Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

julkiset varat

Satoja tuhansia euroja julkisia avustuksia vuosittain vastaanottavan Sexpo-säätiön toiminnanjohtaja Tommi Paalanen on saanut syytteen raiskauksesta ja salakatselusta. Paalasen työnantaja Sexpo sekä Sexpolle rahaa jakava STEA ovat tapauksen suhteen valinneet hyssyttelylinjan. Paalanen myös saa jatkaa tehtävässään.

Asiasta <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009389420.html">uutisoineen</a> Ilta-Sanomien mukaan syyte Tommi Paalasta vastaan nostettiin elokuussa 2022, ja Helsingin käräjäoikeus käsittelee tapausta syyskuussa 2023.
Ilta-Sanomille tapausta kommentoineen Paalasen mukaan rikosilmoituksen tehneellä henkilöllä on tarkoituksellinen pyrkimys vahingoittaa hänen mainettaan ja työtään Sexpossa.
Pedofiliaa, polyamoriaa ja eläinseksiä
Sexpo-säätiö on ottanut yhteiskunnassa itselleen roolin osallistumalla seksuaalikasvatukseen, ja säätiö muun muassa on vaatinut jokaiseen kouluun seksuaalikasvattajan tehtävää.
Sexpon agendaa voi kuvata kaikenkattavaksi, sillä Sexpo on aktivoitunut myös pedofiilisten ajatusten, polyamorian, eläinseksin ja seksikaupan täyden vapauttamisen puolestapuhujana. Sexpo on aktiivinen lausunnonantaja lainvalmistelussa ja muun muassa ajanut aktiivisesti translakia.
Sexpo toisaalta sanoo edistävänsä suostumuksen tärkeyttä seksuaalisessa toiminnassa. Viime vuonna eduskunnan lakivaliokunnalle toimittamassaan lausunnossa säätiö kannatti seksuaalirikoslainsäädännön muuttamista suostumusperustaiseksi.
Julkisilla avustuksilla pyörivä Sexpo on mm. julkaissut sarjakuvia ja tukimateriaalia seksuaalikasvatuksen tueksi. Tässä <a href="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2023/02/07C26EEA-7067-4CD3-801E-7B55B1B3AA64-scaled-e1676477325440.jpeg">taidonnäyte</a> vuodelta 2016.
Avustuksia yli 400 000 euroa per vuosi
Muodollisesti Sexpo ei ole osa julkista sektoria. Toimintaan liittyy silti vahva yhteiskunnallinen intressi, sillä Sexpon rahoitus nojaa lähes yksinomaan sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimivan valtionapuviranomaisen STEA:n jakamien avustusten varaan.
Julkisista varoista kanavoituvat summat ovat suuria, sillä pelkästään vuosille 2017-2020 STEA on jakanut Sexpolle 1 633 701 euroa. Osan tuloistaan Sexpo saa myös koulutus- ja konsultaatiotoiminnasta ja asiakasmaksuista. Tänä vuonna Sexpolle myönnetyn STEA-avustuksen kokonaissumma on 411 845 euroa.
Sexpo-pomo Paalasen henkilökohtaiset tulot olivat vuonna 2021 kaikkiaan 56 210 euroa. Sexpon verkkosivuilla Paalanen kertoo olevansa seksuaalioikeuksien ja -etiikan asiantuntija.
STEA ja Sexpo eivät kommentoi
Raiskaussyyte ei näytä vaikuttaneen millään tavalla Sexpo-pomo Paalasen asemaan, eikä häntä tiettävästi ole edes määräaikaisesti hyllytetty tehtävästään.
Paalasen työnantaja Sexpo sekä Sexpolle rahaa jakava STEA ovat valinneet hyssyttelylinjan tapauksen suhteen. Sexpon hallituksen puheenjohtaja Tiia Forsström ei ole halunnut kommentoida asiaa tai ottaa kantaa rikossyytteeseen ja Paalasen asemaan Sexpon toiminnanjohtajana.
Suomen Uutiset kysyi myös STEA:n näkemystä STEA-valmistelupäällikkö Niina Pajarin kautta siitä, johtaako Sexpo-pomo Paalasen syyte toimenpiteisiin tai vaikuttaako tilanne Sexpolle tulevaisuudessa myönnettäviin avustuksiin.
Vastaus on mitäänsanomaton.
&#8211; STEA ei kommentoi kyseistä yksittäistapausta, asian keskeneräisyyden vuoksi. STEA-avustuksiin liittyen on huomioitava, että avustuksia myönnetään sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan, ei yksittäisille henkilöille tai henkilöiden käyttöön. STEA-avustusten myöntämiseen liittyviä kriteerejä on listattu verkkosivuillamme.
”Luottamus toimintaan horjunut”
Perussuomalaisten kansanedustaja, puolueen 1. varapuheenjohtaja Leena Meri sanoo pitävänsä kummallisena hyssyttelyä ja vaikenemista Paalasen rikossyytteen ympärillä.
Hän korostaa, että vaikka tapauksen yksityiskohdista ei ole tarkempaa tietoa, Sexpo-pomon syyte näyttäytyy kokonaisuuden huomioiden kummallisena.
&#8211; Luottamus toimintaan on horjunut, joten toiminnanjohtajan jäävääminen tehtävästään olisi ollut paikallaan.
&#8211; Kun otetaan huomioon, että Sexpon rahoitus tulee julkisista varoista sekä että Sexpon toimintaan kuuluu seksuaalivalistus tarkoituksenaan myös seksuaalirikosten ehkäisy, pidän outona, että toiminnanjohtajaa ei ole väliaikaisesti hyllytetty eikä säätiön johto millään tavalla reagoi asiaan. Hiljaisuus on erikoista.
&nbsp;

Julkisella rahalla seksuaalikasvatusta tarjoavan Sexpon pomoa syytetään raiskauksesta ja salakatselusta

Kevään eduskuntavaalien keskeiseksi teemaksi on nousemassa julkisen talouden tasapainottaminen. Perussuomalaisten talouspolitiikan kantava linja, eli asioiden laittaminen tärkeysjärjestykseen ja leikkaaminen toissijaisista menoista, saa nyt myös tutkimusperusteisesti tukea kansan enemmistöltä.

Suurin osa suomalaisista leikkaisi menoja tasapainottaakseen julkista taloutta, käy ilmi Elinkeinoelämän valtuuskunnan (Eva) tuoreesta arvo- ja asennetutkimuksesta. Tätä mieltä on selvä enemmistö eli 65 prosenttia kyselyyn vastanneista.
Ensi kevään eduskuntavaalien alla äänestäjien enemmistö odottaa ja haluaa, että seuraava hallitus ryhtyy tarmokkaasti tasapainottamaan julkista taloutta ja hillitsemään velkaantumista.
Kansalla on yhtenäinen viesti siitä, miten tasapainotus tulee suorittaa, eli leikkaamalla menoja – ei veronkiristyksillä. Evan tuoreehko <a href="https://www.eva.fi/blog/2022/11/15/suomalaiset-haluavat-julkisen-velkaantumisen-kuriin-leikkaamalla-menoja/">arvo- ja asennetutkimus</a> osoittaa, että kansalaiset osoittavat valmiutta kipeisiinkin leikkauksiin, jos on pakko, ja enemmistö on valmis ainakin vähäisiin leikkauksiin useimpien mahdollisten leikkauskohteiden kohdalla.
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) johtaman hallituksen talousarvioesitys vuodelle 2023 on peräti 8,3 miljardia euroa alijäämäinen. Alijäämä katetaan ottamalla lisää velkaa. Samaan aikaan kun velkavuori kasvaa, myös inflaatio laukkaa ja talouskasvu hidastuu. Talousarvion mukainen valtionvelka nousee ensi vuoden lopussa arviolta jopa 146 miljardiin euroon.
Hyvinvointipalveluista ei haluta leikata
Ensi kevään eduskuntavaalien alla Suomessa alkaakin nyt olla yhteinen näkemys siitä, että taloutta on pakko alkaa tasapainottamaan – joskin puolueilla on melko erilaisia viestejä siitä, miten sen tulisi tapahtua.
Evan tutkimuksen perusteella jopa kaksi kolmesta (65 %) huolehtisi tasapainottamisesta julkisia menoja leikkaamalla ja vain neljäsosa (26 %) turvautuisi asiassa veronkiristyksiin. Tutkimuksen tuloksia voi luonnehtia toteamalla, että suomalaiset haluavat pelastaa hyvinvointivaltion nimenomaan leikkaamalla toissijaisista kohteista. Sen sijaan hyvinvointivaltion ytimeen, kuten koulutus- sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin kansalaiset eivät halua kohdistaa leikkauksia. Yhtä tärkeää suomalaisille on suojella leikkauksilta myös poliisia ja puolustusvoimia.
Lokakuussa tehtyyn kyselyyn vastasi 2 088 äänestysikäistä ihmistä. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan.
Vähemmän virkamiehiä ja puoluetukea
Tutkimuksen mukaan suomalaisten leikkauslistan kärjessä on puoluetuki, jota leikkaisi 85 prosenttia suomalaisista. Kyse ei ehkä ole niinkään epäluottamuksesta demokratiaan, vaan kenties enemmänkin tyytymättömyydestä puoluepolitikointiin.
Julkisesta hallinnosta voisi kansalaisten mielestä myös leikata, sillä 82 prosenttia leikkaisi rahoitusta ministereiltä ja heidän avustajiltaan. Lisäksi 75 prosenttia leikkaisi valtion virkamiehistöltä.
Heti valtion keskushallinnon jälkeen kansalaisten leikkauslistalla on seuraavana kehitysyhteistyö, josta leikkaisi 60 prosenttia. Huomionarvoista on, että kolmasosa (34 %) olisi valmis leikkaamaan kehitysyhteistyöstä paljon. Leikattavaa todella olisi, sillä valtion budjetin mukaiset kehitysyhteistyön määrärahat ovat tänä vuonna 1 343 miljoonaa euroa. Summasta ulkoministeriön hallinnoiman kehitysyhteistyön osuus on 772 miljoonaa euroa.
Huomionarvoista on, että Marinin hallitus on koronapandemiankin aikana pyrkinyt paisuttamaan koronaan täysin liittymättömiä kehitysapumenoja. Samaan aikaan kun Suomi koronan vuoksi velkaantuu, Marinin hallitus lapioi kehitysapuun runsaat 3,4 miljoonaa euroa joka ikinen päivä vuodessa, ja niinpä suomalaiset maksavat esimerkiksi myös <a href="https://stage.sudev.fi/suomi-velkaantuu-marinin-hallitus-lapioi-kehitysapuun-34-miljoonaa-euroa-paivassa-suomalaiset-maksavat-jopa-etiopian-saaennustukset/">Etiopian sääennustukset</a>.
Hallinnon ja kehitysavun jälkeen selvä enemmistö, 53 prosenttia, leikkaisi Yleisradiosta. Tulos heijastelee selvästi kansalaisten tyytymättömyyttä Yleisradion tarjontaan. Aiemmin myös esimerkiksi <a href="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/06030ba4-0bcb-5f65-bcb9-9394daafcf34">Maaseudun Tulevaisuuden kyselyssä</a> 40 prosenttia suomalaisista kertoo jäävänsä ilman vastinetta Yle-maksulle.
Perussuomalaiset vaalii tarkkaa julkisten varojen käyttöä
Evan tutkimuksen perusteella voidaan tehdä johtopäätös, että leikkauskohteiden osalta kansa on varsin perussuomalaisilla linjoilla. Perussuomalaisten talouspolitiikan kantava linja on asioiden laittaminen tärkeysjärjestykseen, jolloin leikkaukset kohdistuvat rönsyihin ja toissijaisiin menoihin. Periaate on <a href="https://www.perussuomalaiset.fi/wp-content/uploads/2019/02/PS_talouspoliittinen-ohjelma_2019_1.pdf">kirjattu</a> jo ennen vuoden 2019 eduskuntavaaleja julkaistuun perussuomalaisten talouspoliittiseen ohjelmaan. Ohjelmassa todetaan, että leikkauslistan kärkeen on laitettava menot, joilla on vähiten merkitystä maamme hyvinvointiin, työllisyyteen ja kilpailukykyyn, tai joiden vaikutukset ovat suorastaan haitallisia. Esimerkkeinä leikkauksista mainitaan maahanmuuton kulut ja EU-tulonsiirrot.
Perussuomalaisten pidättyvä suhtautuminen verotuksen kiristämiseen ilmenee myös ohjelmasta: sivistysvaltioon kuuluu yksityisen omistuksen kunnioittaminen ja verovarojen tarkka käyttö. Tämä tarkoittaa sitä, että verotus on pyrittävä pitämään mahdollisimman kohtuullisena, kannustavana ja oikeudenmukaisena.
Sosiaaliturvaperusteisesta maahanmuutosta miljardien säästöt
Perussuomalaisten <a href="https://www.perussuomalaiset.fi/wp-content/uploads/2021/12/Perussuomalaisten-vaihtoehtobudjetti-2022.pdf">vaihtoehtobudjetissa</a> tälle vuodelle esitetään sosiaaliturvaperusteisen maahanmuuton lopettamista, joka säästäisi suomalaisten veronmaksajien varoja vuosittain jopa miljardeja euroja, kun tilastoista lasketaan yhden tähän ryhmään kuuluvan elinkaarikustannukset.
Perussuomalaiset myös esittää leikkauksia Yleisradion rahoitukseen osana valtiontalouden tasapainotusta. Hyväksyttävä kustannustaso on perussuomalaisten mielestä määritettävä sen mukaan, että Yle pystyy suoriutumaan tiedonvälitystehtävistään uutis- ja ajankohtaisohjelmatuotannon suhteen. Perussuomalaisten mallissa tehdään neljänneksen eli 139 miljoonan euron leikkaus Ylen budjettiin, joka toteutettaisiin suoraan kansalaisilta perittävän Yle-veron kevennyksenä.
Kehitysavusta perussuomalaiset leikkaisi 520 miljoonaa euroa sekä asettaisi kehitysavun ehdoksi tulevaisuudessa, että kehitysapua voitaisiin jakaa vain ja ainoastaan valtion budjetin ylijäämästä. Lisäksi Suomen tulisi pikimmiten vaatia kehitysapurahojen sitomista palautuspolitiikkaan. Jos esimerkiksi kielteisen turvapaikkapäätöksen saanutta ei oteta vastaan lähtömaahan, voitaisiin kyseisen maan kehitysapu keskeyttää.
Lisäksi perussuomalaiset muun muassa leikkaisi puoluetukia ja poliittisten nuorisojärjestöjen tukia sekä vähentäisi hyväpalkkaisten poliittisten erityisavustajien ja valtiosihteerien määrää.
&nbsp;

Evan tutkimus osoittaa: Suomalaiset haluavat pelastaa hyvinvointivaltion leikkaamalla toissijaisista kohteista, kuten Yleisradiosta ja kehitysavusta

Ensi vuonna aloittavien hyvinvointialueiden johtajat muodostavat keskenään julkisen sektorin palkkaeliitin uuden kultapossukerhon tasolla, johon ei pääsisi edes maailman mahtivaltion pääkaupungin pormestari.

Suomessa aloittaa ensi vuonna 21 hyvinvointialuetta, joiden vastuulle sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy. Aluejärjestelyn ulkopuolelle jää Helsingin kaupunki, joka vastaa jatkossa palvelujen järjestämisestä omalla alueellaan.
Hyvinvointialueita luotsaamaan valittavien johtajien palkkataso tulee asettumaan jopa yli 17 000 euroon kuukaudessa, eli palkkojen osalta johtajista on tulossa julkisen sektorin eliittisarjan kultapossukerholaisia.
Sote-aluejohtajien palkkapeli käynnistyi maaliskuussa Pohjois-Pohjanmaalla, jossa hyvinvointialueen johtajaksi valittiin sairaanhoitopiirin entinen johtaja Ilkka Luoma. Hänen kokonaispalkkansa on 17 400 euroa kuukaudessa.
Hyvinvointialueiden tehtävät toki ovat laajemmat kuin vanhoilla sairaanhoitopiireillä.
Pirkanmaan valinta asetti tavoitetason
Pohjois-Pohjanmaan sote-johtajan valinta käytännössä asetti tavoitetason kaikkien muidenkin alueiden johtajien palkoille, eli hyvinvointialueen johtamiseen tuskin enää tarvitsee missään ryhtyä alle 17 000 euron kuukausipalkalla.
Useilla alueilla sote-johtajan valintamenettely on kesken. Esimerkiksi Pirkanmaalla johtajaehdokkaiden haastatteluja on tehty huhtikuun aikana, ja aluevaltuusto valitsee johtajan kokouksessaan 2. toukokuuta.
Pirkanmaalla sote-johtajan palkkaa ei ole vielä päätetty. Pirkanmaan hyvinvointialueen virkaa tekevä hyvinvointialuejohtaja Jukka Alasentie sanoo <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/6e9c1230-f658-40f6-997d-2d958f7ae593">Iltalehdelle</a>, että palkka on asettumassa 17 000 euron tasoon.
Alasentien mukaan sote-uudistuksen valtakunnallisen verkoston kokouksessa on puhuttu johtajien 15 000-18 000 euron palkkatasosta. Verkostoon kuuluvat kaikkien hyvinvointialueiden edustajat.
Suuret alueet voivat Alasentien mukaan maksaa hieman pienempiä alueita parempia palkkoja. Pirkanmaa tulee olemaan väestöpohjaltaan suurin hyvinvointialue.
Valtion johtamisesta maksetaan vähemmän
Hyvinvointialueiden uusien johtajien palkkiotaso näyttää jopa uskomattomalta, kun vertailukohteeksi otetaan esimerkiksi valtiojohdolle maksettavat korvaukset &#8211; jopa pääministeri ja tasavallan presidentti jäävät sotepomojen taakse.
Suomen pääministerin Sanna Marinin (sd.) palkkio vastaa eduskunnan puhemiehen palkkiota, joka on 13 390 euroa kuukaudessa.
Kansanedustajina toimiville ministereille maksetaan ministerin palkkion lisäksi puolet kansanedustajan palkkiosta sekä puolet verottomasta kulukorvauksesta, jotka Marin kansanedustajana siis myös saa. Marinin yhdistetty palkkio on 16 862,50 euroa kuukaudessa. Palkkio on veronalaista ansiotuloa.
Tasavallan presidentin palkkiosta säädetään laissa. 1.3.2012 alkaen tasavallan presidentin palkkioksi oli säädetty 160 000 euroa. Presidentti Sauli Niinistön omasta aloitteesta palkkio laskettiin 1.4.2013 alkaen vuoden 2006 tasolle eli 126 000 euroon, joka on kuukaudessa 10 500 euroa. Tasavallan presidentin palkkio on tosin verovapaata tuloa.
Palkkion lisäksi presidentille kuuluu asunto, jonka kunnossapito, lämmitys, valaistus ja sisustus sekä tarpeellinen henkilökunta kustannetaan valtion varoilla. Presidentin puolisolle ei makseta asemansa johdosta palkkiota.
Lontoon pormestarikin jää sotepomojen taakse
Hyvinvointialueiden johtajien palkkio tulee asettumaan suunnilleen samaan haarukkaan kuin Kelan pääjohtajan palkka, joka on noin 18 000 euroa kuukaudessa. Kelan pääjohtaja vastaa Kelan strategisesta johtamisesta, suunnittelusta ja kehittämisestä sekä asioiden esittelystä Kelan hallitukselle ja hallituksen päätösten toimeenpanosta.
Hyvinvointialueiden uusien johtajien palkkiotasoa voi vertailla myös kansainvälisellä tasolla. Otetaan siis suomalaisen sotepomon rinnalle vertailuun Lontoon pormestari Sadiq Khan.
Linja-autonkuljettajan ja ompelijan perheestä komean luokkahypyn tehnyt Khan valittiin ensimmäiselle kaudelleen Lontoon pormestariksi 2016, ja Khan sai jatkopestin viime vuonna. Punnista euroiksi muunnettuna Khanin vuosiansiot ovat <a href="https://www.independent.co.uk/news/uk/politics/sadiq-khan-salary-london-mayor-b1868573.html">181 857 euroa</a>, joten kuukausipalkaksi tulee 15 154 euroa. Sillä ei yllä vielä suomalaisen sotepomon tasolle.
Khanin kollega Atlantin toisella puolella, New Yorkin pormestari Eric Adams onnistuu päihittämään tienesteillään suomalaisen sote-johtajan. ”Ison omenan” johtamisesta <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Mayor_of_New_York_City">maksetaan</a> 258 750 dollaria vuodessa, joka euroiksi muunnettuna kuukausipalkkana tekee 20 454 euroa.
Kepun ryntäys hillotolpille alkoi heti
Hyvinvointialueiden rahoitus on pääosin valtion vastuulla. Perussuomalaisten puheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra on usein <a href="https://stage.sudev.fi/miten-sote-rahat-saadaan-riittamaan-purra-voidaan-tehda-erilaisia-tarkeysjarjestyksia-ja-arvovalintoja/">varoitellut</a> julkisten varojen holtittomasta käytöstä, joka tulisi ottaa huomioon samalla, kun keskustellaan, miten rahat alueilla saadaan riittämään.
Joulun alla Purra <a href="https://stage.sudev.fi/julkinen-sotejarjestelma-on-kriisissa-kaikki-voimavarat-pitaisi-kohdistaa-suomalaisten-ihmisten-auttamiseen-hoitamiseen-parantamiseen-ja-pelastamiseen/">arvosteli</a> soten kanssa vuosikausia jumpanneita poliitikkoja, jotka ovat työstäneet uudistusta välillä terveysjättien etu, välillä puolueiden omat hillotolpat edellä.
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Leena Meri on <a href="https://stage.sudev.fi/leena-meri-sote-hallintoon-hupenevat-miljardit-olisi-pitanyt-kohdistaa-perusterveydenhuollon-resursseihin-veronmaksajien-rahaa-kuluu-paljon-mutta-palvelut-eivat-parane/">linjannut</a>, että sote-hallintoon hupenevat miljardit olisi pitänyt kohdistaa perusterveydenhuollon resursseihin, sillä hallintoon rahaa syytämällä veronmaksajien rahaa kyllä kuluu paljon, mutta palvelut eivät parane.
Hyvinvointialuejohtajan tehtävä muhkeine palkkioineen ja etuineen onkin niin vetovoimainen pesti, että sen rinnalla jopa hallituspuolueen kansanedustajan tehtävä voi jo maistua väljähtäneeltä. Tämän tietää erityisen hyvin keskustan kansanedustaja Markus Lohi, joka ensimmäisenä aloitti <a href="https://stage.sudev.fi/hallintohimmeli-varmistettu-kepun-ryntays-hillotolpille-alkoi-heti-kansanedustaja-markus-lohi-hakee-sote-johtajaksi/">ryntäyksen</a> hillotolpille.
&nbsp;

Haluatko sote-aluejohtajaksi? Vaivan palkkaa jopa 17 400 €/kk – edes pääministerille ja tasavallan presidentille ei makseta näin paljon

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio toivoo sopua hoitoalan neuvotteluihin ja lakkoilun lopettamista, mutta toteaa samalla, että hoitajilla on laillinen oikeus lakkoon siinä missä muillakin. Kiireellisen hoivatyön on tultava hoidetuksi sopimuksin suojelutyönä.

&#8211; Hallituksen kaavailema laki sisältäisi täysin samat suojelutyön kriteerit, joita hoitajaliitot ovat jo lakon alussa ilmoittaneet hoitavansa. Hallituksen esitys olisi oikeudellisesti ongelmallinen ja potilaiden kannalta turha, Ville Tavio moittii.
&#8211; Perussuomalaiset on hoitajien puolella. Vaadimme hallitusta jättämään hoitajat rauhaan ja perumaan aiotun esityksen lakko-oikeuden rajoittamisesta, Tavio sanoo.
Muitakin ammattiryhmiä palkkakuopassa
Tavio katsoo, että julkisella sektorilla on hoitajien lisäksi muitakin alipalkattuja ammattiryhmiä, kuten poliisit ja varhaiskasvatuksen työntekijät.
&#8211; Laillinen lakko on hyväksytty oikeus kaikkialla länsimaissa, eikä tuota oikeutta tule ryhtyä rajaamaan vain yhden alan osalta silloin kun se sillä hetkellä tuntuu ajankohtaiselta. Tällainen poukkoileva ja ennalta-arvaamaton lainsäädäntö on omiaan heikentämään työntekijöiden oikeuksia, Tavio linjaa.
Julkiset varat riittävät yhä huonommin perusasioihin
Tavion mukaan hallitus on tuhlailullaan aiheuttanut sen, että julkiset varat riittävät yhä huonommin yhteiskunnan palveluihin ja muihin perusasioihin.
&#8211; Hallituksen tulisi heti säästää esimerkiksi ei-työperäisessä maahanmuutossa, jotta saamme kotimaassa talouden suunnan käännettyä, Tavio kehottaa.
&nbsp;

Tavio: Hoitajillakin on laillinen oikeus lakkoon

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio suomi tänään valtiopäivien avajaiskeskustelussa kovin sanoin Suomessa viime vuosikymmeninä harjoitettua politiikkaa.

Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron valtiopäivien avajaiskeskustelussa pitänyt Ville Tavio katsoo, että harjoitettu politiikka on vienyt Suomea väärään suuntaan, kun paisuvan EU-liittovaltion jaloissa on opittu elämään velaksi.
&#8211; Valtiovarainministeriön tuoreen raportin mukaan Suomi on jäänyt taloudessa jälkeen muista Pohjoismaista. Suomessa julkinen velkaantuminen jatkaa arvion mukaan kasvuaan koronakriisin jälkeenkin, samalla kun taas monien verrokkimaiden julkinen talous paranee, Tavio totesi.
Haitallinen maahanmuutto ei paranna tilannetta
Hallitus on hakenut Suomen kansantalouden pelastusta maahanmuutosta. Suomen maahanmuuttopolitiikka ei kuitenkaan Tavion mukaan perustu korkeasti koulutettuihin asiantuntijoihin, vaan kouluttamattomien ja kielitaidottomien kehitysmaalaisten houkutteluun eri vetovoimatekijöin.
&#8211; Konsepti Suomesta koko maailman sosiaalitoimistona ja hyväntekijänä on täysin epäonnistunut, mutta vihervasemmisto apupuolueineen jatkaa Suomen kansallisvaltiota tuhoavalla tiellä ideologisista syistään.
Perussuomalainen kasvu perustuu kotimaisuuden suosimiseen
Uutena villityksenä hallituspolitiikassa on ollut liioiteltu toivo siitä, että ilmastonmuutoksen varjolla Suomeen synnytetään valtava uusi vientimarkkina. Perussuomalaiset kuitenkin uskovat, että tuokin uusi markkina tulee olemaan kansainvälisesti hyvin kilpailtu, ja että suomalaisten teknologiatuotteiden vienti vaatii nykyistä parempaa kilpailukykyä.
&#8211; Perussuomalaiset näkevät, että Suomen talouskasvua on pikaisesti ryhdyttävä parantamaan kilpailukykyä kasvattamalla ja kotimaisuutta korostamalla. Perussuomalaiset uskovat, että myös kevään kuntavaaleissa on pitkälti kyse siitä, mitkä puolueet asettavat politiikassaan Suomen etusijalle.
&#8211; Kotikaupunkiini Turkuun tilattiin hiljattain torin pinnan kivetys kiinalaista kiveä. Vaikka siis kotimaistakin oli saatavilla. Vastaavasti Turun ja Helsingin seudulle hankittiin kiinalaisia sähköbusseja samaan aikaan kun suomalainen bussitehdas lopetti tuotantonsa Lahdessa. Valitettavasti näitä esimerkkejä on Suomi täynnä. Tulevaisuuden näkymät parantuvat huomattavasti, kun perussuomalaisella politiikalla asetamme Suomen etusijalle ja alamme panostaa kotimaisuuteen, Tavio sanoi.
Kasvava verorasite kurittaa – työllä ei tule toimeen
Suomalaisten luottamusta tulevaisuuteen on pidettävä yllä näinä vaikeina aikoina. Perussuomalaiset eivät usko, että jatkuva velkaantuminen ja perustarpeiden kustannusten kohottaminen valaisivat uskoa valoisaan tulevaisuuteen. Ihmisiä on nyt kannustettava työntekoon ja yrittäjyyteen. Oman työn tuloksilla pitää voida hankkia kunnollinen asunto ja ajoneuvo ilman, että joutuu elämään jatkuvassa epävarmuudessa ja pelossa siitä, mitä veroja ja maksuja vihervasemmisto seuraavaksi keksii.
&#8211; Viime elokuussa voimaan astunut bensiinin ja dieselin valmisteveronkorotus oli kovempi kuin kertaakaan aiemmin tällä vuosituhannella. Kasvava verotus haittaa teollista kilpailukykyämme. Kasvavat logistiikkakustannukset ajavat tuotantoa pois Suomessa. Esimerkiksi Suomelle tärkeä metsäteollisuus kärsii suoraan Sanna Marinin hallituksen veronkorotuksista.
&#8211; Ainaisten veronkorotusten sijaan kuntien ja valtion tuhlailu on saatava aisoihin. Julkisen rahankäytön lisääminen ei ole kestävä tie elvyttää taloutta, vaan parempana keinona olisivat veronkevennykset. Työntekijöiden, eläkeläisten ja yrittäjien ostovoiman kasvattaminen luo hyvinvointia, kilpailukykyä ja uusia työpaikkoja, painotti Tavio.
Suomalaisten rahoja lahjoitetaan EU:n kriisimaille
Tavio kertoi Suomen olevan nyt suuressa tienhaarassa Euroopan unionin kanssa. Suomen on pakko määritellä oman itsenäisyytensä suhde EU:hun tai muut tekevät sen Suomen puolesta, kuten EU:ssa on tähänkin asti tehty. Suomessakin ollaan jo niin pitkällä, että liittovaltion kannattajat ovat valmiita pakottamaan suomalaiset veronmaksajat tekemään lahjoituksia muille kriisimaille.
&#8211; Suomen kansa ei hyväksyisi tulonsiirtounionia, mutta hallitus pelkää kansaa eikä uskalla järjestää EU:n tukipaketista kansanäänestystä.
&#8211; Perussuomalaiset eivät hyväksy EU-politiikan varjolla tapahtuvaa veronmaksajien ryöstöä, Tavio painotti.
&nbsp;

Perussuomalaiset kritisoivat hallituksen harjoittamaa politiikkaa: ”Verotus kiristyy, velka ja menot kasvavat, ostovoima ja kilpailukyky heikkenevät”

Eduskunta aloitti tänään keskiviikkona ensi vuoden budjetin käsittelyn. Oppivelvollisuusiän laajentaminen ja niin sanottu maksuton toinen aste on hallituksen suurhanke. Kuten istunnossa kuultiin, hallitus pitää sitä työllisyystoimena.

Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra on usein esittänyt kritiikkiä hanketta kohtaan. Purran mukaan se ei tule korjaamaan asioita, joita se väittää korjaavansa. Tällä hetkelläkään ongelma ei ole siinä, ettei toiselle asteella siirryttäisi, vaan siinä, että siellä, lähinnä ammatillisen koulutuksen puolella, ei pysytä.
&#8211; Hallitus väittää, että kyseessä on työllisyystoimi ja sanoo, että tavoite on 2060-luvulla. Huomauttaisin, että nykykoulussa on käynnissä useita prosesseja, jotka tekevät täysin tyhjäksi tämän kalliin oppivelvollisuusnäpertelyn, joka ei siis tule vaikuttamaan positiivisesti sen paremmin työllisyyteen, osaamiseen, oppimiseen kuin hyvinvointiinkaan, Purra sanoi.
Oppimistulokset laskussa, kouluissa ongelmia
Purra muistuttaa, että suomalaisten oppimistulokset ovat huolestuttavasti laskussa. Erot koulujen ja sukupuolien välillä kasvavat.
&#8211; Voidaan puhua jopa luokkayhteiskunnasta kouluissa, kun erot Suomen eri alueiden ja toisaalta kaupunkien sisällä ovat niin suuret. Kaupunkialueilla suurin tekijä on maahanmuutto, Purra huomauttaa.
&#8211; Peruskoulusta pääsee pois käytännössä luku- ja laskutaidottomia nuoria, joilla saattaa olla merkittäviä elämänhallinnan ongelmia. Tätä huono-osaistumista nimenomaan aktiivisesti edistetään holtittomalla maahanmuuttopolitiikalla. Toisekseen huikentelevaiset ja epäonnistuneet opetussuunnitelmat eriarvoistavat ja asettavat monet oppilaat haasteiden eteen. Keskimäärin pojat ovat paljon huonommassa asemassa kuin tytöt.
Puhelimet häiritsevät oppimista
Purra huomauttaa, että myös opettajan auktoriteetin lasku vaikuttaa koulumaailmassa.
&#8211; Sekin kohdistuu nähdäkseni erityisesti poikalapsiin, jotka keskimäärin hyötyisivät tiukemmista rajoista. Lepsulla linjalla ei onnistuta puuttumaan edes kouluväkivaltaan, Purra ihmettelee.
&#8211; Neljänneksi nostan esille niin sanotun digiloikan. Puhelimet ja muut laitteet aiheuttavat monissa luokkahuoneissa enemmän ongelmia kuin oppimista. Paluu kynien pariin ja oppimistilanteiden rauhoittaminen digitulvalta auttaisi monia.
Purra muistuttaa, että perussuomalaiset on esittänyt kännykkäkieltoa oppitunneille. Alakoululaisilla puhelinta ei tarvittaisi välitunneillakaan.
Oppivelvollisuushankkeeseen ei ole rahaa
Kouluissa vaikuttavien kielteisten kehityskulkujen ohella Purra keskittyi resursseihin. Hänen mukaansa tuleva laki on kuntia velvoittava, joten ylimääräiset kustannukset lankeavat niille.
&#8211; Kunnat eivät tule saamaan riittävästi rahaa suuruudenhullun hankkeen läpiviemiseen, ja tiedämme jo nyt, että kaikkia oppivälineitä ei tulla saamaan. Se, mikä lopulta todennäköisesti kuitenkin joustaa, on henkilökunta ja opetus- ja tukiresurssit. Tällöin kyseessä onkin koulutusleikkaus.
&#8211; Ja mitä tulee maksuttomiin oppimateriaaleihin, kyseessä on tulonsiirto hyväosaisille. Oma esikoiseni menee ensi syksynä lukioon, ja mekin saamme ilmaiset kirjat. Onkohan tämä todella järkevää ja tarkoituksenmukaista, Purra hämmästelee.

Purra: Oppivelvollisuuden pidentäminen on tulonsiirto hyväosaisille ja koulutusleikkaus

Koronaviruspandemian johdosta hallitus on päättänyt ottaa käyttöön valmiuslain, mikä tulee rajoittamaan muun muassa rajanylityksiä. Suomi alkaa rajoittamaan rajaliikennettä torstaina 19.3.2020, mikä käytännössä tarkoittaa sisärajatarkastusten palauttamista.
Vastaavaan ratkaisuun naapurimaistamme on tähän mennessä päätynyt Norja, Viro sekä Venäjä. Ruotsi pitää edelleen rajansa avoimena.
Sisäministerin luulisi ymmärtävän realiteetit
Hallituksen tiistai-iltana pidetyssä tiedotustilaisuudessa sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) kertoi Suomen ulkorajojen turvaamiseen tähtäävistä toimista, mutta mainitsi myös, että rajalle saapuvien turvapaikanhakijoiden hakemuksia otetaan vastaan ja käsitellään edelleen.
&#8211; Ministeri Ohisalo pitää edelleen itsepintaisesti kiinni turvapaikanhakijoiden päästämisestä maahan, pandemiasta huolimatta. Rajat on pidettävä kiinni pandemian hillitsemiseksi eikä turvapaikkahakemuksia tule ottaa vastaan tänä aikana, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii.
&#8211; Nyt suomalaisten terveys ja turvallisuus on etusijalla. Meidän resurssimme menevät kaikkein heikoimmassa asemassa olevista huolehtimiseen. Tämän luulisi myös sisäministerin ymmärtävän. Suomi ei ole koko maailman sosiaalitoimisto ja turvallisten maiden kautta saapuvat turvapaikanhakijat tulee palauttaa takaisin sinne, mistä tulivatkin.
Suomella ei ole varaa ylimääräisiin kuluihin
Koronaviruksen inhimilliset ja taloudelliset vaikutukset ovat maailmanlaajuisesti merkittäviä. Kuolleisuus on etenkin ikääntyneiden joukossa kausi-influenssaa huomattavasti korkeampi eikä virukseen ole vielä pystytty kehittämään rokotetta tai parantavaa hoitoa. Useissa maissa terveydenhuoltojärjestelmä on pahasti ylikuormittunut.
Myös taloudelliset vaikutukset ovat mittavia. Pörssikurssit ovat maailmanlaajuisesti laskussa ja monet yritykset yt-neuvottelujen partaalla.
&#8211; Koronavirus on uhka kaikkein heikoimmassa asemassa oleville, koko kansanterveydelle sekä se on vaarassa syöstä Suomen ja koko euroalueen taantumaan. Monet yritykset ovat vaikeuksissa eikä valtion kassa ole pohjaton. Meillä ei ole varaa eikä resursseja ylimääräisiin kuluihin tässä tilanteessa. Valtion tulee ensisijaisesti turvata suomalaisten terveys ja turvallisuus ja laittaa kaikki resurssit siihen, Antikainen vaatii.

julkiset varat

Julkisella rahalla seksuaalikasvatusta tarjoavan Sexpon pomoa syytetään raiskauksesta ja salakatselusta

Evan tutkimus osoittaa: Suomalaiset haluavat pelastaa hyvinvointivaltion leikkaamalla toissijaisista kohteista, kuten Yleisradiosta ja kehitysavusta

Haluatko sote-aluejohtajaksi? Vaivan palkkaa jopa 17 400 €/kk – edes pääministerille ja tasavallan presidentille ei makseta näin paljon

Tavio: Hoitajillakin on laillinen oikeus lakkoon

Perussuomalaiset kritisoivat hallituksen harjoittamaa politiikkaa: ”Verotus kiristyy, velka ja menot kasvavat, ostovoima ja kilpailukyky heikkenevät”

Purra: Oppivelvollisuuden pidentäminen on tulonsiirto hyväosaisille ja koulutusleikkaus

Antikainen: Miksi sisäministeri Ohisalo asettaa turvapaikanhakijat kansanterveyden edelle?

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025