Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

käänteinen toditustaakka

Jani Saarinen on aivovammapotilas, jonka elämä sai korjaamattoman käänteen vuonna 2011 urheilukentällä sattuneessa onnettomuudessa. Janilla on toistuvaa väsyvyyttä, keskittymiskyvyn puutetta sekä hänen alaraajansa puutuvat toistuvasti.
 
Mittamiehen tehtävissä junioritason kiekonheittokisassa toiminut tamperelainen Jani Saarinen sai urheilukentällä päähänsä hengenvaarallisen iskun, kun hänen katseensa hetkeksi herpaantui ilmassa lentäneestä kiekosta, joka osui Janin otsaan.
Voimakkaasta iskusta Jani menetti tajuntansa. Hän sai kuitenkin ensiapua paikan päällä kisojen lääkäriltä, ja Jani kiidätettiin ambulanssilla Tampereen yliopistolliseen sairaalaan. Sairaalassa Janilla todettiin kallonmurtuma ja pään sisäistä verenvuotoa. Sairaalahoidon jälkeen Janille määrättiin kuukauden sairausloma.
Onnettomuuden seurauksena Jani kuitenkin havaitsi motorisia vaikeuksia, eikä hän pystynyt enää kunnolla juoksemaan. Juoksukyvyn menettäminen oli urheilutaustaiselle nuorelle miehelle kova paikka.
Myöhemmillä kontrollikäynneillä Janilla havaittiin keskivaikea aivovamma.
Aivovamma ei estä hankkimasta tuloja
Lähes vuosikymmenen takaisen onnettomuuden seurauksena Janilla on tänäkin päivänä toistuvaa väsyvyyttä, keskittymiskyvyn puutetta sekä hänen alaraajansa puutuvat. Tuoreen vakuutusoikeuden päätöksen mukaan Janilla on kuitenkin edelleen jäljellä työkykyä hänen terveydentilalleen sopivaan työhön.
Vakuutusoikeuden päätös tuntuu uskomattomalta.
&#8211; Olen tälläkin hetkellä lääkärin määräämällä sairauslomalla, joten en edes voi ottaa vastaan työtä. Enkä tunne olevani työkykyinen muutenkaan, Jani sanoo.
Vakuutusoikeus päätöksellään hylkäsi Janin hakemuksen osatyökyvyttömyyseläkkeestä, jota hän oli hakenut vuoden ajalle vuosien 2018-2019 aikana. Osatyökyvyttömyyseläkettä Jani haki ensimmäisen kerran jo talvella 2018.
&#8211; Siihen aikaan minulla alkoi uudestaan hoitosuhde Tampereen aivovammapoliklinikalle. Tein tuolloin puolikasta työaikaa, ja tarkoitus oli hakea siihen lisäksi päälle osaeläke. Hakemus hylättiin ensin omassa työeläkeyhtiössäni.
Jani haki työeläkeyhtiö Ilmarisen päätökseen muutosta työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnalta. Muutoksenhakuasteen hylkäävän päätöksen mukaan aivovammasta seuraava uupumusherkkyys kyllä aiheuttaa haittaa toimintakyvylle, mutta se ei estäisi hankkimasta työtuloja.
Viiden lääkärin lausuntojen yli käveltiin
Jani päätti hakea työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan päätökseen muutosta vielä vakuutusoikeudelta. Jo tässä vaiheessa hänelle oli syntynyt käsitys, ettei hänen tapaustaan tutkittu muutoksenhakulautakunnassa riittävän perusteellisesti.
&#8211; Muutoksenhakulautakuntaan lähetin yhteensä viiden lääkärin lausunnot tilanteestani, jossa minulla oli todettu aivovamma. Muutoksenhakulautakunnassa tapaustani kuitenkin arvioi fysiatri, Jani sanoo.
Fysiatrit ovat tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin ja niiden hoitoon perehtyneitä erikoislääkäreitä. Tyypillisesti fysiatri tutkii ja hoitaa ei-tapaturmaisia niska-, selkä- tai olkapäävaivoja. Jani kuitenkin katsoo, että hänen tapauksensa käsittely olisi edellyttänyt neurologian asiantuntemusta.
Neurologian alaan kuuluvat hermoston eli aivojen, selkäytimen, ääreishermojen ja lihasten sairauksien selvittely ja konservatiivinen hoito.
&#8211; Ihmettelen, miksei muutoksenhakulautakunnassa voitu käyttää neurologian asiantuntijaa, vaikka heitä on Suomessakin paljon, varsinkin pääkaupunkiseudulla. Katson, että neurologin asiantuntemuksella oltaisiin voitu ottaa paljon paremmin huomioon aivovamman tuomat haasteet työkyvyn arvioinnissa.
Myöhemmin vakuutusoikeus katsoi myös, että uupumuksesta ja neuropsykologisista oireista huolimatta Janilla oli työkykyä jäljellä hänelle soveltuviin töihin, eivätkä osatyökyvyttömyyseläkkeen edellytykset täyttyneet.
Aiemmin Jani on pystynyt käymään läpi kuntoutusjaksoja, jotka maksettiin urheilukilpailun järjestäjän vakuutuksesta. Rahalliset korvaukset ovat sen sijaan olleet vaatimattomia. Onnettomuuden vuoksi Janille on vakuutuksena myönnetty ainoastaan 2600 euron kertakorvaus.
Erityisammattilaisia vakuutusasioiden käsittelyyn
Muutoksenhakulautakunnan päätöksessä todetaan Janin terveydentilatietojen kohdalla, että aivovamman jälkeen Janilla on todettu väsyvyyttä, uupumistaipumusta, keskittymiskyvyn heikkoutta, hahmottamisen vaikeutta sekä mielialan vaihtelua. Muutoksenhakulautakunta lisäksi myöntää alaraajojen puutumisen olevan todellista.
&#8211; Muutoksenhakulautakunta siis havaitsi kaikki nämä oireet, mutta silti työkyvyn arvioinneissa on otettu huomioon vain uupumisherkkyys, Jani sanoo.
Hän haluaa nostaa esiin sen epäkohdan, että, että työkyvyn arviointiin liittyvien vakuutusasioiden käsittelyyn ja päätöksentekoon pitäisi tuoda laajemmin mukaan erityisasiantuntemusta.
&#8211; Vakuutusasioiden käsittelyyn tarvitaan ammattilaisia, jotka tuntevat laajasti sen alan vammat joihin käsiteltävät vakuutushakemukset perustuvat. Esimerkiksi minun tapauksessani aivovamman ovat todenneet ja lausuntoja ovat kirjoittaneet neurologit. Tietyllä tavalla heidän asiantuntemustaan aliarvioidaan, kun vakuutuslaitoksessa ja muutoksenhakuvaiheessa tapauksen on arvioinut uudelleen työterveydenhuollon erikoislääkäri, joka taas ei tiedä näistä asioista näin paljon.
Yleisellä tasolla Jani toteaa, että vakuutusasioiden hoitaminen on aivan liian hidasta ja raskasta – eikä toiminta vaikuta oikeudenmukaiselta. Pitkittyvät hakuprosessit myös vaikuttavat osaltaan jaksamiseen ja yleiseen vireyteen
&#8211; Me kaikki joudumme maksamaan eläkeyhtiöille rahaa, joka tietysti aina niille kelpaa. Mutta kun sieltä sitten pitäisi jotain saada, se ei enää onnistukaan. Kyllä se väsytys syö miestä, Jani huokaa.
Työkokeiluun tulevaisuudessa
Jani on tehnyt aikaisemmin määräaikaisia työpätkiä. Tällä hetkellä kokopäiväinen työnteko ei onnistu puuteellisen koordinaatiokyvyn ja jatkuvan uupumuksen takia. Tällä hetkellä Jani on siis myös sairauslomalla, mutta hän ei ole oikeutettu sairauspäivärahaan.
&#8211; Samaan aikaan olen kuitenkin myös TE-toimiston asiakkaana. Tulot ovat lähinnä oman liiton päivärahoja, joita kertyy noin 800 euroa kuukaudessa. Eihän se ole hulppea summa, mutta kyllä sillä tulee toimeen, kun myös vaimoni käy töissä.
Jani on opiskellut oppisopimuksella merkonomiksi. Vastoinkäymisistä huolimatta mies suhtautuu tulevaisuuteen luottavaisesti. Tulevaisuudessa hän uskoo pystyvänsä tekemään puolikasta työaikaa kuntoutusjaksojen avulla
&#8211; Olen aikeissa hakeutua työkokeiluun ja minulle etsitäänkin nyt työkokeilupaikkaa. Ne paikat vaan ovat tällä hetkellä kiven alla etätöiden ja koronan vuoksi.
Ronkainen: Vakuutuspäätösten arviointiin erikoislääkärin lausunto
Perussuomalaisten kansanedustajan Jari Ronkaisen mielestä vakuutuspäätösten arviointiin tarvittaisiin kaikissa käsittelyvaiheissa erikoislääkärin lausunto, jotta vakuutusasian arviointi voitaisiin tehdä luotettavasti.
Ronkaisen mielestä on jopa nöyryyttävää, jos eläkkeenhakijan tilannetta arvioidaan puutteellisella asiantuntemuksella.
&#8211; Jos ja kun meillä on jatkossakin käytössä vakuutuslääkärijärjestelmä, niin tulevaisuudessa vakuutuslaitosten ja myös vakuutusoikeuden pöytään olisi kutsuttava ratkaistavan tapauksen kannalta huippuasiantuntija.
&#8211; Ongelma on siinä, että vakuutusoikeudessa, joka on yleensä viimeinen muutoksenhakuaste, tapausta tarkastellaan lähinnä juridiikan puolelta, eikä lääketieteellisesti. Korvausasioissa nykyisin potilasta hoitaneen lääkärin lausunto voidaan ohittaa liian helposti, Ronkainen sanoo.
Kansanedustaja teki jo syyskuussa 2017 lakialoitteen, jossa vakuutuslääkärit velvoitetaan allekirjoittamaan lausuntonsa ”kunnian ja omantunnon kautta”. Aloitteessa myös esitettiin vakuutusyhtiöiden käänteistä todistustaakkaa.
&#8211; Käänteinen todistustaakka tarkoittaisi sitä, että vakuutusyhtiöiden lääkäreillä ei olisi mahdollisuutta evätä korvausta, elleivät he kykene lääketieteellisin perustein todistamaan korvaushakemusta olennaisilta osin virheelliseksi. Jos vakuutusyhtiön lääkäreiden olisi tehtävä puolueeton terveysselvitys, se muuttaisi varmasti kokonaiskuvaa siten, että vakuutusyhtiöt kuuntelisivat paremmin hoitavia lääkäreitä, Ronkainen sanoo.
&nbsp;

Perheenisä sai päähänsä hengenvaarallisen iskun, josta seurasi pysyvä aivovamma – vakuutusyhtiön ja -oikeuden mukaan työkyky on jäljellä

käänteinen toditustaakka

Perheenisä sai päähänsä hengenvaarallisen iskun, josta seurasi pysyvä aivovamma – vakuutusyhtiön ja -oikeuden mukaan työkyky on jäljellä

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025