Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Kaarina Hazard

Kaksi viikkoa ennen vaaleja ulkoministeriö kampanjoi kehitysavun puolesta mm. Helsingin Sanomien sivuilla. Kampanjan tueksi on tilattu ammattimaisesti tuotettu mainosvideo. Videolla kehitysavun kritiikin kehystetään populistiseksi, faktoista irralliseksi jupinaksi. Tosiasiassa kehitysapu on kiistelty poliittinen aihe, josta on vuosien varrella nostettu esiin lukuisia epäkohtia. Kehitysavun myönteisiä puolia korostava valikoiva mielikuvamainonta palvelee tiettyä poliittista blokkia ja sen agendaa. 

Ulkoministeriö on aloittanut mainoskampanjan kehitysavusta. Mainoksia on ostettu Helsingin Sanomia myöten. Ajankohta on eriskummallinen, sillä eduskuntavaaleihin on aikaa enää kaksi viikkoa, ja kehitysapu on yksi vaalien keskeisistä yhteiskuntapoliittisista kysymyksistä.
Ulkoministeriön Twitter-tili <a href="https://twitter.com/Ulkoministerio/status/1635980916760752130">jakoi</a> eilen 30 sekunnin mainosvideon:
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Tarkista faktat Suomen kehitysyhteistyöstä <a href="https://t.co/jLEU1XRWys">https://t.co/jLEU1XRWys</a> -sivustolta.
&mdash; MFA Finland 🇫🇮 (@Ulkoministerio) <a href="https://twitter.com/Ulkoministerio/status/1635980916760752130?ref_src=twsrc%5Etfw">March 15, 2023</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Video alkaa äärimmäisen karrikoidulla kahvipöytäkeskustelulla kotoisassa miljöössä. Vanha mies jupisee: &#8221;Kahvin hinta on taas noussut. Mä en ymmärrä, miksi me viedään miljardeja johonkin Etiopiaan&#8230;&#8221;
Samassa pöydässä istuva nuorempi nainen inttää vastaan: &#8221;Mä uskon, ettei ne pärjäisi ilman&#8230;&#8221;
Väittely loppuu seinään, kun vanha nainen lyö kahvipannun pöytään. &#8221;Teil on kyl molemmil aika vanhanaikaiset mielipitteet&#8221;, hän tokaisee. &#8221;Etiopiass&#8217; on keskitytty vesihuoltoo, opetuksee ja maatallouteen. Opetukses keskitytään siihen, et kaikki pääsee kouluu. Tytöt myös.&#8221;
Lopuksi mainosääni kehottaa &#8221;ottamaan faktat haltuun Suomen kehitysyhteistyöstä&#8221; ulkoministeriön OpenAid.fi-kampanjasivuston avulla.
<blockquote>Miksi valtio tilaa juuri vaalien alla kehitysapuun liittyvän mainoskampanjan, joka pelaa vahvasti mielikuvilla ja kehystää keskustelua kehitysavusta?</blockquote>
Mainoksen lavastetussa keskustelussa faktoilla ei varsinaisesti kumota minkäänlaisia väitteitä, eivätkä argumentit mene päittäin. Mainosvideo onkin virkamiesten tilaamaa epäsuoraa poliittista mielikuvilla pelaamista. Se pyrkii kehystämään kehitysavun kritiikin ikään kuin faktojen vastaiseksi jupinaksi. Kehitysavun rahankäyttökohteiden ja ylevien motiivien esittelyllä pyritään taas luomaan uskottavaa kuvaa kehitysavusta.
Mainosvideo <a href="https://www.youtube.com/watch?v=LTAELcZaRmM">julkaistiin</a> ensimmäisen kerran jo kaksi kuukautta sitten Youtubessa.
Ulkoministeriön mainontaa näkyi perjantaina HS Vision sivuilla:
<img loading="lazy" decoding="async" class="alignnone size-full wp-image-103884" src="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2023/03/signal-2023-03-17-005433_002.jpg" alt="" width="502" height="759" srcset="https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2023/03/signal-2023-03-17-005433_002.jpg 502w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2023/03/signal-2023-03-17-005433_002-198x300.jpg 198w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2023/03/signal-2023-03-17-005433_002-66x100.jpg 66w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2023/03/signal-2023-03-17-005433_002-25x38.jpg 25w" sizes="auto, (max-width: 502px) 100vw, 502px" />
<h4>Ministeriön oma missio?</h4>
Mainostettu OpenAid.fi-sivusto kertoo tilastoja Suomen valtion kehitysavun määrärahoista, sen jakautumisesta eri maantieteellisille alueille ja sektoreille kuten &#8221;Opetus&#8221;, &#8221;Terveys&#8221;, &#8221;Väestöohjelmat&#8221;, &#8221;Vesihuolto ja sanitaatio”. Sivuston faktojen pohjalta selviää, ettei miljardeja euroja ole viety yksinään Etiopiaan, vaan hajautetummin muihin Afrikan maihin ja ympäri maailmaa.
Lisäksi sivustolle on listattu lukemattomia kehitysavun &#8221;aktiviteetteja&#8221;. Mikäli veronmaksaja vaivautuu tutkimaan asiaa, hän pystyisi siis selaamaan, paljonko hänen rahaansa on kanavoitu mihinkin ohjelmaan eri aikoina. Sivustolta näkee, että vuonna 2022 valtion 1,2 miljardin kehitysapubudjetti jakautui tuhansiin pienempiin hankkeisiin. Esimerkiksi &#8221;puolueiden kansainvälistä demokratiayhteistyötä&#8221; tuettiin 800 000 eurolla.
Tällaiset faktat eivät kuitenkaan tarjoa selvyyttä yleisimpiin kiistakysymyksiin kehitysavusta, vaan suorastaan siirtelevät maalitolppia. Tällainen valikoitu faktatieto siirtää huomiota pois kehitysavun kipupisteistä: miten tuloksellista ja tehokasta apu on, ja miten se on auttanut kohteitaan kasvamaan itsenäiseksi ulkoisesta avusta? Millaisia epäkohtia kehitysapuun liittyy, ja miten havaittuja ongelmia on korjattu?
Koska kehitysyhteistyön organisointi on ulkoministeriön vastuulla, ulkoministeriön tiedotuskampanjat pyrkivät jo lähtökohtaisesti mainostamaan omaa missiotaan. Ei siis ole ihme, että ulkoministeriö sivuuttaa kehitysapuun liittyviä epäkohtia ja kiistakysymyksiä.
Pelkästään mainosvideon tuotanto näyttelijöineen päivineen voi maksaa tuhansia euroja. Esimerkiksi liikenne- ja viestintäministeriö <a href="https://stage.sudev.fi/suomi-hajoili-hazardin-rajuun-rahastukseen-tama-holmoily-enaa-tottakaan/">maksoi</a> Kaarina Hazardille kännykkäkameralla kuvatuista kököistä amatöörivideoista 50 000€.
<h4>Miksi ministeriö kampanjoi keskeisillä vaaliteemoilla?</h4>
Kehitysapu on jo pitkään ollut näkemyksiä jakava ja laaja poliittinen kysymys. Esimerkiksi viime vuonna perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen <a href="https://stage.sudev.fi/suomen-kehitysapurahoista-veroparatiiseihin-jopa-191-miljoona-euroa-vuodessa-miksi-tata-hulluutta-jatketaan/">nosti esille</a>, että Suomen kehitysapurahoista vuoti 191 miljoonaa euroa veroparatiiseihin. Syksyllä 2022 julkaistun puoluebarometrin mukaan lähes 70 prosenttia suomalaisista <a href="https://stage.sudev.fi/kysely-liki-70-prosenttia-suomalaisista-ei-antaisi-kehitysapua-velkarahalla/">ei kannata</a> kehitysapua velkarahalla.
Miksi valtio tilaa juuri vaalien alla kehitysapuun liittyvän mainoskampanjan, joka pelaa vahvasti mielikuvilla ja kehystää keskustelua kehitysavusta? Suojeleeko se itseään vai edistääkö se mieleistensä tahojen vaalikampanjaa?
Suomessa on säädetty aikaisemman vaalirahakohun myötä kielto suoralle julkiselle poliittiselle tuelle. Takavuosina &#8221;maan tapaan&#8221; kuului kerätä vaalikassaa taulukaupoilla. Kepulaiset töhersivät jotain paperinkulmalle ja kauppasivat teoksiaan suurella rahalla julkisrahoitteisiin yhdistyksiin. Käry kävi, ja syntyi julkisoikeudellisen tuen kielto.
Vaikka suorasta rahallisesta tuesta ei nyt käsillä olevassa tapauksessa olekaan kyse, valtiollisen kehitysapukampanjan mielikuvat palvelevat tiettyä poliittista blokkia ja sen agendaa.
Kampanja herättää väkisinkin kysymyksiä siitä, onko julkisella rahalla tarkoitus ohjailla mielikuvia, ja sen kautta kansanvallan pyhintä ydintä &#8211; siis vaaleja.
Ministeriön ulkoinen viestintä on joko suoraan ministerin ja vähintäänkin hänen esikuntansa hyväksymää viestintää.
Ulkoministerinä toimii Pekka Haavisto (vihr.). Ulkoministerin valtiosihteerinä toimii Johanna Sumuvuori (vihr.). Kehitysyhteistyöministerinä toimii Ville Skinnari (sdp.). Hänen valtiosihteerinsä on Ville Kopra (sdp.).

Ulkoministeriö julkaisee kehitysapua kaunistelevan mainoksen – mutta onko poliittinen vaikuttaminen aivan vaalien kynnyksellä todellakin ministeriön tehtävä?

Nelikenttään ripoteltiin tällä kertaa suomalaisia toimittajia. 

Journalismista väitellyt Pasi Kivioja <a href="https://suomenkuvalehti.fi/mediasekaantuja/vai-ei-ole-mediakritiikkia-tassa-teille-mediakritiikkia/?shared=3298-f0ce3706-999">pohdiskeli äskettäin</a>, löytyykö Suomesta mediakritiikkiä. Kyllä löytyy. Harvinaisen purevaa mediakritiikkiä tarjoilee salaperäinen instagram-nimimerkki <a href="https://www.instagram.com/sodoma_talo/">sodoma_talo</a>, jonka henkilöllisyyden arvailu on tällä hetkellä <a href="https://twitter.com/TuomasjukkaT/status/1363799882801233922">monilla mielessä</a>. Nimimerkki julkaisi tänään <a href="https://www.instagram.com/p/CLoQdKTBge2/">nelikentän</a>, joka on saanut toimituskunnan vatvomaan asiaa päätoimittajatasolla asti.
Nimimerkkimme sodoma_talo listasi 35 suomalaista toimittajaa nelikenttään seuraavasti:
Nelikentän vasemmalla laidalla ovat kommarit, oikealla lahtarit. Ylhäällä ovat edgelordit ja alhaalla nössöt. 
Edgelord tarkoittanee erityisen särmikästä kirjoittajaa, joka ei kaihda konflikteja vaan suorastaan etsii niitä.
<a href="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2021/02/edgelord.png"><img decoding="async" class="alignnone size-full wp-image-73724" src="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2021/02/edgelord.png" alt="" width="100%" srcset="https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2021/02/edgelord.png 1051w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2021/02/edgelord-269x300.png 269w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2021/02/edgelord-919x1024.png 919w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2021/02/edgelord-768x856.png 768w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2021/02/edgelord-90x100.png 90w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2021/02/edgelord-34x38.png 34w" sizes="(max-width: 1051px) 100vw, 1051px" /></a>
Nimimerkki sodoma_house:n Instagramissa julkaisema kuva. 
Itsensä nelikentästä löytänyt HS:n uutispäällikkö Tuomas Peltomäki jakoi kuvan Twitterissä, jossa se leviää toimittajien keskuudessa kulovalkean tavoin.
”Eniten ihailen akselia nössö-edgelord, kommari-lahtari. Hyvin todennäköisesti tekijä on hahmottanut järkevimmän ja todenmukaismman tavan jaoitella suomalaista mediakenttää, ehkä jopa koko yhteiskuntaa”, Peltomäki kommentoi.
Kuvan ylärivissä ovat kaikkein räväkimmät toimittajat, edgelordit. Kommaripuolelle ovat sijoittuneet äärivasemmalle Kaarina Hazard, Tuomas Peltomäki ja meneillään olevan mediakritiikkipuuskan <a href="https://yle.fi/uutiset/3-11782511">käynnistänyt</a> Tuija Siltamäki.
Lahtaripuolella edgelordeja ovat Heikki Pursiainen, Sanna Ukkola ja äärimmäisenä oikealla vasemmiston kauhu Ulla Appelsin.
Korkeisiin kommari-edgelord-asemiin nousevat Journalisti-lehden päätoimittaja Maria Pettersson, Suomen Kuvalehden Aurora Rämö ja Hesarin Saska Saarikoski.
Heidän lahtari-vastinparinsa ovat Oskari Onninen, Timo Haapala ja Jari Erhnrooth.
Astetta maltillisempaa kommariasennetta tarjoilevat Ylen kaikissa ohjelmissa tykittävä Ina Mikkola, Iltalehden mättöpopulisti Tommi Parkkonen ja keskilinjaa hakeva Marko Junkkari.
Lahtarilaatikkoon on sommiteltu Annamari Sipilä, Ylen Merja Ylä-Anttila ja Pekka Ervasti. 
Pykälää sävyisämpiin kommaritallaajiin on taottu Longplayn Hanna Nikkanen, Hesariin aina saman SKDL-kolumnin tuuttaava Yrjö Rautio ja Ylen Robert Sundman. Lahtareiden rivissä päivystävät ylivarovainen Eeva Lehtimäki, Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen. Tämän rivin kovin lahtari on Iltalehden vastaavaksi päiden toimittajaksi äsken noussut Perttu Kauppinen. 
Seuraavaksi vieläkin nöösömpi kuusikko. Kommaripuolella Yle-kolumnisti Joona-Hermanni Mäkinen, virallinen HS-sovittelija Jussi Pullinen, HS-päätoimittaja Antero Mukka, Ylen kellarilabyrinteihin kadonnut Jouko Jokinen, Kauppalehden Olli Herrala, ja levottomia paukutteleva Pekka Mervola.
Alariviin sijoittuminen ei kohteitaan mairittele, sillä siellä rämpivät median kaikkein nössöimmät kasvot. Kommarein nössö on Nyt-liite, seuraavana tulevat Riikka Suominen, Tommi Nieminen, Kaius Niemi, Jussi Kärki. Nössöin lahtari on Mika Koskinen. Ryhtiä nyt, Mika!
Hajahavaintoja:
Yleisradion vakiokasvot löytyvät kuvan vasemmasta kommarilaidasta. Oikealla on useampia toimittajia, jotka ovat valittaneet Ylen sensuurista. Ankarimman lahtariporukan nimet ovat puolestaan iltapäivä- ja talouslehtien vakiokasvoja.
Joku lukijoista saattaa kysyä, miksi Suomen Uutiset julkaisee sodoma_house-nimimerkin instameemista tehdyn uutisen. Vastaus kysymykseen tämän jutun alkupuolella mainitun Pasi Kiviojan kirjoittaman <a href="https://suomenkuvalehti.fi/mediasekaantuja/vai-ei-ole-mediakritiikkia-tassa-teille-mediakritiikkia/?shared=3298-f0ce3706-999">kolumnin</a> lopusta:
&#8221;..[m]ediakriittisia näkemyksiä julkisesti esittäviä media-ammattilaisia on Suomessa rajallinen määrä, koska harva freelancerikaan on niin hullu, että polttelee siltoja edessä ja takanaan.&#8221;
Missä mielipidevaino, siellä anonymiteetti.
Koko suomalainen mediakenttä haluaisi lokeroida itsensä yhteen ainoaan laatikkoon. Sellaiseen, jonka päällä lukee otsikko: &#8221;Luotettava ja puolueeton.&#8221; Tänään julkaistu nelikenttä vihjaa huumorin keinoin, että aatteellisia eroja saattaa kuitenkin löytyä. Valtionsalaisuuden paljastamisesta ei yleensä hyvä heilu.

Salaperäinen nimimerkki luokitteli suomalaiset toimittajat – Kuka on nössöin kommari? Entä kovin edgelord-lahtari?

Mediassa on viime päivinä ihmetelty liikenne- ja viestintäministeriön tilaamia kotitekoisilta vaikuttavia videoita, joista on laskutettu kymmeniä tuhansia euroja. Kaarina Hazardin ja Mikko Roihan tekemät videot ovat tähän mennessä tulleet maksamaan veronmaksajille 50 000 euroa. Yhden noin 10-15 minuutin jakson hinta on 5 000 euroa.

&#8211; Videoissa henkilöt puhuvat epämääräisesti ja varsin rönsyilevästi suomalaisista liikenteen infrakohteista. Videot on kuvattu kännykkäkameralla ja selfietikulla. Ennen median asiaan kiinnittämää huomiota videoita oli katsottu erittäin vähän, perussuomalaisten kansanedustaja Mika Raatikainen toteaa.
Taiteilijoiden tajunnanvirtaa 
Raatikaisen mukaan verorahojen käyttö tällaiseen tuotantoon ei vaikuta vastuulliselta, varsinkaan kun kyseessä olevien videoiden todellinen informatiivinen anti on erittäin niukka.
&#8211; Kansalaisia ei hyödyttäne kuunnella lähinnä taiteilijoiden tajunnanvirraksi luokiteltavaa puhetta. Kansalaisilta kerättyjä verovaroja tulisi käyttää harkiten, mutta nyt vaikuttaa siltä, että harkintaa ei ole käytetty riittävästi.
Raatikainen on jättänyt hallitukselle tänään kirjallisen kysymyksen, jossa hän kysyy, kuinka hallitus aikoo varmistaa, ettei verorahoilla tuoteta yhdentekeviä ja ylihintaisia videoita, joiden katselumäärät sekä niiden antama informaatio jäävät vähäisiksi.

Raatikainen liikenne- ja viestintäministeriön tilaamista ”infovideoista”: Verorahoja ei pidä käyttää yhdentekeviin ja ylihintaisiin mediatuotantoihin

Suomalaiset ovat tänään hajoilleet Liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) tilaamiin kökkövideoihin, joista on laskutettu kymmeniätuhansia euroja. Kaarina Hazardin &#8221;tähdittämä&#8221; produktio on tähän mennessä kustantanut veronmaksajille 50 000 euroa. Yhden jakson hinta on viisi tuhatta. Asiasta kertoi IS. 

Videoissa Kaarina Hazard ja Mikko Roiha jolkottavat katuja puhuen käsivaralla pideltävään kameraan. Kuvasto on kauniisti sanottuna vähintäänkin kotikutoista.
Totea omin silmin:
<iframe loading="lazy" title="Rakkaudesta infraan: Porin satama" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/9Pc7WrnTsK0?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Ennen IS-skuuppia videoita oli katseltu hyvin niukalti.
Esimerkiksi IS:n mukaan heinäkuun lopussa julkaistua Kävely ja pyöräily -videota oli katsottu perjantaiaamuun mennessä 539 näyttökertaa. Tämä tarkoittaa yli yhdeksän euron laskua veronmaksajille jokaisesta katselukerrasta. Ei aivan edullista.
<h4>Älyvapaata touhua</h4>
Ylihintaiset ja turhanpäiväiset videotekeleet ovat saaneet arvoisensa vastaanoton.
Kansanedustaja Olli Immonen twiittasi: &#8221;Nyt on hazardia touhua. Nimittäin verorahojen vastuullisen käytön näkökulmasta ajateltuna. Poliitikoilta tuntuu usein unohtuvan, että kansalaisilta kerätyt verorahat ovat ensisijaisesti kansalaisten rahoja, eivät valtion, kuntien tai poliitikkojen rahoja.&#8221;
&#8211; Ei tämä hölmöily ole enää tottakaan LVM, <a href="https://twitter.com/JaniMakelaFi/status/1043377869764919296">twiittasi</a> kansanedustaja Jani Mäkelä.
<h4>Kännyvideota ei kauan tee</h4>
Koska on lauantai-ilta, ja oiva päivä hassuttelulle, Suomen Uutiset tehdä päräytti Hazard-menetelmällä hivenen rosoisen Rakkaudesta Infraan -aiheisen kuvaelman. Ideointiin, käsikirjoitukseen, kuvaamiseen, matkoihin, tiedonsiirtoon, tekstitykseen ja jälkikäsittelyyn kului puoli tuntia. Toimitus on halukas tarjoamaan kyhäelm.. öh siis teosta Liikenne- ja viestintäministeriölle edukkaaseen hintaan. Yhteyttä voi ottaa!
https://www.facebook.com/suutiset/videos/266052244246941/

Suomi hajoili Hazardin rajuun rahastukseen – ”Ei tämä hölmöily ole enää tottakaan”

&#8211; Merkittävä osa saamelaisista ei pidä tämänhetkistä kulttuurinomimiskeskustelua relevanttina. Miksi Yle lähti tukemaan sitä julkisuuskuvaa, mitä jotkut somekonfliktiriippuvaiset saamelaiset suoltavat kansastamme, inarinsaamelainen Inka Kangasniemi <a href="https://twitter.com/InkaMaarika/status/990501755585736704">ihmettelee</a> Twitterissä.

&#8211; Mielestäni tässä lastenohjelmassa ei ole mitään väärää. Lapsuuden leikeissä tulee voida asettua eri rooleihin, se on empatian kehityksen kannalta ihan tervettä, Kangasniemi jatkaa.
Hänen mukaansa mediassa esiintyy joukko saamelaisia, jotka edustavat tiettyä poliittista näkökulmaa ja tavoittelevat tiettyjä poliittisia asioita.
https://twitter.com/InkaMaarika/status/990501755585736704
Yle <a href="https://stage.sudev.fi/herra-heinamakea-vaaditaan-takaisin-adressin-voimin-hyvantuulisen-lastenohjelman-poisvetaminen-perusteltua/">päätti hyllyttää</a> suositun lastenohjelman Herra Heinämäen sen jälkeen, kun saamelaisaktivisti Petra Laiti oli twiitannut asiasta Ylelle. Laitin twiittiä komppasi toinen Yleä aktiivisesti moittiva twiittaaja Kaarina Hazard.
Yle kertoi <a href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/04/28/yle-vastaa-miksi-herra-heinamaen-lato-orkesteri-siirtyy-ylen-elavaan-arkistoon">tiedotteessaan</a> hyllytyksen syyksi loukkaantumisen.
&#8211; Siirto tehdään, koska osa katsojista koki perinteiseen alkuperäiskansan asuun puetun, stereotyyppisen hahmon loukkaavaksi.
Päätös on herättänyt valtavasti polemiikkia ja jopa ohjelman palauttamista vaativan <a href="https://www.adressit.com/ylen_peruttava_paatos_suositun_herra_heinamaen_lato-orkesteri_poisvetamisesta#form">adressin</a>. Myös Ylen entinen viestintäjohtaja Reija Hyvärinen moitti päätöstä Twitterissä.
&#8211; Sananvapautta käyttävän tiedotusvälineen julkaisijan ei ikinä pitäisi perustella julkaisu- tai julkaisematta jättämispäätöksiä sillä että joku loukkaantuu. Ei koskaan. Maailmaan mahtuu loukkaantumista, mutta sanaa pitää pystyä käyttämään vapaasti. Tunteet = suo, Hyvärinen muistutti.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Sananvapautta käyttävän tiedotusvälineen julkaisijan ei ikinä pitäisi perustella julkaisu- tai julkaisematta jättämispäätöksiä sillä että joku loukkaantuu. Ei koskaan. Maailmaan mahtuu loukkaantumista, mutta sanaa pitää pystyä käyttämään vapaasti. Tunteet = suo. <a href="https://twitter.com/hashtag/hein%C3%A4m%C3%A4ki?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#heinämäki</a> <a href="https://twitter.com/hashtag/yle?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#yle</a>
&mdash; Reija Hyvärinen (@reijahyvarinen) <a href="https://twitter.com/reijahyvarinen/status/990274617758580736?ref_src=twsrc%5Etfw">April 28, 2018</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>

Kaarina Hazard

Ulkoministeriö julkaisee kehitysapua kaunistelevan mainoksen – mutta onko poliittinen vaikuttaminen aivan vaalien kynnyksellä todellakin ministeriön tehtävä?

Salaperäinen nimimerkki luokitteli suomalaiset toimittajat – Kuka on nössöin kommari? Entä kovin edgelord-lahtari?

Raatikainen liikenne- ja viestintäministeriön tilaamista ”infovideoista”: Verorahoja ei pidä käyttää yhdentekeviin ja ylihintaisiin mediatuotantoihin

Suomi hajoili Hazardin rajuun rahastukseen – ”Ei tämä hölmöily ole enää tottakaan”

Inarinsaamelainen korutaiteilija Inka Kangasniemi ihmettelee Ylen päätöstä sensuroida Herra Heinämäki -ohjelma Pikku kakkosesta

Uusimmat

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025