Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

kahdet työmarkkinat

Perussuomalaisten Olli Immonen ja Riikka Purra kritisoivat hallitusohjelman maahanmuuttolinjauksia tänään täysistunnossa, jossa käsiteltiin Antti Rinteen (sd.) hallituksen hallitusohjelmaa.
Kansanedustaja Riikka Purra huomautti puheenvuorossaan, että hallituksen jatkuva vetoaminen työllisyysasteen nousuun politiikkansa pohjalla on turhaa, kun minkäänlaisia konkreettisia työllisyyden noston toimenpiteitä ei esitetä.
&#8211; Työllisyysasteen nostamisen korostaminen on lähes hysteeristä, ottaen huomioon, että kukaan ei ole toista mieltä tavoitteen tärkeydestä. Asian hokeminen ei valitettavasti auta tavoitteen saavuttamisessa.
&#8211; Samaan aikaan hallitus heikentää tuottavan työn ja yrittämisen edellytyksiä. Silläkö, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet halutaan töihin, nostetaan työllisyysastetta, Purra ihmettelee.
Suurin osa kuormittaa taloutta
Kansanedustaja Olli Immonen toteaa, että Suomessa ollaan sekoittamassa humanitaarinen maahanmuutto ja työperäinen maahanmuutto toisiinsa mahdollistamalla kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden työnteko.
&#8211; Juuri tämä humanitaarisen maahanmuuton ja työperäisen maahanmuuton sekoittaminen ovat luoneet suurimmat ongelmat ruotsalaisille työmarkkinoille, Immonen sanoo.
&#8211; Ylipäätänsä Suomeen saapuva maahanmuutto ei auta kestävyyden löytämisessä eikä työllisyysasteen nostossa. Jos tänne saapuu 10 000 työikäistä miestä, paranee kyllä nuppilukuun perustuva huoltosuhde. Mutta jos tuon porukan työllisyysaste on 10 prosenttia, työllisten määrä nousee ainoastaan tuhannella hengellä. Se 9 000, joka ei työllisty, jää kuitenkin kuormittamaan järjestelmäämme. Siihen perheet päälle, Purra selittää.
Niin sanottua työperäistä maahanmuuttoa
Hallitus ei omien sanojensa mukaan ole vielä luopumassa saatavuusharkinnasta, mutta se ”tulee kuitenkin helpottamaan ulkomaisen työvoiman pääsyä Suomeen”.
Saatavuusharkinta, jota on viime vuosina jo huomattavasti löysennetty, koskee matalapalkka-aloille saapuvia työntekijöitä, ei koulutettuja ammattilaisia.
&#8211; Ruotsi on ainoa länsimaa, jossa saatavuusharkinnasta on luovuttu, ja jälki on ollut karmeaa, Immonen sanoo.
&#8211; Matalapalkka-aloille saapuva maahanmuutto tulee kalliiksi, koska alhaista palkkaa pitää etenkin pääkaupunkiseudulla kompensoida sosiaaliturvalla. Toisaalta tilastojen mukaan edes nämä työperäiset maahanmuuttajat eivät pysy kauan töissä, vaan heidän työllisyysasteensa tippuu kantaväestön alle muutaman vuoden jälkeen, Purra sanoo.
Työntekijä ostaa työpaikan velaksi
Ruotsin työmarkkinoilla, kuten myös Suomessa, ongelmana on ollut se, että työnantajat eivät ole noudattaneet työsopimuksia.
&#8211; Ruotsissa työlupia on myyty valetyöpaikkoihin. Työsopimusten rikkominen on tarkoittanut liian pieniä palkkoja, liian paljon työtunteja sekä liian suuria työmääriä. Työntekijä on voinut myös ostaa työpaikan velaksi.
&#8211; Ulkomaalaisella työntekijällä on ongelmatilanteissa korkea kynnys valittaa väärinkäytöksistä viranomaisille, koska siihen sisältyy riski menettää työ ja samalla oleskeluoikeus Ruotsissa, jossa olosuhteet ovat joka tapauksessa paremmat kuin lähtömaassa, Immonen kertoo.
Uusi väylä halpatyövoimalle
Suomi on Purran ja Immonen mielestä toistamassa Ruotsin virheitä, kuten hyvin usein ennenkin.
&#8211; Halpatyö tarjoaa väylän kehitysmaan kouluttamattomalle väestölle päästä korkeamman elintason maahan. Vastaavasti turvapaikkajärjestelmästä luodaan uusi väylä ulkomaiselle halpatyövoimalle.
&#8211; Miten vasemmistolainen hallitus voi hyväksyä tämän ja olla edistämässä kahden kerroksen työmarkkinoiden muodostumista Suomeen? Immonen ja Purra ihmettelevät.

Purra ja Immonen: Hallitusohjelman maahanmuuttolinjaukset vahingollisia niin työmarkkinoiden kuin kestävyydenkin suhteen

Kokoomuksen ja vihreiden puoluejohtajat tarjosivat Ylen tv-tentissä kylmää kyytiä suomalaisille duunareille ja työttömille työnhakijoille. Haaviston mukaan Suomi ei pyörisi, jos työmahdollisuuksia ei annettaisi niille, jotka eivät ole suomen- tai ruotsinkielisiä. Petteri Orpon mielestä Turun telakalla ei voida rakentaa risteilijöitä ilman maahanmuuttajia.

Ylen vaalitentissä eilen illalla puoluejohtajat keskustelivat työperäisestä maahanmuutosta. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho painotti, että työperäisen maahanmuuton tulee olla vaikutuksiltaan julkiselle taloudelle neutraalia.
&#8211; Jos kuitenkin otetaan esimerkiksi kokoomuksen, vihreiden ja keskustan lempilapsi, eli ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnan poistaminen. Se koskettaa vain matalapalkkaisia, yleensä vähän koulutettuja henkilöitä EU/ETA-alueen ulkopuolelta. Asiantuntijatehtävät on jo vapautettu saatavuusharkinnasta, tai asiantuntijat eivät ole koskaan olleet saatavuusharkinnan piirissä.
&#8211; Saatavuusharkinnasta puhuminen tarkoittaa halpatyövoimaa, jota nyt halutaan tänne, jotta yritykset pystyisivät henkilöstökustannuksia laskemalla parantamaan menestymisen edellytyksiään, Halla-aho sanoi.
PS esittää 3 000 euron tulorajaa
Perussuomalaiset vastustaa ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnan poistamista. Halla-aholta kysyttiin, millaisiin tehtäviin tai ammatteihin Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa.
&#8211; Me olemme esittäneet 3 000 euron tulorajaa. Jos ihminen pystyy elättämään itsensä ja mielellään myös ne ihmiset, jotka hänen mukanaan tänne tulevat ja jotka eivät itse käy töissä, ei kenelläkään ole mitään tällaista maahanmuuttoa vastaan. Me haluamme, että tänne tulevat ihmiset mielellään myös antavat panoksensa Suomen julkiseen kassaan, koska sinne ei ole tulossa kovin paljon lisää maksajia.
&#8211; Tällä hetkellä ne ihmiset, jotka tulevat saatavuusharkinnan kautta Suomeen, niin heidän työllisyysasteensa laskee muutaman maassa vietetyn vuoden jälkeen alle kantaväestön keskiarvon. Tämä vaihtelee hieman kansalaisuusryhmittäin. Kaikkein pahin tilanne on Lähi-idästä ja Afrikasta tuleville, mutta se ei ole muillakaan halpatyöläisillä hyvä, Halla-aho sanoi ja lisäsi:
&#8211; Me emme halua kaksia työmarkkinoita, jossa veronmaksajat osallistuvat yksityisen sektorin palkkakulujen maksamiseen.
Haavisto aloitti valehtelun heti
Suomessa on tällä hetkellä puoli miljoonaa ihmistä työtä vailla. Ylen vaalitentissä kävi selväksi, että perussuomalaisia lukuun ottamatta muut puolueet eivät juurikaan ole kiinnostuneita työttömien työnhakijoiden työllistämiseen, vaan avoimet työtehtävät tulisi täyttää ulkomaalaisella halpatyövoimalla.
Vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto väitti, että Suomeen ei muka tulisi kukaan töihin alipalkattuna tai normaaleista työehdoista poiketen.
&#8211; Kyllä tulee, Halla-aho huokasi.
Haaviston väite on valhetta. Se tiedetään, että jo nyt useat henkilöstönvuokrausyritykset käyttävät paljon maahanmuuttajatyövoimaa. Henkilöstövuokrausbisneksessä sovelletaan nollatuntisopimuksia ja työehdot ovat erittäin heikkoja.
Lieveilmiöitä ja oleskelulupien kauppaa
Helsingin Sanomat julkaisi äskettäin laajan selvityksen, jonka mukaan suomalaisten suosimissa nepalilaisissa ravintoloissa esiintyy laajaa työntekijöiden hyväksikäyttöä, johon liittyy työehtojen polkemista, harmaata taloutta ja jopa ihmiskauppaa.
Työvoiman saatavuusharkinnan poistamista on kokeiltu Ruotsissa, eivätkä tulokset vakuuta. Seurauksena on ollut erilaisia lieveilmiöitä, kuten kaupankäyntiä oleskeluluvilla. Ruotsissa saatavuusharkinnan poisto on myös lisännyt työvoiman ylitarjontaa matalapalkka-aloilla, eli esimerkiksi siivous- ja ravintola-aloilla. Työvoiman ylitarjonta on omiaan polkemaan alan palkkatasoa.
Halla-aho vaiensi Orpon
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo tarjosi Haaviston tavoin kylmää kyytiä työpaikkaa etsivälle tai työpaikkansa puolesta huolissaan olevalle suomalaiselle duunarille
&#8211; Me tarvitaan työperäistä maahanmuuttoa. Meillä ei riitä täällä väki meidän yritysten tarpeisiin, Orpo väitti.
Seuraavaksi kokoomuspomo esitti huolensa siitä, että turvapaikkakriisin myötä työperäiseen maahanmuuttoon suhtautuminen on muuttunut negatiiviseksi. Halla-aho vastasi heti Orpolle:
&#8211; Haitalliseen työperäiseen maahanmuuttoon on syytäkin suhtautua negatiivisesti, siis sellaiseen, jossa veronmaksaja käytännössä maksaa osan yksityisten yritysten palkkakustannuksista täydentämällä työssäkäyvän matalapalkka-alan työntekijöiden toimeentuloa tulonsiirroilla.
Orpo yritti vielä väittää, että työperäisesti maahan tulleiden työllisyysaste olisi 90 prosenttia. Halla-aho totesi, että ei varmasti ole.
&#8211; Tuo perustuu virheelliseen tulkintaan puutteellisesta tutkimuksesta, jossa kysyttiin ulkomaalaisilta, ovatko he töissä. Jopa pimeän työn tekijä saattoi vastata olevansa töissä, jolloin hänet kirjattiin työlliseksi, Halla-aho tarkensi.

Halla-aho näpäytti Orpoa ja Haavistoa: ”Me emme halua kaksia työmarkkinoita, jossa veronmaksajat osallistuvat yksityisen sektorin palkkakulujen maksamiseen”

Yleisradion eilisessä vaalitentissä tuli selväksi, että keskusta, kokoomus ja vihreät ovat valmiita avaamaan työmarkkinat halpatyövoiman maahantuonnille, joka johtaa kaksien työmarkkinoiden syntymiseen, palkkojen kiihtyvään madaltumiseen ja työvoiman ylitarjontaan.

Eilen illalla Yleisradion työelämää koskevassa vaalintentissä kuultiin yhdeksältä eduskuntavaaliehdokkaalta selkeitä linjaeroja koskien puolueiden näkemystä halpatyövoiman maahantuonnista.
Kokoomuksen Elina Lepomäeltä kysyttiin yleisellä tasolla tarvitseeko palkkatyöllä tulla toimeen vai riittääkö, että palkka on täydennys henkilölle maksettavan sosiaaliturvan lisäksi.
&#8211; Kyllä mä uskon, että tulevaisuudessa meidän on mentävä sellaiseen malliin, että me voidaan yhdistää sosiaaliturvaa ja työssäkäyntiä, Lepomäki vastasi.
Keskusta valmis halpatyövoiman maahantuonnille
Keskustan kansanedustaja Katri Kulmuni olisi valmis luopumaan EU:n ulkopuolelta tulevasta työvoiman tarveharkinnasta.
Tarveharkinta tarkoittaa lupamenettelyä, eli sitä, että tiettyihin työtehtäviin palkataan ensisijaisesti suomalaisia ihmisiä, jotka jo valmiiksi ovat työmarkkinoiden käytettävissä. Tämän järjestelmän keskusta on valmis purkamaan.
&#8211; Työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan, koska muuten palveluammateissa kaikki työt eivät tulisi tehdyiksi, Kulmuni esitti.
Kulmuni jopa uskalsi nostaa esille kuluneen kliseen ja väitti, että monella alalla kärsitään ”huutavasta työvoimapulasta.”
Myös kokoomuksen Lepomäki on työvoiman tarveharkinnan poistamisen kannalla.
Myrkkyä suomalaiselle duunarille
Perussuomalaisten Ville Tavio osoitti, miksi perussuomalaiset suhtautuu nihkeästi työperäiseen maahanmuuttoon ja vastustaa työvoiman tarveharkinnasta luopumista.
Tavio neuvoi kiinnittämään huomiota Suomessa jo nyt olevaan työvoimareserviin.
&#8211; No, se (tarveharkinnan poisto) on oikeasti huono asia suomalaisen duunarin kannalta. Koska meillä on tälläkin hetkellä yli puoli miljoonaa työtöntä, me (perussuomalaiset) haluamme, että työt tehdään suomalaisin voimin, ensisijaisesti heidän koulutuksensa kautta, Tavio sanoi.
Hän lisäksi muistutti, että puoli miljoonaa työtöntä aiheuttaa suomalaisille veronmaksajille vuosittain jopa kymmenen miljardin euron kustannukset.
Turvallisuuspoliittisestikin arveluttavaa
Tavio lisäksi huomautti EU-alueella yrityksille saatavilla olevista työntekijöistä.
&#8211; Me olemme jo EU:ssa, missä on työvoiman vapaa liikkuvuus. Ja jos puhutaan saatavuusharkinnasta, niin on pohdittava, olisiko meille turvallisuuspoliittisesti järkevää, että me esimerkiksi avataan Pietarin talousalueen markkinat tänne Suomeen. Se koskisi siis venäläistä työvoimaa. Ja sitten se koskisi irakilaista tai afrikkalaista työvoimaa, jossa kierretään oleskelulupasääntöjä.
Lepomäki vääristeli, että Suomessa useamman vuoden olleiden, työn perässä tulleiden ihmisten työllisyysaste muka olisi 90 prosenttia.
Lepomäki ei huomioi sitä, että Suomeen on jo nyt vaikea houkutella sellaisia työntekijöitä, jotka pystyisivät elättämään itsensä omalla palkallaan.
Suomen Perusta –ajatuspajan syksyllä julkaisemassa tutkimuksessa osoitetaan, että tulijoiden nettotulonsiirrot muuttuvat jo muutaman vuoden maassaoloajan jälkeen keskimäärin tuhansia euroja negatiivisemmiksi kuin kantaväestöllä. Monet työn perässä tulleet ovat silloin jääneet työttömiksi.
Huoltosuhde tuskin paranee vihreiden opeilla 
Vihreät suhtautuvat varsin myönteisesti kaikkeen työperäiseen maahanmuuttoon. Kansanedustajaehdokas Maria Ohisalo yritti perustella työn perässä tulevaa maahanmuuttoa kestävyysvajeella, huoltosuhteen heikkenemisellä ja syntyvyyden laskemisella.
&#8211; Tarvitaan nimenomaan tarveharkinnasta luopumista ja työskentelylupakäytäntöjen helpottamista, Ohisalo sanoi.
Ohisalo ei ota huomioon Suomessa jo olevaa työttömien määrää, joiden työttömyysetuuksien maksaminen on veronmaksajien varassa. Työperäinen maahanmuutto ei myöskään vähennä työttömyyttä sellaisessa tilanteessa, jossa avoimeen työpaikkaan voidaan palkata työnhakija, joka on jo valmiiksi Suomessa.
Huoltosuhde tuskin paranee vihreiden opeilla, jos Suomeen saapuvat halpatyöläiset samanaikaisesti vastaanottavat runsaasti tulonsiirtoja, mutta maksavat vain vähän veroja tai eivät ollenkaan.
Hyödyt yrityksille, haitat veronmaksajille
Työvoiman tarveharkinnan poisto olisi tosiasiassa huono asia suomalaiselle työelämälle. Se tarkoittaisi käytännössä työmarkkinoiden avaamista halpatyövoimalle matalan tason tehtäviin, joissa ihminen ei elä palkallaan. Tällöin veronmaksajat joutuvat tulonsiirroilla täydentämään matalapalkka-alalle tulleiden toimeentuloa.
Lisäksi työvoiman kasvava ylitarjonta matalapalkka-aloilla on omiaan madaltamaan kaikkien alalla työskentelevien palkkakehitystä.
Tarveharkinnan poistossa voittajia olisivat yritykset, jotka saisivat puoli-ilmaista työvoimaa. Häviäjiä olisivat veronmaksajat sekä samalla alalla työskentelevät suomalaiset duunarit.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho on aiemmin arvioinut, että elinkeinoelämän sekä kokoomuksen ja keskustan ilmeisenä tarkoituksena on palkkoja polkemalla luoda Suomeen kahdet työmarkkinat.

Yli puoli miljoonaa ihmistä on työtä vailla – keskustan kansanedustajan mielestä Suomessa on huutava työvoimapula

&#8211; Avokätisessä tulonsiirtoyhteiskunnassa ei voi olla niin, että yritykset korjaavat maahanmuuton hyödyt ja veronmaksaja maksaa haitat esimerkiksi täydentämällä halpatyöläisten toimeentuloa tulonsiirroilla, perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi Työmiehen tuumaustunnilla.

Perjantain tuumaustunnilla aiheena oli työperäinen maahanmuutto sekä kysymys työvoiman saatavuusharkinnan poistamisesta ja sen seurauksista. Perussuomalaisten puheenjohtaja, europarlamentaarikko Jussi Halla-aho muistutti heti aluksi, että suomalaisen maahanmuuttokeskustelun ongelmana on aina ollut sen jäsentymättömyys.
&#8211; Yhdenlaisen maahanmuuton ongelmia lakaistaan maton alle sillä, että toisenlaisesta maahanmuutosta on ollut Suomelle hyötyä. Tyypillinen esimerkki tällaisesta ajattelusta on se, että kouluttamattomien somalien tai irakilaisten maahanmuutto pitäisi nähdä myönteisenä asiana, koska Fazer ja Finlaysonkin olivat ns. maahanmuuttajia. Tai että maahanmuuttajien kotouttamisessa kyllä onnistutaan, koska Yhdysvallatkin onnistui siinä sata vuotta sitten. Tai että Suomen pitäisi ottaa vastaan 17-vuotiaaksi tekeytyviä ns. sotalapsia, koska Suomestakin lähetettiin sotalapsia Ruotsiin sodan aikana.
&#8211; Sanalla sanoen: keskustelussa niputetaan yhteen ja rinnastetaan toisiinsa ilmiöitä, joilla ei ole mitään tekemistä keskenään. Pyritään luomaan propagandistisia mielikuvia, ei realistista tilannekuvaa. Realistinen tilannekuva on kuitenkin järkevän politiikan edellytys, Halla-aho sanoi.
Humanitaarisen maahanmuuton kotoutumisaste surkea
Halla-ahon mukaan vähimmäisvaatimus järkevälle keskustelulle on se, että erotetaan toisistaan työperäinen maahanmuutto ja humanitaarinen maahanmuutto.
&#8211; Tosin humanitaarisenkin maahanmuuton käsitettä vääristellään usein harhautusmielessä. Humanitaariseen maahanmuuttoon pitää itsestään selvästi laskea mukaan paitsi kansainvälistä suojelua nauttivat henkilöt myös heidän maahan tulevat perheenjäsenensä ja täällä syntyvät lapsensa.
&#8211; Näissä ryhmissä integraatioaste, eli kotoutumisaste on tunnetusti lohduttoman surkea. Ja mikä pahinta, samat kansallisuudet epäonnistuvat kotoutumisessaan kaikissa Euroopan maissa. Toivoa paremmasta ei siis juuri ole, Halla-aho totesi,
Kilpailevatko maahanmuuttajat työpaikoista?
Monet maahanmuuttoon kriittisestikin suhtautuvat suomalaiset ovat oppineet sanomaan, että töihin tulevat ihmiset ovat toki tervetulleita. Halla-aho muistutti, että kuitenkaan edes niin sanottu työperäinen maahanmuutto ei ole yksiselitteinen asia.
&#8211; Kyse on pohjimmiltaan siitä, tuovatko maahanmuuttajat meille jotain sellaista, mitä suomalaiset työmarkkinat tarvitsevat ja mitä ei kotimaasta löydy; vai onko heidän ainoa kilpailuvalttinsa se, että he tekevät työnsä surkeilla työehdoilla ja huonolla palkalla?
&#8211; Syrjäyttävätkö he suomalaisia töistä näillä kilpailuvalteillaan? Kyse on myös siitä, mikä on heidän nettovaikutuksensa maan julkiselle taloudelle. Maksavatko he enemmän veroja yhteiseen kassaan kuin ulosmittaavat siitä tulonsiirtojen muodossa?
Veronmaksaja maksaa halpatyöläisten toimeentulon
Kun ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnasta puhutaan, liike-elämä usein toteaa, että yritysten pitää saada itse vapaasti määritellä, kenet he haluavat palkata töihin.
&#8211; Tämä kuulostaa loogiselta, mutta se ei valitettavasti päde avokätisessä tulonsiirtoyhteiskunnassa. Ei voi olla niin, että yritykset korjaavat maahanmuuton hyödyt ja veronmaksaja maksaa haitat esimerkiksi täydentämällä halpatyöläisten toimeentuloa tulonsiirroilla, Halla-aho sanoi.
Perussuomalaiset vastustaa kaksia työmarkkinoita
Hallituspuolueet ovat vaatineet saatavuusharkinnan lopettamista seuraavalla vaalikaudella.
&#8211; Elinkeinoelämän, samoin kokoomuksen ja keskustan, ilmeisenä tarkoituksena on luoda Suomeen kahdet työmarkkinat ja polkea palkkoja halpatyövoimaa maahantuomalla, Halla-aho arvioi.
&#8211; Tähän kuoroon on yhtynyt myös vihervasemmisto, koska niille haittamaahanmuutto on aina mieluista. Samalla nakerretaan irtisanomissuojaa. Akavan suunnalta on jo esitetty mahdollisuutta palkata kouluttamattomia maahanmuuttajia normaalia pienemmällä palkalla.
Haittamaahanmuutto pidettävä vähäisenä
Perussuomalaiset vastustavat kaikkea tätä, koska puolue on Suomen ja suomalaisten asialla.
&#8211; Me näemme, että maahanmuuttopolitiikan tärkein tehtävä on pitää haittamaahanmuutto niin vähäisenä kuin mahdollista ja toisaalta pitää ovi raollaan sellaiselle maahanmuutolle, joka ei ole haittamaahanmuuttoa.
&#8211; Nimenomaan raollaan, ei sepposen selällään, koska maahanmuuttoon liittyy muitakin kuin taloudellisia haasteita, eikä sitä siksi ole mitään syytä pitää itseisarvona, Halla-aho sanoi.
Katso Tuumaustunti täältä:
<iframe loading="lazy" title="Työmiehen tuumaustunti 26.10.2018 - Kuinka kalliiksi halpatyövoima tulee?" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/n0oHXURi0cE?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>

Halla-aho: Kokoomuksen ja keskustan tarkoituksena on polkea palkkoja tuomalla halpatyövoimaa – ”Yritykset korjaavat hyödyt, veronmaksaja maksaa haitat”

kahdet työmarkkinat

Purra ja Immonen: Hallitusohjelman maahanmuuttolinjaukset vahingollisia niin työmarkkinoiden kuin kestävyydenkin suhteen

Halla-aho näpäytti Orpoa ja Haavistoa: ”Me emme halua kaksia työmarkkinoita, jossa veronmaksajat osallistuvat yksityisen sektorin palkkakulujen maksamiseen”

Yli puoli miljoonaa ihmistä on työtä vailla – keskustan kansanedustajan mielestä Suomessa on huutava työvoimapula

Halla-aho: Kokoomuksen ja keskustan tarkoituksena on polkea palkkoja tuomalla halpatyövoimaa – ”Yritykset korjaavat hyödyt, veronmaksaja maksaa haitat”

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025