Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Jukka Kilpi

Perussuomalaisten puheenjohtajakisaan ilmoittautunut kansanedustaja, varatuomari Leena Meri esittäytyy torstain tuumaustunnilla. Hän käy läpi keskeiset poliittiset painopistealueensa ja kertoo ajatuksiaan puolueen kehittämisestä ja uudesta linjasta. 

Tuumaustunnin toisena aiheena on asumisoikeusasukkaiden vaarantunut omaisuudensuoja. Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen on ajamassa lakiesitystä, jolla romutetaan asoasukkaiden oikeussuojaa kajoamalla asumisoikeuden pituuteen. Tiilikaisen johtama ministeriö haluaisi antaa talojen korporaatio- ja puoluesidonnaisille sijoittajaomistajille oikeuden irtisanoa asukkaat ja myydä talot omistus- tai vuokra-asunnoiksi vapailla markkinoilla.
Kysymys on miljardiluokan puhalluksesta, jossa asukkaat joutuvat kadulle ja talot laitetaan lihoiksi. Tätä puhallusta ja muita ajankohtaisia asioita valottavat puolueen puheenjohtajaehdokas, eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Leena Meri ja kaupunginvaltuutettu, tohtori Jukka Kilpi.
Perussuomalaisten puoluevaltuusto <a href="https://www.perussuomalaiset.fi/news/puoluevaltuuston-julkilausuma-asumioikeuslain-uudistusluonnoksesta/">otti lakiesitykseen kantaa</a> lauantaina 11.3. Puoluevaltuusto paheksui lakiluonnosta ja vaati asumisoikeusasukkaiden asumisoikeuden pysyvyyden turvaamista.
Lähetys on päättynyt. Ohessa tilaisuuden jälkitallenne: 
<iframe loading="lazy" frameBorder="0" width="461" height="259" allowfullscreen webkitallowfullscreen mozallowfullscreen src="https://dreambroker.com/channel/dbiqeuet/iframe/ezcaqt7o"></iframe>
Tviitit tagilla #tuumaustunti
<a class="twitter-timeline" href="https://twitter.com/hashtag/tuumaustunti" data-widget-id="838486198477795328">#tuumaustunti twiitit</a> 
<script>!function(d,s,id){var js,fjs=d.getElementsByTagName(s)[0],p=/^http:/.test(d.location)?'http':'https';if(!d.getElementById(id)){js=d.createElement(s);js.id=id;js.src=p+"://platform.twitter.com/widgets.js";fjs.parentNode.insertBefore(js,fjs);}}(document,"script","twitter-wjs");</script>

Tuumaustunnilla torstaina: Puheenjohtajakisaan ilmoittautunut varatuomari Leena Meri

ASUMINEN | Kohtuuhintaiset asunnot ovat varsinkin Helsingissä unta vain. Näin on ilmeisesti aina ollut. Mutta ei tule aina olemaan, jos se on perussuomalaisista kiinni. Kansanedustaja Mika Raatikainen kokosi pätevän porukan keskustelemaan asiasta eduskunnan kansalaisinfoon. Juha Kukkonen, Jukka Kilpi ja Hans Duncker pohtivat keinoja, joilla asumisen hintaa saataisiin alaspäin. 

<iframe loading="lazy" src="https://dreambroker.com/channel/dbiqeuet/iframe/4abistsb" width="460" height="259" frameborder="0" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe> 
Kansanedustaja Mika Raatikaisen aloituspuheenvuoro. 2 min 15 sek
Juha Kukkonen on perehtynyt syvällisesti pääkaupunkiseudun asuntotilanteeseen. Hänen mukaansa kohtuuhintainen vuokra-asuntuotanto ei toteudu Helsingissä. Väestönkasvun tavoite on niin kova, että se ylittää asuntotuotannon mahdollisuudet.
Vuosittain Helsinkiin muuttaa pelkästään 23 000 nuorta ihmistä, pääosin opintojen perässä. Asuntoja on liian vähän kysyntään nähden ja se tietysti nostaa hintaa.
Maan tasapainoinen väestökehitys ylipäänsä olisi kaikkien etu. Jos koulutuspaikkoja perustettaisiin enemmän maakuntiin, nuoret saattaisivat löytää sieltä myös työpaikan, eivätkä matkaisi etelän kasvukeskuksiin.
Kohtuuhintaisen asuntotuotannon puutetta pahentaa asumistuki, joka saattaa kannustaa kansalaista vuokraamaan turhan kalliin asunnon. Kukkosen mukaan vuonna 2015 asumistuen saajien määrä kasvoi 20 prosenttia. Kukkosen mielestä asumistuen taso pitäisi jäädyttää tai sitä olisi syytä laskea, jotta asuntomarkkinoille saataisiin kilpailua.
Kukkosen mukaan eräs keino asumisen solmujen avaamisen olisi osaomistusasuntojen tuotannon lisääminen. Tämä voisi olla asumisoikeuden vaihtoehto laajemminkin. Asunnontarvitsija sijoittaisi 10 prosenttia alkusijoituksena asuntoon ja lunastaisi loput 5-12 vuoden kuluessa.
Näin pienituloinenkin voisi päästä asunnonomistajien rehvakkaisiin porukoihin.
<iframe loading="lazy" src="https://dreambroker.com/channel/dbiqeuet/iframe/u918z4ke" width="460" height="259" frameborder="0" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe> 
Juha Kukkonen. 16 min 7 sek. 
Filosofian tohtori, kaupungin- ja maakuntavaltuutettu Jukka Kilpi jos kuka on asumisen asiantuntija. Hän on toiminut Espoon Asunnot Oy hallituksen jäsenenä sekä Suomen Asumisoikeusasukkaat ry:n puheenjohtajana.
Arava tarkoitti ennen kohtuuhintaisia omistusasuntoja, näin oli laman kynnykselle, vuoteen 1990 asti. Sen jälkeen julkisilla varoilla tuetun asuntotuotannon painopiste on siirtynyt kuntien omistamiin ja yleishyödylliiin vuokra-asuntoihin. Erityisesti yleishyödylliset vuokrataloyhtiöt &#8211; kuten vaikkapa VVO – on raportoinut huippuvoitoista.
Vanha Arava olisi Kilven mukaan syytä saada takaisin. Se tarkoittaisi valtion takauksia ja korkotukea tavallisten ihmisten omistusasumisen tueksi. Yksinkertaisesti kyse on siitä, että ihmisille on saatava omia koteja ja tähän tarvitaan perussuomalaisia sekä kansanliikettä.
<iframe loading="lazy" src="https://dreambroker.com/channel/dbiqeuet/iframe/xh68nig4" width="460" height="259" frameborder="0" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe> 
Jukka Kilpi. 21 min 29 sek. 
Asukasliiton puheenjohtaja Hans Duncker on ollut mukana KELA:n taustaryhmässä, joka seuraa asumis- ja osittain myös toimeentulotukeen liittyviä asioita. Siellä vuoden 2015 hypähdys asumistuen määrien saajassa on noteerattu ja syyksi on paljolti selvinnyt ihmisten putoaminen ansiosidonnaiselta työttömyyskorvaukselta peruspäivärahalle. 
Kyse on siis pitkäaikaistyöttömyydestä.
Duncker toi puheenvuoronsa aluksi esille piilevän asunnottomuuden, sen että ihmiset asustelevat ystäviensä tai tuttaviensa nurkissa. Siitä huolimatta, että ovat säännöllisessä työssä. Tulot eivät syystä tai toisesta riitä omaan asumiseen.
Asuntopulan eräs ilmenemismuoto on sekin, että on olemassa sekä maan sisäistä muuttoa sekä maahanmuuttoa. Ja molemmat kohdistuvat aika tavalla juuri pääkaupunkiseudulle.
<iframe loading="lazy" src="https://dreambroker.com/channel/dbiqeuet/iframe/mk2r26y4" width="460" height="259" frameborder="0" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe>

Miten Helsinkiin saataisiin kohtuuhintaisia asuntoja? Asiantuntijat kartoittivat vaihtoehdoja eduskunnan kansalaisinfossa (video)

Kasvukeskusten asuntotilanne on sietämätön. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA on epäonnistunut tehtävässään ja se on purettava. Tämän lisäksi valtion ja kuntien omistamien yhtiöiden on aloitettava valtion rahoittamien osaomistusasuntojen laajamittainen tuotanto. Nämä vaatimukset vahvistettiin perussuomalaisten puoluevaltuuston kokouksessa lauantaina. Asian esitteli pääkaupunkiseudun asumisasioihin syvällisesti perehtynyt espoolainen kaupunginvaltuutettu, tohtori Jukka Kilpi (ps.).
Päätöslauselma kokonaisuudessaan seuraavassa:
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen ARA:n  käytössä on valtion lähes 20 miljardin asuntorahoitussalkku. Vuosittain keskus tekee uusia rahoituspäätöksiä yli 1 000 miljoonalla eurolla. ARA:n tehtävä on turvata pienituloisille mahdollisuus kohtuuhintaiseen asumiseen. Tässä tehtävässään ARA on epäonnistunut.
Kasvukeskuksissa on kohtuuhintaisista asunnoista huutava pula. ARA:n rahoittamien vuokra- ja asumisoikeustalojen sijoittajaomistajat perivät ARA:n siunauksella markkinavuokria ja keräävät miljoonavoittoja. Sijoittajat myös tekevät kokonaisilla ARA-taloilla keskenään pilkkkahintaisia kauppoja ohi asukkaiden.  
Kasvukeskusten ulkopuolella asumisen ongelmana on omistusasuntojen vakuusarvojen lasku, joka estää pankkilainan saamisen kotien peruskorjauksiin.  
Perussuomalaiset katsovat tilanteen olevan sietämätön. Sen korjaamiseksi on tehtävässään epäonnistunut ARA lakkautettava. Perussuomalaiset esittävät ARA:n tilalle seuraavan mallin, jolla ilman lisärahaa turvataan kohtuuhintainen asuminen koko maassa: 
&#8211; Valtiokonttori päättää kohtuuhintaiseen vuokra-asuntotuotantoon myönnettävästä arava- ja korkotukirahoituksesta, joka suunnataan ensisijaisesti kuntien omistamille yhtiöille.
 &#8211; KELA päättää pienituloisille asunnonostajille tai peruskorjaajille suoraan myönnettävistä täytetakauksista ja korkotuesta. Näin avataan pienituloisille mahdollisuus omistusasumiseen ja edesautetaan kasvukeskusten ulkopuolella sijaitsevien kotien peruskorjausta.
&#8211; Asumisoikeuslakia uudistetaan niin, että asukkaille turvataan heidän asumisoikeusyhtiöön tekemänsä pääomasijoituksen mukainen vaikutusmahdollisuus omaan asumiseensa. Näin turvataan asumisoikeusasumisen elinkelpoisuus vaihtoehtoisena asumismuotona.
 &#8211; Kasvukeskuksissa valtion ja kuntien omistamat yhtiöt aloittavat laajamittaisen valtion rahoittaman osaomistusasuntojen tuotannon. Perussuomalaiset nostavat tämän kunnissa keskeiseksi vaatimukseksi.
Perussuomalaisten lauantaina kokoontunut puoluevaltuusto hyväksyi lausuman yksimielisesti. Ohessa video, jossa Jukka Kilpi esittelee lausumaa koskevat perustelut. Video on kuvattu puoluevaltuuston kokouksen yhteydessä.
<iframe loading="lazy" width="460" height="259" src="https://www.youtube.com/embed/oM8ztVLHmtE" frameborder="0" allowfullscreen></iframe>

Perussuomalaiset: ARA lakkautettava, valtion asuntorahat asukkaiden hyödyksi

Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu ja Espoon asuntojen hallituksen jäsen Jukka Kilpi uskoo, että maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden määrän kasvun myötä kuntalaiset syrjäytyvät asuntojen saamisessa.
Kaupunginvaltuutettu Jukka Kilpi on tehnyt aloitteen kunnan asukkaiden suosimisesta asukasvalinnoissa. Aloitteessa vaaditaan, että espoolaiset asetettaisiin etusijalle kaupungin vuokra-asuntojen asukasvalinnoissa.
&#8211; Tälläkin hetkellä kiireelliset asunnontarvitsijat jäävät ilman asuntoa. Jos kymmenet tuhannet maahanmuuttajat ja turvapaikanhakijat asetetaan etusijalle, niin on varmaa, että espoolaiset jäävät vieläkin todennäköisemmin ilman asuntoa.
Espoon Asunnot Oy:lla on noin 15 000 asuntoa, jotka on pääosin rakennettu valtion aravalainalla tai korkotuella. Uusia asuntoja rakennetaan vuosittain noin 300, ja niitä vapautuu vuosittain noin tuhat. Vuonna 2014 kaupunki tarjosi 1 800 hakijalle asunnon.
&#8211; Espoossa on tällä hetkellä kiireellisessä asunnontarpeessa 3 500 hakijaa. Heillekään ei siis pystytä tarjoamaan asuntoja, niin mitä sitten tapahtuu, kun hakijoita tulee lisää kuukausittain kymmeniä tuhansia, Kilpi ihmettelee.
Perusteina ahtaasti asuminen
Pääkaupunkiseudun Arava-asuntojen asukasvalinnoissa noudatetaan asukasvalintaan liittyviä säännöksiä.
Hakijat asetetaan kiireellisyysjärjestyksessä kolmeen eri ryhmään. Ensimmäiseen kuuluvat erittäin kiireellisessä asunnontarpeessa olevat hakijat. Kriteereiksi luetaan muun muassa asunnottomat, muuttovelvoitteen alaiset hakijat sekä erittäin ahtaasti asuvat hakijat.
Toiseen ryhmään kuuluvat kiireellisessä asunnontarpeessa olevat hakijat. Perusteina ovat ahtaasti asuminen, puutteellisesti varustetussa asunnossa asuvat sekä ne, joiden asumiskustannukset ovat kohtuuttomat.
Kolmanteen ryhmään asettuvat ne hakijat, jotka haluavat muuttaa asumisen sijaintia tai esimerkiksi asuntonsa kokoa.
”Järjestelmää väärinkäytetään”
Myös hakijan tulot vaikuttavat asukasvalintaan. Valtioneuvoston asetus tulorajoista poistettiin kymmenisen vuotta sitten, mutta näillä näkymin se on tulossa takaisin. Tällä hetkellä tulorajojen tulkinnasta on olemassa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen ohjeistukset. Kilven mielestä järjestelmä on huono.
&#8211; Vuosien saatossa kriteerit ovat vääristyneet. Kukaan ei oikeasti tiedä, millä perusteilla asuntojen hakijat loppujen lopuksi järjestäytyvät jonossa. Järjestelmää väärinkäytetään ja tilanne muuttuu sellaiseksi, ettei hakijamäärän vähentämiseen löydetä ratkaisuja.
”Seurauksia vaikea arvioida”
Espoon Asunnot Oy:n toimitusjohtaja Seppo Kallio kertoo, että hakijan nykyisellä kunnalla on merkitystä haussa, jos muut kriteerit hakijoiden välillä ovat tasavertaiset.
Kallion mukaan maahanmuuttajien määrään liittyvistä haasteista on keskusteltu, mutta mitään konkreettisia ratkaisuja ei ole vielä tehty.
&#8211; Uskon, että tällä hetkellä sitä ei tiedä kukaan. Seurauksia on vielä hankala ennakoida. Oleellista on, että asuntokantaa on riittävästi, riippumatta siitä, mistä hakijat tulevat. Jokainen uusi pääkaupunkiseudulle tulija lisää asuntojen kysyntää. Siihen voidaan vastata ainoastaan lisäämällä asuntotuotantoa.
Kallio arvioi, että noin vuoden kuluttua nähdään seuraukset siitä, kuinka turvapaikanhakijat vaikuttavat asuntomarkkinoihin pääkaupunkiseudulla.
&#8211; Suunnilleen silloin turvapaikanhakijat asettuvat aloilleen. Nythän heidät majoitetaan vastaanottokeskuksiin.
Jo neljännes vieraskielisiä
Tällä hetkellä vuokralaisista noin neljännes puhuu jotain muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään. Kallion mukaan määrään vaikuttavat vieraskielisten ruokakuntien koot, jotka ovat keskimäärin suurempia kuin suomalaisilla.
&#8211; Vieraskielisten määrä kasvaa luonnollisen väestön kasvun seurauksena nopeammin, sillä heille syntyy enemmän lapsia kuin suomalaisille.
Kalliolla on yksinkertainen ratkaisu asunnontarpeen lisääntymiseen.
&#8211; Määrätietoinen, kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen lisääminen. Pääkaupunkiseutu on Suomen aivot, keuhko ja sydän. Täällä on pystyttävä vastaamaan väestön kasvuun.
Kuvassa: Maahanmuuttajien asumiskoulutuksessa toimiva Adan Abdi katselee asumiskoulutuksessa käytettävän asunnon parvekkeelta Espoon Suvelassa 26. elokuuta 2011. Suvelassa on Espoon kaupungin vuokra-asuntoja, joissa asuu paljon maahanmuuttajia.

Maahanmuuttajat vievät kuntalaisten vuokra-asunnot

Perussuomalaiset valitsivat puoluekokouksessa uuden puoluevaltuuston. Kokouksessa <a href="https://stage.sudev.fi/puoluekokous-jatkuu-puoluevaltuuston-vaaleilla/">äänestettiin</a> kahden listan välillä, jotka poikkesivat toisistaan Varsinais-Suomen ehdokkaiden osalta. Äänestyksessä annettiin 339 hyväksyttyä ääntä. Alkuperäinen A-lista voitti B-listan äänin 289-47. Kolme äänesti tyhjää.

Valituiksi tulivat:
Etelä-Pohjanmaa: Jukka Mäkynen, Eliisa Panttila, Martti Alkula, Jorma Varpula
Lappi: Terho Korpikoski, Matti Torvinen, Eila Kivioja
Varsinais-Suomi: Janne Aso, Lauri Heikkilä, Taito Ylhäinen
Häme: Mira Nieminen, Antti Salminen, Matti Mäntylä
Kymi: Freddy Van Wonterghem, Erkki Saarimäki, Jari Nalli
Pohjois-Karjala: Mika Purmonen, Piritta Kärki, Marko Koskinen
Helsinki: Pia Kopra, Teemu Suominen, Tarja Laxén
Pirkanmaa: Heikki Luoto, Sari Henrikkson, Veijo Niemi
Pohjois-Pohjanmaa: Ahti Moilanen, Juha Vuorio
Etelä-Savo: Outi Virtanen, Seppo Kosonen, Veli-Pekka Myyryläinen
Uusimaa: Timo Riskilä, Jukka Kilpi, Iiro Silvander, Saara Lång
Keski-Pohjanmaa: Irma Kemppainen, Päivi Pihlajakangas, Marko Kulpakko
Satakunta: Simo Riuttamäki, Pauli Saarinen, Marianne Ostamo
Pohjois-Savo: Sirpa Kulin, Risto Simonen, Mika Wallius
Keski-Suomi:Marita Salenius, Heikki Puhakka, Jari Halttunen
Kainuu: Seppo Romppainen, Eila Aavakare.

Uusi puoluevaltuusto valittu

Ilkivallanteot ja vandalismi kiihtyvät vaalien loppusuoralla. Pääsiäisenä ilkivallan kohteeksi joutui jälleen perussuomalaisten vaalitoimisto &#8211; ja kansanedustaja Johanna Jurvan (ps.) kotisivut.
&#8211; Sivuni hakkeroitiin pääsiäisen pyhinä. Onko vaalitaistelu mennyt todella näin sairaaksi? Uudellamaalla ehdokkaana oleva Jurva kysyy.
Jurvan mukaan hänen vaalisivustonsa joudutaan luultavasti tekemään kokonaan uusiksi.
&#8211; Se on todella harmillista, koska ennakkoäänestys on alkamassa ja mielenkiinto vaalisivustoni sisältöä kohtaan on ollut kasvussa.
&#8221;Raukkamasta puskista ampumista&#8221;
Hakkeroijan kynsiin joutui aikaisemmin myös perussuomalaisten espoolaisehdokas Jukka Kilpi. Auton renkaita ja tuulilaisinpyyhkimiä on puolestaan rikottu kirkkonummelaiselta perussuomalaisten ehdokkaalta Pekka M. Sinisalolta.
&#8211; Toivottavasti nyt loppuvaalikisaan saadaan työrauha. Kaikille ehdokkaille on taattava mahdollisuus kertoa turvallisesti äänestäjille omat teemansa, perussuomalaisten työmies Matti Putkonen muistuttaa.
&#8211; Keskinäinen väittely &#8211; joskus jopa värikkäin sanakääntein &#8211; tuo vain lisäväriä ja mielenkiintoa vaalimittelöihin. Mutta kaikkinainen ilkivalta on tuomittava ja estettävä. Ääriliikkeiden kehotukset vaalien häirinnästä osoittavat vain sen, etteivät ne edusta minkäänlaista demokratian kunnioitusta vaan puhdasta anarkismia. Toimintatavat osoittavat näiden joukkojen olevan täysin raukkamaisia puskista ampujia.

Vaalivandalismi kiihtyy – nyt kohteena kansanedustajan kotisivut

Perussuomalaisten Uudenmaan piirin hallitus <a href="http://uusimaa.perussuomalaiset.fi/uutinen/uudenmaan-piiri-valitsi-lisaa-ehdokkaita/" target="_blank">valitsi</a> 25.9.2014 Vantaalla uusia eduskuntavaaliehdokkaita. Valituiksi tulivat seuraavat henkilöt: Mikko Wikstedt, Jukka Kilpi, Teemu Lahtinen, Suvi Karhu, Veera Ruoho (Espoo), Janne Laakkonen (Lohja), Arto Luukkanen (Järvenpää), Iiro Silvander (Kerava), Saara Lång (Loviisa), Veijo Lappalainen (Hyvinkää), Laura Peussa (Tuusula), Petri Lehtinen, Taisto Miettinen (Kauniainen),  ja Kirsi Mäkilaine (Vantaa).
Piirin puheenjohtaja Pekka M. Sinisalo onnitteli valittuja ja toivoo kaikille hyvää vaalikampanjaa.
Uudenmaan piiri on aikaisemmin valinnut eduskuntavaaliehdokkaiksi seuraavat henkilöt: Timo Soini ja Arja Juvonen, Simon Elo (Espoo), Jussi Niinistö, Maiju Tapiolinna (Nurmijärvi), Pirkko Ruohonen-Lerner (Porvoo), Johanna Jurva, Mika Niikko, Pietari Jääskeläinen, Niilo Kärki, Juha Malmi, Juha Simonen, Pauli Vahtera (Vantaa), Pekka M. Sinisalo (Kirkkonummi),Piritta Poikonen (Lohja), Leena Meri (Hyvinkää) ja Jenni Lastuvuori (Pornainen). 

Eduskuntavaalit järjestetään 19.4.2015.

Eduskuntavaaliehdokkaita Uudeltamaalta

Espoon kaupungissa ovat toimeentulotuen ja erikoissairaanhoidon menot kasvaneet lyhyessä ajassa erittäin voimakkaasti ja ennakoimattomasti.
Perussuomalaisten valtuustoryhmä halusi Jukka Kilven johdolla selvityttää maahanmuuton yhteyden näiden menojen sekä asuntohakemusten kasvuun Espoossa, mutta esitys tyrmättiin Espoon valtuustossa eilen äänin 62-9.
&#8211; Espoo on voimakkaasti muuttovoittoinen kunta. Kaupungin väkimäärä kasvaa noin neljällätuhannella asukkaalla vuodessa, ja sellainen tieto meille on annettu, että kaksi kolmasosaa uusista asukkaista käyttää kotikielenään jotain muuta kuin kumpaakaan kotimaista. Tästä voisi päätellä, että kysymys on nimenomaan maahanmuuttajista, Kilpi uskoo.
Ongelmista halutaan vaieta
Kilven ja Espoon Perussuomalaisten mielestä olisi kaupungin talouspolitiikan kannalta välttämätöntä selvityttää, johtuuko Espoon kuntataloudelle valtavat paineet aiheuttanut menokehitys hallituksen maahanmuuttopolitiikasta &#8211; tai pikemmin sen puuttumisesta. Tähän kysymykseen ei kuitenkaan tietoa haluta antaa.
&#8211; Tilanne ei suinkaan ole ainutkertainen eikä pelkästään Espoota koskeva. Muuallakin Suomessa on sattunut, ettei tällaisiin kysymyksiin vastausta saa, koska halutaan välttää keskustelua maahanmuuttopolitiikan puuttumisen aiheuttamista mahdollisista ongelmista, Kilpi toteaa.
Suomeen tarvitaan järkevä maahanmuuttopolitiikka
Kilpi itse uskoo, että maahanmuuton ja sosiaalimenokehityksen välillä on olennainen yhteys, sillä suuri osa maahanmuuttajista on sosiaaliturvan tai erikoissairaanhoidon tarpeessa. Täsmällisiä laskelmia on tiedon puutteessa kuitenkin mahdotonta tehdä.
&#8211; Emme halua yhdeltäkään Suomessa asuvalta maahanmuuttajalta kieltää heille kuuluvaa sosiaaliturvaa tai toimeentulotukea, vaan ainoastaan herättää keskustelua siitä, mihin hallituksen maahanmuuttopolitiikan puuttuminen johtaa ja millaisia vaikutuksia sillä on hyvinvointivaltion rakenteelle. Suomeen tarvitaan järkevä maahanmuuttopolitiikka, joka estäisi Espoon kaltaisten kaupunkien taloudellisen perustan romahtamisen, Kilpi painottaa.

Jukka Kilpi

Tuumaustunnilla torstaina: Puheenjohtajakisaan ilmoittautunut varatuomari Leena Meri

Miten Helsinkiin saataisiin kohtuuhintaisia asuntoja? Asiantuntijat kartoittivat vaihtoehdoja eduskunnan kansalaisinfossa (video)

Perussuomalaiset: ARA lakkautettava, valtion asuntorahat asukkaiden hyödyksi

Maahanmuuttajat vievät kuntalaisten vuokra-asunnot

Uusi puoluevaltuusto valittu

Vaalivandalismi kiihtyy – nyt kohteena kansanedustajan kotisivut

Eduskuntavaaliehdokkaita Uudeltamaalta

Espoossa pimitetään maahanmuuttajien aiheuttamia kuluja

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025