Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

kalatalous

Euroopan parlamentin jäsen Pirkko Ruohonen-Lerner (PS/ECR) on jättänyt kirjallisen kysymyksen Euroopan komissiolle ensi vuoden kalastuskiintiöistä Itämerellä. Komission 28. elokuuta antama esitys asettaisi kalastuskiellon silakalle Suomen lähivesillä ja lohelle Ahvenanmaan sekä Merenkurkun alueilla.

Komission esityksen on kuvailtu haittaavan vakavasti Suomen merikalastusta ja vaikuttavan merkittävästi alan toimintaan ja elinkeinomahdollisuuksiin. Erityisesti suomalainen silakka on kaupallisesti keskeinen kalalaji. Myös lohi on tärkeä saalislaji rannikkokalastajille.
Vaikka asia ei tule Euroopan parlamentin päätettäväksi, pyrkii Pirkko Ruohonen-Lerner muuttamaan Suomelle haitallista esitystä kaikin olemassa olevin keinoin.
Esitys perustuu väärään tietoon
Ruohonen-Lerner viittaa kysymyksessään tietoihin, joiden mukaan komissio otti esityksessään huomattavasti tiukemman linjan kuin kansainvälisen merentutkimusneuvoston tutkijat, jotka esittivät silakan kalastukseen ensi vuodelle vain 20-40 prosentin kiintiöleikkauksia. Kalatalouden keskusliiton mukaan komission esitys perustuu väärään tietoon ja olettamuksiin.
– Millä perusteella komissio on päätynyt huomattavasti kovempaan linjaan kuin kansainvälisen merentutkimusneuvoston tutkijat, ja miten se vastaa esityksestä nousseeseen kritiikkiin? Ruohonen-Lerner perää komissiolta.
– Onko komissio valmis tarkastelemaan esitystään uudelleen ja kohtuullistamaan sitä?
Komission on esitettävä vastauksensa kysymyksiin kolmen viikon sisällä. Ensi vuoden kalastuskiintiöt päätetään EU:n ministerineuvostossa 23.–24. lokakuuta.
&nbsp;

Ruohonen-Lerneriltä kirjallinen kysymys kalastuskielloista – haittaisi vakavasti Suomen merikalastusta ja elinkeinomahdollisuuksia

Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa on tehnyt kirjallisen kysymyksen koskien kotimaisen kalatalouden edistämistä. Hän kysyy, miten hallitus aikoo vahvistaa kotimaisen kalatalouden toimintaedellytyksiä ja tulisiko kalataloutta koskevaa sääntelyä uudistaa nykyistä joustavammaksi.

&#8211; Kotimainen kala edustaa terveellistä lähiruokaa ja sen saatavuus on varmistettava luomalla hyvät toimintaedellytykset kalatalouden kotimaisille yrittäjille, kuten esimerkiksi kalastajille ja jalostamoille. Jatkuvasti suitsutetaan sitä, kuinka kalansyöntiä tulisi lisätä terveyssyistä, mutta kotimaisen kalan saatavuuden parantamiseksi ei ole paiskittu tarpeeksi hommia, sanoo Ritva &#8221;Kike&#8221; Elomaa.
&#8211; Ammattikalastajien määrä on laskenut tuntuvasti, ja kotimaisen kalan saatavuus on sen myötä heikentynyt. Enää alle 20 % kuluttajien ostamasta kalasta on kotimaista, vaikka kysyntää sille olisi huomattavasti enemmän, hän jatkaa.
Sinivalkoista kalataloutta tehostettava
Kalatalous on tärkeä osa Suomen luonnonvarataloutta, ja alan 1 750 yritystä työllistävät suuren joukon suomalaisia. Elomaan mukaan toimialalla on kuitenkin paljon enemmän potentiaalia.
&#8211; Kotimaisen kalan suuressa kysynnässä on jo tarpeeksi syytä tehostaa sinivalkoista kalataloutta. Sen lisäksi, että kuluttajat saavat laadukasta ja terveellistä kotimaista kalaa lautasilleen, syntyy työtä ja yrittäjyyttä, Elomaa arvioi.
Yrittäjien tukemiseksi ryhdyttävä toimiin nyt
Ukrainan sodan seuraukset ovat heijastuneet myös kotimaiseen kalatalouteen. Kalarehun ja kalanpoikasten vienti Venäjälle on loppunut, ja polttoaineiden hinnan raju nousu on nostanut alan toimijoiden kustannuksia tuntuvasti.
&#8211; Esimerkiksi vientiin kasvatettujen kalanpoikasten tilanne on noussut otsikoihin viime aikoina. Lupakäytäntöjen seurauksena kasvatetut kalanpoikaset uhkaavat päätyä tuhottaviksi. Tämä hullunkurinen tilanne on selvä viesti siitä, että alaa määritteleviin sääntöihin tarvitaan muutoksia ja joustavuutta, Elomaa vaatii.
&#8211; Koko toimialan kannattavuus on tällä hetkellä koetuksella nopeasti nousseiden kustannusten takia. On selvää, että nyt pitää ryhtyä toimiin yrittäjien tukemiseksi esimerkiksi sääntöviidakkoa raivaamalla tai verotuksellisin keinoin. Myös suoraa taloudellista tukea tulee harkita tarpeen mukaan, hän pohtii.
Kotimainen kalatalous osana huoltovarmuutta
Elomaa nostaa esille kotimaisen kalatalouden aseman osana huoltovarmuuden kokonaisuutta.
&#8211; Ukrainan sodan seurauksena on käyty laajaa keskustelua huoltovarmuudesta, jonka keskeinen osa-alue on ruoantuotanto ja sen omavaraisuusaste. Kotimaisen kalatalouden edistäminen palvelisi näin ollen myös huoltovarmuutta, Elomaa päättää.
&nbsp;

Kotimainen kalatalous kaipaa arvostusta – Elomaa: ”Koko toimialan kannattavuus on tällä hetkellä koetuksella”

Kaisa Juuso on tänään jättänyt kirjallisen kysymyksen valtion omistajaohjauksesta vastaavalle ministerille.

&#8211; Kemijoki Oy:n viimeaikainen toiminta osoittaa yhteiskuntavastuun puutetta. Nykyisessä hallitusohjelmassa todetaan, että jokaisen valtionyhtiön perusarvona on oltava yhteiskuntavastuu. Valtionyhtiön tulee ottaa päätöksenteossaan taloudellisten tekijöiden lisäksi huomioon myös toiminnan sosiaaliset ja ympäristölliset vaikutukset. Sama asia on kirjattu myös hallituksen viime keväänä hyväksymään omistajaohjauspoliittiseen periaatepäätökseen, Kaisa Juuso huomauttaa.
&#8211; Hallitusohjelmassa todetaan myös, että kansallisen kalatiestrategian pohjalta jatketaan luontaisen kierron palauttamista rakennettuihin vesistöihin. Puretaan vaellusesteitä ja kunnostetaan kalojen lisääntymisalueita ja toteutetaan ohitusratkaisuja. Lisäksi hallitusohjelman mukaan toteutetaan vaelluskalahankkeita laajalla yhteistyöllä ja kalatalousvelvoitteita päivitetään viranomaistyönä.
Valtionyhtiöllä erikoinen asenne
Valtionyhtiö Kemijoki Oy on ryhtynyt vastustamaan hallitusohjelmassa kirjattuja tavoitteita. Valtion omistusosuus Kemijoki Oy:stä on yli 50 prosenttia. Yhtiö esittää aluehallintovirastolle 10.8. jättämässään muistutuksessa Lapin ELY-keskuksen tekemän kalatalousvelvoitteiden muutoshakemuksen hylkäämistä.
&#8211; Kalatalousvelvoitteiden muutoshakemus toteuttaisi hallitusohjelmaan kirjattua kalojen luonnonkierron palauttamista ja voimalaitosten kalatieratkaisuja. Valtionyhtiön asennetta voidaan kyllä pitää erikoisena, sanoo Juuso.
&#8211; Valtionyhtiön toiminta ja hallituksen omistajaohjaus ei tässä tapauksessa toteudu lainkaan hallitusohjelman ja valtioneuvoston omistajaohjausperiaatteiden mukaisesti.
Kalatalousvelvoitteet vanhentuneita
Vesitaloushankkeisiin ja vesivoimalaitoksiin liittyvät rakennelmat ja rakenteet muodostavat kulkuesteen luontaisten kalakantojen vaellukselle ja niiden elinkierrolle. Vesitalousluvissa kulkuesteiden aiheuttamaa vaikutusta on pyritty poistamaan muun muassa istutusvelvoittein, mutta tutkimusten perusteella velvoiteistutusten vaikuttavuus näyttää olevan laskusuuntainen luontaiseen kantaan verrattuna.
Lapin ELY-keskus on hakenut Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta muutosta Kemijoen pääuoman kaikkien voimalaitosten ja Raudanjoen Permantokosken voimalaitoksen kalatalousvelvoitteisiin.
&#8211; Muutos toisi mukanaan kalatiet voimalaitoksiin ja parantaisi kalojen nousumahdollisuuksia ja luonnonkiertoa. Hakemus on Pohjois-Suomen aluehallintoviraston käsittelyssä. Lapin ELY-keskus perustelee hakemustaan muun muassa muuttuneella kalataloudellisella tilanteella. Nykyisin voimassa olevat kalatalousvelvoitteet ovat 40 vuoden takaa ja ne ovat jo vanhentuneet.
Omistajaohjausministerillä valtaa vaikuttaa 
 
Suomessa lohen lisääntymisjokien määrä on vähentynyt sadassa vuodessa kymmenesosaan, ja alkuperäiset lohikannat esiintyvät enää vain Tornionjoessa ja Simojoessa. Suomalaisessa uhanalaisluokituksessa Itämeren lohikannat on luokiteltu vaarantuneiksi.
Kansallisen lohi- ja meritaimenstrategian tavoitetilana vuonna 2020 on, että elinvoimaiset lohi- ja meritaimenkannat lisääntyvät Suomen joissa, ja niitä palautetaan potentiaalisiin ja rakennettuihin jokiin ja puroihin. Strategiassa asetetun päämäärän mukaan lohi- ja meritaimenkantojen tärkeitä elinympäristöjä ja vaellusreittejä kunnostetaan, ja näiden toimenpiteiden myötä painopistettä siirretään istutuksista kalojen luontaiseen elinkiertoon. Kalojen nousureittien rakentamiseen velvoittaa myös EU:n vesipuitedirektiivi.
&#8211; Valtionyhtiö Kemijoki Oy vastustaa kansalliseen lohistrategiaan ja hallitusohjelmaan perustuvaa hanketta. Kalateiden rakentamisvelvoitteella on tarkoitus säilyttää ammattikalastus ja parantaa ammattikalastajien saaliin arvoa. Velvoite osaltaan varmistaa Itämeren lohikantojen säilymisen sekä vapaa-ajankalastuksen ja Pohjois-Suomelle merkittävän kalastusmatkailun harjoittamisen. Hallituksen omistajaohjausministerillä on kyllä mahdollisuus vaikuttaa Kemijoki Oy:n kantaan, jos niin haluaa, painottaa Juuso.

Valtionyhtiö vastustaa valtion viranomaisen tekemää hakemusta – Juuso kysyy omistajaohjauksesta

kalatalous

Ruohonen-Lerneriltä kirjallinen kysymys kalastuskielloista – haittaisi vakavasti Suomen merikalastusta ja elinkeinomahdollisuuksia

Kotimainen kalatalous kaipaa arvostusta – Elomaa: ”Koko toimialan kannattavuus on tällä hetkellä koetuksella”

Valtionyhtiö vastustaa valtion viranomaisen tekemää hakemusta – Juuso kysyy omistajaohjauksesta

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025