Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Jussi Pullinen

Nelikenttään ripoteltiin tällä kertaa suomalaisia toimittajia. 

Journalismista väitellyt Pasi Kivioja <a href="https://suomenkuvalehti.fi/mediasekaantuja/vai-ei-ole-mediakritiikkia-tassa-teille-mediakritiikkia/?shared=3298-f0ce3706-999">pohdiskeli äskettäin</a>, löytyykö Suomesta mediakritiikkiä. Kyllä löytyy. Harvinaisen purevaa mediakritiikkiä tarjoilee salaperäinen instagram-nimimerkki <a href="https://www.instagram.com/sodoma_talo/">sodoma_talo</a>, jonka henkilöllisyyden arvailu on tällä hetkellä <a href="https://twitter.com/TuomasjukkaT/status/1363799882801233922">monilla mielessä</a>. Nimimerkki julkaisi tänään <a href="https://www.instagram.com/p/CLoQdKTBge2/">nelikentän</a>, joka on saanut toimituskunnan vatvomaan asiaa päätoimittajatasolla asti.
Nimimerkkimme sodoma_talo listasi 35 suomalaista toimittajaa nelikenttään seuraavasti:
Nelikentän vasemmalla laidalla ovat kommarit, oikealla lahtarit. Ylhäällä ovat edgelordit ja alhaalla nössöt. 
Edgelord tarkoittanee erityisen särmikästä kirjoittajaa, joka ei kaihda konflikteja vaan suorastaan etsii niitä.
<a href="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2021/02/edgelord.png"><img decoding="async" class="alignnone size-full wp-image-73724" src="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2021/02/edgelord.png" alt="" width="100%" srcset="https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2021/02/edgelord.png 1051w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2021/02/edgelord-269x300.png 269w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2021/02/edgelord-919x1024.png 919w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2021/02/edgelord-768x856.png 768w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2021/02/edgelord-90x100.png 90w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2021/02/edgelord-34x38.png 34w" sizes="(max-width: 1051px) 100vw, 1051px" /></a>
Nimimerkki sodoma_house:n Instagramissa julkaisema kuva. 
Itsensä nelikentästä löytänyt HS:n uutispäällikkö Tuomas Peltomäki jakoi kuvan Twitterissä, jossa se leviää toimittajien keskuudessa kulovalkean tavoin.
”Eniten ihailen akselia nössö-edgelord, kommari-lahtari. Hyvin todennäköisesti tekijä on hahmottanut järkevimmän ja todenmukaismman tavan jaoitella suomalaista mediakenttää, ehkä jopa koko yhteiskuntaa”, Peltomäki kommentoi.
Kuvan ylärivissä ovat kaikkein räväkimmät toimittajat, edgelordit. Kommaripuolelle ovat sijoittuneet äärivasemmalle Kaarina Hazard, Tuomas Peltomäki ja meneillään olevan mediakritiikkipuuskan <a href="https://yle.fi/uutiset/3-11782511">käynnistänyt</a> Tuija Siltamäki.
Lahtaripuolella edgelordeja ovat Heikki Pursiainen, Sanna Ukkola ja äärimmäisenä oikealla vasemmiston kauhu Ulla Appelsin.
Korkeisiin kommari-edgelord-asemiin nousevat Journalisti-lehden päätoimittaja Maria Pettersson, Suomen Kuvalehden Aurora Rämö ja Hesarin Saska Saarikoski.
Heidän lahtari-vastinparinsa ovat Oskari Onninen, Timo Haapala ja Jari Erhnrooth.
Astetta maltillisempaa kommariasennetta tarjoilevat Ylen kaikissa ohjelmissa tykittävä Ina Mikkola, Iltalehden mättöpopulisti Tommi Parkkonen ja keskilinjaa hakeva Marko Junkkari.
Lahtarilaatikkoon on sommiteltu Annamari Sipilä, Ylen Merja Ylä-Anttila ja Pekka Ervasti. 
Pykälää sävyisämpiin kommaritallaajiin on taottu Longplayn Hanna Nikkanen, Hesariin aina saman SKDL-kolumnin tuuttaava Yrjö Rautio ja Ylen Robert Sundman. Lahtareiden rivissä päivystävät ylivarovainen Eeva Lehtimäki, Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen. Tämän rivin kovin lahtari on Iltalehden vastaavaksi päiden toimittajaksi äsken noussut Perttu Kauppinen. 
Seuraavaksi vieläkin nöösömpi kuusikko. Kommaripuolella Yle-kolumnisti Joona-Hermanni Mäkinen, virallinen HS-sovittelija Jussi Pullinen, HS-päätoimittaja Antero Mukka, Ylen kellarilabyrinteihin kadonnut Jouko Jokinen, Kauppalehden Olli Herrala, ja levottomia paukutteleva Pekka Mervola.
Alariviin sijoittuminen ei kohteitaan mairittele, sillä siellä rämpivät median kaikkein nössöimmät kasvot. Kommarein nössö on Nyt-liite, seuraavana tulevat Riikka Suominen, Tommi Nieminen, Kaius Niemi, Jussi Kärki. Nössöin lahtari on Mika Koskinen. Ryhtiä nyt, Mika!
Hajahavaintoja:
Yleisradion vakiokasvot löytyvät kuvan vasemmasta kommarilaidasta. Oikealla on useampia toimittajia, jotka ovat valittaneet Ylen sensuurista. Ankarimman lahtariporukan nimet ovat puolestaan iltapäivä- ja talouslehtien vakiokasvoja.
Joku lukijoista saattaa kysyä, miksi Suomen Uutiset julkaisee sodoma_house-nimimerkin instameemista tehdyn uutisen. Vastaus kysymykseen tämän jutun alkupuolella mainitun Pasi Kiviojan kirjoittaman <a href="https://suomenkuvalehti.fi/mediasekaantuja/vai-ei-ole-mediakritiikkia-tassa-teille-mediakritiikkia/?shared=3298-f0ce3706-999">kolumnin</a> lopusta:
&#8221;..[m]ediakriittisia näkemyksiä julkisesti esittäviä media-ammattilaisia on Suomessa rajallinen määrä, koska harva freelancerikaan on niin hullu, että polttelee siltoja edessä ja takanaan.&#8221;
Missä mielipidevaino, siellä anonymiteetti.
Koko suomalainen mediakenttä haluaisi lokeroida itsensä yhteen ainoaan laatikkoon. Sellaiseen, jonka päällä lukee otsikko: &#8221;Luotettava ja puolueeton.&#8221; Tänään julkaistu nelikenttä vihjaa huumorin keinoin, että aatteellisia eroja saattaa kuitenkin löytyä. Valtionsalaisuuden paljastamisesta ei yleensä hyvä heilu.

Salaperäinen nimimerkki luokitteli suomalaiset toimittajat – Kuka on nössöin kommari? Entä kovin edgelord-lahtari?

Helsingin Sanomat kirjoitti sunnuntaina analyysin hallituksen alkutaipaleesta. Pääministeri Sanna Marin kuvattiin jutussa toisaalta &#8221;supersankariksi&#8221; ja toisaalta &#8221;kuilun partaalla horjuvaksi pääministeriksi&#8221;. Arvio kirvoitti somessa kirpeitä kommentteja, joka eskaloitui syytöksiin Hesarin naisvihamielisyydestä. Ja kun toinen Helsingin Sanomien toimittaja kehtasi yrittää puolustella kollegansa kirjoitusta, misogyniasyytöksiin lisättiin raskauttavana tekijänä ableismi. Tuloksena oli eriskummallinen someketju, josta voimme oppia lähinnä sitä, kuinka vaikeaksi keskustelu menee, jos sitä käydään överiksi vedetyn feminismin ehdoilla. 
Takavuosien rokkistaran Aki Sirkesalon hittibiisissä lauletaan: &#8221;Annoin pikkusormen, se vei koko käden&#8221;. Kappale on erinomaisessa synkronissa Helsingin Sanomien pitkäaikaisen kehityksen kanssa. Suomalaisen journalismin entinen lippulaiva on pikku hiljaa taantunut kaikkein vimmaisempien helsinkiläispolitiikkojen äänitorveksi. Vanha kunnon journalismi on hiljalleen saanut väistyä feminististen teemojen ja naispuffien alta. Murskaavassa levikkikriisissä sinnittelevä lehti tietenkin yrittää repiä lukijoita sieltä, mistä pystyy, mutta valitettavasti valinnoilla on seurauksensa.
Helsingin Sanomien poliitikan toimituksen esimies Jussi Pullinen <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006385400.html">kirjoitti</a> uudesta hallituksesta analyysin otsikolla &#8221;Maailmassa on kaksi Sanna Marinia – yksi supersankari ja yksi kuilun partaalla horjuva pääministeri&#8221;. Kirjoitus herätti paljon keskustelua sosiaalisessa mediassa. Eräs <a href="https://twitter.com/tosentti/status/1221663739428196352">Twitter-kommentoija</a> äityi syyttämään Pullista siitä, että &#8221;näin luodaan &#8217;näyttämiseen&#8217; perustuva tarina ja mielikuva hallituksesta, joka horjuu kohti kuilua&#8221;. Tästä keskustelu siirtyi sujuvasti misogyniasyytöksiin: Helsingin Sanomien artikkelia pidettiin naisvihamielisenä. Syytös ei ole nykyisen keskusteluilmapiirin vallitessa aivan vähäinen.
Tässä vaiheessa kehään astuu Helsingin Sanomien uutispäällikkö, Nyt-liitteen pomomies Tuomas Peltomäki, joka huomauttaa somekommentoijille, että hänen mielestään Pullinen on kaikkea muuta kuin misogynisti.
&#8211; Jos tosta jutusta ihmisen aivot loikkaa siihen päätelmään että kirjoittaja on naisvihaaja niin sit on kyl aivoissa jotain vialla, Peltomäki kirjoittaa.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Jos tosta jutusta ihmisen aivot loikkaa siihen päätelmään että kirjoittaja on naisvihaaja niin sit on kyl aivoissa jotain vialla.
&mdash; Tuomas Peltomäki (@tuomaspeltomaki) <a href="https://twitter.com/tuomaspeltomaki/status/1221782415233949698?ref_src=twsrc%5Etfw">January 27, 2020</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Peltomäen viaton kommentti tulkittiin kirjaimellisesti feminististen teorioiden läpi, ja someraivo on valmis. Hesarin toimittaja on somekommentoijien mielestä &#8221;ableisti&#8221;. Ableismi tarkoittaa käsitystä siitä, että vammattomuus on normaalia. Eli kirjoittaessaan, että Jussi Pullista naisvihaajaksi luulevien ihmisten aivoissa on jotain vialla Peltomäki syyllistyy olettamaan, että normaalisti ajattelevat aivot olisivat normi. Tai jotain.
Annetaan somen ableismiasiantuntijoiden kertoa itse:
&#8211; Ableismi argumentin korvikkeena onkin oikein toimiva ratkaisu, sanoo yksi kommentoijista, ilmeisesti tavoitellen sarkasmia.
&#8211; Kommenttisi oli asiaton ja ableistinen, toinen kommentoija vahvistaa. Voisit keskustella asiallisesti ja vaikka pyytää anteeksi virheitäsi.
Tuomas Peltomäki yrittää puolustautua:
&#8211; Ei se minusta ollut asiaton. Pulliselle kommentointi oli asiatonta ja aivan syytäkin jonkun puolustaa. Ableismiin vetoaminen on tässä yhteydessä ns herruustekniikka, jonka siirrän roskiin, Peltomäki kirjoittaa.
Oikeudenmukaisuuden puolesta ableismia vastaan taistelijat eivät kuitenkaan anna periksi:
&#8211; Sinä syyllistyit ableismiin eikä siitä huomauttaminen ole mikään &#8221;herruustekniikka&#8221;. Voisit perua pahat puheesi.
Syytösten kohteeksi joutunut Peltomäki jatkaa ableismikeskustelua syyttäjiensä kanssa:
&#8211; Ableismiin vetoaminen argumentoinnin mitätöimiseksi ilman että on joku yhteinen konsensus siitä on herruus/alistamistekniikka, joka pyrkii sivuuttamaan itse asian. Naisvihasta syyttäminen on asiatonta jos siitä ei ole evidenssiä, Peltomäki vetoaa.
Syyttäjät pysyvät kuitenkin tiukkoina. Peltomäki on syyllistynyt ableismiin.
&#8211; Sulla ei ollut mitään argumenttia siinä, minkä vois ableismilla mitätöidä? Se oli pelkkää ableismia.
Peltomäki puolestaan syyttää ableismista syyttäjiä hänen sanomistensa &#8221;invaliditoimisesta&#8221;. Ilmeisesti hän ei tajua, miten riskialtista invalidi-sanan käyttäminen tässä yhteydessä on; sehän saattaisi johtaan uusiin ableismisyytöksiin. Eikä &#8221;herruus&#8221;-sanan käyttökään aivan riskitöntä ole.
&#8211; Mun pointti oli ja on sama, eli että väärin syytelty ja väärin lällätelty, ja ableismin heittelyllä pyritään hiljentämään ja invaliditoimaan tää varsinainen sanottava. Se on raukkamaista ja tyhmää, Peltomäki kirjoittaa.
&#8211; Millä tavalla tuo kommenttisi sitten ei ollut ableistinen? Mielestäni tässä ei sinua lukuunottomatta ole kukaan lällätellyt tai käyttäytynyt raukkamaisesti, kysyy yksi syyttäjistä.
Keskustelussa päästään takaisin lähtöpisteeseen, eli väitteeseen misogyniasta.
&#8211; Raukkamaista ja lällättelevää on ohittaa aivan ilmeinen ammattiin (politiikan toimituksen esimies) liittyvä motiivi pääministerin kritisointiin (vallanpitäjien kritiikki ja analyysi), ja sen sijaan väittää että motiivina on viha naisia kohtaan, Peltomäki selittää.
Mutta selitykset eivät auta. Somekommentoijat jäävät yhä vakuuttuneiksi siitä, että Marinin hallituksen arvostelu on naisvihaa ja että Helsingin Sanomien toimittajat ovat misogyynejä ja ableisteja.
<h4>Naisvihamielinen Hesari?</h4>
Lukija jää kummastuksen valtaan. Miksi lehden toimittajat ylipäätään selittelevät valintojaan? Miksi päällikkötasolta uhrataan tuntikaupalla aikaa keskustelulle, joka on lähtökohtaisesti absurdi? Miksi lehti pelkää naisvihamielisyyden leimaa näin paljon?
Toiseksi: niin sanottu &#8221;miesselittäminen&#8221; on pitkään ollut kovan linjan feministien hampaissa. Naisedustuksen vaatimukset on yleensä kohdistettu asiantuntijapaneeleihin (all-male-panel), mutta miten on lehtien toimitusten laita? Helsingin Sanomien toimitusportaan ylin ketju on koostunut käytännössä pelkistä miehistä. Toimitus on aiemmin saanut melko rauhassa tarinoida juttujaan. Entä nyt, kun elämme naisvetoisen Marinin hallituksen aikoja? Onko enää hyväksyttävää, että miestoimittaja Jussi Pullinen kirjoittaa kriittisen jutun hallituksesta, jonka miesesimies Tuomas Peltomäki hyväksyy, ja jonka viimekätinen julkaisuvastuu kuuluu vastaavalle miespäätoimittajalle Kaius Niemelle?
Jos tämä ei enää käy, niin mitä asioille pitäisi tehdä? Pitäisikö HS:n lakata kirjoittamasta kriittisesti naispuolisista huippupoliitikoista ja seurailla myötäsukaisesti kaikkea sitä, mitä feministihallitus haluaa tehdä? Silläkin uhalla, että poliittinen vasen laita jatkaa asteittaista siirtymäänsä yhä <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006026006.html">radikaalimpaan ja äärimmäisempään suuntaan</a>?
Keskisuomalaisen päätoimittaja Pekka Mervola on muiden ohella <a href="https://www.ksml.fi/paakirjoitus/nimella/Kun-uutislehdestä-tuli-naistenlehti/1192917">havainnut</a> HS:n asteittaisen muuttumisen naistenlehdeksi. Tällaisen lehtien leimallinen piirre on se, että sisällön pääpaino on hyvän olon tuottamisessa. Yhteiskunnalliselle kritiikille ei sijaa löydy.
HS:n onkin nyt valinnan edessä &#8211; jos se haluaa jatkaa kiivaimpien feministien miellyttämistä, on sen asteittain luovuttava varsinaisesta kovasta journalismista. Molempia ei voi saada.

Annoin Nyt-liitteen, se vei koko käden – feminismille syvään kumartava HS joutui naisvihasyytösten kohteeksi

Jussi Pullinen

Salaperäinen nimimerkki luokitteli suomalaiset toimittajat – Kuka on nössöin kommari? Entä kovin edgelord-lahtari?

Annoin Nyt-liitteen, se vei koko käden – feminismille syvään kumartava HS joutui naisvihasyytösten kohteeksi

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025