Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Kaivosala

Kaivosmineraaliveron korotus etenemässä – Vähämäki ja Savio: Veronkorotukset vaativat harkintaa

Ympäristövaliokunnan perussuomalaiset ovat huolissaan kaivosteollisuuden investointien houkuttelevuudesta uuden kaivoslain myötä. Hallituksen esityksessä kaivosalaa koskevaan sääntelyyn esitetään useita muutoksia, jotka sisältävät esimerkiksi varausaluetta koskevia alueellisia rajoituksia ja ajallista rajaamista.

&#8211; Esitetyt muutokset voivat näkyä pitkällä aikajänteellä kaivostoiminnassa sellaisten malminetsintähankkeiden vähentymisenä, jotka kehittyvät kaivoshankkeiksi ja lopulta kaivoksiksi. Mikäli suomalaiset hankkeet eivät näyttäydy kiinnostavina, sijoitetaan rahat tällöin kaivostoimintaan jossakin muualla, ja tällöin globaalit ympäristövahingot saattavat olla jopa suurempia, kansanedustajat Petri Huru, Mauri Peltokangas ja Sheikki Laakso sanovat.
Hyviäkin uudistuksia löytyy
Esityksessä on myös positiivisia uudistuksia. Hyvänä uudistuksena perussuomalaiset pitivät paikallisen hyväksyttävyyden vaikuttamismahdollisuuksien parantumista ja että muut elinkeinot otetaan jatkossa lupaharkinnassa paremmin huomioon. Myös varausmaksua perussuomalaiset pitivät järkevänä uudistuksena.
&#8211; Varausmaksun tavoitteena on luoda varauksen tekijälle taloudellinen kannustin varausalueen järkevään ja tarkoituksenmukaiseen rajaamiseen. Tämä on järkevä uudistus. Huolemme koskee erityisesti lupaprosesseja, joiden pitäisi olla sujuvia ja joiden kokonaiskesto ei saa olla kohtuuttoman pitkä, mutta jotka huomioivat kuitenkin myös luontoarvot riittävästi, kansanedustajat toteavat.
Perussuomalaiset jättivät ympäristövaliokunnan lausuntoon eriävän mielipiteen asiasta.
&nbsp;

Kaivoslain sääntelymuutokset liian rajuja – perussuomalaiset huolissaan alan houkuttelevuudesta

Talousvaliokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen kiittelee hallituksen budjettiriihessä tekemiä työllisuuspäätöksiä.

&#8211; Edellisen hallituksen demarivaltiovarainministeri kevensi käytännössä suurten yritysten verotusta unohtaen pienet yritykset ja elinkeinon harjoittajat. Juuri näissä pienissä yrityksissä on kuitenkin yksityisen puolen työpaikoista 90 %. Nykyinen hallitus korjasi tämän asian budjettiriihessä ja pienyrityksiä kannustetaan työllistämään saman suuruisella verohelpotuksella, joka aiemmin annettiin osakeyhtiöille. 5%:n yrittäjävähennys oli perussuomalaisten tavoitteena. Mottomme työ, yrittäminen ja välittäminen saa näiltäkin osin katetta, talousvaliokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen toteaa.
&#8211; Maksuperusteinen ALV on oikeudenmukaisuusasia. On käsittämätöntä, että yrittäjä on joutunut maksamaan ja näin rahoittamaan arvonlisäveron laskusta, josta hän ei vielä ole edes saanut rahoja. Tämä on johtanut monesti käyttöpääoman puutteeseen ja usein myös tarpeettomien korkojen maksuun. ALV:n muuttaminen maksuperusteiseksi ilahduttaa minua henkilökohtaisesti, koska olin vaaleissa luvannut tehdä muutoksen eteen töitä, Kaj Turunen iloitsee.
Teollisuudelle päästökauppakompensaatiota yli 40 miljoonalla
Hallitus on päättänyt kompensoida päästökaupasta Suomen raskaalle teollisuudelle aiheutuvia epäsuoria kustannuksia. Kompensaation arvo on 43 miljoonaa euroa.
&#8211; Päästövähennyksistä Euroopan sisäisessä taakanjaossa on muodostumassa hyvin epäoikeudenmukainen ja Suomen teollisuudelle kallis. Lisäksi meidän kilpailijamaat kompensoivat omalle teollisuudelleen päästökaupan epäsuoria kustannuksia. On erinomainen päätös hallitukselta reagoida tähän ja korvata suomalaiselle teollisuudelle päästökaupan aiheuttamia menetyksiä, kiittelee talousvaliokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen (ps).
&#8211; Vaadittiin perussuomalaiset hallitukseen, että päästökaupan aiheuttamiin ongelmiin vihdoin reagoidaan, kommentoi Turunen.
Kaivosalalle merkittävä veronalennus
Kaivokset saavat yhteensä 21 miljoonan euron arvoisen sähköveronalennuksen, kun kaivostoiminta palautetaan alemman sähköveron piiriin.
&#8211; Edellinen hallitus nosti kaivosten sähköveroa. Se oli aivan järjetön päätös, pohtii Turunen.
&#8211; Me vastustimme korotusta tuolloin. Suomi on perinteikäs kaivosmaa, jolla on poikkeukselliset malmivarannot. Ihmettelen, että edellinen hallitus päätti toimillaan tieten tahtoen heikentää alan menestysmahdollisuuksia. Meidän on päinvastoin kaikin tavoin tuettava työpaikkojen säilymistä Suomessa.
&#8211; Saamme taas kaksi hallitusneuvotteluissa asettamaamme tavoitetta läpi: päästökaupan epäsuoria kustannuksia korvataan sähköintensiivisille aloille ja kaivosteollisuuden sähkövero laskee. Hyvä päivä.

Kaj Turunen: Yrittäjävähennys ja maksuperusteinen ALV ovat merkittäviä parannuksia – ”Hyvä päivä”

Talvivaaran nikkelikai­voksen maaperää katsellessa tulee mieleen karu kuumai­sema. Lokakuun alkupäivinä Sotkamossa sijaitsevalla avo­louhoksella näyttää hiljaisel­ta, sillä vain muutama huolto­auto liikkuu alueen sorateillä. Malmikivien kuljetukseen tarkoitetut jättimäiset kuor­ma-autot seisovat rivissä tyh­jän panttina, sillä uuden mal­min louhinta ja murskaus on ollut seisokissa. Kuljetta­jat odottavat parempaa aikaa, jolloin he pääsisivät jälleen tarttumaan täydellä teholla työkoneidensa rattiin.
Maailman kymmenen suu­rimman nikkelikaivoksen joukkoon kuuluvalla Talvi­vaaralla on töissä 460 ja lo­mautettuna noin 30 henkilöä. Urakoitsijoiden palvelukses­sa on 50-80 työntekijää. Kai­vosyhtiön mukaan sen koko­naistyöllisyysvaikutus on yli 1 800 henkilöä.
<h4>Kriisistä toiseen</h4>
Konkurssin partaalla hei­luva Talvivaara on kulke­nut kriisistä toiseen. Listalle mahtuvat laajat ympäristö­ongelmat, talousvaikeudet ja tulossa olevat oikeustoimet, joissa neljää yhtiön johto­henkilöä syytetään törkeästä ympäristön turmelemises­ta. Kaikkien näiden ongelmi­en ympärillä on ollut valtava mediamylläkkä.
Talvivaaran työntekijöiden ammattiosaston puheenjoh­taja ja työsuojeluvaltuutet­tu Tero Pulkkinen kertoo, että työntekijät ovat kestä­neet vastoinkäymiset yllättä­vän hyvin.
&#8211; Huoli työpaikoista on tie­tenkin suuri ja ihmiset kyse­levät paljon, mitä on tapah­tumassa. Yllättävän pienillä näkyvillä vaurioilla on kui­tenkin selvitty, sillä työnteki­jöiden sairauspoissaolot tai muu avuntarve ei ole lisään­tynyt, Pulkkinen sanoo.
Talvivaaran työntekijöiden pääluottamusmies Jukka Ve­tolan (kuvassa) mukaan selvitysmie­hen syyskuun lopussa esittä­mät saneerausehdotukset oli askel oikeaan suuntaan, mut­ta isot rahoituskuviot on vie­lä auki.
&#8211; Talvivaaran saneeraushäs­säkkä on kestänyt reilun vuo­den. Osa työntekijöistä ottaa epävarmuuden raskaasti, sillä monella on uudet omakotita­lot ja lainat hoidettavana, Ve­tola kertoo.
<h4>Henkinen kantti koetuksella</h4>
Talvivaaran kaivokseen liit­tyvissä keskusteluissa pun­nitaan kovin sanoin ovatko työllisyyshyödyt vai ympäris­töhaitat suuremmat. Kaivos­työläiset eivät halunneet an­taa asiasta haastattelua, sillä Vetolan mukaan monet ovat saaneet tarpeekseen media­mylläkästä ja sen varjopuo­lista.
&#8211; Harva Talvivaaran työn­tekijän lapsi kehuu vanhem­piensa työpaikkaa koulussa. Ikävintä on ollut koulukiu­saaminen vanhempien työ­paikan takia tai kun opetta­ja on arvostellut Talvivaaraa työntekijöiden lasten kuul­len koko luokan edessä, Veto­la harmittelee.
Sosiaalisessa mediassa käy­dään kaivoksesta ja sen vai­kutuksista jopa veristä kes­kustelua. Vetola ei itse lue niitä, mutta kertoo osan työn­tekijöistä olevan keskusteluista kuohuksissaan. Myös työsuojeluvaltuutettu Pulk­kinen tietää, että mielipiteet ovat jakautuneet kahtia.
&#8211; Osa kannustaa toivoen hy­vää jatkoa ja osa laittaisi la­pun luukulle. Ilmapiiri on kuitenkin muuttunut myön­teisempään suuntaan, mutta kipsisakka-allasvuotojen ai­kana ei tohtinut mennä kaup­paan Talvivaaran lippalak­ki päässä.
Pulkkinen painottaa, että kukaan työntekijöistä ei ha­lua pilata luontoa.
&#8211; Teollisuus jättää aina jäl­kensä, jotka ovat korjattavis­sa. Virheistä on otettu oppia ja esimerkiksi vesiturvalli­suutta on parannettu, Pulkki­nen sanoo.
<h4>Työntekijät uskovat nousuun</h4>
Nikkelikaivoksella on iso merkitys Kainuun aluetalou­delle ja työllisyydelle. Yhti­ön mukaan yli 80 prosent­tia noin 500 työntekijästä on kainuulaisia ja yksistään sotkamolaisten palkkakertymä on noin kuusi miljoonaa eu­roa.
&#8211; Meillä ei ole vaihtoehto­ja, koska täällä ei ole mui­ta teollisia työpaikkoja tar­jolla. Maailmanmarkkinat vaikuttavat toimintaan, mut­ta uskon kaivoksen kannatta­vuuteen. Kaivos toimii siel­lä, missä on raaka-ainetta, eli ainakaan nämä työpaikat ei­vät siirry muualle, Pulkkinen toteaa.
Nikkeli on kaivoksen pää­tuote ja elinehto, sillä siitä tu­lee rahaa. Kaivoksen metal­litehtaan käyttöaste on ollut tänä vuonna 93 prosenttia ja nikkeliä on saatu tehtyä hyvä määrä.
&#8211; Täällä on isot malmiva­rannot kymmeniksi vuosik­si, ammattitaitoinen henki­löstö ja paras tekniikka, eli kaivos on iskukunnossa. Nyt vain bioliuotuskasa ja me­tallitehdas ovat toiminnassa, mutta väellä on kova tekemi­sen halu. Pitää saada vain ra­hoitus kuntoon, niin saadaan tulosta aikaan ja ihmisille lei­pää pöytään, Vetola sanoo. 
Lähikuukaudet näyttävät, millainen tie Talvivaaralla on edessään. Puhetta kaivosyh­tiöstä varmaan riittää julki­suudessa ja kulissien takana.
&#8211; Kaivoksesta on tullut po­liittinen pelinappula, jol­la kalastellaan ääniä olemal­la sitä vastaan tai tarvittaessa sen puolella. Eduskuntavaalit on ensi keväänä ja saa nähdä, mitä mieltä poliitikot silloin ovat Talvivaarasta, ­­Pulkkinen odottaa.
Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 13/2014 -lehdessä.
MIKA RINNE
<table width="100%">
<tbody>
<tr>
<td style="padding: 15px; background: #def1fd;">
<h4>Lindström: Sympatiat ovat Talvivaaran työntekijöiden puolella</h4>
&#8211; Minulla on kokemusta löysässä hirressä roikkumisesta, kun olin töissä lakkautetulla UPM:n Voikkaan paperitehtaalla, sanoo perussuomalaisten Jari Lindström.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Jari Lindström on tyytyväinen, että Talvivaaran kaivostoiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi tehdään kaikki mahdollinen.
&#8211; Kaikki pyrkimykset Talvivaaran jatkuvuuden turvaamiseksi ovat hyviä asioita. Kaivos sijaitsee alueella, jossa työttömyys räjähtää käsiin mikäli kaivos ajautuisi konkurssiin, Lindström tietää.
Liiketoiminta terveelle pohjalle
Kaivosyhtiö Talvivaaralla on velkaa toista miljardia euroa.
Talvivaaran tilannetta kartoittaneen selvitysmiehen mukaan kaivostoiminta Sotkamossa voidaan saada vielä kannattavaksi, mutta se vaatii velkojen rajua leikkausta ja uutta rahoitusta 100-200 miljoonaa euroa.
Selvitysmies ehdottaa myös, että Talvivaara Sotkamon liiketoiminta myydään uudelle yhtiölle. Saneerausohjelma kestäisi kahdeksan vuotta, mutta toteutuminen riippuu siitä, hyväksyvätkö velkojat sen ja löytyykö kaivokselle lisää rahaa. Rahoituksen pitää olla selvillä 1. joulukuuta, muuten uhkana on konkurssi.
Elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren (kok.) mukaan valtio on valmis rahoittamaan Talvivaaraa, jos yhtiö saa samaan tapaan vakaan ja uskottavan yhteistyökumppanin kuin Turun telakka, josta saksalaisyhtiö osti 70 prosenttia ja valtio lähti mukaan 30 prosentilla.
&#8211; Vapaavuoren ajatus on hyvä asia ja se on myös aluepolitiikkaa. Täytyy kuitenkin pitää mielessä, että veronmaksajien rahoja ei voi loputtomasti syytää sinne, vaan tuen kohde pitää olla terveellä pohjalla, Lindström muistuttaa.
Ympäristöasiat saatava kuntoon
Useista kaivosmiehistä tuntuu, että poliitikot eivät uskalla puolustaa Talvivaaraa. Lindströmillä on toisenlaiset ajatukset.
&#8211; Uskon, että kukaan ei ole sinänsä Talvivaaraa vastaan, vaan ympäristöasiat halutaan saada kuntoon. Se on myös työntekijöiden ja yhtiön etu. Lindströmin sympatiat ovat epävarmuuden keskellä olevien kaivostyöläisten puolella.
&#8211; Minulla on kokemusta löysässä hirressä roikkumisesta kun olin töissä lakkautetulla UPM:n Voikkaan paperitehtaalla, joten toivon työntekijöille tsemppiä ja jaksamista.</td>
</tr>
</tbody>
</table>

Talvivaaran työntekijät myrskyn silmässä

Ylisuurilla metsien suojelualueilla on jo nyt vaikeutettu järkevän metsätalouden hoitamista Lapissa. Koko metsäklusteri kamppailee olemassaolostaan. Kannattavan Kemijärven paperitehtaan sulkeminen oli koko suomalaisen savupiipputeollisuuden alasajon ensimmäisiä lähtölaukauksia. Mikäli EU:n säännöksiin vedoten ollaan ulkoistamassa Metsähallituksen metsänkorjuutyöt, merkitsee se taas lisää työttömiä ammattimetsureita. Ei meidän tarvitse noudattaa kaikkia älyttömiä EU:n säännöksiä.
<h4>Kannattaako sohia Nato-miekalla? </h4>
Suomen poliittinen eliitti on kaivanut 1930-luvun ulkopoliittiset teesit esiin ja alkanut sohia Nato-miekalla. Se on vaarallista peliä. Tämä herättää kansalaisissa pelkoja varsinkin Pohjois-Suomessa. Rajan tuntumassa, Alakurtissa on Venäjän yksi suurimmista lentotukikohdista.
Venäläiset turistit tuovat merkittävän kassavirran lappilaisille matkailualan yrittäjille. Kataisen-Urpilaisen hallitus on veropäätöksillään kurittanut jo kohtuuttomasti alaa. Mikäli nyt tyrehdytetään vielä venäläisten turistien virta Lappiin, on pohjoisen Suomen matkailun konkurssiaalto väistämättä edessä.
<h4>Kaivostoiminnan ja jalostuksen toimintaedellytykset kuntoon </h4>
Suomalainen kaivosbuumi ollaan hukuttamassa Talvivaaran jätevesiin. Yhden kaivoksen epäonnistunut ympäristönsuojelu ei oikeuta Kataisen-Urpilaisen hallitusta laatimaan uusia rangaistuspykäliä muille kaivoksille.
Kaivokset ovat merkittävä tulevaisuuden työllistäjä koko Suomessa. Kun vielä jatkojalostus varmistetaan Tornion tapaisten terästehtaiden kautta, jää kansantalouteemme käyttövaraa huomattavasti nykyistä enemmän. Maamme metallurgisen teollisuuden tulevaisuus vaatii koko EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan täyskäännöksen. EU:n ja Suomen on sanouduttava irti vientimme tyrehdyttävästä rikkidirektiivistä. Ympäristöperusteiset verot ja maksut on vähintään puolitettava.
Marko Kulpakko 
eurovaaliehdokas (ps.)

Kulpakko: Lappia ei saa tyhjentää

Kun nikkelinhinta kyntää al­haalla, kaivos syö rahaa samaan aikaan, kun se ponnistelee tuo­tannon lisäämiseksi niin, että se selviäisi myös nykyisillä hinnoil­la. Yhtiö pelaa aikaa. Muuten jää tuhansista työpaikoista muistok­si pelkkä saasteinen kuoppa.
Perussuomalaisten mielestä valtion apu voisi avata tien val­tion kaivosyhtiölle, jonka kaut­ta kansa saisi entistä suuremman osan kaivosalan tuotosta.
Lokakuun lopussa levisi tie­to työ- ja elinkeinoministeriön suunnittelemasta pelastuspake­tista. Perussuomalaisten kansan­edustaja Reijo Tossavainen ei siltä paljoa odottanut, niin nih­keästi oli elinkeinoministeri Jan Vapaavuori suhtautunut yhteis­kunnan osallistumiseen talous­elämän kriiseihin.
&#8211; En odota paljoa. Ehkä sellai­nen ratkaisu saadaan, että pa­himmasta päästään yli. Turha odottaa kauaskantoisia ratkaisu­ja. Mutta pahimmankin kriisin keskellä pitäisi kuitenkin katsoa kauemmas: kuinka Talvivaara ja kaivosteollisuus voisivat nousta Suomen kansantalouden tukija­loiksi, Tossavainen vetoaa.
<h4>Malmivarat ovat luontainen vahvuus</h4>
Tossavaisen mielestä Suomen pitää miettiä, mitkä ovat mei­dän luontaisia vahvuuksiamme. Kuinka kauan ne kestävät? Noki­an raunioilla huomaamme, että Suomen malmivarat ovat suuret &#8211; eikä kaivosta voi viedä Kiinaan.
&#8211; Kanadalaisen tutkimusyhti­ön mukaan Suomen malmivarat ovat Venäjän ja Kanadan jälkeen kolmanneksi suurimmat. Paljon on jo kaivosalalla tehty, mutta va­litettavasti useimmat hankkeet ovat ulkomaisessa omistukses­sa. Kansainväliset omistajat ha­kevat mahdollisimman nopeita hyötyjä Suomea huomioimatta, Tossavainen tuumii.
Valtion osallistumisesta saa­tiin hyviä kokemuksia, kun Outo­kumpu Oy nosti Suomen kaivos­teollisuuden nopeasti jaloilleen.
&#8211; Käsittämätöntä onkin, kuinka valtio tulkitsi, ettei kaivosalalla ole Suomessa tulevaisuutta ja ala ajettiin alas &#8211; kun todellisuus on päinvastainen, Tossavainen ih­mettelee.
<h4>Valtio paikkaamaan yksityistä pääomaa</h4>
Elektroniikkatehtaan voi siir­tää Kiinaan, mutta kaivosta ei. Se on hyvä voimavara ja tukijalka, joka tuo työtä etenkin Pohjois- ja Itä-Suomeen.
&#8211; Kun Suomessa ei ole vahvoja yksityisiä toimijoita, valtion pi­täisi lähteä tehokkaasti liikkeel­le. Yksi keino olisi siirtää Tal­vivaara vähintään kolmasosan osuudella valtiolle, mieluummin puolet. Ja loput pörssisijoittajil­le. Määräysvalta siirtyisi silloin Suomen valtiolle. Ensimmäinen tehtävä olisi nostaa Talvivaara kuiville, Tossavainen toteaa.
&#8211; Yhtiön nimi voisi olla sen jäl­keen Suomen Kaivos Oy. Yhtiö voisi hyödyttää Suomen malmi­varoja laajemminkin myös jalos­tuksen kautta.
Tähän rohkaisevat myös lupaa­vat tiedot: suljettu kierto toimii jo Talvivaarassa. Kestämättömät ympäristöongelmat saadaan siis hallintaan. Vanhoja vesivarasto­ja puhdistetaan vielä pari vuotta. Tossavaisen mielestä ympäristö­ongelmia on katsottiin kriisissä liian lyhyellä tähtäimellä huomi­oimatta ongelmien ratkaisumah­dollisuuksia.
<h4>Talvivaara kannattaa keskivertohinnalla</h4>
Talvivaara kärsii hinnan heik­koudesta. Keskivertohinnoilla Talvivaara olisi kannattava yh­tiö ja malmia riittää kauan, Tos­savainen toteaa.
Valtio on omistanut Talvivaa­ran kaivoksesta 17 prosenttia omistusyhtiö Solidiumin kautta. Talvivaaran rahantarpeeksi ar­veltiin lokakuun lopussa paria sataa miljoonaa euroa. 51 pro­sentin omistus maksaisi noin 500 miljoonaa. Yhtenä kei­nona väläytettiin suuria vel­kaleikkauksia. Vaihtoehto olisi yhtiön kaatuminen valtion sy­liin.
Nikkeli maksaa nyt runsaat 14 000 dollaria tonnilta. 2000-lu­vun alussa hinta matoi alempa­na, mutta nousi vuonna 2008 ny­kyiselle tasolle ja kysyntä kasvoi. Talvivaaran kaivosta ryhdyttiin rakentamaan kiireesti.
Outokumpu pyysi toimitusjohtaja Pekka Perältä euron hinnan Talvivaaran kaivosoikeudesta. Reiluna miehenä Perä maksoi kaksi euroa.
Nikkelin hinta nousi pariin otteeseen lähes 40 000 dollariin tonnilta vuosina 2009 ja 2010. Nousua ruokkivat Kiinan ja muiden kehittyvien maiden vahva kysyntä. Maailmantalouden taantuma on laskenut kysyntää ja samalla hintaa puoleen huippuvuosien tasosta.
<h4>Nikkelin hinta nousuun 2015?</h4>
Uusi ongelma on se, ettei Talvivaara ole yksin: huippuhinnat nostivat maailmalle muitakin suuria investointeja, joiden tuotanto viivyttää tai jopa estää hinnan nousua. Hinta voi lähteä nousuun vasta vuonna 2015 tai 2016, jos vielä silloinkaan.
Talvivaara ei kannata nykyisellä hinnalla tällä tuotannon tasolla. Yhtiön osakkeen arvo on seurannut nikkelin hintaa kuin hai uimaria. Pekka Perän mukaan nyt kamppaillaan tuotannon nostamiseksi niin suureksi, että nykyinenkin hinta riittäisi. Liuotusaltaissa muhivat kasat pitää saada käyttöön.
Kirjoitus on julkaistu <a href="https://stage.sudev.fi/lehtiarkisto/perussuomalainen-142013/">Perussuomalainen 14/2013</a> -lehdessä.

Talvivaaran kohtalonhetket käsillä

Lapin perussuomalaiset vaativat hallitukselta ja erityisesti Työ- ja Elinkeinoministeriöltä nopeita toimia kaivosten tuoton ohjaamiseksi Lappiin ja Suomeen. Nykyisellä käytännöllä kaivosten tuotto valuu veroparatiiseihin ja suursijoittajille. Lappiin jää ainoastaan kuonakasat ja muutaman tuhannen verotulot.
Levillä piirikokousta pitäneet perussuomalaiset huomauttavat että sateenkaarihallituksella on vastuu siitä, että Suomelle ohjautuu tuloja kaivoksista. Piirikokous katsoo, että TEM ja sen elinkeinoministeri Jan Vapaavuori lyövät laimin mahdollisuuden ottaa kaivosten tuotto kotimaan kuntien ja valtion hyödyksi.
&#8211; Joka kerta, kun TEM tekee sopimuksen kaivosoikeuksien myynnistä, se voi kirjata, että kaivoksen tuottamasta hyödystä tulee prosentteja Lappiin ja Suomeen, sanoo Lapin piirin puheenjohtaja Jukka Paakki.
Lapin perussuomalaiset pahoittelevat että kokoomuksen johtama hallitus on kontallaan suurten monikansallisten yhtiöiden edessä. Muualla maailmassa suurten kaivosyhtiöiden tulosta ohjautuu huomattavasti suurempi osa kansallisvaltiolle kuin Suomessa. Kataisen hallitus ajaa piirin mukaan veroparatiisiyhtiöiden etua ja unohtaa Suomen kansan.

Kaivosten tuotot valuvat Vapaavuoren takia pois Suomesta

Oikeuskansleri Jaakko Jonkan mukaan ympäristöministeri Ville Niinistön (vihr) ei voida osoittaa pyrkineen vaikuttamaan kannanotoillaan epäasiallisesti hallintotoimintaan Talvivaaran kaivosyhtiötä koskevilla lausunnoillaan syksyllä 2011 ja keväällä 2012.
&#8211; Tosin ministerin julkisuudessa esittämistään joistakin lausumista oli voinut muodostua kuva hallintotoimintaan puuttumisesta, Jonkka huomauttaa Kauppalehden mukaan.
Jonkka muistuttaa myös, että ministerin julkisista lausumista ei saisi välittyä sellaista kuvaa, että ministeri puuttuu hallintoasiassa toimivaltaiselle viranomaiselle kuuluvan asian käsittelyyn.
Hänen mukaansa kantelun sisältämässä aineistossa on joitakin ministerin lausumia, jotka saattavat asianomaisesta kuulijasta tai lukijasta riippuen herättää mielikuvan siitä, että niillä välillisesti koetetaan puuttua ELY-keskuksen toimintaan.

Kaivosala

Kaivosmineraaliveron korotus etenemässä – Vähämäki ja Savio: Veronkorotukset vaativat harkintaa

Kaivoslain sääntelymuutokset liian rajuja – perussuomalaiset huolissaan alan houkuttelevuudesta

Kaj Turunen: Yrittäjävähennys ja maksuperusteinen ALV ovat merkittäviä parannuksia – ”Hyvä päivä”

Talvivaaran työntekijät myrskyn silmässä

Kulpakko: Lappia ei saa tyhjentää

Talvivaaran kohtalonhetket käsillä

Kaivosten tuotot valuvat Vapaavuoren takia pois Suomesta

Kauppalehti: Oikeuskansleri vapautti Niinistön rimaa hipoen

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025