Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

julkisen palvelun media

<div>
EU ryhtyy toimiin median moniarvoisuuden suojelemiseksi sananvapautta uhkaavia vitsauksia vastaan. Kaikenkarvainen painostus seis ja toimitukselliset päätökset kuuluvat sananmukaisesti toimituksille itselleen. Toisaalta vallan vahtikoirilla ei saa olla ketunhäntää kainalossa – edes yleisradiossa.
&nbsp;
</div>

<div>
Euroopan parlamentti <a href="https://www.europarl.europa.eu/news/fi/press-room/20230929IPR06111/medianvapaussaados-tiukemmat-saannot-toimittajien-ja-median-suojelemiseksi">hyväksyi</a> tiistaina <a href="https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_22_5504">eurooppalaisen mediavapaussäädöksen</a> (Emfa) äänin 448 puolesta 102 vastaan. Parlamentti haluaa ilmoituksensa mukaan velvoittaa jäsenmaat varmistamaan tiedotusvälineiden moninaisuuden sekä suojelemaan niiden riippumattomuutta valtiolliselta, poliittiselta, taloudelliselta tai yksityiseltä sekaantumiselta.
</div>
<div>
Mepit haluavat kieltää kaikenlaisen puuttumisen tiedotusvälineiden toimituksellisiin päätöksiin. Lisäksi halutaan estää toimittajiin kohdistuva ulkoinen painostus, kuten pakottaminen paljastamaan lähteensä, salattuun sisältöön murtautuminen heidän laitteillaan tai <a href="https://www.nytimes.com/2023/04/02/us/politics/nso-contract-us-spy.html">vakoiluohjelmien</a> kohdistaminen heitä vastaan.
Turvaverkko medialle
</div>
<div>
Meppien kannan mukaan vakoiluohjelmien käyttö toimittajia vastaan sallittaisiin vain tapauskohtaisesti viimeisenä keinona ja riippumattoman oikeusviranomaisen määräyksestä, kun tutkitaan vakavaa rikosta, kuten terrorismia tai ihmiskauppaa
</div>
<div>
&#8211; Olen itse elänyt kommunismin vallan alla. Se oli täysin kontrolloimaton mahti, jolle ei voinut panna vastaan. Näin ei saa päästä käymään missään EU:n jäsenmaassa, <a href="https://www.dn.se/varlden/land-efter-land-i-europa-begransar-pressfriheten-nu-agerar-eu/">sanoo</a> EU:n oikeusasioista vastaava komissaari Vera Jourova Dagens Nyheterissä.
</div>
<div>
&#8211; Joissain Euroopan maissa toimittajien on yhä vaikeampi toimia vallan vahtikoirina yhtäältä suorien poliittisten hyökkäysten ja toisaalta kasvavan itsesensuurin takia. Jotta media voi säilyttää tärkeän roolinsa demokratiassa, meidän on luotava tiedotusvälineitä varten eräänlainen eurooppalainen turvaverkko.
</div>
<div>
Politikointi pois yleisradiosta
</div>
<div>
Julkisesti rahoitetun median eli kansallisten yleisradiolaitosten osalta Emfa edellyttää vastaavaa läpinäkyvyyttä kuin markkinaehtoiselta medialta. Dagens Nyheterin mukaan erityisen korkea riski yleisradioiden kautta tapahtuvalle määrätietoiselle poliittiselle vaikuttamiselle on Unkarissa, Puolassa, Sloveniassa, Italiassa ja Espanjassa.
</div>
<div>
&#8211; Mikään julkisen palvelun media ei voi olla puolueiden propagandakone, painottaa komissaari Jourova.
</div>
<div>
Parlamentin vahvistettua kantansa neuvottelut lain lopullisesta muodosta voidaan nyt aloittaa neuvoston kanssa. <a href="https://www.consilium.europa.eu/fi/press/press-releases/2023/06/21/european-media-freedom-act-council-secures-mandate-for-negotiations/" target="_blank" rel="noopener">Neuvosto hyväksyi kantansa kesäkuussa 2023</a>.
</div>
<div>

</div>

EU-parlamentti äänesti median vapaudesta: Minkään maan yleisradio ei voi olla puolueiden propagandakone

Ruotsin ensi vuoden tulo- ja menoarvio näyttää suuntaa koko vaalikaudelle. Oman kansan elinehtoja parannetaan ja muuta tehdään mahdollisuuksien mukaan. Talousarviota luonnehditaan ylimenokauden budjetiksi ja isompien uudistusten aika voi olla jo keväällä.

Ruotsin nykyiset hallituspuolueet sekä hallitusta valtiopäivillä tukeva ruotsidemokraatit osallistuivat vuoden 2023 tulo- ja menoarvion valmisteluun valtiopäivätyöskentelyn yhteydessä. Budjetti on kuitenkin pohimmiltaan sosialidemokraattisen vähemmistöhallituksen aikaansaannos ja näistä syistä johtuen siinä on monta puumerkkiä.
&#8211; On tärkeätä muistaa, että uusi hallitus on ollut vallassa vasta muutaman viikon. Siinä ajassa ei vielä hokkuspokkus-temppuja tehdä, älytön ajatuskin. Olemme vasta neljän vuoden vaalikauden alussa ja vaalilupausten täyttämisen aika on myöhemmin, <a href="https://www.dn.se/ekonomi/fyra-tunga-ekonomer-om-nya-regeringens-budget/">muistuttaa</a> Lars Jonung, kansantaloustieteilijä ja vanhempi professori Lundin yliopistosta.
&#8211; <a href="https://www.regeringen.se/sveriges-regering/finansdepartementet/statens-budget/">Budjetin</a> menokattoa on nostettu, vaikka se tälläkin hetkellä on ylijäämäinen. Uusille hankkeille on tilaa, jos niitä halutaan tuoda kevään lisäbudjettiin. Tämä vahvistaa vaikutelmaa siirtymäkauden budjetista, määrittelee puolestaan kansantaloustieteilijä Klas Eklund.
Budjetti on ylijäämäinen
Budjetti on ylijäämäinen, vaikka maan talouden on laskettu kutistuvan ensi vuonna 0,4 prosenttia. Menoja ei siis tarvitse kattaa velalla. Budjetissa valtion menot ovat 1 247 478 141 000 kruunua eli runsaat 116 miljardia euroa ja tulot 1 279 473 213 000 kruunua eli runsaat 119 miljardia euroa.
Ruotsidemokraatit allekirjoitti hallitusneuvotteluiden yhteydessä moderaattien, kristillisdemokraattien ja liberaalien kanssa niin sanotun <a href="https://moderaterna.se/app/uploads/2022/10/Tidoavtalet-Overenskommelse-for-Sverige.pdf">Tidö-sopimuksen</a>, jossa määriteltiin vaalikauden tavoitteet. Proopuska koostuu seitsemästä yhteistyöprojektista sekä budjettiosiosta ja painopistealueiden toteuttaminen alkaa nyt.
Vähemmän kiintiöpakolaisia ja kehitysapua
Kansainvälistä apua leikataan 7,3 miljardilla kruunulla (674 M€) ja kokonaisuudessaan tuet ulkomaille kutistuvat 15 prosenttia. Uusi hallitus on hylkäämässä demarihallituksen tavoitteen suunnata kehitysapuun prosentti bruttokansantuotteesta.
Kiintiöpakolaisten määrän leikkaaminen minimiin eli viidestä tuhannesta 900 henkilöön vuodessa säästää valtion kuluja 390 miljoonaa kruunua (36 milj. €).
Kulttuuri saa miljardin vähemmän rahaa kuin edellisenä punavihreän vallan vuonna. Summa on nyt 9,033 miljardia kruunua (840 milj. €). Budjetin kutistuminen <a href="https://www.dn.se/kultur/en-miljard-mindre-till-kulturen-i-regeringens-budget/">perustuu</a> osin pandemiatukien leikkauksiin. Myös aikuisten ilmainen sisäänpääsy valtion museoihin jää historiaan.
Leikkaukset julkisen palvelun mediaan aloitetaan <a href="https://www.svt.se/kultur/kulturbudgeten-tillbaka-pa-prepandemisk-niva">laskemalla</a> SVT-veron maksukattoa 1,87 prosentista 1,75 prosenttiin. Leikkaus ei vielä näy ensi vuonna SVT:n, Ruotsin radion ja UR:n budjeteissa, sillä maksuja on kertynyt tilille oletettua enemmän.
Kova taistelu bensan hinnasta
Bensiinin ja dieselin hintoja piti laskeman reilummin, kuin mitä budjetin mukaan nyt tapahtuu. Bensan hinta laskee pumpulla 14 äyriä ja dieselin 40 äyriä litralta.
Vähäinen hinnanlasku johtuu osittain inflaation lisäämisestä polttoaineveroon aina vuodenvaihteessa. Silti kyseessä on budjetin kallein uudistus, joka vähentää valtion tuloja 6,7 miljardia kruunua (620 milj. €)
Ruotsidemokraattien talouspoliittinen asiantuntija Oscar Sjöstedt on <a href="https://www.svd.se/a/4oBpqa/sd-toppen-om-brutna-loftet-hoppas-valjarna-har-forstaelse">tyytyväinen</a> budjettiin ylipäänsä. Polttoaineiden veronalennuksen niukkuus jäi kuitenkin jurppimaan. Sjöstedt kamppaili paljon suuremman alennuksen puolesta.
&#8211; En halua mennä yksityiskohtiin, mutta ruotsidemokraatit vetivät melkoisen kovaa linjaa neuvotteluissa. Muut puolueet olivat vastaan ja priorisoivat aivan muita hankkeita. Jos emme olisi puolustaneet äänestäjää, veroa olisi korotettu ja hinta pumpulla olisi noussut, Sjöstedt kertoo.
Pienoinen yllätys budjetissa oli sähköautojen hankintatuen poisto, joka toteutettiin saman tien. Tukea jaettiin vuodesta 2018 kaikkiaan 270 000 uuden auton ostoon. Tukeen oli varattu ensi vuodeksi 3 miljardia kruunua (279 milj. €). Erityyppiseen latausinfraan investoidaan kuitenkin 1,49 miljardia kruunua (138 milj. €).
Helpotuksia toimeentuloon ja elämään
Ruotsidemokraattien vaalilupauksen mukaisesti valtio ei leikkaa pandemian ajaksi korotettua työttömyysturvaa sekä karenssiin ja muihin työehtoihin liittyviä helpotuksia. Toimenpiteen kustannusvaikutus on 5,8 miljardia kruunua (540 milj. €).
Maaseudulla asuvien ja omalla autolla töissä käyvien elämän ehtoja tuetaan nostamalla kilometrikorvausta hintaan 1,6 miljardia kruunua (148 milj. €). Maatalousdieseliltä poistetaan vero ja osa raideliikenteen parannuksiin tarkoitetusta tuesta suunnataankin maanteiden parannustöihin.
Laajakaistaan valtio laittaa 600 miljoonaa kruunua (56 milj. €). Töissä jatkavat yli 65-vuotiaat saavat ylimääräisen alennuksen tuloveroihin, kaikkiaan 770 miljoonan kruunun edestä (72 milj. €)
Korkeita sähkölaskuja kompensoidaan niin kotitalouksille kuin yrityksille.
Turvaa ulkoista ja sisäistä uhkaa vastaan
Ruotsi panostaa yleiseurooppalaisen linjan mukaisesti maanpuolustukseen ja väestönsuojeluun. Määrärahoja korotetaan ensi vuonna 5 miljardia kruunua (465 milj. €). Nato-tason puolustusbudjetti on koossa vuoteen 2026 mennessä.
Hallitus on luvannut tarttua voimakkain otteen jengirikollisuuteen ja niinpä lisämäärärahoja on oikeustoimeen tulossa ensi vuodeksi 1,4 miljardia kruunua (130 milj. €). Rahoilla palkataan lisää poliiseja ja myös turvallisuuspoliisi Säpo saa osansa.

Ruotsidemokraattien puumerkki näkyy valtion budjetissa: Tulot ylittävät menot, työttömyyskorvauksiin ei kosketa ja kehitysavusta leikataan

Puolet kaikista suomalaisista on tyytymättömiä tai ei kerro kantaansa Ylen ohjelmiin ja palveluihin. Kuppi on erityisen kumollaan perussuomalaisilla, sillä Maaseudun Tulevaisuuden teettämän kyselyn mukaan 73 prosenttia puolueen kannattajista on saanut tarpeekseen Ylen annista.

Maaseudulla tyytymättömyys Ylen ohjelmatarjontaan on kasvanut vuodessa 12 prosenttiyksikköä. Kielteisesti julkisen palvelun mediaan suhtautuu nyt jo 58,5 prosenttia maaseutumaisten kuntien asukkaista.
Kaupunkimaisissa ja taajaan asutuissa kunnissa noin puolet vastaajista kokee MT-gallupin <a href="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.1614066">mukaan</a> saavansa vastinetta Yle-verolle. Miehet ovat hieman tyytyväisempiä Yleen kuin naiset, ero on pari prosenttiyksikköä.
Pääkaupunkiseudulla asuvista 61 prosenttia on tyytyväisiä Yleen ja maaseutumaisissa kunnissa asuvista 31 prosenttia eli ero on 30 prosenttiyksikköä.
Perussuomalaisten mitta täysi
Kun gallupin tuloksia tarkastellaan puoluekannoittain, ero perussuomalaisten ja muiden puolueiden välillä on merkittävä. Perussuomalaisista 73 prosenttia on tyytymättömiä Yleen ja 22 prosenttia tyytyväisiä. Viisi prosenttia ei ilmoita kantaansa.
Muissa puolueissa tyytyväisten osuus ylittää 50 prosentin riman. Tyytyväisimpiä Yleisradioon ovat vihreiden, vasemmistopuolueen ja sosialidemokraattien kannattajat.
MT-gallupin kyselyn toteutti Kantar TNS Agri ja siinä kysyttiin lokakuun puolivälissä ”Saatko Ylen ohjelmista ja palveluista mielestäsi riittävästi vastinetta maksamallesi Yle-verolle?” Otos oli runsaat tuhat henkilöä ja koko vastaajajoukon vastausten virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
&nbsp;

Tyytymättömyys Yleisradion tarjontaan kasvaa – perussuomalaisten mitta erityisen täysi

julkisen palvelun media

EU-parlamentti äänesti median vapaudesta: Minkään maan yleisradio ei voi olla puolueiden propagandakone

Ruotsidemokraattien puumerkki näkyy valtion budjetissa: Tulot ylittävät menot, työttömyyskorvauksiin ei kosketa ja kehitysavusta leikataan

Tyytymättömyys Yleisradion tarjontaan kasvaa – perussuomalaisten mitta erityisen täysi

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025