Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Kampanjakatto

Kansanedustaja Sebastian Tynkkynen ehdottaa vaalirahoituslainsäädännön täydentämistä presidentinvaalin osalta. Tynkkynen jätti tänään eduskunnassa lakialoitteen, joka toteutuessaan asettaisi presidentinvaaliin 15 000 euron enimmäisrajan samalta tukijalta vastaanotettuun tukeen.

Suomessa on tällä hetkellä voimassa laki, joka rajaa yksittäisen lahjoittajan tuen maksimissaan 3 000 euroon kuntavaaleissa, 6 000 euroon eduskuntavaaleissa ja aluevaaleissa sekä 10 000 euroon europarlamenttivaaleissa. Presidentinvaalin osalta tällaista lakia ei ole, joten vain taivas on rajana. Juuri käydyssä vaalissa nähtiinkin jopa yli 140 000 euron yksittäinen lahjoitus.
&#8211; En ole huolissani asiasta vuoden 2024 presidentinvaalin ehdokkaiden osalta, mutta asiaa pitää tarkastella tulevaisuutta ajatellen. Ulkopolitiikan johtajan paikasta voi tulevaisuudessa kilpailla ehdokkaita, joiden linjaan jättilahjoituksilla pystytään vaikuttamaan, Sebastian Tynkkynen toteaa.
Kampanjakulut Suomessa paisuneet
Tämän vuoden presidentinvaalien osalta ei ole vielä saatavilla lopullista tietoa kampanjabudjettien suuruudesta. Ennakkotietojen perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että toiselle kierrokselle edenneiden ehdokkaiden budjetit olivat viime vuosikymmenen vaaleihin verrattuna huomattavasti suurempia.
&#8211; Kampanjakulut ovat Suomessa paisuneet, ja tähän on eduskunnan tarkastusvaliokuntakin kiinnittänyt huomiota useasti. Eduskuntavaaleissa 100 000 euron ylittävät massiiviset kampanjat eivät ole enää harvinaisia, ja viime eurovaaleissa oltiin jo 200 000 euron suuruusluokassa. Sama trendi näyttää koskevan myös presidentinvaalia.
Kuluja rajoitettava myös presidentinvaalissa
&#8211; En pidä perusteltuna, että toisin kuin kaikissa muissa vaaleissa, presidentinvaalissa ei ole mitään rajoitusta yksittäisen lahjoituksen suuruudelle. Pitää muistaa, että nykyisen lainsäädännön yhtenä tarkoituksena on rajoittaa ehdokkaiden vaalikampanjoiden kulujen kasvua. Tämä koskee myös presidentinvaalia, Tynkkynen muistuttaa.
Kyseessä on jo toinen lakialoite, jonka Tynkkynen on tällä kaudella jättänyt vaalirahoituslainsäädännön muuttamiseksi. Viime vuonna jättämässään lakialoitteessa Tynkkynen ehdotti kampanjakattojen asettamista kunta- ja aluevaaleihin, eduskuntavaaleihin ja europarlamenttivaaleihin.
&nbsp;

Tynkkynen haluaa rajat presidenttiehdokkaiden jättilahjoituksille – lakialoite asettaisi vaalitukeen enimmäisrajan

Pian päättyvien presidentinvaalien kampanjabudjetit ovat olleet valtavia. Noin 2,5 miljoonan euron vaalikampanjaa jo itsessään merkittävänä pitävä kansanedustaja Jaana Strandman kyseenalaistaa demokratian toimivuuden silloin, kun kampanjan rahoittajina toimivat yritykset, säätiöt ja ammattiyhdistysliikkeet. Ehdokkaista Jussi Halla-aho oli ainoa, jonka koko kampanjan rahoitti pelkästään puolue.

&#8211; Olemmeko menossa siihen, että raha ratkaisee? Ne, joilla sitä on, sanelevat säännöt, poliittisen vaikutusvallan ja päätöksenteon? kysyy perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman.
Ulkopuolisten antaman tuen osuus kasvanut
Vaalirahoituslain tehtävä on lisätä vaalirahoituksen avoimuutta ja tietoa ehdokkaiden mahdollisista sidonnaisuuksista. Lain tarkoituksena on myös rajoittaa ehdokkaiden kampanjakulujen kasvua.
Kuntavaaleissa yksittäisen tukijan tuen yläraja on 3 000 euroa, eduskuntavaaleissa 6 000 euroa ja europarlamenttivaaleissa 10 000 euroa. Yksittäinen tuki ja sen antaja on ilmoitettava, mikäli tuen arvo on kuntavaaleissa yli 800 euroa ja muissa vaaleissa 1 500 euroa. Presidentinvaaleissa yksittäisen henkilön tuen määrää ei ole rajoitettu.
&#8211; Vaalikampanjoiden rahoitus on kasvanut ja erityisesti myös ulkopuolisten antama tuki ehdokkaalle. Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa ehdokkaat käyttivät kampanjointiin 10,5 miljoonaa euroa, josta ulkopuolista rahoitusta oli 7,8 miljoonaa, kun eduskuntavaaleissa 2019 summa oli 9,8 miljoonaa euroa ja ulkopuolinen rahoitus 6,1 miljoonaa, Strandman kertoo.
Vaalirahoituksiin kampanjakatto
Strandman kantaa huolta rahoitusten noususta ja sidonnaisuuksista sekä siitä, että ulkopuoliset tahot kustantavat ehdokkaiden vaalibudjetteja. Hän esittää demokratian toimivuuden ja toteutumisen kannalta kysymyksen, rajoittaako tämä henkilön mahdollisuutta asettua vaaleissa ehdolle.
&#8211; Suomalaisen demokratian perusajatus kun on se, että lähtökohdista riippumatta kenellä tahansa on mahdollisuus asettua ehdolle vaaleihin ja tulla valituksi yhteisten asioiden päättäjäksi. Pieni vaalibudjetti karsii väistämättä ehdokkaan näkyvyyttä, mainostamista ja kiertämistä vaalitilaisuuksissa.
&#8211; Mielestäni demokraattisen järjestelmän vääristymistä ja ehdokkaiden eriarvoiseen asemaan joutumista tulisi ehkäistä vaalirahoituksiin säädettävällä kampanjakatolla. Tästä on eduskunnassa jätetty edustaja Sebastian Tynkkysen toimesta lokakuussa 2023 lakialoite, jonka yksi allekirjoittajista olen, Strandman sanoo.
&nbsp;

Presidentinvaalien kampanjabudjetit paisuneet valtaviksi – Strandman: Murentaako vaalirahoitus demokratiaa?

Euroopan parlamentissa keskusteltiin 13. joulukuuta toimista avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden lisäämiseksi unionin toimielimissä vuosi parlamentissa paljastuneen korruptioskandaalin jälkeen. Keskusteluun osallistunut Pirkko Ruohonen-Lerner (ps./ECR) nosti puheessaan esiin sen, että lisää avoimuutta ja tiukempia sääntöjä tarvitaan myös vaalirahoitukseen.

Korruptioskandaalissa ryvettyi parlamentin demariryhmän meppejä, muiden muassa kreikkalainen parlamentin varapuhemies Eva Kaili, joiden epäillään saaneen mittavia lahjuksia Qatarilta. Tämän ns. Qatargaten seurauksena sääntöjä on joiltain osin tiukennettu esimerkiksi lobbaritapaamisten ilmoitusvelvollisuuden osalta.
– Äänestäjien on tärkeä tietää, mitkä tahot rahoittavat poliitikkojen vaalikampanjoita, jotta he tietävät, kenen asialla ehdokkaat toimivat valituksi tullessaan, sanoo europarlamentaarikko Pirkko Ruohonen-Lerner.
Laki vaalirahoituksesta ei ole toteutunut
Ruohonen-Lerner on pitkän poliittisen uransa aikana ottanut useasti kantaa päätöksenteon avoimuuden ja vaalirahoituksen läpinäkyvyyden puolesta. Toimiessaan kansanedustajana vuosina 2007-2015 hän oli mukana vaalirahalakia uudistaneessa Tarastin työryhmässä. Tuolloin sorvattu laki on edelleen suurelta osin voimassa.
Laki ehdokkaan vaalirahoituksesta tuli voimaan vuonna 2009. Lain tarkoituksena oli lisätä vaalirahoituksen avoimuutta ja tietoa ehdokkaiden mahdollisista sidonnaisuuksista sekä rajoittaa ehdokkaiden vaalikampanjoiden kulujen kasvua.
– Mikään lain kolmesta tavoitteesta ei ole toteutunut. Valtiontalouden tarkastusvirasto on kaikissa kertomuksissaan korostanut sitä, että laki ei anna heille mahdollisuuksia pyytää esimerkiksi vertailutietoja tahoilta, jotka ovat tukeneet ehdokkaiden kampanjoita. Täten siis varsinainen vaalirahoituksen tarkastustoiminta ei voi toteutua.
Kampanjakatot pakollisiksi
Kampanjakatoista tulisi Ruohonen-Lernerin mukaan tehdä myös pakollisia.
– Vaalikampanjoiden suuruudelle olisi syytä asettaa kampanjakattoja. Näin estetään piiloteltuja vaikutusyrityksiä ja varmistetaan tasapuolisemmat toimintaedellytykset kaikille ehdokkaille.
– Avoimuus on tie kohti oikeudenmukaista yhteiskuntaa, jossa päätökset heijastavat tavallisten äänestäjien eikä rahakkaiden lobbareiden intressejä.
&nbsp;

Ruohonen-Lerner vaatii lisää avoimuutta vaalirahoitukseen: ”Avoimuus on tie kohti oikeudenmukaista yhteiskuntaa”

Perussuomalaisten kansanedustaja Simon Elo esittää vaalibudjetteihin ylärajaa eli niin sanottua kampanjakattoa. Elo perustelee rajoitusta sillä, että liian kalliiksi paisuneet vaalikampanjat uhkaavat jo demokratiaa. Hän on jättänyt asiasta lakialoitteen. Tukea aloitteelle on tullut useammalta puolueelta, mutta politiikkaa vähänkään seuraavien ei ole vaikeaa arvata, mistä suunnasta tukea ei ole liiemmälti herunut.

&#8211; Raha on saanut sellaisen vallan, että se on jo uhka demokratialle. Pystyykö normaali kansalainen enää edes pyrkimään eduskuntaan? Tämä huoli minulle on usein esitetty ja lakialoitteeni vastaa tähän kansanvallalle haitalliseen kehitykseen, Elo kirjoittaa <a href="http://simonelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221077-vaalibudjetin-ylarajaksi-eduskuntavaaleissa-30-000-euroa">blogissaan</a>.
&#8211; Poliittisen sanoman voiman pitäisi aina olla rahan mahtia suurempi. Tällä hetkellä esimerkiksi vaalirahoituksen ennakkoilmoitus on vapaaehtoinen eikä vaalirahoituksen kampanjakattoa ole asetettu muilta osin kuin yksittäisten tukijoiden kohdalla. Yksittäisiä tukijoita voi kuitenkin olla niin paljon, että vaalikampanjan kokonaiskulut voivat kasvaa eduskunta- ja eurovaaleissa jopa yli 100 000 euron.
Hän kertoo saaneensa lakialoitteelleen tukea perussuomalaisten lisäksi myös keskustasta, sosiaalidemokraateista, vasemmistoliitosta, vihreistä ja kristillisdemokraateista. Rkp:lta tai kokoomukselta ei ole ainakaan tähän mennessä tullut aloitteelle tukea.
Elo esittää lakimuutosta, jossa kampanjakatto olisi kuntavaaleissa 7 500 euroa, maakuntavaaleissa 15 000 euroa, eduskuntavaaleissa 30 000 euroa ja europarlamenttivaaleissa 60 000 euroa. Rajoilla olisi Elon mukaan välitön vähentävä vaikutus vaaleihin käytettäviin budjetteihin.
&#8211; Lakiesityksessäni tehtäisiin myös pakolliseksi nykyinen vapaaehtoisuuteen perustuva vaalirahoituksen ennakkoilmoitus, joka sisältää suunnitelman vaalirahoituksesta ja vaalikampanjan kuluista. Näin äänestäjät ja media voisivat katsoa kaikkien ehdokkaiden kohdalta jo ennen vaalipäivää, että mistä lähteistä ehdokas saa rahoitusta.
<h4>Läpinäkyvyyttä parannettava</h4>
Elo on jättänyt myös toisen lakialoitteen, jossa esitetään puoluelakia muutettavaksi siten, että tilien ja vaihdantapalveluiden määrää rajoitettaisiin ja niiden pitäisi olla valtiontalouden tarkastusviraston seurannassa. Kunnallisalan kehittämissäätiö on arvioinut, että vaalirahoittajia jää julkisuusvaatimusten ulkopuolelle. Säätiön mukaan esimerkiksi puolueiden kunnallisjärjestöt käyttävät vaaleihin miljoonia euroja, jotka jäävät pääosin piiloon.
Tällä tavoin toimittaessa vaalirahoituksen läpinäkyvyys parantuisi Elon mukaan merkittävästi.
&#8211; Nykyinen laki säätää vaalirahoitusvalvonnan ulkopuolelle ne tahot, joiden kautta raha kulkee lähiyhteisöille tai puolueiden muille yhteisöille ja yhdistyksille. Jos myös rahan antajalta voisi pyynnöstä edellyttää selvityksen antamista, voitaisiin rahan alkuperästä varmistua nykyistä tehokkaammin. Puolueelle, puolueyhdistykselle ja avustuspäätöksessä tarkoitetulle yhdistykselle säädettäisiin velvoittava ennakkoilmoitus.
&#8211; Olen esittänyt näkemykseni sopivasta lainsäädännöstä koskien vaalirahoitusta ja saanut sille vahvaa tukea. Toivon vaalirahoituksen pelisäännöistä hyvää, puoluerajat ylittävää ja toimenpiteisiin pyrkivää keskustelua, Elo kannustaa.

Simon Elo esittää paisuneille vaalibudjeteille ylärajaa – arvaa kaksi kertaa, mikä puolue ei tällaista kannata

Kampanjakatto

Tynkkynen haluaa rajat presidenttiehdokkaiden jättilahjoituksille – lakialoite asettaisi vaalitukeen enimmäisrajan

Presidentinvaalien kampanjabudjetit paisuneet valtaviksi – Strandman: Murentaako vaalirahoitus demokratiaa?

Ruohonen-Lerner vaatii lisää avoimuutta vaalirahoitukseen: ”Avoimuus on tie kohti oikeudenmukaista yhteiskuntaa”

Simon Elo esittää paisuneille vaalibudjeteille ylärajaa – arvaa kaksi kertaa, mikä puolue ei tällaista kannata

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025