Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Kameravalvonta

Ruotsissa on tänään 59 ongelmalliseksi luokiteltua asuinaluetta. Neljä on tullut lisää ja kuusi poistunut poliisin tuoreelta listalta. Muutokset ovat pieniä ja ajan myötä rikollisten ja rinnakkaisyhteiskuntien ote asukkaista on tiukentunut ja tämä on muuttumassa uudeksi normaaliksi.

Ruotsin poliisi on julkaissut jälleen tilannekuvan ongelmallisiksi luokittelemistaan alueista toukokuulta 2021 maaliskuuhun 2023. Selkein suuntaus raportin mukaan on pysähtyneisyys: kaksi kolmesta alueesta on kehittynyt negatiiviseen suuntaan tai jämähtänyt niille sijoilleen.
Toki muutama positiivinenkin poikkeus on: kuusi aluetta on poistettu listalta, kun uusia on otettu mukaan neljä. Kaksi uusista ongelmalähiöistä sijaitsee Tukholman alueella.
&#8211; Rikollisten vaikutusvalta tuntuu sementoituneen ja siitä on siten tullut yhä pysyvämpi osa alueiden todellisuutta, toteaa keskusrikospoliisin tiedusteluosaston päällikkö Charlotta Höglund poliisiin <a href="https://polisen.se/aktuellt/nyheter/nationell/2023/december/farre-utsatta-omraden-men-hog-problemniva/">tiedotteessa</a>.
Ampumiset vain osa totuutta
Huumekauppaa käydään ongelma-alueilla edelleen avoimesti, mutta sen näkyvyys ei ole yhtä suurta kuin ennen. Syynä tähän on lisääntynyt kameravalvonta sekä kaupan siirtyminen digitaalisille alustoille. Rahanpesutapaukset ovat yleisempiä kuin listan ulkopuolisilla alueilla.
Rikollisten määrä ongelmalähiöissä on kasvanut verrattuna koko maan tilanteeseen. Uhkailu ja väkivalta ovat yhä arkisempaa. Poliisi katsoo kuitenkin toimintaedellytystensä parantuneen verrattuna aikaisempaan tilannekuvaan.
Vuosina 2019–2022 Ruotsissa tapahtui 1 500 ampumisiin liittyvää väkivaltarikosta ja runsas neljännes niistä tehtiin ongelma-alueilla.
&#8211; Ampumiset saavat paljon julkisuutta, mutta ongelmallisiin alueisiin liittyvässä tilannekuvassa muuttujia on muitakin ja syvällisempi näkemys auttaa meitä kohdistamaan toimenpiteemme tehokkaammin, Höglund sanoo.
Vaikenemisen kulttuuri kukoistaa
Rikolliset ovat haluttomia puhumaan poliisille tai antamaan vihjeitä, ja tämä vaikeuttaa olennaisesti poliisin tutkintatyötä. Vaikenemisen kulttuuri on levinnyt laajalle ja koskee siten myös asukkaita.
&#8211; Ihmiset eivät halua mukaan oikeudenkäynteihin. He pelkäävät suoraa väkivaltaa tai sen uhkaa, jos he ilmoittavat rikoksesta tai todistavat oikeudessa. Kyse on todella vakavasta asiasta, Höglund painottaa.

Ruotsissa nyt 59 ongelmalähiötä – ”Rikollisten vaikutusvalta sementoituu ja se on tullut jäädäkseen”

Ruotsin poliisi ratkaisee lähes kaikki murhat jengimurhia lukuun ottamatta. Rahaa on luvattu lisää ongelman ratkaisemiseksi. Rikostutkijoiden mielestä perinteisiäkin keinoja on käyttämättä. Näkemys perustuu kokemukseen kenttätyössä, kertoo Dagens Nyheter.

Ruotsissa on marraskuun ensimmäiseen päivään mennessä <a href="https://xn--ddsskjutningar-vpb.se/2022-skjutningar-316/">listattu</a> tänä vuonna peräti 343 ampumisrikosta. Viimeisin ja 56. kuolonuhri on <a href="https://www.expressen.se/nyheter/skottlossning-i-vasteras-sbcib/">maanantaina</a> Västeråsissa ammuttu mies. Haavoittuneiksi on tähän mennessä tilastoitu 96 henkilöä.
Jengiampumisten ja ennen kaikkea jengimurhien selvitysprosentti on alhainen ja poliisi selvittää alle neljänneksen kyseisistä rikoksista. Muun tyyppisistä murhista poliisi sen sijaan ratkaisee lähes 90 prosenttia.
Poliisin lopetettava uhriutuminen
Ruotsin uuden hallituksen alustavassa ohjelmassa, jota Tidö-sopimukseksi kutsutaan, on selvä näkemys toimenpiteistä erityisesti jengirikollisuuden vähentämiseksi. Poliisissakin on herätty ja Dagens Nyheterissä ääneen on päässyt kenttäväki eli rikostutkijat.
&#8211; Poliisin on lopetettava uhriutuminen. Paljon on tehtävissä jo käytössä olevin keinoin, <a href="https://www.dn.se/sverige/mordutredarna-det-har-behovs-for-att-losa-gangmorden/">sanoo</a> rikostutkija ja tutkinnanjohtaja Anders Larsson Malmön poliisista.
&#8211; Joudan pian eläkkeelle, mutta toivon näkeväni muutoksen vielä ennen sitä.
Kuvitteellinen jengimurha tapahtuu kadulla ja usein ongelmalähiössä. Tekijä on palkkamurhaaja, joka ei tunne uhria. Murhaaja on naamioitunut, käyttää hanskoja ja poistuu paikalta vähin äänin sähköpyörällä tai -potkulaudalla. Tästä alkaa rikostutkijan työ.
Kaikki jäljittämisen keinot hyödynnettävä
Aiemmin puhuttiin vuorokaudesta, jonka aikana poliisin on löydettävä murhaajan jäljille. Tänään kyseessä ovat ensimmäiset kuusi tuntia, jotka helpottavat pääsyä rikollisen jäljille.
Kattava kameravalvonta alueilla, joissa tapahtuu paljon rikoksia ja tarvittaessa kuvien nopea toimitus tutkijoiden käyttöön on ensiarvoista.
Ylipäänsä poliisin pitäisi hyödyntää kaikki olemassa olevat keinot rikollisen jäljittämiseksi ja siksi esimerkiksi DNA:n käyttöä tutkimuksissa olisi helpotettava. Siitäkin huolimatta, että yksityisyyden suoja saattaa rikkoutua ja täysin asiaan kuulumattomat henkilöt voivat joutua tutkimusten piiriin.
Lyhyemmät odotusajat todistusaineiston tutkimuksiin
Poliisi joutuu usein odottamaan mahdolliseen rikoksessa käytettyyn aseeseen liittyviä laboratoriotutkimuksia turhan kauan tai ne ovat epätäydellisiä. Aseesta tutkitaan vaikkapa vain ne osat, joista sormenjälkiä tai DNA:ta oletetaan löytyvän.
&#8211; Murhaajat ovat usein nuoria ja impulsiivisia. He voivat leikkiä aseellaan ja siksi haluan, että koko ase tutkitaan, toteaa tutkinnanjohtaja Christer Axling Tukholman poliisista.
Vastauksen saaminen rikoslaboratoriosta saattaa kestää kuukausia ja siinä ajassa tekijä ehtii sotkea jälkensä, uhkailla todistajia ja paeta ulkomaille.
Epäiltyjen jälkien puuttuiminenkin voi olla tärkeä tieto. Näin poliisi välttyy lähtemästä väärälle linjalle heti tutkimuksen alussa.
Erityispiirteenä vaikenemisen kulttuuri
Ihmisen, rikollisenkin elämä on usein puhelimessa ja siksi epäillyn mobiililaitteen saaminen mahdollisen nopeasti tutkintaan on tärkeätä. Kyse on ensisijaisesti puhelimen kätkemistä paikkatiedoista sekä kontakteista. Jokainen todistusaineiston pieni palanen on merkittävä pitävässä todistusketjussa.
Jengimurhille on tyypillistä vaikenemisen kulttuuri, joka tekee murhatutkinnasta erityisen haastavan. Kukaan ei ole nähnyt tai kuullut mitään. Siksi tutkintaan on saatava mukaan kokeneimmat ja kentän tuntevat poliisit sekä muut virkavallan edustajat.
Todisteiden pidettävä oikeudessa
Kun poliisi on vihdoin ottanut kiinni murhasta epäillyn, tämä ei pääsääntöisesti puhu mitään kuulusteluissa. Epäilty ja hänen asianajajansa saavat kuitenkin tutkimuspöytäkirjan luettavakseen ja näin syytetty pystyy valmistautumaan hänelle oikeudessa esittäviin kysymyksiin.
Siksi todistusaineiston on oltava aukoton ja sen avulla on pystyttävä osoittamaan, että tekijä ei ole voinut olla kukaan muu kuin murhasta syytetty. Tuomio voidaan langettaa vain siinä tapauksessa, ettei tekijän syyllisyydestä jää epäilystä.

Rikostutkijoiden mukaan keinot jengimurhien selvittämiseksi ovat olemassa – ne pitää vain ottaa tehokkaampaan käyttöön

Kiinan viranomaiset ovat tiettävästi keränneet DNA-näytteet jo 70 miljoonalta kiinalaismieheltä. Näytteestä kieltäytyminen vie henkilön mustalle listalle ja estää matkat ulkomaille. Näytteen antaminen lisää puolestaan riskiä joutua lavastetuksi rikokseen, kirjoittaa New York Times.

Kiinan viranomaiset eivät ilmeisesti luota kansalaisiinsa saatikka kommunismin tulevaisuuteen, sillä ihmismassojen kontrollia lisätään jatkuvasti. Jo nyt virkavallalla on pääsy satoihin miljooniin <a href="https://www.aftonbladet.se/nyheter/a/J18lk7/polisens-brillor-vet-vem-du-ar">valvontakameroihin</a>, jotka hyödyntävät tekoälyä. Kameran linssiin vangittu henkilö tunnistetaan muutamassa sekunnissa.
Kansantasavallan poliisi on vuodesta 2017 rakentanut DNA rekisteriä ja siinä on New York Timesin <a href="https://www.nytimes.com/2020/06/17/world/asia/China-DNA-surveillance.html?action=click&amp;amp%253Bmodule=News&amp;amp%253Bpgtype=Homepage&amp;auth=login-email&amp;login=email">tietojen</a> mukaan jo 35-70 miljoonan miehen näytteet. Kiinalaisilla on ehkä yllättäen apunaan amerikkalaisyhtiö, joka on räätälöinyt järjestelmän viranomaiskäyttöön. Naisia ei rekisteriin huolita, sillä he rötöstelevät miehiä vähemmän.
Kiinassa veri punnitaan
Kiinan ulkopuolelle on alkanut tihkua huolestuttavia tietoja viranomaisten menettelytavoista: jos henkilö kieltäytyy antamasta verinäytettä, hän joutuu mustalle listalle. Se taas tietää sitä, että ulkomaille saatikka sairaalaan ei ole asiaa, kertovat NYT:n lähteet.
Huolta aiheuttaa sekin, että viranomaiset saattavat lisätä hyljeksimältään henkilöltä kerättyjä näytteitä eli DNA:ta sopivalle rikospaikalle ja niin syytön joutuu tuomiolle. Uhka koskee erityisesti ihmisoikeusaktivisteja.
&nbsp;

Dystopia etenee satojen miljoonien valvontakameroiden Kiinassa – nyt otetaan talteen miesten DNA

Etelä-Ruotsin Falkenbergissä, Göteborgin ja Malmön puolivälissä paloi kymmenen autoa poroksi viikko sitten. Samalla kärähti poliisin pinna. Poliisi päätti tiistaina aloittaa ongelma-alueen valvonnan kauko-ohjattavien koptereiden avulla. Päätös astui voimaan välittömästi.

&#8211; Nuoriso kiusaa paikallisia asukkaita. Jengit ovat hajottaneet ikkunoita heittelemällä kiviä ja ampuneet raketteja. Kamerat ovat eräs keino yrittää saada tilanne hallintaan, <a href="https://www.svt.se/nyheter/lokalt/halland/nu-kameraovervakar-polisen-pa-falkagard">totesi</a> paikallinen poliisipäällikkö tammikuussa.
Kiinteät kamerat eivät riitä
Falkenbergin alueella on ollut vuodenvaihteesta lähtien poliisin kiinteitä valvontakameroita. Virkavalta on joutunut näkemään vaivaa kameroiden sijoittelussa, sillä niillä ei saa katsoa parvekkeille, saatikka asuntoihin sisään. Yksityisyys on ylittämätön asia rikosten torjunnassakin.
Kiinteät kamerat eivät kuitenkaan näytä yksin riittävän jengirikosten estämiseen, lisää keinoja tarvitaan. Siitä huolimatta, että reaaliaikaisesta kuvasta on hyötyä, kun hälytyksen tullessa tilanteen voi tarkistaa etänä, eikä partiota tarvitse laittaa turhaan asialle. Kuvista on tietty apua myös rikosten selvittämisessä.
Tuhopoltto viimeinen niitti
Viimeinen pisara lentävän kameravalvonnan käyttöönottoon oli viikko sitten tapahtunut kymmenen auton <a href="https://www.svt.se/nyheter/lokalt/halland/tio-bilar-brann-pa-parkering-i-falkenberg">tuhopoltto</a> sunnuntain vastaisena yönä Falkenbergissä. Samana yönä lähistöllä oli poltettu yksi auto lisää, jätekatos sekä uutena, mielenkiintoisena kohteena savuna ilmaan haihtuivat lastenvaunut.
&#8211; Reaktiot dronen käyttöön ovat olleet suurelta osaltaan positiivisia, <a href="https://www.svt.se/nyheter/lokalt/halland/polisen-satter-in-dronare-for-att-bevaka-oroliga-omraden">sanoo</a> nyt alueen uusi, virkaatekevä poliisipäällikkö Susanna Lagerqvist.
&#8211; Dronet eivät poissulje muita valvontakeinoja. Kiinteät kamerat jäävät käyttöön ja olemme lisänneet myös poliisin fyysistä läsnäoloa ongelma-alueella.
&nbsp;

Poliisi otti Ruotsissa dronet käyttöön häirikköalueen nuorisojengien valvonnassa

Poliisin vuosi on Ruotsissa alkanut haastavissa merkeissä, kun pommi-iskuja ja ampumisia on sattunut tuon tuostakin. Uudet työkalut tulevat käyttöön kreivin aikaan ja antavat poliisille mahdollisuuden puuttua jengi- ja huumerikollisuuteen aivan uudella tavalla, kertoo Aftonbladet.

Vuoden alusta poliisilla on ollut oikeus sijoittaa valvontakameroita haluamiinsa paikkoihin ilman lupamenettelyä. Käytännössä sadat uudet kamerat <a href="https://www.aftonbladet.se/nyheter/a/VbBz9V/utsatta-omraden-far-hundratals-nya-kameror">sijoitetaan</a> ongelmalähiöihin paikoille, joissa rehottavat huumekauppa, väkivallanteot sekä ryöstöt.
&#8211; Sijoitamme kamerat sinne, joissa niistä oletettavasti on eniten hyötyä, sanoo poliisiylijohtaja Anders Thornberg uutistoimisto TT:n haastattelussa.
&#8211; On valtavan tärkeätä, että saamme itse tehdä päätökset, eikä meidän tarvitse jumittaa pitkässä lupaprosessissa.
Kameroiden määrä kasvaa
Poliisilla on tähän asti ollut käytössään parisataa kameraa ja nyt niitä tulee satamäärin lisää. Uusien kameroiden sijoittamista edeltää Thornbergin mukaan huolellinen selvitystyö. Haasteitakin on.
&#8211; Meidän pitää pystyä käsittelemään entistä paljon suurempi määrä informaatiota ja yksilöiden oikeuksista on pidettävä huolta.
Rikollisjengit haastavat yhteiskunnan
Yhteiskunta on ollut lähes voimaton jengien törkeän väkivallan edessä. Alkuvuosi näyttää saman menon jatkuvan. Poliisi on nyt saamassa oikeuden murtaa rikollisten vahvasti salattu viestiliikenne ja kyseessä saattaa olla ratkaisevan tärkeä työkalu.
&#8211; Se nostaa mahdollisuutemme aivan uudelle tasolle. Törkeän rikollisuuden selvittämisessä keskeistä on tilannekuva siitä, mitä tapahtuu ja on tapahtumassa. Muutoin vaellamme sokeina. Viestinnän salaaminen on tapahtunut nopeasti ja meidän on seurattava perässä, entinen turvallisuuspoliisi Säpon päällikkö Thornberg pohdiskelee.
Rikoksia jonossa odottamassa tutkintaa
Poliisilla on jonossa rikoksia, jotka odottavat uusien selvityskeinojen käyttöönottoa.
&#8211; Meillä on kohteeksi määriteltyjä rikollisia, joiden selvittämättömät tapaukset vain odottavat sitä, että pääsemme murtamaan rikoksiin liittyvän (tallennetun) viestiliikenteen.
Viestiliikenne voidaan murtaa, jos mahdollisesta rikoksesta tuomitaan vähintään kahden vuoden vankeusrangaistus. Poliisi voi asentaa epäiltyjen laitteisiin haittaohjelmia tai muilla keinoin lukea epäiltyjen tietokoneiden, puhelinten tai tablettien kaikkea sisältöä.
&#8211; Käytännössä kyse on aina törkeästä rikollisuudesta eli pommi-iskuista, ampumisista, huumeista ja jengien välisestä koston kierteestä, Thornberg rajaa.

Ongelmalähiöiden valvontaan satoja uusia kameroita Ruotsissa – poliisille myös oikeus murtaa rikollisten salattu viestiliikenne

Tanskalainen yhteiskunta on ottanut jyrkän linjan taistelussa rikollisuutta vastaan. Keinoista vain on ajoittain erimielisyyttä. Nyt Kööpenhaminan poliisi haluaa valvontakameroihinsa sen verran älykkyyttä, että ohjelmistojen avulla pystyttäisiin tunnistamaan kuvissa poseeraavat henkilöt. Hallitus yskii demareiden johdolla, mutta maahanmuuttokriittinen kansanpuolue kannattaa lämpimästi hanketta.

Kööpenhaminan poliisi on tutkinut valvontakameroihin liitetyn tekoälyn ja kuvantunnistuksen suomia etuja arjen viranomaistyölle ja niitähän löytyy.
&#8211; On tietysti ensi sijassa poliittinen päätös, otetaanko kuvantunnistus käyttöön, <a href="/www.dr.dk/nyheder/indland/kobenhavns-politi-vil-have-adgang-til-ansigtsgenkendelse">muotoilee</a> poliisijohtaja varovasti.
&#8211; Mutta rikostutkinnassa niistä olisi kyllä paljon hyötyä.
Kamerat jo tehokäytössä
Esimerkkinä kuvantunnistuksen eduista poliisijohtaja mainitsee tilanteen, jossa jahdataan tiettyä terrorismista epäiltyä henkilöä pitkin kaupunkia. Epäkohtiakin on ja ne liittyvät kuvaohjelmiston muokkaukseen. Henkilö voidaan tunnistaa kasvojen lisäksi myös persoonallisten liikkeiden, kuten kävelytyylin tai vaikkapa vaatetuksen perusteella. Joissain olosuhteissa myös äänitunnistus on mahdollista.
Kamerat &#8211; älyllä tai ilman &#8211; ovat jo poliisin apuna kaikissa suuremmissa maailman kaupungeissa. Kameroita hyödynnettiin viimeksi todennäköisesti Oslossa, jossa huumehörhö kaappasi ambulanssin ja kaahasi kohti keskustaa. Ambulanssin paikantimen perusteella poliisi tiesi auton sijainnin ja kameroilla poliisi pystyi seuraamaan auton kulkua ja ohjaamaan ambulanssin pussittamisen ynnä kiilaamisen päin talon seinää.
Kansanpuolue kameroiden puolesta
Tanskan kansanpuolue tukee Kööpenhaminan poliisin kuvantunnistushanketta ja toteaa kannanotossaan järjestelmän nopeuttavan rikostutkintaa. Siksi se on poliisille tarpeellinen. Tanskan entinen maahanmuuttoministeri ja Venstre-puolueen varapuheenjohtaja Inger Stöjberg näkee puolestaan kehittyneen kamerateknologian ”erinomaisena apuna jengirikollisuuden torjunnassa”.
Kameroihin ympätty kasvojentunnistus on käytössä monissa erilaisissa kohteissa ympäri maailmaa. Englannissa ja Saksassa sitä käytetään häirikköjen poimimiseksi jalkapallo-otteluiden katsomoista ja Hong Kongissa kameratekniikan avulla seurataan mielenosoittajia. Kiinan viranomaiset ovatkin juuri saaneet käyttöönsä 500 megapikselin<a href="https://interestingengineering.com/chinas-new-500-megapixel-camera-can-pick-you-out-in-a-crowd-of-thousands"> tehokameran</a>, jolla yksittäisiä henkilöitä voidaan poimia todella suurista ihmismassoista.

Kööpenhaminan poliisi haluaa kasvot tunnistavat kamerat – Tanskan kansanpuolue kannattaa

Poliisi ja muut turvallisuusalan toimijat testaavat ympäri maailmaa erilaisia tekniikoita tunnistaakseen suoraan valvontakameran kuvista rikolliset, terroristit ja muut epätoivotut henkilöt. Kuten vaikkapa eliittiä arvostelevat opposition edustajat. Hyödyllinen ja jopa elintärkeä työkalu käy kiistattomasti myös sorron ja vainon välineeksi.
Kuvitteellisessa esimerkissä hahmo tallustelee kaupungilla reppu selässä ja oikea, siteeseen kääritty käsi puristettuna nyrkkiin. Reppu tarkoittaa räjähdettä ja nyrkkiin puristettu käsi laukaisinta. Valvontakamera kuvaa ihmisvilinää ja taustalla häärävä ohjelmisto vertaa salamannopeasti kuvissa esiintyviä hahmoja tiedostoon tallennettujen, seurattavien henkilöiden informaatioon. 
<h4 class="p1">Tekniikka pelastaa ihmishenkiä</h4>
Ja pam, neuroverkko on löytänyt osuman ja mahdollinen itsemurhaiskijä on tunnistettu. Erikoisjoukot kiiruhtavat sutena paikalle ja ”neutralisoivat” henkilön tuossa tuokiossa. Ja niin on pelastettu satojen sivullisten henki. Näin siis ainakin teoriassa.
Hienoinen epäkohta koko FR-touhussa (facial recognition) on se, että tekniikka ja ennen kaikkea ohjelmistot ovat kaikkea muuta kuin tarkkoja, <a href="https://www.bbc.com/news/business-48842750">BBC</a> kertoo. Käsissämme on siis eettinen ongelma, jos turvajoukot posauttavat päiviltä epähuomiossa väärän ja täysin syyttömän henkilön. Heinäkuussa julkistetun Essexin yliopiston tutkimuksen mukaan Lontoon poliisin kasvontunnistusjärjestelmä oli väärässä 80 prosentissa tapauksista, <a href="https://www.theguardian.com/technology/2019/jul/03/police-face-calls-to-end-use-of-facial-recognition-software">Guardian</a> uutisoi. 
<h4 class="p1">Ennakkoluulot siirtyvät ohjelmistoihin</h4>
Valvontakamera ja ohjelmistot eivät vielä kykene erottamaan söpöä koiraa muffinista. Myös miehen ja naisen erottaminen toisistaan on vaikeata, jos heillä on erilainen ihonväri. Tarkkuutta haittaa paljolti se, että asiantuntijat siirtävät ohjelmistoihin omat ennakkoluulonsa. 
Valvontakamerateknologian ja -ohjelmistojen edelläkävijä on Kiina, mutta myös 130 miljoonan täysi-ikäisen amerikkalaisen kasvot ovat liittovaltion tietokannassa.

Puolueellista ja pieleen – kasvontunnistus kiinnostaa silti valtaeliittiä

Päätoimittaja Matias Turkkila (ps.) kirjoittaa pääkirjoituksessaan liikenteen kameravalvonnasta. 

Jotkut ovat lentäjien poikia. Minä olen tilastotieteilijän poika.
Jotkut isät käyvät poikiensa kanssa lätkäharkoissa. Minä nakuttelin omani kanssa tietokantaan tuloverotaulukkoja.
Monet isät pitävät lastensa kuvia työhuoneensa seinällä. Oma isäni piti seinällään syntymäkuukauteni ulkolämpötilastoa, jossa oli piikki syntymäpäivän kohdalla. Silloin oli lämmin päivä.
Kummastelin jokin aika sitten isän tekemää hirmuista Excel-taulukkoa, johon hän oli koonnut autonsa bensakuitit 1970-luvulta &#8211; siis kaikki kuitit. Teki sitten erilaisia laskelmia ja kuvaajia siitä, miten Nissanin keskikulutus nousee kylmänä talvena ja laskee lämpimänä.
Ja niin edelleen.
Isä on kaikesta ylläsanotusta huolimatta – tai oikeastaan sen takia – oikein mukava tyyppi ja hyvä seuramies. Vanhan liiton demari, mutta annettakoon moinen anteeksi tilastopoikkeamana. Häneltä opin, että verotus ei ole koskaan aivan yksinkertaista.
+++
Vaikkei olisi tilastotieteilijä, voi silti olla hyvä tilastoinnissa. Poliisin liikenneturvallisuuskeskus on viime aikoina kunnostautunut liikennevalvontakameroiden räpsyjen tilastoinnissa.
MTV3: ”Tässä on Helsingin pahin sakkorysä – nopeusvalvontakamera räpsynyt satoja kertoja tuntien aikana”
Helsingin Uutiset: ”No nyt räpsyi koko Suomen ennätys Kehä I:llä!”
IL: ”Peltipoliisi ylikierroksilla: yli 2000 räpsäytystä vuorokaudessa”
Ja niin edelleen.
Kehä ykkösestä, niin kuin monesta muustakin vilkkaasta autotiestä, on tullut temppurata. Huomio ei enää kiinnity liikenneturvallisuuden kannalta olennaisiin asioihin vaan silmät hakkaavat jatkuvaa sik-sakkia nopeusmittarin, nopeusrajoitusmerkkien ja varsinaisen tien välillä. Valoisalla tämä vielä saattaa onnistua, mutta valitse nyt sitten yön pimeinä tunteina sen väliltä, tarkkailetko metsästä valtatielle juoksevia hirviä vai kamerapylvästä.
Onhan niitä piittaamattomia kaahareita, jotka ovat sakkonsa ansainneet. Mutta on myös jatkuvassa oravanpyörässä sinnitteleviä duunareita, jotka asuvat kaukana kaupunkikeskustoista, ja joille auto ei ole luksusvärkki vaan ainoa mahdollinen keino pitää perhe leivässä. Heillä on usein kiire. Kiire töihin, kiire töistä. Hae lapsi tarhasta! Vauhtia! Muista tuo, muista tämä, olet jo myöhässä!
Hivenen väärä jalan asento kaasupolkimella voi tarkoittaa monen sadan euron sakkoa. 7 km/h ylitys riittää. Pienpalkkaisen duunarin talous voi mennä viikkokausiksi sekaisin yhdestä ainoasta sakosta.
Kameroiden määrä on noussut Sipilän hallituksen aikana rajusti. Vuonna 2014 niitä oli 40, nyt 120. Rikesakoista kertyi 2014 valtiolle noin 20 miljoonaa euroa, nyt 50 miljoonaa. Sakkoja määrä on kasvanut 178 000:stä 272 000:een.
Kun yliviritetetyt räpsykonekiväärit ovat hakanneet riittävästi rikesakkoja, saapuu kotiin kirje, jossa poliisi lakiin vedoten määrää ajokieltoon vähintään kuukaudeksi. Harkinnanvaraa alaspäin ei ole.
Kysymys: miten duunarin, jolle on lätkäisty ajokielto, ja joka ei asu joukkoliikenteen reiteillä, olisi tarkoitus käydä töissä?
Sakkoräpsyautomaatti on käytännössä verotuksen muoto. Se on siitä viheliäinen verotuksen muoto, että se iskee kaikkein todennäköisimmin niihin, joiden on pakko ajaa kovassa kiireessä paljon. Vanhusten kotihoitaja matkalla keikalta toiselle? Räps. Kiinteistönvälittäjä? Räps. Sairaanhoitaja? Räps.
Räpsyttäminen on muutakin kuin verotusta. Se on yksi monista tavoista, joiden tavoitteena on vähentää autoilua radikaalisti. Ja lisää on tulossa.
Liikenneministeriön tehtävä oli ammoisina aikoina varmistaa liikenteen sujuvuus. Nyt päätyö on liikenteen estäminen. Liikennettä ja ilmastonmuutosta pohtiva työryhmä julkaisee 14.9 väliraporttinsa. Tähänastiset linjanvedot ovat olleet vähemmän helliä. Lainaan Ilta-Sanomia, joka kiteytti asian hyvin: ”Sitten vuorossa ovatkin jo huhtikuun 2019 eduskuntavaalit sekä vaivaisen kymmenen vuoden kokoinen aikaikkuna, jossa vanhoilla polttomoottoriautoilla kulkeva Suomi aikoo jollain ihmeen konstilla toteuttaa EU:n rajuimpiin kuuluvat maantieliikenteen päästövähennykset.”
Kannattaa kuunnella tarkkaan, kun joku sanoo sinulle seuraavan kerran painokkaasti sanan: ”ilmastonmuutos”. Ei sitä lämpimikseen sinulle sanota. Se tarkoittaa suomeksi: ”Luovu autostasi”.
Sammakko tunnetusti keitetään vettä pikku hiljaa kuumentamalla. Samaa tekniikkaa sovelletaan tässäkin. Liikenneturvallisuuteen vetoamalla rakennetaan mätä kameravalvontajärjestelmä, joka saa ihmiset säikkymään, ajavatko he hivenen liian lujaa vai eivät.
Valitettavasti tarkoitus ei ole vähentää ylinopeutta, vaan autoja.
Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 8/2018-lehden pääkirjoituksena.

Kameravalvonta

Ruotsissa nyt 59 ongelmalähiötä – ”Rikollisten vaikutusvalta sementoituu ja se on tullut jäädäkseen”

Rikostutkijoiden mukaan keinot jengimurhien selvittämiseksi ovat olemassa – ne pitää vain ottaa tehokkaampaan käyttöön

Dystopia etenee satojen miljoonien valvontakameroiden Kiinassa – nyt otetaan talteen miesten DNA

Poliisi otti Ruotsissa dronet käyttöön häirikköalueen nuorisojengien valvonnassa

Ongelmalähiöiden valvontaan satoja uusia kameroita Ruotsissa – poliisille myös oikeus murtaa rikollisten salattu viestiliikenne

Kööpenhaminan poliisi haluaa kasvot tunnistavat kamerat – Tanskan kansanpuolue kannattaa

Puolueellista ja pieleen – kasvontunnistus kiinnostaa silti valtaeliittiä

Pääkirjoitus: Kameravalvonnan tarkoitus ei ole vähentää ylinopeutta, vaan autoja

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025