Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

kaasun hinta

Energian hinnan oli tarkoitus nousta Britanniassa 80 prosenttia lokakuun alusta. Toisin kävi, sillä maan konservatiivihallitus avasi tukilompsan ja pelätyt mielenilmaisut jäivät ainakin toistaiseksi suutareiksi. Edessä on silti ankara talvi Englannin eristämättömissä taloissa.

Viikonloppuna Britanniassa järjestettiin useita mielenosoituksia energian riistohintoja vastaan. Lauantaina <a href="https://wesayenough.co.uk/">Enough is Enough</a> (Nyt riittää) protestoi 50 paikkakunnalla ympäri Englantia. Myös <a href="https://dontpay.uk/">Don’t Pay UK</a> järjesti omia mielenilmaisujaan eri puolilla saarivaltakuntaa.
Enough is enough perustettiin kesällä 2022. Liikkeen taustalla on ammattiyhdistyksiä sekä yhteiskunnallisia järjestöjä, käytännössä pääministeri Liz Trussin konservatiivihallituksen opposition edustajia. Järjestö ”vastustaa päättäväisesti kurjuutta, johon miljoonat ihmiset ovat suistuneet kasvavien laskujen, alhaisten palkkojen, ruokaköyhyyden ja surkeiden asuntojen takia”.
Don’t pay UK puolestaan aikoo saada yhteen miljoona ihmistä, jotka kaikki jättäisivät energialaskunsa maksamatta. Tällä hetkellä koossa on vajaat 195 000 allekirjoittanutta, joten matkaa tavoitteeseen on reippaasti.
Hintakatto turvaa yhteiskuntarauhan
Citizen&#8217;s advice -vapaaehtoisorganisaatio on laskenut, että kaksi kolmesta kotitaloudesta joutuu vaikeuksiin laskujensa kanssa viimeistään vuodenvaihteessa. Ensi vuoden alussa <a href="https://www.svt.se/nyheter/utrikes/britter-demonstrerar-mot-elrakningar">saattaa</a> olla edessä ”avuntarpeen tsunami”, kun ihmiset hakevat apua taloudelliseen ahdinkoonsa kaiken kallistuessa.
Brittikodeista 85 prosenttia lämpiää kaasulla, joten markkinakaaos osuu pahasti saarivaltakunnan kehnosti eristetyissä taloissa asuviin pienituloisiin kansalaisiin.
Konservatiivihallitus on jo päättänyt energian <a href="https://www.bbc.com/news/business-58090533">hintakatosta</a>, joka on 2 500 puntaa kotitaloutta kohti vuodessa alkaen 1. lokakuuta. Alun perin katon piti nousta 3 500 puntaan eli hinnat olisivat nousseet 80 prosenttia. Nyt nousu oli ”vain” 27 prosenttia.

Enough is enough – brittihallitus heräsi yhteiskuntarauhaa uhkaavaan energian hintapommiin

”Eat or heat” – joutuvat kysymään miljoonat britit, kun on valittava lämmön tai lounaan välillä. Molempiin ei ole rahaa. Yhteiskunnan korttitalo vapisee lokakuun alussa, kun kaasun ja sähkön hintaa jälleen kerran nostetaan Englannissa – nyt pöyristyttävät 80 prosenttia. 


Koillis-Englannin Newcastlessa asuva Fiona Rebeir on 56-vuotias siivoja, joka tienaa osa-aikaisesta työstään 604 puntaa eli vajaat 700 euroa kuukaudessa. Vuokran jälkeen hänelle jää käteen 201 puntaa eli 232 euroa, <a href="https://www.dn.se/varlden/heat-or-eat-kan-bli-valet-for-miljoner-britter-i-vinter/">kertoo</a> DN.
Sähkö ja kaasu maksavat kumpainenkin 80 puntaa eli yhteensä 185 euroa. Vuodessa energian hinta on tuplaantunut. Lokakuun alussa koittaakin sitten totuuden hetki, kun kaasun ja sähkön <a href="https://www.cnbc.com/2022/08/26/uk-energy-bills-to-rise-by-80percent-in-october-as-regulator-announces-hike.html">hinnat</a> nousevat 80 prosenttia.
Tällöin osa-aikatyöläisen energialasku nousee 330 euroon kuukaudessa eli rahat eivät enää periaatteessa <a href="https://www.cnbc.com/2022/08/30/uk-inflation-could-top-22percent-as-energy-prices-soar-goldman-sachs-warns-.html">riitä </a>elämiseen. Vaikkakin hän saa asumistukea. Silloin Fionan valittava syömisen ja asunnon lämmittämisen välillä.
Hän aikoo pysyä talven lämpimänä ottamalla pienen koiransa kainaloon yöksi.
Kärsimykselle ei näy loppua
Tammikuussa energian hinnan odotetaan nousevan jälleen. Tuolloin sähköön voi tavalliselta perheeltä mennä yli 700 euroa kuukaudessa. Sähkö ja kaasu maksetaan moni paikoin kortilla, johon voi ladata arvoa tarpeen mukaan. Kun korttiin ladattu puntamäärä on loppu, loppuu myös sähkön ja kaasun tulo.
Englannissa on vahva työmoraali ja itsestään huolehtimisen perinne. Avun pyytäminen on häpeällistä ja siksi energian säästäminen on luonnollinen valinta sosiaalihuoltoon marssimisen sijasta.
Leipäjonoon sen sijaan kehdataan mennä ja ne ovatkin kasvussa. Pakkokin on liittyä jonon jatkoksi, sillä Koillis-Englannin lapsista 38 prosenttia elää köyhyysrajan alapuolella.
Sähkön sidos kaasuun on ongelma
Englantiin ei juurikaan tuoda kaasua, mutta ongelma on se, että sähköstä 37 prosenttia tuotetaan kaasulla. Kodeista puolestaan 85 prosenttia lämpiää kaasulla. Ja kaiken pahan alku ja juuri on kaasun asema energian hintaveturina. Seikka, jota imperialistinen Venäjä käyttää surutta hyväkseen.
Oppositiopuolue Labour haluaisi jäädyttää energian hinnan nykytasolleen. Ratkaisun on laskettu maksavan valtiolle 34 miljardia euroa nykyhinnoilla. Rahat otettaisiin energiayhtiöiden muhevista voitoista.
The Timesin tekemän <a href="https://www.thetimes.co.uk/article/half-of-tory-voters-want-energy-to-be-nationalised-9mrtfp5fs">selvityksen</a> mukaan energialaitosten kansallistamista tukee 79 prosenttia työväenpuolueen ja 47 prosenttia konservatiivien kannattajista.
Yhteiskunnallinen rauhattomuus on oraalla ja <a href="https://dontpay.uk/">Don’t Pay</a> -tyyppiset kampanjat kannustavat kansaa jättämään hirmuiset energialaskut <a href="https://stage.sudev.fi/energian-hinnat-ylittivat-brittien-kipurajan-dont-pay-liike-leviaa-100-000-brittia-uhkaa-jattaa-laskut-maksamatta-talven-tullen-koska-rahaa-ei-ole/">maksamatta</a>.
Uusi pääministeri tuskin lämpiä energiatuille
Britanniaa hallitseva konservatiivipuolue valitsee seuraajan pääministeri Boris Johnsonille ensi maanantaina. Johnson on ollut haluton kattaviin energiatukiin ja pitänyt kohdistettuja sekä rajoitettuja, vain kaikkein köyhimmille suunnattuja tukia parempina.
Johnsonin todennäköisin seuraaja, nykyinen ulkoministeri Liz Truss sen sijaan saisi teknokraattisilla kannanotoillaan jopa entisen pääministeri Margaret ”rautarouva” Thatcherin kääntymään haudassaan.
Truss ei juuri lämpene ”tukipolitiikalle”, vaan haluaa alentaa tuloverotusta sekä sähkön ja polttoaineiden arvonlisäveroa. Hän haluaisi myös parantaa saarivaltakunnan energiaomavaraisuutta lisäämällä liuskeöljyn sekä -kaasun tuotantoa.

”Eat or heat” – miljoonat britit joutuvat energian hintahelvetissä valitsemaan lämmittämisen ja syömisen välillä

Espanja ja Portugali sopivat 26.4. Euroopan komission kanssa sähkön hinnan alentamisesta Iberian niemimaalla. Järjestelyä kutsutaan Iberian niemimaan poikkeusjärjestelyksi eli Iberian exceptioniksi.

Sopimus mahdollistaa sähkön hinnanmuodostuksen erottamisen kaasun hinnasta. Neuvotteluja käytiin kuukauden ajan.
Järjestelyä vastustivat Suomen lisäksi Alankomaat, Latvia, Luxemburg, Irlanti, Itävalta, Saksa, Tanska ja Viro.
Iberian exception rajoittaa aluksi sähköntuotannossa käytettävän kaasun hinnan 40 euroon megawattitunnilta. Sen keskimääräinen tavoite on 50 euroa.
Maakaasun pörssihinta on vuoden alusta lähtien ollut 80–130 euroa megawattitunnilta. Vertailun vuoksi: kesällä 2020 sen hinta oli noin 20 euroa.
Poikkeusta perusteltiin sillä, että energian hinta on noussut jyrkästi viime kuukausina Espanjassa ja Portugalissa. Euroopan sähkömarkkinoiden säännöt määräävät tuottajat myymään energiaa kalleimman teknologian eli tällä hetkellä maakaasun hinnalla.
Suomi heikentää itse asemaansa päästökaupassa
Metsäteollisuus ry:n johtaja Jyrki Peisa sanoo, että Euroopan unionin tavoitteena on jo pitkään ollut Euroopan kattava sähkön sisämarkkina.
– Erilaiset kansalliset poikkeamat jarruttavat tätä kehitystä ja vääristävät kilpailua. Mikäli jäsenmaakohtaisesti sallitaan energian hintojen sääntely ja niihin puuttuminen tavalla tai toisella, on lopputulos sisämarkkinoiden kannalta hyvin arvaamaton.
Hänen mukaansa energiaa paljon käyttävän teollisuuden osalta päästöoikeuksien sähkön hintaa nostavaa vaikutusta voidaan kompensoida komission suosittelemalla hiilivuotoa ehkäisevällä päästökauppakompensaatiolla.
– Tämä on lähtökohtaisesti koko EU:n kattava järjestelmä eikä siten vääristä EU:n sisäistä kilpailutilannetta. Harmillisesti Suomi on kansallisin päätöksin sen ehtoja ja tasoa heikentämässä. Kilpailueroa syntyy valitettavasti tässäkin, koska toisin kuin Suomi, muiden muassa Saksa, Espanja ja Italia ovat ottamassa tämänkin sähkön hintaa laskevan välineen täysimääräisesti käyttöön, hän sanoo.
Lyhyen aikavälin vaikutukset vähäisiä
Energiateollisuus ry:n EU-edunvalvontapäällikkö Antti Kohopää sanoo, että Espanjan ja Portugalin järjestely luo epavarmuutta EU:n markkinoille. Hän pitää sen vaikutuksia lyhyellä aikavälillä kuitenkin muiden EU-maiden kannalta vähäisinä.
– Espanjasta ja Portugalista on vähän siirtoyhteyksiä muualle Eurooppaan, joten järjestelyn sisämarkkinavaikutukset ovat lyhyellä aikavälillä pieniä. Vaarana on kuitenkin se, että jos vastaava toimintamalli leviää muualle tai järjestely uhkaa muuttua pysyväksi, niin sitten markkinatkaan eivät kehity.
Kohopään mukaan Suomen asemaa EU:n energiamarkkinoilla voi katsoa kahdesta näkökulmasta.
– Ensinnäkin Suomella on ollut paljon taloussuhteita Venäjän kanssa, jotka Venäjän hyökkäyssodan takia jäätyivät. Näitä ovat esimerkiksi Saimaan kanavan liikenteen tyrehtyminen ja esimerkiksi lentoliikenne Venäjän ilmatilan kautta Aasiaan. Vaikutukset ovat meille isoja. Suurempia kuin muille.
Kohopään toinen huomio on se, että Suomessa sähkö on ollut pitkään hyvin edullista muihin maihin verrattuna.
– Tarkoitan tässä viime talvea ja aikajaksoa ennen Venäjän hyökkäyssotaa. Lisäksi meillä on vahvoja siirtoyhteyksiä muihin maihin, emmekä ole niin paljon yhden energialähteen varassa, hän selventää.
Suomen käyttämän maakaasun määrä epäselvää
Suomessa käytetystä energiasta noin viisi prosenttia on maakaasua, mutta kaasun tulon katkeamisella olisi silti kovat vaikutukset talouteen ja työllisyyteen.
Yle uutisoi 5.5., että Suomi varoo paljastamasta Venäjälle, miten kova isku kaasusulku maallemme olisi. Ylen mukaan työ- ja elinkeinoministeriön arvion yksityiskohdat julistettiin salaisiksi.
EU-maissa käytetystä maakaasusta noin 40 prosenttia on peräisin Venäjältä. Muualta tuotu kaasu on peräisin pääosin Algeriasta, Norjasta ja Iso-Britanniasta. Lisäksi kaasua tuodaan yhä enemmän nesteytetyssä muodossa (LNG) eri puolilta maailmaa.
Uusi kaasuyhteys Baltiasta Puolaan
Venäjä-riippuvuutta vähentää myös kuun alussa käyttöönotettu Latvian ja Liettuan Puolaan yhdistävä kaasuputki.
Putkea on tosin käytetty vasta Baltiasta Puolan suuntaan, josta Venäjä katkaisi vastikään kaasutoimituksensa.
Uusi putkiyhteys merkitsee sitä, että Suomen maakaasuputket ovat nyt osa Euroopan laajuista kaasuverkkoa, joka ulottuu aina Pohjois-Afrikkaan saakka. Kaasun tuonti sieltä on nyt teknisesti mahdollista, mutta esteeksi saattaa koitua hinta, jota nostavat lisäksi Euroopan sisäiset rajamaksut. Rajamaksuista on määrä luopua vuoteen 2030 mennessä.
&nbsp;

Espanja ja Portugali alentavat sähkön hintaa yhteismarkkinoilla – EU:n poikkeuslupa kylvää epävarmuutta energiakriisin keskellä

kaasun hinta

Enough is enough – brittihallitus heräsi yhteiskuntarauhaa uhkaavaan energian hintapommiin

”Eat or heat” – miljoonat britit joutuvat energian hintahelvetissä valitsemaan lämmittämisen ja syömisen välillä

Espanja ja Portugali alentavat sähkön hintaa yhteismarkkinoilla – EU:n poikkeuslupa kylvää epävarmuutta energiakriisin keskellä

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025