Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

kaksikielisyys

Perussuomalainen Nuoriso peräänkuuluttaa pakkoruotsista ja virkamiesruotsista luopumista

Perussuomalaiset julkaisi maanantaina uuden <a href="https://www.perussuomalaiset.fi/ajankohtaista/psn-suomalaisuusohjelma-2022-on-julkaistu/">Suomalaisuusohjelmansa</a>. Mäenpää pitää sinänsä melko ajattomiin aiheisiin ja jo pitkälti puolueen vakiintuneisiin kantoihin keskittyvää ohjelmaa tärkeänä uutena keskustelunavauksena politiikan kuumaan syksyyn erityisesti pakkoruotsikysymyksen noustessa sosiaalisessa mediassa pinnalle.

&#8211; Toimiessani ammatillisena erityisopettajana olen tuskaillut asian kanssa ja näen, että pakkoruotsi vaikeuttaa ja sekoittaa monien nuorten kieliopintoja. Keskittyminen englannin opetukseen antaisi monelle nuorelle paremmat mahdollisuudet omaksua englannin kieli, kun esimerkiksi autoalalla useimmat korjausoppaat ja ohjelmat ovat englanniksi, huomauttaa perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää.
Tärkeä avaus kielivapauden puolesta
Ohjelma jakaantuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa ”Suomalaisuuden uhkat ja puolustaminen” käsitellään puolueen verkkosivujen mukaan elämänmuotomme kulttuurisia uhkia ja niihin vastaamista yleisesti. Ohjelman toisessa osassa ”Suomen kieli yhdistää meitä kaikkia” käsitellään kansakuntamme kielellisiä uhkia ja haasteita sekä niiden käytännöllistä ratkaisua.
Mäenpää toivoo, että nyt julkaistu ohjelma avaa syväluotaavan keskustelun Suomen nykyisen kielipolitiikan eli lähinnä pakkoruotsin perusteiden onttoudesta. Hän on aiemminkin ottanut kantaa kielivapauden puolesta.
&#8211; Ruotsia ei tarvita suomenkielisissä kunnissa, joissa ruotsia äidinkielenään puhuvia on vähemmän kuin yksi kahdestasadasta. Kun ruotsi on siis faktisesti hyödytöntä, sen opiskelua on vaikea nähdä hyödyllisenä. Tästä syystä ruotsista saadaan usein välttäviä arvosanoja, mikä heikentää monien suomenkielisten mahdollisuuksia jatko-opintoihin. Kansa ei kaipaa pakkoruotsia, ei lehmänkaupoilla eikä ilman, huomautti Mäenpää jo vuonna 2019 <a href="https://www.uusisuomi.fi/uutiset/perussuomalaisilta-pakkoruotsitykitys-eduskunnassa-tuolileikkipuolue-rkp-kyykyttaa-nuorisoamme/fe2dc30d-40b2-36b1-a84b-983fc5afc9b9">eduskuntakeskustelussa</a>.
Ruotsia ei tarvita juurikaan arkielämässä
Ohjelmassa muistutetaan, että suomen kieli yhdistää kaikkia Suomessa asuvia.
&#8211; Suomen kieli on kansakuntamme erityispiirre, se on kansamme olemassaolon välttämätön ehto ja edellytys. Omaksumme kulttuurin kielemme kautta. Ilman omaa kieltä meitä ei olisi. Kieli on itsetuntomme ja yhteisöllisyytemme perusta. Kuulumme suomalaisiin kansana ja kansakuntana suomen kielen kautta, Mäenpää lainaa ohjelmaa.
&#8211; Väite ”Suomi on kaksikielinen maa” vaatii täsmennystä. Suomalaisethan voivat olla suomenkielisiä tai ruotsinkielisiä, mutta tosiasia on, että harva suomalainen tarvitsee ruotsia arkielämässään, hän jatkaa.
Pakkoruotsin puolesta ei ole esitetty järkeviä perusteita
Ruotsin kielen osaamistarve Suomessa, tai pikemminkin tarpeettomuus, asettuu oikeisiin mittasuhteisiin, kun tunneargumentaation sijaan tarkastellaan kielen yleisyyttä koko maassa. Vuoden 2021 tilastojen mukaan kansalliskielten puhujista (noin 5 088 000) on suomenkielisiä 94,3 % ja ruotsinkielisiä 5,7 %.
Lisäksi vieraskielisiä on noin 458 000 eli noin 8,3 %. Mäenpää muistuttaakin, että vuosienkaan veivaamisen jälkeen julkisessa keskustelussa ei ole saatu esitettyä kaikille suomalaisille pakollisen ruotsinkielen opiskelun puolesta kestäviä järkiperustetuita.
Pakkoruotsi purettava kaikilla asteilla
Koko maata koskevat kielivaatimukset ovatkin suomenkielisten kannalta epätarkoituksenmukaisia ja aiheuttavat ylimääräisiä haasteita työuralla etenemisessä. Vaatimukset eivät useinkaan ole palvelujen järjestämisen tai tehtävien hoidon kannalta välttämättömiä.
Erityisesti monille suomalaisnuorille perussuomalaisten linjaukset olisivat toteutuessaan suuri helpotus: ohjelma tarjoaa kieliopintoihin pakon sijaan enemmän vapautta.
&#8211; Ohjelma ei ole sanahelinää, vaan se esittää aitoja ja konkreettisia ratkaisuja kielivapauden puolesta.
&#8211; Annan muutaman esimerkin: lisätään kielivalintojen joustavuutta tekemällä ruotsista valinnainen kieli peruskoulussa, luovutaan ruotsin kieltä koskevista osaamisen vaatimuksista lukioissa, ammattikouluissa, korkeakouluissa ja yliopistoissa, poistetaan ruotsinkielisten ns. kielikiintiöt yliopistoista sekä luovutaan kielitaitolain mukaisesta vaatimuksesta ymmärtää tyydyttävästi ruotsia hyvinvointialueilla, joiden asukkaista selvä enemmistö on suomenkielisiä, luettelee Mäenpää.
Lisää toimenpiteitä ja tavoitteita ruotsin kielen opetuksen suhteen voi halutessaan lukea puolueen verkkosivuilta suoraan itse <a href="https://www.perussuomalaiset.fi/wp-content/uploads/2022/09/SuomalaisuusohjelmaIso.pdf">ohjelmasta</a>.
&nbsp;

Mäenpää perussuomalaisten Suomalaisuusohjelmasta: Tosiasiassa harva suomalainen tarvitsee ruotsia arkielämässään

Perussuomalaiset avasivat suomalaisuusohjelmassaan keskustelun pakkoruotsin järjettömyydestä. Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Leena Meri ei usko, että ruotsinkielen opiskelun pakollisuus edistäisi kenenkään kaksikielistä identiteettiä.

Vaikka peruskoulussa ja jatko-opinnoissa aina yliopistoon saakka opiskellaan pakolla ruotsin kieltä, niin tosiasia on, että suurella osalla nämä ponnistelut valuvat täysin hukkaan johtuen siitä, että kielitaitoa ei tarvitse. Lisäksi monille ylimääräinen ruotsin kielen opiskelu on tuskaisaa, kun kielitaito ei meinaa yrittämisestä huolimatta tarttua.
&#8211; Suomalaisuusohjelmassa puhumme vapaaehtoisuudesta ja oikeudesta valita, opiskeleeko ruotsia vai ei. Pakollisen ruotsin pänttäämisen sijasta ajan voisi käyttää esimerkiksi oman äidinkielen, englannin tai sellaisen vapaavalintaisen kielen opiskeluun, josta opiskelija on aidosti kiinnostunut, perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Leena Meri toteaa.
RKP:n puheenjohtaja älähti
RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson älähti perussuomalaisten järkevämmän kielipolitiikan vaatimuksesta. Henrikssonin twiittauksen mukaan ”maamme kaksikielisyys on osa identiteettiämme ja tärkeä osa pohjoismaisuuttamme”. Meren mielestä kaksikielisyys ei edellytä pakkoruotsia eikä nykymuodossaan vaadittava pakkoruotsi edistä kenenkään kaksikielistä identiteettiä.
&#8211; Edes ruotsinkielisten identiteetti ei ole pakkoruotsista riippuvainen. Mitä järkeä on siinä, että kaikki opiskelevat vähemmistökieltä, jota äidinkielenään puhuu noin viisi prosenttia suomalaisista? Kuulostaa itse asiassa kamalalta, että pakko ja pakottaminen olisivat osa suomalaista identiteettiä, Meri miettii.
&nbsp;

Leena Meri haluaa eroon pakkoruotsista: ”Kuulostaa kamalalta, että pakko ja pakottaminen olisivat osa suomalaista identiteettiä”

kaksikielisyys

Perussuomalainen Nuoriso peräänkuuluttaa pakkoruotsista ja virkamiesruotsista luopumista

Mäenpää perussuomalaisten Suomalaisuusohjelmasta: Tosiasiassa harva suomalainen tarvitsee ruotsia arkielämässään

Leena Meri haluaa eroon pakkoruotsista: ”Kuulostaa kamalalta, että pakko ja pakottaminen olisivat osa suomalaista identiteettiä”

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025