Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

kampanjabudjetti

Kansanedustaja Sebastian Tynkkynen ehdottaa vaalirahoituslainsäädännön täydentämistä presidentinvaalin osalta. Tynkkynen jätti tänään eduskunnassa lakialoitteen, joka toteutuessaan asettaisi presidentinvaaliin 15 000 euron enimmäisrajan samalta tukijalta vastaanotettuun tukeen.

Suomessa on tällä hetkellä voimassa laki, joka rajaa yksittäisen lahjoittajan tuen maksimissaan 3 000 euroon kuntavaaleissa, 6 000 euroon eduskuntavaaleissa ja aluevaaleissa sekä 10 000 euroon europarlamenttivaaleissa. Presidentinvaalin osalta tällaista lakia ei ole, joten vain taivas on rajana. Juuri käydyssä vaalissa nähtiinkin jopa yli 140 000 euron yksittäinen lahjoitus.
&#8211; En ole huolissani asiasta vuoden 2024 presidentinvaalin ehdokkaiden osalta, mutta asiaa pitää tarkastella tulevaisuutta ajatellen. Ulkopolitiikan johtajan paikasta voi tulevaisuudessa kilpailla ehdokkaita, joiden linjaan jättilahjoituksilla pystytään vaikuttamaan, Sebastian Tynkkynen toteaa.
Kampanjakulut Suomessa paisuneet
Tämän vuoden presidentinvaalien osalta ei ole vielä saatavilla lopullista tietoa kampanjabudjettien suuruudesta. Ennakkotietojen perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että toiselle kierrokselle edenneiden ehdokkaiden budjetit olivat viime vuosikymmenen vaaleihin verrattuna huomattavasti suurempia.
&#8211; Kampanjakulut ovat Suomessa paisuneet, ja tähän on eduskunnan tarkastusvaliokuntakin kiinnittänyt huomiota useasti. Eduskuntavaaleissa 100 000 euron ylittävät massiiviset kampanjat eivät ole enää harvinaisia, ja viime eurovaaleissa oltiin jo 200 000 euron suuruusluokassa. Sama trendi näyttää koskevan myös presidentinvaalia.
Kuluja rajoitettava myös presidentinvaalissa
&#8211; En pidä perusteltuna, että toisin kuin kaikissa muissa vaaleissa, presidentinvaalissa ei ole mitään rajoitusta yksittäisen lahjoituksen suuruudelle. Pitää muistaa, että nykyisen lainsäädännön yhtenä tarkoituksena on rajoittaa ehdokkaiden vaalikampanjoiden kulujen kasvua. Tämä koskee myös presidentinvaalia, Tynkkynen muistuttaa.
Kyseessä on jo toinen lakialoite, jonka Tynkkynen on tällä kaudella jättänyt vaalirahoituslainsäädännön muuttamiseksi. Viime vuonna jättämässään lakialoitteessa Tynkkynen ehdotti kampanjakattojen asettamista kunta- ja aluevaaleihin, eduskuntavaaleihin ja europarlamenttivaaleihin.
&nbsp;

Tynkkynen haluaa rajat presidenttiehdokkaiden jättilahjoituksille – lakialoite asettaisi vaalitukeen enimmäisrajan

Pian päättyvien presidentinvaalien kampanjabudjetit ovat olleet valtavia. Noin 2,5 miljoonan euron vaalikampanjaa jo itsessään merkittävänä pitävä kansanedustaja Jaana Strandman kyseenalaistaa demokratian toimivuuden silloin, kun kampanjan rahoittajina toimivat yritykset, säätiöt ja ammattiyhdistysliikkeet. Ehdokkaista Jussi Halla-aho oli ainoa, jonka koko kampanjan rahoitti pelkästään puolue.

&#8211; Olemmeko menossa siihen, että raha ratkaisee? Ne, joilla sitä on, sanelevat säännöt, poliittisen vaikutusvallan ja päätöksenteon? kysyy perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman.
Ulkopuolisten antaman tuen osuus kasvanut
Vaalirahoituslain tehtävä on lisätä vaalirahoituksen avoimuutta ja tietoa ehdokkaiden mahdollisista sidonnaisuuksista. Lain tarkoituksena on myös rajoittaa ehdokkaiden kampanjakulujen kasvua.
Kuntavaaleissa yksittäisen tukijan tuen yläraja on 3 000 euroa, eduskuntavaaleissa 6 000 euroa ja europarlamenttivaaleissa 10 000 euroa. Yksittäinen tuki ja sen antaja on ilmoitettava, mikäli tuen arvo on kuntavaaleissa yli 800 euroa ja muissa vaaleissa 1 500 euroa. Presidentinvaaleissa yksittäisen henkilön tuen määrää ei ole rajoitettu.
&#8211; Vaalikampanjoiden rahoitus on kasvanut ja erityisesti myös ulkopuolisten antama tuki ehdokkaalle. Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa ehdokkaat käyttivät kampanjointiin 10,5 miljoonaa euroa, josta ulkopuolista rahoitusta oli 7,8 miljoonaa, kun eduskuntavaaleissa 2019 summa oli 9,8 miljoonaa euroa ja ulkopuolinen rahoitus 6,1 miljoonaa, Strandman kertoo.
Vaalirahoituksiin kampanjakatto
Strandman kantaa huolta rahoitusten noususta ja sidonnaisuuksista sekä siitä, että ulkopuoliset tahot kustantavat ehdokkaiden vaalibudjetteja. Hän esittää demokratian toimivuuden ja toteutumisen kannalta kysymyksen, rajoittaako tämä henkilön mahdollisuutta asettua vaaleissa ehdolle.
&#8211; Suomalaisen demokratian perusajatus kun on se, että lähtökohdista riippumatta kenellä tahansa on mahdollisuus asettua ehdolle vaaleihin ja tulla valituksi yhteisten asioiden päättäjäksi. Pieni vaalibudjetti karsii väistämättä ehdokkaan näkyvyyttä, mainostamista ja kiertämistä vaalitilaisuuksissa.
&#8211; Mielestäni demokraattisen järjestelmän vääristymistä ja ehdokkaiden eriarvoiseen asemaan joutumista tulisi ehkäistä vaalirahoituksiin säädettävällä kampanjakatolla. Tästä on eduskunnassa jätetty edustaja Sebastian Tynkkysen toimesta lokakuussa 2023 lakialoite, jonka yksi allekirjoittajista olen, Strandman sanoo.
&nbsp;

Presidentinvaalien kampanjabudjetit paisuneet valtaviksi – Strandman: Murentaako vaalirahoitus demokratiaa?

Kansanedustaja Sebastian Tynkkynen on jättänyt eduskunnassa lakialoitteen, joka asettaisi vaaleihin kampanjakatot. Ehdokaskohtaiset ylärajat olisivat kunta- ja aluevaaleissa yhteensä 10 000 euroa, eduskuntavaaleissa 30 000 euroa ja europarlamenttivaaleissa 50 000 euroa.

&#8211; Kampanjoihin upotetut summat ovat karanneet käsistä. Esimerkiksi vuoden 2019 eduskuntavaaleissa läpipäässeiden ehdokkaiden kampanjabudjetti oli keskimäärin 37 000 euroa. Nämä ovat järkyttäviä rahamääriä! Suurimmalle osalle ehdokkaaksi haluavista tällaiset budjetit ovat täysin mahdottomia haalia kasaan.
&#8211; Demokratia vääristyy, kun esimerkiksi nuoret, vähävaraiset aikuiset tai pienituloiset eläkeläiset kokevat hyvin vaikeaksi kilpailla jättisummilla jyrääviä kampanjoita vastaan. Ratkaiseva tekijä pitäisi olla ehdokkaan sanoma, ei raha, Sebastian Tynkkynen linjaa.
Raha ei saa olla este ehdokkuudelle
Tynkkynen viittaa lakialoitteensa perusteluissa trendiin, joka osoittaa kampanjabudjettien olleen selvässä nousussa 2000-luvulla. Yli 100 000 euron kampanjatkaan eivät ole harvinaisia – eurovaaleissa hätyyteltiin viimeksi jo 200 000 euron rajaa.
&#8211; Kampanjabudjettien kohtuullistamisen puolesta on puhuttu jo pitkään. Esimerkiksi eduskunnan tarkastusvaliokunta nosti asian tärkeyden esiin jälleen viime vuonna. Viesti on ollut, että kampanjakulujen kasvua pitää hillitä, jottei raha olisi esteenä ehdokkaaksi ryhtymiselle.
Demokratiaa halveksuva suunta
Saman huoleen viittasi myös oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen, joka esitti ajatuksen kehityskulusta, jonka päässä vain varakkaat tai helposti tukea saavat ehdokkaat voivat tulla valituksi.
&#8211; Tätä suuntaa ei kukaan demokratiasta välittävä voi pitää hyvänä, joten toivonkin aloitteelle puoluerajat ylittävää tukea, Tynkkynen sanoo.
Kevään vaaleissa vähintään 30 000 euron kampanjan on tähän mennessä ilmoittanut tehneensä jo 97 eduskuntavaaliehdokasta. Asia käy ilmi vapaaehtoisista ennakkoilmoituksista. Tiedot täydentyvät yhä, sillä viimeinen päivä jättää vaalirahoitusilmoitus ajoissa on vasta 5. kesäkuuta.

Vaalikampanjoihin upotetaan jopa omakotitalon verran rahaa – Tynkkysen lakialoite rajoittaisi kampanjabudjettien paisumista

Ruotsin ammattiliittojen keskusjärjestö tekee kaikkensa, jotta sosialidemokraatit voittaisivat syksyn valtiopäivävaalit. Rahaa syydetään demareille oikein olan takaa ja puolelle miljoonalle kansalaiselle kilautetaan varmuuden vuoksi neuvoa antava puhelu.

Ruotsin ammattiliittojen keskusjärjestö LO esitteli keskiviikkona syksyn valtiopäivävaaleihin tähtäävän <a href="https://www.lo.se/start/play_startsida/los_valupptakt_2022">ohjelmansa</a>. Ensihavainnot työntekijäjärjestön panostuksista saavat lukijan hämmästyneenä säikähtämään, ovatko LO:n ja Yhtenäisen Venäjän vaaliohjelmat vaihtuneet vahingossa päittäin.
LO:n jäsenistä sosialidemokraatteja kannattaa <a href="https://www.scb.se/">SCB:n</a> mittauksessa 38,8 prosenttia. Ruotsidemokraatteja sanoo äänestävänsä 27,1 prosenttia keskusjärjestön jäsenistä. Kokoomuslaisia ja vasemmistopuolueen kannattajia on kumpiakin 10 prosenttia ja keskustalaisia viisi prosenttia.
Kaikki munat demareiden vaalikoriin
LO tekee ennätyssuuren <a href="https://www.dn.se/sverige/lo-satsar-miljoner-for-att-s-ska-vinna-valet/">satsauksen</a> siivittääkseen sosialidemokraatit voittoon syksyn vaaleissa. Valtaosa eli 30 miljoonaa kruunua menee suoraan demareiden kampanjabudjettiin. Sen lisäksi 20 miljoonaa menee valistukseen ja tuntematon määrä miljoonia ohjelmistohankintoihin. Keskusjärjestö pyrkii tulevaisuudessa tavoittamaan jokaisen jäsenensä mobiililaitteen kautta.
&#8211; Sosialidemokraatit on ainoa puolue, jolla on voima ja tahto tavallisen kansan tahtomien uudistusten läpiviemiseksi. Haluamme näissä vaaleissa tavoittaa enemmän ihmisiä kuin aikaisemmin. Soitamme yli puolelle miljoonalle ihmiselle ja keskustelemme politiikan sisällöistä, toteaa LO:n puheenjohtaja Susanna Gideonsson.
&#8211; Minulle on tärkeätä, ettemme tee yhteistyöltä eriarvoisuutta kannattavien puolueiden, kuten ruotsidemokraattien kanssa.
&nbsp;

Ruotsin ammattiliittojen keskusjärjestö panostaa kaikkensa sosialidemokraattien vaalimenestykseen – demareita kannattaa runsas kolmannes jäsenistöstä

kampanjabudjetti

Tynkkynen haluaa rajat presidenttiehdokkaiden jättilahjoituksille – lakialoite asettaisi vaalitukeen enimmäisrajan

Presidentinvaalien kampanjabudjetit paisuneet valtaviksi – Strandman: Murentaako vaalirahoitus demokratiaa?

Vaalikampanjoihin upotetaan jopa omakotitalon verran rahaa – Tynkkysen lakialoite rajoittaisi kampanjabudjettien paisumista

Ruotsin ammattiliittojen keskusjärjestö panostaa kaikkensa sosialidemokraattien vaalimenestykseen – demareita kannattaa runsas kolmannes jäsenistöstä

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025