit saivat kärkisijan myös tänä vuonna <a href="https://www.is.fi/suomi100/art-2000005208545.html">Ilta-Sanomien</a> ammattien arvostus -tutkimuksessa.
<h4>Poliisin resursseja ohjataan puolueellisesti</h4>
&#8211; Mutta mihin poliisi keskittää resursseja? Ollaanko enemmän kiinnostuneita tietyn tyyppisistä rikoksista toisten kustannuksella, Artturi pohtii.
Käytännössä tämä näkyy esimerkiksi siinä, että on kiinnitetty valtavasti huomiota valtaväestön niin kutsuttuun vihapuheeseen, vaikka kantaväestön maahanmuuttajien kohdistama väkivalta ei ole lisääntynyt. Samalla kansalaiset ovat saaneet tottua siihen, ettei esimerkiksi tavanomaisia omaisuusrikoksia kuten polkupyörävarkauksia tutkita käytännössä lainkaan.
Toisaalta kantaväestöön kohdistuvan vihanlietsonnan torjunta on saanut paljon vähemmän voimavaroja, vaikka tällainen vihanlietsonta on jo johtanut Suomen ensimmäiseen terrori-iskuun.
Suomen Uutisten <a href="https://stage.sudev.fi/vihapuhepoliisi-osaa-arabiaa-somalia-saavatko-radikaalitahot-vapaasti-mekastaa-suomessa/">aiemmin haastatteleman</a> Helsingin poliisilaitoksen vihapuheryhmän esimiehen Jouni J. Niskanen mukaan ryhmässä ei ole somalin tai arabian kielen taitoisia henkilöitä. Ryhmä on tulkkauspalveluiden ja kansainvälisen avun varassa.
Lain puitteissa on paljon vaikeampi seurata, mitä imaamit saarnaavat neljän seinän sisällä moskeijoissa kuin seuloa vihapuhetta twitter-tileiltä. Netin kyttäämiseen on vieläpä kehitetty huipputeknologiaa, kuten Aalto-yliopiston vääriä mielipiteitä tunnistava algoritmi, <a href="https://stage.sudev.fi/aalto-yliopiston-tutkijat-kehittivat-vihapuhekoneen-koneoppimiseen-perustuvalla-algoritmilla-vaikeuksia-tunnistaa-suomenkielista-vihapuhetta/">vihapuhekone</a>. Artturin mukaan Suojelupoliisi yrittää seurata myös uskonnollisia ääriliikkeitä, mutta käytännössä se on vaikeaa.
&#8221;Vääriä mielipiteitä&#8221; kyttää stasilaiseen tyyliin jo yli 200 poliisia! Näin otsikoi <a href="http://beta.oikeamedia.com/o1-46131">blogipostauksensa</a> perusuomalaisten entinen kansanedustaja Reijo Tossavainen.
Kukaan ei tunnu edes tietävän, kuinka paljon nettipoliiseja oikein onkaan. Kaikki, joille on annettu koulutusta vihapuheen tunnistamiseen ja netti-ilmiöiden seurantaan, eivät tietenkään kokopäiväisesti istu netin ääressä. Poliisi ei kuitenkaan ole missään kertonut, kuinka monta miestyötuntia poliisi kaiken kaikkiaan käyttää nettikyttäämiseen.
Artturi arvelee, että vihapuhepoliisi tarjoituksella pyrkii antamaan mielikuvan kaikkialle ulottuvasta valvonnasta. Itsesensuurin sisäistäminenhän toimii aina paljon tehokkaammin kuin jälkikäteen rankaiseminen.
&#8211; Se on poliittista sanahelinää, uskotellaan että vihapuhepoliiseja on enemmän kuin todellisuudessa onkaan.
<h4>Keijo Kaarisateen parodiatili ei loukkaa peruspoliiseja</h4>
Tämän vuoden aikana poliisihallituksen ja poliisin viestinnän tempaukset ovat ylittäneet jo niin sanotun parodiahorisontin. Toisin sanoen poliisin oikeat suvaitsevaisuuskampanjat ovat niin äärimmäisiä, hullunkurisia ja uskomattomia, ettei niistä tehtyä parodiaa erota alkuperäisestä.
Esimerkiksi ylikomisario Jari Taponen <a href="https://stage.sudev.fi/pahkahulluin-twiittiketju-ikina-ylikomisario-taponen-vaatii-ikaisia-terroristeja-koulunpenkille/">aiheutti Twitterissä</a> syvää hämmennystä vaatimalla terroristiksi saakka radikalisoituneita turvapaikanhakijoita suomalaisiin kouluihin.
Twitterin parodiatili vihapuhepoliisi <a href="https://twitter.com/vihapuhepoliisi">Keijo Kaarisade</a> on hauskuuttanut suomalaisia pari kuukautta.
Kaarisade twiittaili Turun iskun jälkeen tällaisia <a href="https://stage.sudev.fi/valtamedialla-villi-elokuu-muita-valineita-valemediaksi-syyttavat-lehdet-kanavat-epaonnistyivat-suomessa-yhdysvalloissa/">älyttömyyksiä</a>:
”Älä päästä pullon henkeä twitteriin. Vihaisella nettikirjoittelulla vakavat seuraukset. Tällä hetkellä Suomen suurimpia turvallisuusuhkia.”
”Miksi @iltasanomat kokee tarpeelliseksi mainita tappajan olleen Marokosta kotoisin? #rasismi #sananvastuu”
”On aivan oikein olla huolissaan vihapuheesta. Siksi poliisi palkkasi yli 50 vihapuhepoliisia. Ollos huoleton, poikas valveill’ on! #vihapuhe”
Päivän Byrokraatti &#8211;<a href="http://paivanbyrokraatti.com/2017/08/21/vihapuhepoliisi/">satiirisivuston</a> mukaan tili meni kuitenkin täydestä jopa poliisiylijohtajalle Seppo Kolehmaiselle itselleen, sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nergille, europarlamentaarikko Satu Hassille ja vihreiden ex-puheenjohtaja Ville Niinistölle.
Poliisiparodiatili on kiukuttanut joitakin poliiseja &#8211; lähinnä niitä, jotka ovat joutuneet <a href="https://www.hs.fi/nyt/art-2000005401071.html">Kaarisateen irvailun kohteeksi</a>.
Poliisia parodioivat tilit pitäisi poistaa Twitteristä, ylikomisario Jari Taponen vaati Helsingin Sanomissa.
Keijo Kaarisade saattaa kiukuttaa poliiseja, joiden lausunnot parodia saattaa hullunkuriseen valoon, mutta maijan ratissa ja poliisilaitoksen kahviautomaatilla &#8221;vihapuhepoliisille&#8221; nauretaan.
&#8211; Ei kukaan ajattele että siinä kenttäpoliiseja loukataan. Se on vain yksi tämän ajan tapa tehdä huumoria poliiseista. Ennen oli kirjat ja elokuvat, Artturi muistelee.
<h4>Turhautuneen puheen suitsiminen voi lisätä väkivaltaa</h4>
Artturin mukaan yksi demokratian kulmakivistä on, että ikävistäkin asioita voidaan puhua, myös sellaisista, jotka eivät miellytä valtavirtaa tai vallanpitäjiä.
&#8211; Nyt ollaan hyvin vaarallisella tiellä. Olen yllättynyt miten nopeasti tämä on muuttunut huonompaan, ei-demokraattiseen suuntaan.
Artturin epäilee, että niin kutsuttu vihapuhe vain kanavoi turhautumista.
&#8211; Sen tukahduttaminen taas pahimmillaan johtaa siihen, että epäluottamus ja viha kanavoituu johonkin muuhun, jopa eskaloituvana väkivaltana ja syvenevänä kahtiajakautumisena, jos turhautumista ei pääse purkamaan, Artturi pelkää.
<h4>Voiko puoluepoliitikko olla neutraali ja objektiivinen nettipoliisi?</h4>
Helsingin poliisi vahvistaa läsnäoloaan sosiaalisessa mediassa, <a href="http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/3709936/Helsingin+poliisi+saa+uuden+nettipoliisin++Poliisin+on+oltava+siella+missa+tapahtuu">STT kertoo</a>. Helsingin poliisissa aloittaa uusi nettipoliisi, ylikonstaapeli Teemu Hokkanen.
<a href="https://yle.fi/uutiset/3-9907300">Ylen mukaan</a> uusi nettipoliisi käy myös valeuutisten kimppuun. Tätä kutsutaan poliisin kielellä nimikkeellä operatiivinen tiedottaminen. Tiedottamisen lisäksi Hokkasen työhön kuuluu myös “huhujen alasampuminen ja valeuutisten torjunta”, Yle kertoo.
Filosofi Jukka Hankamäki hämmästelee <a href="http://jukkahankamaki.blogspot.com.ee/2017/10/pukit-kaalimaan-vartijoina-mita.html">blogillaan</a>, ettei Yle maininnut, että Hokkanen on puoluepoliittisesti sitoutunut vihreä. Poliittisesti sitoutuneena Hokkasella on motiivi osallistua keskusteluun kiistojen osapuolena eikä niitä ulkoapäin tarkastelevana virkamiehenä.
Artturin mielestä tällainen sidonnaisuus herättää epäilyksiä peruspoliisien joukossa.
&#8211; Aktiivinen poliittinen toimija, voiko sellainen olla objektiivinen?

Kenttäpoliisit ovat huolissaan poliisin julkikuvasta – vihapuhepoliisit nakertavat luottamusta poliisin puolueettomuuteen ja objektiivisuuteen

Filosofian tohtori Jukka Hankamäki ottaa <a href="http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/226899-mita-vihapuheen-kasitteella-voidaan-selittaa">Uuden Suomen blogissaan</a> kantaa vihapuhekeskusteluun. Hänen mukaansa &#8221;vihapuhe&#8221;-käsitteen sisältö on jäänyt hämäräksi, ja sen merkitykset ovat laventuneet viittaamaan mihin tahansa argumentaatioon, joka ei miellytä vastaanottajaa. ”Vihapuheeksi” onkin leimattu lopulta sellainen täysin asiallinen ja perusteltu näkemys, joka ei sisällä vihaa mutta joka herättää vihaa vastaanottajissa.

&#8211; Sanasta ”vihapuhe” on tullut poliittisen retoriikan muotitermi. Sitä on käytetty ahkerasti, kun on haluttu leimata maahanmuuttoa koskeva arvostelu tunneperäiseksi tai kieltää se kokonaan, Hankamäki selventää.
”Vihapuheen” esiin nousussa on Hankamäen mukaan kyse ”vihapuheeksi” leimaajien itse kokemasta vastavihasta, jota heidän oma hämilleen joutumisensa on tuottanut, kun heidän maahanmuuttoa puolustavat vaatimuksensa ovat keskusteluissa osoittautuneet ristiriitaisiksi ja mädiksi. Tämän oman sekavan tuntemuksensa he sitten siirtävät koskemaan vihan tuntemustensa kohteita pitäen ”vihaisuutta” itse vihaamiensa ihmisten ominaisuutena.
&#8211; Psykologisesti tulkiten kyse on siis myös alkeellisesta tunteiden projisoimisesta.
&#8211; Lopuksi voidaan kysyä, onko tunteiden ilmaisemiseen oikeus. Vastaus on myönteinen: tunteiden osoittaminen on perustelua, kun sen kautta puretaan koettua epäoikeudenmukaisuutta ja tehostetaan ilmaisua, jota muuten ei ole kuultu. Vihapuheeseen voisi ehkä vastata ”rakkauspuheella”, mutta ongelma on, että edellä mainituista syistä muutamat ihmiset näyttävät rakastavan vihaamista, suvaitsevaisuussirkuksen näyttelijät mukaan lukien.
Hankamäki on käsitellyt sananvapausaihetta laajalti. Hän on viime vuosina julkaissut kirjat Sensuurin Suomi (2009), Kansanvallan varkaat (2010) ja Valhe kaatuu (2012).

Jukka Hankamäki: ”Vihapuhetta” voi olla mikä tahansa asiallinen argumentaatio, joka ei miellytä vastaanottajaa

Nuorempana turkulainen Ossi kauhisteli maahanmuuttovastaisia puheita. Nyt hän lopettaisi maahanmuuton lähes kokonaan. Haastattelu on tehty ennen Orlandon terrori-iskua. 

Jotkut sanovat, että maahanmuutto on rikkaus, ja että olisi hyvä kasvattaa geenikantaa. Itse olen sitä mieltä, että joistakin maista tulevat pakolaiset tuovat tänne vain lähtömaiden ongelmat, turkulainen Ossi sanoo ja jatkaa:
– Joissakin muslimimaissa tilanne on todella huono, eikä syvälle juurtuneita kulttuuripohjaisia tapoja pysty muuttamaan.
Kun Ossi asui itse maahanmuuttajana Sveitsissä, hän tajusi, että politiikka on Suomessa huomattavasti löyhempi kuin muualla maailmalla.
– Sveitsissä jokaisen maahanmuuttajan täytyy löytää töitä tietyn ajan sisällä, muuten oleskelulupaa ei myönnetä uudestaan.
&#8211; Suomessakin oleskelulupa on määräaikainen, mutta käytännössä laki ei toimi.
Mallia pitäisi ottaa muualta Euroopasta. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa maahantulo voidaan estää sellaisilta henkilöiltä, joiden uskotaan toimivan yleistä etua vastaan. Tanskan hallitus sen sijaan kaavailee lakia, joka estäisi maahantulon tietyiltä ulkomaalaisilta saarnaajilta.
Samanlaista lakia Ossi kaipaisi myös Suomeen. Hän ei niinkään ole huolissaan maahanmuuttajien määrästä, vaan siitä, mistä maista maahanmuuttajat tulevat.
<h4>”Milloin maahanmuuttajia on tarpeeksi?”</h4>
– Toki määrällä on merkitystä, kun se menee reippaasti yli kapasiteetin. Mutta enemmän merkitystä on mielestäni lähtömaalla. Minun puolestani tänne voisi tulla vaikka 100 000 japanilaista tai amerikkalaista, mutta ei muslimia.
Uskonnon lisäksi syvälle juurtunut kulttuuri vaikuttaa lähtömaiden tapoihin.
&#8211; Tietyissä maissa homoutta ei sallita lainkaan, ja joidenkin saarnaajien mielestä seksuaalivähemmistön edustajille pitäisi langettaa kuolemantuomio, Ossi sanoo.
Ossi painottaa, että hänen mielestä työperäisessä maahanmuutossa ei ole mitään vikaa. Silti hän pohtii, kuinka paljon maahanmuuttajia aiotaan Suomeen vielä ottaa.
– Asuinalueeni koulussa on 40 prosenttia maahanmuuttajia. Milloin heitä on tarpeeksi? Sitten kun 90 prosenttia on maahanmuuttajia ja 10 suomalaisia?
<h4>Muslimisaarnaajille maahantulokielto</h4>
Ossi on nykyään perussuomalaisten jäsen. Aikaisemmin hän on antanut äänensä muiden puolueiden ehdokkaille.
– Toivottavasti perussuomalaiset avautuisivat tässä asiassa, koska kukaan muu ei niin tee. Maahanmuutto on minulle tärkeä aihe, ja haluan kuulua puolueeseen, joka tajuaa maahanmuuttopolitiikan ongelmat.
Ossi miettii ratkaisua siihen, etteivät maahanmuuttajien kulttuuritavat pääsisi vaikuttamaan seksuaalivähemmistöihin Suomessa.
– Sellaisilta muslimisaarnaajilta, jotka puhuvat Sharian puolesta, pitäisi estää maahantulo kokonaan, hän sanoo ja jatkaa:
– Mielestäni myös moskeijoiden rahoitukset pitäisi lopettaa, ja myös saarnat olisi pidettävä suomeksi. Turvapaikanhakijoille voisi lisäksi tehdä arvokyselyn, jonka tulokset julkaistaisiin vuosittain.
Ossi sanoo, että joitakin maahanmuuttajien tapoja on vaikea arvostaa, kun vähemmistöjen kohtelu on niin brutaalia.
<h4>Rasistileima ei saa olla pelote</h4>
Ossi mielestä suomalaisten on hyvin vaikeaa kunnioittaa niitä maahanmuuttajia, jotka kyseenalaistavat suomalaiset kulttuurin.
– Ei se rasismia kuitenkaan ole. Oikeastaan rasisti-sana on vain tapa saada toinen hiljaiseksi. Ja oikeastaan sillä ei ole edes väliä mitä sanon. He, jotka pitävät minua rasistina, ajattelevat niin kaikesta huolimatta.
Ossi uskoo, että moni tulkitsee rasismin sen mukaan, missä heidän mielestä menee raja sanomisissa ja tekemisissä.
– Kaikkia on vaikea miellyttää, enkä sitä yritäkään. Rasismileiman ei pitäisi olla kenellekään pelote.
Teksti: VERA MIETTINEN 
Kuva: MATTI MATIKAINEN
<hr />
<h4>FILOSOFIAN TOHTORI: HOMOFOBIAA ON RAKENNETTU ISLAMISSA VUOSIKAUSIA</h4>
Syy epäviihtyisyyden lisääntymiseen ja niin sanottuun suvaitsemattomuuteen johtuu monikulttuurisuuden leviämisessä taloudellisen, sosiaalisen ja poliittisen sietokyvyn ulkopuolelle. Näin toteaa filosofian tohtori Jukka Hankamäki.
– Kun tulee uusia erilaisia vähemmistöjä, tulee uusia arvokonflikteja ja intressikonflikteja. Silloin on turha syytellä rasismista. Maahanmuuttovastaisuus ei ole rasismia. Ihmisten ajatukset muokkaantuvat konflikteista, ja siitä, kun eri vähemmistöjen sukset menevät niin sanotusti ristiin.
Hankamäki sanoo, että rasismi ja realistinen ajattelu sekoitetaan tahallisesti tai tahattomasti toisiinsa.
– Totuus on se, että kansankiihottamista ei edes tarvita, kun puhutaan esimerkiksi islamin uskonnon homojen vastaisuudesta. Homofobiaa on rakennettu islamissa vuosikausia.
Hankamäki sanoo, että vielä muslimien homojen vastaisuus ei näy Suomessa, mutta jos maahanmuuttajien määrä kasvaa jatkuvasti, riski vähemmistöjen välisiin konflikteihin kasvaa myös.
– Tällä hetkellä seksuaalivähemmistöihin kohdistuneet konfliktit näkyvät vain maahanmuuttajien välisissä konflikteissa. Maanmiehet käyvät seksuaalivähemmistöjensä edustajien kimppuun. Joillekin kulttuuri ja uskonto ovat niin syvälle juurtuneita, ettei edes muutto toiseen maahan saa ajatuksia kääntymään.

Jukka Hankamäki

Perussuomalaisilta ei voi lypsää myönnytyksiä painostamalla

Hankamäki: Valtamedia pumppaa ihmisten suut ja korvat täyteen monikulttuuri-ideologiaa – samaan aikaan lähes vaikenee tulonsiirroista euroalueella

Halla-aho: Mitäpä jos lakattaisiin leikkimästä, ettei toimittajilla ole poliittisia kantoja

Tutkimus osoittaa: Media jakautunut kahtia – vastakkain ovat valtamedian tunteelliset ja vaihtoehtomedian järjelliset ajattelutavat

Tutkija Hankamäki: Greta Thunberg on ilmastosodan ihmiskilpi

Tuplatohtori Jukka Hankamäki perussuomalaisten eduskuntavaaliehdokkaaksi Helsinkiin

Filosofi Hankamäki: yliopistopolitiikan kaksikielisyys on jäänne yliopistojen valtiollisuuden ajoilta

Kenttäpoliisit ovat huolissaan poliisin julkikuvasta – vihapuhepoliisit nakertavat luottamusta poliisin puolueettomuuteen ja objektiivisuuteen

Jukka Hankamäki: ”Vihapuhetta” voi olla mikä tahansa asiallinen argumentaatio, joka ei miellytä vastaanottajaa

Muslimisaarnaajat yllyttävät seksuaalivähemmistöjä vastaan – ovatko homoseksuaalit enää turvassa?

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025