Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Kakuntekijät

Kuntavaaleihin on aikaa enää noin kaksi viikkoa. Perussuomalaiset lähtee vaaleihin hyvistä asemista, sillä perussuomalaiset on puolueista suosituin työväestössä reilusti yli 30 prosentin ja yrittäjissä lähes 30 prosentin kannatuksella. Uusimpien mielipidekyselyjen mukaan perussuomalaiset on tällä hetkellä Suomen suosituin puolue.
 
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho antaa tunnustusta ympäri Suomea kerätyille kuntavaalien ehdokaslistoille ja sanoo tuntevansa niistä ylpeyttä. Ehdokkaita on lähes 6 000.
&#8211; Listat vahvistavat sen, minkä tiedämme mielipidekyselyistä ja niiden taustamateriaaleista: me olemme työväen puolue sanan kirjaimellisessa merkityksessä. Olemme tavallisten, epätäydellisten, työtätekevien suomalaisten ihmisten puolue. Kakuntekijöiden puolue, kuten työmies Matti Putkosella on tapana sanoa. Niiden, jotka kannattelevat hyvinvointivaltiota työllään ja maksamillaan veroilla; jotka eivät vaadi kovin paljon eivätkä pidä kovin suurta meteliä itsestään; joita ei näe kovin usein lehtien kansissa ja joiden mielipidettä ei ole muodikasta kysyä; joiden roolina tässä yhteiskunnassa on maksaa, olla hiljaa ja kuunnella syytöksiä milloin mistäkin. Olemme palkansaajien ja pienten yrittäjien puolue, Halla-aho sanoo.
Demaritkin tietävät: Perussuomalaiset on suurin duunaripuolue
Poliittiset kilpailijat määrittelevät perussuomalaisia mielellään.
&#8211; Vasemmistoliitto ja demarit kutsuvat meitä oikeistoksi. Kokoomus kutsuu meitä vasemmistoksi. Osittain tämä on tietenkin kotiyleisölle suunnattua puhetta, jolla kyseiset puolueet pyrkivät estämään kannatuksen vuotamista perussuomalaisille. Demarit tietävät, että me olemme ylivoimaisesti suurin duunaripuolue. Kokoomus tietää, että me olemme menneet sen ohi pk-yrittäjien keskuudessa. Osittain kyse on kuitenkin aidosta hämmennyksestä, koska me katsomme asioita uudella tavalla, Halla-aho sanoo.
Hän jatkaa, että monipuoluejärjestelmässä päätökset ovat kuitenkin aina kompromisseja, puhutaan sitten kuntapolitiikasta tai eduskunnasta ja hallituksesta.
&#8211; Kyse on painotetuista kompromisseista. Ne puolueet saavat kompromisseissa enemmän, joilla on enemmän vipuvoimaa. Mitä suurempi puolue me olemme, sitä enemmän keskustelussa ja päätöksissä kuuluvat meidän äänemme ja meidän arvomme.
On tärkeää voittaa kuntavaalit
Halla-aho toteaa, että perussuomalaiset on eduskunnassa niin jo niin suuri puolue, että mielekästä hallitusta ilman perussuomalaisia alkaa olla vaikea rakentaa ilman meitä.
&#8211; Muut puolueet alkavat ymmärtää tämän, ja siksi ne pyrkivät varovasti raottamaan yhteistyön ovia meidän suuntaamme. Ne kuitenkin yhä toivovat syvällä sydämessään, että me menisimme odottamalla pois.
&#8211; Siksi on tärkeää, että voitamme kuntavaalit. Mitä enemmän voitamme, sitä nopeammin muut puolueet ymmärtävät, että odottaminen on turhaa; että kompromissien lusikka on otettava kauniiseen käteen; ja että jos ei ole valmis luopumaan mistään, saattaa menettää kaiken.
Halla-ahon linjapuhe puoluevaltuuston kokouksessa:
<iframe loading="lazy" title="Puoluevaltuuston linjapuhe - Halla-aho kannustaa työmarkkinaosapuolia rakentamaan luottamusta" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/2OQ8pviJfrI?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Tiedotustilaisuus:
<iframe loading="lazy" title="Puoluevaltuuston lehdistötilaisuus - Halla-aho vastaa median kysymyksiin" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/n4GGSNt1rio?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>

Kuntavaalien ehdokaslistat vahvistavat mielipidekyselyjen tulokset – Halla-aho: Perussuomalaiset on palkansaajien ja pienten yrittäjien puolue

Perussuomalaisten puheenjohtajiston kyselytunnilla puolueen 3. varapuheenjohtaja Juho Eerola vastasi kansalaisten lähettämiin kysymyksiin, jotka koskivat perustoimeentuloa ja eläkeläisiä.

Kyselytunnilla Juho Eerola ilmaisi huolensa erityisesti niiden kansalaisten jaksamisesta, joiden kaikki tulot hupenevat välttämättömiin elämisen kustannuksiin. Eerolaa haastatteli poliittinen suunnittelija Riikka Purra.
Miksi perussuomalaiset eivät ole ottaneet puheeksi Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitean moitetta Suomen perusturvan liian alhaisesta tasosta. Valtio on saanut jo useita huomautuksia, mutta mikään puolue ei ole puhunut tästä. Onko perussuomalaiset vain hyvin toimeentulevien puolue?
&#8211; Ei perussuomalaiset tietenkään ole vain hyvin toimeentulevien puolue. Olemme myös pienituloisten tai huonosti toimeentulevien puolue. Itse koen &#8211; kun oletan tietäväni millaiset ihmiset äänestävät perussuomalaisia &#8211; että me olemme hyvinvoinnin tekijöiden eli kakunleipojien puolue. Niiden, jotka mahdollistavat hyvinvoinnin.
<iframe loading="lazy" src="https://www.youtube.com/embed/RndYu5qVeUg" width="460" height="259" frameborder="0" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe>
&#8211; Itse olen kuitenkin eniten huolissani niistä, jotka nippa nappa pärjäävät omillaan. Heistä, joilla on työpaikka, mutta se ehkä ei ole hyvin palkattu. He pystyvät palkastaan maksamaan kaikki perheensä menot itse, mutta he eivät saa mitään tukia mistään. Tästä ryhmästä ja heidän jaksamisestaan olen itse eniten huolissani. Ryhmä on tällä hetkellä iso, mutta se pienenee koko ajan ja samalla heidän maksuosuutensa pienenee. Osa on joutunut eri syistä työelämän ulkopuolelle. Samalla rajojen yli on tullut vielä lisää niitä, jotka ovat työelämän ulkopuolella ja jotka ovat saamassa apua ja tukia.
Pienempi joukko maksaa kaikkien kulut
Eerola huomauttaa, kuinka usein puhutaan siitä, että täällä on paljon ihmisiä, jotka joutuvat elämään sosiaaliturvan varassa.
&#8211; Näin varmasti onkin, mutta siitä koko ajan kasvava määrä on muualta tulleita. Sitten samalla koko ajan pienempi määrä on niitä, jotka tuottavat verokertymän, josta kustannetaan kaikki. Olen siis eniten huolissani niistä ihmisistä, jotka päivittäin tekevät töitä kahdeksasta neljään, joskus pidempäänkin. Heidän elintasonsa ei kuitenkaan ole juuri yhtään sen parempi kuin niiden, jotka eivät kenties koskaan tee yhtään mitään.
&#8211; Tavallisella suomalaisella ei välttämättä ole varaa edes tulla pääkaupunkiseudulle töihin, koska asuminen on niin kallista. Mutta jos tilanne on se, että henkilö ei ole töissä ollenkaan, niin sitten yhteiskunta kustantaa elämisen ja asunnon. Pitäisi kuitenkin aina muistaa, että ne ihmiset jotka käyvät töissä ja maksavat paitsi omat menonsa, myös maksavat veroina näiden muiden kulut.
Mitä mieltä olet taitetusta indeksistä luopumisesta tai demarien eläkeläispopulismista? Entä ylipäätään kasvavan eläkeläisten joukon hyvinvoinnista?
&#8211; Eläkeläisten määrä on tosiaan kasvamassa vuosi vuodelta. Olennaista olisi huomata, että siellä on hyvinkin erilaisia eläkeläisiä. Nyt ne, jotka jäävät työeläkkeelle täyden työuran tehneenä, ovat minua noin parikymmentä vuotta vanhempia henkilöitä. Jos he ovat työskennelleet perusteollisuudessa, kuten monet ovat työskennelleet jo 1970-luvulta lähtien, niin heidän eläkekertymänsä on paljon parempi kuin esimerkiksi ”Laura lähihoitajan” palkka. Eli heillä ei ole mitään hätää, oli indeksi mikä tahansa.
&#8211; Sitten toinen ryhmä on esimerkiksi iäkkäät naiset, joiden koko elämä on mennyt lasten kasvattamisessa ja heillä työura on jäänyt melko olemattomaksi. Heidän tilanteensa on aivan kohtuuton. Tämä on sellainen porukka, joka joutuu oikeasti pohtimaan sitä, että ostavatko he lääkkeitä vai ostavatko ruokaa.
&#8211; Kysymys on siitä, että nyt, kun lähdetään parantamaan eläkeläisten tilannetta, meidän täytyy tarkasti katsoa, kenen tilannetta oikeastaan parannetaan. Indeksin korjaaminen on siis perusteltu vaatimus. Sitä ei kuitenkaan tule kohdistaa koko eläkeläiskaartille vaan kohdennetusti niille, joita se palvelisi ikään kuin eniten arjessa selviämisestä. Tämä on minun linjani: ei tasan kaikille eläkeläisille vaan niille, jotka ovat suurimmassa hädässä.
&#8211; Toki on olemassa myös itseni ikäisiä eläkeläisiä, jotka eivät ole tehneet päivääkään töitä. Jotenkin siksi tuntuisi väärältä sellainen, että eläkkeitä nostettaisiin kaikille niin, että parannus tulisi myös sellaiselle henkilölle, joka on elämässään lähinnä ”sluibaillut” &#8211; ja ehkä osin itse aiheuttanut sen, ettei nelikymppisenä ole enää työkykyinen. Hänellekö pitäisi maksaa saman suuruinen eläke kuin sellaiselle, joka on koko ikänsä raatanut töissä? Pitää siis olla oikeudenmukainen.
Monet puolueet, erityisesti perussuomalaisten poliittiset vastustajat puhuvat mielellään oikeudenmukaisuudesta. Monesti heille oikeudenmukaisuus vain tarkoittaa sitä, että kaikille pitää antaa tasapuolisesti. Monesti jää huomaamatta, että oikeudenmukaisuuden toisessa päässä on epäoikeudenmukaisuus. Perussuomalaiset haluavat katsoa myös sitä.
&#8211; Näin juuri. Työnteon pitää olla kannattavaa myös niille, jotka ovat siirtyneet eläkkeelle. Eli niiden, jotka ovat tehneet työuraa, pitää pärjätä paremmin kuin niiden, jotka eivät ole tehneet töitä. Mutta tässä on edelleen muistettava ne iäkkäät naiset, jotka ovat olleet koko ikänsä kotiäiteinä. Heidän tilanteensa on kohtuuton ja haluaisin heille helpotusta.
&#8211; Kun puhutaan eläkeläisten tilanteen helpottamisesta, niin tässä yhteydessä usein nostetaan esille eläkerahastot, joissa on kymmeniä tai satoja miljardeja, että ne varat pitäisi ottaa käyttöön. Rahastot ovat kasvaneet pääasiassa lähimpien kymmenien vuosien aikana, eli suunnilleen silloin, kun meidän sukupolvemme on ollut työelämässä mukana.
&#8211; Rahastovaroista riittäisi varmasti rahaa eläkeläisille 2020- tai 2030-luvuilla, jos ne rahastot purettaisiin. Samalla on kuitenkin kysyttävä, että olisiko se oikeudenmukaista vaikka nykyisiä nelikymppisiä kohtaan. Kun he ovat eläkkeellä 2040-luvulla, niin mistä heidän eläkkeensä rahoitettaisiin? 2000- ja 2010-luvulla luvulla syntyneiden lasten vastuu ja kantokyky myöhempien eläkkeiden maksamisesta nousisi tällöin kohtuuttomaksi. On siis ajateltava myös tulevia sukupolvia. Tässä asiassa tarvitaan nyt sukupolvet ylittävää sisäistä solidaarisuutta.
Oletko onnellinen, ja mitä onnellisuus sinulle tarkoittaa?
&#8211; Olen erityisen onnellinen. Asiat ovat pääsääntöisesti hyvin, ja ne asiat jotka eivät ole hyvin, ovat erinomaisesti. Minulla on hyvä puoliso ja kolme lasta. Tällaiset asiat tekevät minut onnelliseksi.
Mitä kesäsuunnitelmiisi kuuluu, eli mitä aiot tehdä loppukesän aikana?
&#8211; Voi, kun vain ehtisin urheilla enemmän, kuin mitä olen tähän saakka ehtinyt. Minulla on hieman huono omatunto siitä, että liikunnan harrastaminen tuppaa joskus jäämään vähälle.
&#8211; Tarkoitus olisi myös kiertää koko Suomi ja hieman myös pohjoismaita oman porukan kesken. Toki myös rock-yhtyeeni Suuri tuntematon tekee kesän aikana muutamia keikkoja. Ehkä pääsemme myös nauhoittamaan uutta materiaalia bändin kanssa.
Artikkelia muokattu 27.6.2018 lasten lukumäärän osalta.

Eerola: Olemme hyvinvoinnin tekijöiden puolue

SDP:n toukokuussa valit­tu puheenjohtaja Antti Rin­ne julistautui puheenjohtaja­vaalin alla “äijäfeministiksi” Helsingin Sanomien haastat­telussa. Moni Rinnettä kan­nattanut demari varmaankin toivoi, että äijäfeministi pu­heenjohtajana toisi takaisin perussuomalaisten kannat­tajiksi siirtyneitä demareita &#8211; Urpilaisen linjoilla ollei­ta naiskannattajia menettä­mättä.
Rinne valittiin puheenjoh­tajaksi 9. toukokuuta. Sdp:n kannatus oli Taloustutkimuk­sella alkuvuoden haarukassa 15,5-15,8 prosenttia. Touko­kuun mittauksessa kannatus oli laskenut 15,0 prosenttiin, kesäkuussa 14,8 prosenttiin &#8211; heinäkuussa tuli historialli­nen pohjanoteeraus 13,8.
Lukujen valossa näyttää sil­tä, että äijäfeministi Rinne ei ainakaan alkuun onnis­tunut tuomaan duunari­miehiä takaisin demarien kannattajiksi, mutta sai kui­tenkin karkotettua osan nai­sista kokoomukseen. Elo­kuussa kannatus elpyi 15,8 prosenttiin, kun naisia palasi Sdp:n kannattajiksi.
<h4>Perussuomalaiset ja vihreät</h4>
Mutta miksi sukupuolel­la ylipäätään on väliä? En­nen vanhaan ihmiset äänesti­vät äidinkielensä, poliittisen ideologiansa ja ennen kaik­kea yhteiskuntaluokkansa mukaan. Vasemmisto kyseen­alaisti perinteiset sukupuo­liroolit 1960-luvulta alkaen, mutta tasa-arvokysymyk­sen kohdalla jakolinja meni “edistyksellisten” ja “taantu­muksellisten”, ei miesten ja naisten välillä.
Puoluekannatus ei yleisen käsityksen mukaan ollut vie­lä 1970-luvul­la kovin suku­puolittunutta. Sitä on tosin vaikea todis­taa, koska tut­kimuslaitok­silla ei ollut ennen van­haan tapana yhdistellä puo­lueiden kannatustietoihin taustamuuttujia, kuten suku­puoli tai ikä.
&#8211; Tarkkaa tietoa asiasta on vaikea löytää. Mutta ilman laajaa datan seurantaakin voi varsin turvallisesti sanoa, että kyllä politiikka ja puolueiden kannatus ovat sukupuolittu­neet. Eihän ennen ollut mi­tään perussuomalaisia eikä edes vihreitä, sanoo tutki­muspäällikkö, yhteiskuntatie­teiden tohtori Juho Rahko­nen Taloustutkimuksesta.
&#8211; Nehän ovat sukupuolit­tuneita puolueita, ja myös kristillisdemokraateissa on vihreiden tapaan kaksi kol­masosaa naisia. Muissa puo­lueissa miehet ja naiset ovat aika lailla tasoissa.
<h4>Tasa-arvo eriytti arvoja</h4>
Rahkosen mukaan vihreä liike oli aikanaan vastaisku yhteiskunnan koville, mas­kuliinisille ja materialistisil­le arvoille.
&#8211; Sukupolvi myöhem­min perussuomalaisis­ta tuli vastaiskun vastaisku, eli vastalause yhteiskunnan feminisoitumiselle ja masku­liinisten, materialististen ar­vojen heikkenemiselle. Siinä on jo todisteita politiikan su­kupuolittuneisuudesta.
Aiemminhan julkinen elämä oli Rahkosen mukaan voit­topuolisesti miesten aluetta. Naisten tulo politiikkaan vii­me vuosikymmenien aikana on muuttanut agendaa niin, että on yhä enemmän leimal­lisesti miesten aiheita ja nais­ten aiheita.
Jo puoli vuosisataa miesten ja naisten välistä tasa-arvoa ja sukupuoliroolien heiken­tämistä on pidetty Suomessa hyvinä arvoina. Tasa-arvos­ta huolimatta &#8211; vai ehkä juuri sen takia &#8211; miesten ja naisten arvot ovat eriytyneet. Erot heijastuvat paitsi politiik­kaan, myös ihmissuhteisiin.
<h4>Miehet asiakeskeisempiä</h4>
Miehet ovat arvoiltaan ylei­sesti ottaen materialisti­sempia ja perinteikkäämpiä kuin naiset, Rahkonen ker­too. Mies asuu maalla ja puu­hailee autotallissaan, nainen asuu kaupungissa ja shop­pailee sekä jakaa asioita somessa.
&#8211; Tämä aiheut­taa epäsuhdan ja vaikeuttaa ih­misten pariutumis­ta Suomessa, Rahkonen huo­mauttaa.
Taloustutkimuksen Value­graphics-arvotutkimuksen mukaan miesten suurin ar­voluokka on asiakeskeiset. Naisten suurin arvoluokka on puolestaan elämykselliset.
&#8211; Sukupuolia erottavat eni­ten toisistaan sellaiset ky­symykset, jotka asettuvat materialismi-humanismi-ulottuvuudelle, Rahkonen sa­noo.
&#8211; Vielä nykyäänkin mies tuppaa olemaan enemmän se, joka kyselee kulujen perään ja miettii, kuka tämän lys­tin maksaa. Naisilla puoles­taan korostuu enemmän kuin miehillä sosiaalisen oikeu­denmukaisuuden ja tasa-ar­voisuuden vaatimus sekä uni­versalismi.
<h4>Naiset  suvaitsevampia</h4>
Miesten ja naisten poliittis­ten mielipiteiden eroista on lukuisia esimerkkejä Talous­tutkimuksen kyselyissä.
Avioliittolain avaamista sa­maa sukupuolta oleville kan­nattaa naisista 68 ja miehis­tä 62 prosenttia. Homo- ja lesboparien adoptio-oikeut­ta kannattaa naisista 63 pro­senttia, miehistä vain niukka enemmistö eli 51 prosenttia.
Perintöveron poistoa kan­nattaa miehistä 40, naisis­ta 28 prosenttia. Naisista 78 prosenttia katsoo, että halli­tuksen on otettava ilmasto­tieteen vaatimukset parem­min huomioon ja toimittava nykyistä voimakkaammin il­mastonmuutoksen torjumi­seksi; miehistä tätä mieltä on 55 prosenttia.
Tämän vuoden maaliskuus­sa naisista kannatti Natoon liittymistä 18, miehistä 26 prosenttia.
Ydinvoimakysymyksessä sukupuolierot ovat erityisen suuret. Helmikuussa 2010 ydinvoiman lisärakentamista rakenteilla olevan viidennen reaktorin jälkeen kannatti miehistä enemmistö, 51 pro­senttia, naisista vain 31 pro­senttia.
Eroja on myös suhtautumi­sessa lasten ruumiilliseen ku­rittamiseen. Naisista 67 pro­senttia ei hyväksy lasten ruumiillista kurittamista mis­sään tilanteessa, kun miehistä ehdottoman nollatoleranssin kannalla on 45 prosenttia.
<h4>Kakuntekijää  kiinnostaa maksaja</h4>
Maahanmuuttopolitiikassa erot eivät ole ihan niin suu­ria kuin monen mielikuvis­sa. Miehistä 55 prosenttia piti Suomen maahanmuuttopo­litiikkaa hieman tai aivan lii­an löyhänä, naisista 47 pro­senttia.
Politiikan sukupuolittunei­suus ei Rahkosen mukaan enää juurikaan tarkoita sitä, että naiset olisivat vaatimas­sa itselleen muodollisia oi­keuksia &#8211; nehän ovat jo lähes kokonaan toteutuneet &#8211; vaan lähinnä sitä, että politiikan areenalla on naisille ominai­sia moderneja, humanistisia teemoja entistä enemmän.
&#8211; Miehet, etenkin perussuo­malaiset, puolestaan pitävät vielä kakuntekijän näkökul­maa esillä ja kysyvät aina sen oikeutetun kysymyksen: kuka maksaa?
Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 13/2014 -lehdessä.

Kun politiikka sukupuolittui

Ilkka Matinpalon (ps.) mukaan Suomessa on rakennettu keinotekoinen vastakkainasettelu työntekijöiden ja työnantajien välille:
&#8211; Täällä kinastellaan siitä, onko palkankorotus suuruudeltaan yksi vai kaksi prosenttia. Suomessa keskustelu kumpuaa edelleen samoista lähtökohdista kuin silloin kun proletariaattia riistettiin pienillä palkoilla, pitkillä työajoilla ja huonoilla olosuhteilla. Tänä päivänä Saksassa yrityksissä, joissa palkoista on vapaa oikeus sopia, asennetaso on tyystin erilainen. Työntekijät ja työnantajat ovat Saksassa samalla puolella pöytää. Tämä on hyvin olennainen ero suomalaiseen korporativismiin verrattuna.
Suomessa pidetään Matinpalon mukaan yllä teatteria, että työntekijöiden ja työnantajien intressit olisivat muka jotenkin ristikkäiset. Saksassa monilla aloilla tänä päivänä suorastaan kilpaillaan työntekijöistä, Matinpalo summaa.
&#8211; Saksassa yritysjohtaja, joka ei pidä huolta työntekijöittensä kilpailukykyisestä palkkauksesta on pian entinen yritysjohtaja. Jos vastakkainasettelua halutaan nähdä tällaisessa yhteiskunnassa, jossa palkoista on vapaus sopia, se käydään yhteiskunnan kakuntekijöiden ja kakunjakajien välillä.
Perussuomalaisten riveistä europarlamenttipaikkaa tavoitteleva Ilkka Matinpalo heittääkin ilmaan kysymyksen: ”Kuinka vakavaksi Suomessa tilanteen on mentävä ennen kuin tabuja tältä osin ryhdytään purkamaan?”
Matinpalo kommentoi Saksan mallia viime viikolla järjestetyssä Heikki Koskenkylän kirjoittaman kirjan <a href="https://stage.sudev.fi/heikki-koskenkylan-kirjauutuus-suomessa-saa-olla-mita-mielta-tahansa-paitsi-eri-mielta/">julkistustilaisuudessa</a>. Suomen Pankin osastopäällikön tehtävästä eläkkeelle jäänyt Koskenkylä pyysi tilaisuudessa Ilkka Matinpaloa kertomaan, toimisiko Saksan malli Suomessa.
Saksa tunnusti tosiasiat &#8211; korkea työllisyysaste varmistaa tasaisen tulonjaon
Valt.tri Koskenkylä kertoi tilaisuudessa, että Suomen hyvinvoinnin ja tulonjaon tasaisuuden kannalta on parasta, että ihmiset ovat töissä vaikka pienellä palkalla. Vaikka kuinka paljon haluttaisiin, korkeammalle jalostusasteelle on mahdotonta päästä yhtäkkiä. Työllisyys on &#8221;pakko rakentaa alempaa&#8221;.
Koskenkylä hämmästelee, että jos jopa Saksa joutui nöyrtymään ja tunnustamaan tosiasiat, niin miten Suomi pystyisi selviämään ilman vastaavaa tosiasioiden tunnustamista.  Saksassa sosialistit toteuttivat kyseisen uudistuksen.
Koskenkylä toteaa, että Saksassa uudistuksen seurauksena vaihtotaseen ylijäämä on peräti 7 % BKT:sta. Koskenkylä heittää ilman kysymyksen onko kiinnitetty huomiota siihen, että Saksan ylijäämä oli vuosi sitten absoluuttisesti suurempi kuin Kiinan, Saksassa vaihtotaseen kumulatiivinen ylijäämä oli 250 miljardia dollaria kun se Kiinassa oli 180 miljardia dollaria.
&#8211; Jos tällainen Saksan kokoinen vahva talous joutui uudistamaan työmarkkinansa ja nöyrtymään taloudellisten realiteettien edessä ja purkamaan yleissitovuuden niin miten Suomessa voidaan kuvitella, että sama ei olisi edessä, Koskenkylä summaa.

Ilkka Matinpalon Saksan terveiset: työntekijät ja työnantajat samalle puolelle pöytää

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä päätti viime viikolla, että välikysymys on tarpeen, mikäli hallituksen rakennepaketti ei tyydytä. Päätös oli perusteltu. Nyt hallituksen kortit on katsottu. Bluffi on paljastunut. Mielestäni eduskuntaryhmän yksimielinen päätös on nyt syytä laittaa eteenpäin ja välikysymys käsitellä ja hallituksen luottamus mitata eduskunnassa ennen joulua.
Hallituksen rakenneuudistukset ovat kovin kepoiset. Kyseessä on ennen muuta leikkauslista, jonka maksajina ovat vanhukset, koululaiset ja hampaattomat.
Rakenneratkaisut loistavat poissaolollaan, samaten kasvun työkalut, joilla saadaan lisää kakuntekijöitä eli työtä ja talouskasvua. Vain työ ja yrittäminen takaavat palvelujen turvaamisen. Tämän tueksi tarvitaan enegiapolitiikan rakenneuudistus. Esimerkiksi turvetta ja puuta pitää suosia kivihiilen käytön sijasta.
Perussuomalaiset vaativat muutoksia EU-tukipaketteihin ja EU-politiikkaan ylipäätään sekä EU-budjetin karsintaa &#8211; Suomen nettomaksuosuus on yli 600 miljoonaa euroa vuodessa. Kannatamme kehitysavun suuntaamista nykyistä enemmän katastrofirahoituksen suuntaan, maahanmuuttopolitiikka on uudistettava. Toimeentulotuki ja omaishoidontuki on siirrettävä Kelan hoidettavaksi ja kuntien johtavien viranhaltijoiden viiden vuoden irtisanomissuoja on kuntaliitosten  yhteydessä purettava. Myös kielipolitiikka on suunnattava uudella tavalla.
Olemme valmiit neuvottelemaan yhteisestä tekstistä muun opposition &#8211; keskustan ja vasenryhmän kanssa. Mikäli yhteisymmärrystä ei synny, teemme välikysymyksen omana ryhmänä. Hallituksen linja pitää haastaa Eduskunnan suuressa salissa.

Soini: Perussuomalaiset haastavat hallituksen välikysymyksellä

SDP: n ministerikierrätys toi hallitukseen kaksi ydinvoimaa voimakkaasti vastustavaa naista, Susanna Huovisen ja Pia Viitasen. Perusteollisuuden asioiden hoitaminen vaikeutuu, sillä viherverojen (lue: sähkön ja muun energian hintojen) korottaminen jatkuu. Ministerivalinnoissa näkyy SDP:n arvomaailma. Ministerimies sai kenkää. Henkisesti kenkää on aikaisemmin saanut miesduunari, jota vasemmisto ei ole pystynyt puolustamaan. Aika on mennyt  EU-tukipakettien solmimiseen työllisyyspakettien sijasta.
Duunarimies ei kiinnosta vasemmistoa. Vasemmiston kannatuksen romahtaminen johtuu siitä, että kakun tekijöitä &#8211; duunareita ja pienyrittäjiä &#8211; ei puolusteta riittävästi. Suomi tarvitsee kannattavaa työtä, jota voidaan viedä tuotteina ja palveluina maailmalle.
Perussuomalaiset on Suomen suurin puolue miesten keskuudessa. Me emme vouhota tasa-arvolla, me toteutamme sitä. Pienituloinen mies elää Suomessa lyhyimmän elämän, nuorten miesten työttömyys ja syrjäytyminen on suurin sosiaalinen ongelmamme.  Me otamme miesasian esiin, naisia sortamatta.
Perussuomalainen linja on työ, yrittäminen ja välittäminen. Karusti, ilman korulauseita.

Kakuntekijät

Kuntavaalien ehdokaslistat vahvistavat mielipidekyselyjen tulokset – Halla-aho: Perussuomalaiset on palkansaajien ja pienten yrittäjien puolue

Eerola: Olemme hyvinvoinnin tekijöiden puolue

Kun politiikka sukupuolittui

Ilkka Matinpalon Saksan terveiset: työntekijät ja työnantajat samalle puolelle pöytää

Soini: Perussuomalaiset haastavat hallituksen välikysymyksellä

Soini: Miesduunari on saanut vasemmistolta ”henkisesti kenkää”

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025