Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

kannattavuus

Tanskan valtiollinen energiayhtiö Ørsted haluaisi pystyttää kuusi valtavaa tuulivoimapuistoa Ruotsin rannikoille. Puistot maksaisivat reippaasti yli 100 miljardia kruunua ja ihanneolosuhteissa tuottaisivat puolet Ruotsin sähköntarpeesta. Lupaprosessi on raskas ja kannattavuus riippuu paljolti siirtoyhteyksien maksajasta.

Kuusi pitkin Ruotsin rannikkoa Skånesta pitkälle Itämerelle perustettavaa tuulipuistoa <a href="https://www.energi.se/artiklar/2023/januari-2023/orsted-vill-storsatsa-pa-havsvindkraft-i-sverige/">tuottaisivat </a>parhaimmillaan sähköä 18 GW:n teholla. Ihanneolosuhteissa eli tuulisina päivinä ne teoreettisesti pystyisivät tyydyttämään jopa puolet Ruotsin koko sähköntarpeesta.
&#8211; Olosuhteet merelle sijoitettavalle tuulivoimalle ovat Ruotsissa erittäin hyvät. Rannikko on pitkä ja sähköntarpeenne ovat kasvussa, <a href="https://www.svd.se/a/nQvlqn/jattesatsningen-pa-vindkraft-langs-svenska-kusten-hotad">toteaa</a> Ørstedin projektijohtaja Jesper Kühn Olesen Svenska Dagbladetille.
Kaapeloinnin maksaja auki
Mittavien hankkeiden yhtenä kantona kaskessa on puolustusvoimat, joka toistaiseksi on suhtautunut pitkin hampain tutkia häiritseviin tuulivoimaloihin. Ainakin Itämeren alueella.
Luontoarvoistakin on ollut lupaprosessien yhteydessä puhetta. Säätövoiman tarpeesta vähemmän.
Hallitus tuskin tekee päätöstä vastoin puolustusvoimien tahtoa. Puolustusvoimat käsittelee Ruotsin koko aluetta koskien tiettävästi 200–400 tuulivoimahakemusta vuosittain ja on hyväksynyt niistä suurimman osan.
Ørstedin hankkeiden hintaluokka on pelkkien voimaloiden osalta yli 100 miljardia kruunua. Päälle tulee vielä kaapelointi eli sähkönsiirto voimaloista kantaverkkoon ja sen maksaja on auki.

Tanskalaisen energiajätin miljardisatsaukset tuulivoimaan uhattuna – puolustusvoimat epäilee, lupaprosessi on raskas ja kannattavuus kysymysmerkki

Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa on tehnyt kirjallisen kysymyksen koskien kotimaisen kalatalouden edistämistä. Hän kysyy, miten hallitus aikoo vahvistaa kotimaisen kalatalouden toimintaedellytyksiä ja tulisiko kalataloutta koskevaa sääntelyä uudistaa nykyistä joustavammaksi.

&#8211; Kotimainen kala edustaa terveellistä lähiruokaa ja sen saatavuus on varmistettava luomalla hyvät toimintaedellytykset kalatalouden kotimaisille yrittäjille, kuten esimerkiksi kalastajille ja jalostamoille. Jatkuvasti suitsutetaan sitä, kuinka kalansyöntiä tulisi lisätä terveyssyistä, mutta kotimaisen kalan saatavuuden parantamiseksi ei ole paiskittu tarpeeksi hommia, sanoo Ritva &#8221;Kike&#8221; Elomaa.
&#8211; Ammattikalastajien määrä on laskenut tuntuvasti, ja kotimaisen kalan saatavuus on sen myötä heikentynyt. Enää alle 20 % kuluttajien ostamasta kalasta on kotimaista, vaikka kysyntää sille olisi huomattavasti enemmän, hän jatkaa.
Sinivalkoista kalataloutta tehostettava
Kalatalous on tärkeä osa Suomen luonnonvarataloutta, ja alan 1 750 yritystä työllistävät suuren joukon suomalaisia. Elomaan mukaan toimialalla on kuitenkin paljon enemmän potentiaalia.
&#8211; Kotimaisen kalan suuressa kysynnässä on jo tarpeeksi syytä tehostaa sinivalkoista kalataloutta. Sen lisäksi, että kuluttajat saavat laadukasta ja terveellistä kotimaista kalaa lautasilleen, syntyy työtä ja yrittäjyyttä, Elomaa arvioi.
Yrittäjien tukemiseksi ryhdyttävä toimiin nyt
Ukrainan sodan seuraukset ovat heijastuneet myös kotimaiseen kalatalouteen. Kalarehun ja kalanpoikasten vienti Venäjälle on loppunut, ja polttoaineiden hinnan raju nousu on nostanut alan toimijoiden kustannuksia tuntuvasti.
&#8211; Esimerkiksi vientiin kasvatettujen kalanpoikasten tilanne on noussut otsikoihin viime aikoina. Lupakäytäntöjen seurauksena kasvatetut kalanpoikaset uhkaavat päätyä tuhottaviksi. Tämä hullunkurinen tilanne on selvä viesti siitä, että alaa määritteleviin sääntöihin tarvitaan muutoksia ja joustavuutta, Elomaa vaatii.
&#8211; Koko toimialan kannattavuus on tällä hetkellä koetuksella nopeasti nousseiden kustannusten takia. On selvää, että nyt pitää ryhtyä toimiin yrittäjien tukemiseksi esimerkiksi sääntöviidakkoa raivaamalla tai verotuksellisin keinoin. Myös suoraa taloudellista tukea tulee harkita tarpeen mukaan, hän pohtii.
Kotimainen kalatalous osana huoltovarmuutta
Elomaa nostaa esille kotimaisen kalatalouden aseman osana huoltovarmuuden kokonaisuutta.
&#8211; Ukrainan sodan seurauksena on käyty laajaa keskustelua huoltovarmuudesta, jonka keskeinen osa-alue on ruoantuotanto ja sen omavaraisuusaste. Kotimaisen kalatalouden edistäminen palvelisi näin ollen myös huoltovarmuutta, Elomaa päättää.
&nbsp;

Kotimainen kalatalous kaipaa arvostusta – Elomaa: ”Koko toimialan kannattavuus on tällä hetkellä koetuksella”

Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa on laatinut toimenpidealoitteen ruoantuottajien työhyvinvoinnin ja henkisen kestokyvyn tukemisesta. Hän pitää äärimmäisen tärkeänä, että tuottajat saisivat apua jaksamiseensa suurten haasteiden edessä. Elomaa kerää tällä hetkellä toimenpidealoitteeseen allekirjoituksia kaikilta kansanedustajilta yli puoluerajojen.

&#8211; Suomen maatalous on ollut vaikeuksissa jo pidemmän aikaa. Ongelman ydin on alhaiset tuottajahinnat, joiden seurauksena tuottajien kannattavuus on ollut koetuksella, sanoo Ritva &#8221;Kike&#8221; Elomaa.
Venäjän hyökkäyksen seurauksena esimerkiksi rehujen, lannoitteiden ja polttoaineiden hinnat ovat olleet rajussa nousussa ja voidaan puhua äärimmäisen vakavasta maataloutta koettelevasta kustannuskriisistä. Monilla tiloilla harkitaan jo lopettamista.
&#8211; Maatalous tarvitsee nyt laajamittaista tukea, jotta kotimainen ruoantuotanto ei kompastuisi mittavaan konkurssiaaltoon. Esimerkiksi tuottajahintoihin on saatava tuntuvia korotuksia, verotukseen helpotusta ja toiminnan sujuvuutta on parannettava keventämällä sääntelyä, hän toteaa.
Viime kädessä kyse on ihmisistä
Elomaan mukaan maatalousyrittäjien kannattavuuden parantaminen on elinehto kotimaisen ruoantuotannon tulevaisuudelle, muttei sovi unohtaa, että viime kädessä on kyse ihmisistä ja heidän jaksamisestaan.
&#8211; Voimme kaikki vain kuvitella, kuinka kuormittavaa on tehdä töitä yrittäjänä, kun ulkoisista syistä johtuen tulos romahtaa eikä tehdystä työstä saa aina edes palkkaa. Kun tähän yhtälöön lisätään epävarmat tulevaisuudennäkymät, niin on päivänselvää, että työhyvinvointi ja jaksaminen ovat kovalla koetuksella, Elomaa kuvailee.
Monen jaksaminen äärirajoilla
Välitä viljelijästä -projektin tarkoitus on tarjota maatalousyrittäjille maksutonta ja luottamuksellista apua matalalla kynnyksellä silloin, kun henkiset voimavarat tai taloudelliset resurssit ovat koetuksella.
&#8211; Laajempien maatalousyrittäjiä tukevien poliittisten linjausten lisäksi tarvitaan nimenomaan työhyvinvointia ja henkistä jaksamista tukevia täsmätoimia. Välitä viljelijästä -projekti on hyvä esimerkki onnistuneesta hankkeesta, joka vastaa näihin haasteisiin. Sen jatkuvuus tulisi varmistaa rahoituksen kautta. Myös muiden vastaavien hankkeiden toteuttamista tulisi edistää jatkossa aktiivisesti, Elomaa pohtii.
&#8211; Monen ruoantuottajan jaksaminen on äärirajoilla, mistä on jo seurannut surullisia kohtaloita tiloilla. Ihmisten pahoinvointi heijastuu usein myös eläinten oloihin. Nyt tarvitaan nopeita ja tuntuvia toimia monella rintamalla ruoantuottajien tukemiseksi, jotta varmistamme kotimaisen ruoan saatavuuden tulevaisuudessa. Kyse on myös huoltovarmuudesta. Pelissä on valtavat panokset, hän kertoo.
&nbsp;

Ruoantuottajien jaksamista on tuettava – Elomaa: ”Pelissä on valtavat panokset”

Suomessa on tällä hetkellä käynnissä pahin maatalouskriisi vuosikymmeniin. Tuottajat ovat hädässä: huonot satokaudet, kohonnut energian hinta sekä lannoitteiden ja rehun hintojen karkaaminen ajaa maatiloja alas järkyttävää vauhtia.

&#8211; Tuhannet tilat ovat maksuongelmissa, ja tähän mennessä ainoa tekemänne helpotus on mahdollistaa tiloille lisävelanottoa. Siis kriisin keskellä lisää velkaa! Me perussuomalaiset vaadimme teiltä toimia nyt; välitön lyhennysvapaus maatilalainoista ilman erillistä hakemusta, ja syksyllä maatalousrakennusten vapautus kiinteistöverosta, kansanedustaja Jenna Simula vaati tänään eduskunnan kyselytunnilla.
Toimenpiteitä ”lähipäivinä”
Simula kysyi, missä viipyvät toimenpiteen ruuantuotannon turvaamiseksi ja ymmärtääkö hallitus, että toimen on oltava riittäviä.
Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk) myönsi, että ruuantuotannon osalta Suomessa ollaan ennennäkemättömän kriittisessä tilanteessa.
Leppä kertoi, että valtiovallan ja hallituksen on markkinoiden lisäksi puututtava tilanteeseen, mutta toimenpiteitä Leppä ei listannut. Niistä kerrotaan ”lähipäivinä”.
Keskustalla on suuri vastuu
Simula huomautti, että ministeri Leppä itse ja keskustapuolue ovat olleet päättämässä näistä asioista jo pitkään, mutta siihen on tultu, että Suomessa on käsillä EU-ajan pahin maatalouskriisi.
&#8211; Se uhkaa suomalaista maatalouselinkeinoa, huoltovarmuutta ja omavaraisuuttamme. Emme todellakaan halua, että kaupan hyllyt täyttyvät ulkomaisella ruoalla, ja siksi on äärimmäisen tärkeää huolehtia suomalaisen maatalouden kannattavuudesta.
&#8211; Joko pian näemme päivän, jolloin tuottajalle jää tehdystä työstä oikeanlainen korvaus? Simula tivasi.
Ministeri Leppä lupasi, että hallitus tulee huolehtimaan akuuteista toimenpiteistä, mutta pitkän aikavälin ruuantuotannon haasteisiin vastaamaan kootaan kaikista eduskuntapuolueista koostuva parlamentaarinen ryhmä.
Ilmastotoimet pahentavat tilannetta
Perussuomalaisten kansanedustaja Toimi Kankaanniemi huomautti hallitukselle, että kauniit puheet ovat ainakin osittain ristiriidassa tekojen kanssa.
&#8211; Eräät ministerit ovat vaatineet ilmastohätätilaa Suomeen. Se pahentaisi entisestään maatalouden tilannetta, koska toimenpiteet kohdistuisivat maatalouteen, joka muutoinkin on kriisissä, Kankaanniemi huomautti.

PS: Maatalouden hätätila julistettava – välittömiä aputoimenpiteitä nyt

Suomalainen maatalous on syvässä ahdingossa. Ongelman ratkaisemiseksi hallitus on päättänyt myöntää jopa 50 000 euron takauksia ongelmissa olevien maatilojen lainoille. Maa- ja metsätalousvaliokunnan varajäsen Ari Koponen ei ymmärrä, miksi lainoittaa jo valmiiksi kannattamatonta tuotantoa, sillä pikavipit eivät suomalaista maataloutta pelasta.

Ratkaisuja maatilojen ahdinkoon on pohdittu maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän johdolla muun muassa kriisikokouksessa. HS uutisoi nyt, että valtio on päättänyt myöntää jopa 50 000 euron takauksia ongelmissa olevien maatilojen lainoille. Takauksen ehtona on, että maatila on tilapäisissä maksuvalmiusongelmissa joko toimintaympäristön muutosten tai poikkeuksellisten sääolojen vuoksi.
&#8211; Rakenteelliset ongelmat pitäisi ratkaista. Alkutuottajan tulisi saa oikeudenmukaisempi osuus hinnasta, jotta toiminta saadaan ylipäänsä kannattavaksi, kommentoi kansanedustaja Ari Koponen.
&#8221;Kannattavuus on se ongelma!&#8221;
Koponen kyseli julkisessa maatalousaiheita käsittelevässä Facebook-ryhmässä alkutuottajien mielipiteitä. Kaikki vastaajat tyrmäsivät ministeriön ratkaisun.
&#8211; Ei lisää velkaa vaan hintaa tuotteille&#8230; Ai niin kauppahan ei pysty mitenkään auttamaan tässä tilanteessa kun teollisuus määrää hinnat.
&#8211; Tilat hukkuu jo nyt velkoihin. Kannattavuus on se ongelma!
&#8211; Vaikuttaa ongelmien siirrolta.
&#8211; Kotimaisuus ja omavaraisuus tuntuu olevan keskittyneelle kaupalle vain pelinappula, loputtoman halpuutuksen kohde.
Vastaajien mielestä lisävelka vain pahentaa maataloustuottajien tilannetta entisestään.
&#8211; Tää on linjassa hallituksen talouspolitiikkaan.. Lisää velkaa.
&#8211; Tämähän vain pahentaa meidän tilannetta, ollaan samassa tilanteessa kuin Suomen valtio, lisää velkaa vain niin hyvin menee.
Ministeriöltä heikko esitys
Koposen mielestä hallituksen olisi pitänyt vastata kustannuskriisiin muun muassa alentamalla energian hintaa, poistamalla tuotantorakennusten kiinteistöveron ja kasvattamalla alkutuottajan osuutta elintarvikeketjussa.
&#8211; Surullista, ettei ministeriö tämän parempaan pystynyt. Kannattavuuden parantaminen on ehto tuotannon jatkuvuudelle, huoltovarmuuden turvaamiselle ja ylipäätään kotimaisen ruokaketjun tulevaisuudelle.
&#8211; Hallitus nähtävästi haluaa korvata kotimaiset tuotteet ulkomaisilla, ja se on huonoin mahdollinen ratkaisu niin ruoan laadun, työllisyyden kuin ilmastonkin kannalta, päättää Koponen.
&nbsp;

Hallitus tuhoaa kotimaisen maatalouden – ”Tilat hukkuu jo nyt velkoihin”

Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen jätti tänään hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, jossa hän vaatii hallitukselta konkreettisia toimenpiteitä, jotta metsäteollisuuden toimintaedellytykset voidaan turvata Suomessa.

&#8211; Kotimaisen puunjalostuksen myönteinen näkymä on tähän asti motivoinut metsänomistajia pitämään huolta metsien terveydestä ja kasvattamaan metsävaroja. Myös jatkossa tarvitaan uskoa metsätalouteen ja teollisuuden myönteiseen tulevaisuuteen. Metsävarojen kartuttaminen ja puusta valmistettujen tuotteiden tuotanto vahvistavat maamme taloutta kestävästi, Olli Immonen sanoo.
&#8211; Pelkkä metsävarojen olemassaolo ei kuitenkaan työllistä. Suomen metsien vuosikasvu on noin 110 miljoonaa kuutiometriä. Suomella on oltava oikeus hakata metsiä 80 miljoonaa kuutiometriä vuodessa ilman ylimääräisiä lupamaksuja. Metsäteollisuudella on halu pitää tehtaat Suomessa ja investoida maahamme, kunhan Suomi vain huolehtii teollisuuden kustannuskilpailukyvystä.
Vain menestyvät yritykset työllistävät
Immosen mukaan hallituksen on luovuttava EU:n kaikkein kunnianhimoisimmasta hiilineutraaliustavoitteestaan ja nostettava teollisuuden päästökauppakompensaatio keskeisten kilpailijamaiden tasolle.
&#8211; Metsäteollisuuden logistiikkakustannukset nousevat rajusti, koska raaka-aineen hankintaketju ja tuotteiden vienti satamiin tapahtuu pääsääntöisesti kumipyörillä. Tämä on yksi keskeisimmistä asioista, kun metsäteollisuus laskee tehdas- ja konekohtaisia kannattavuuslaskelmiaan.
&#8211; Liikenteen dieselveroa on Suomessa korotettu, vaikka tiedetään, että 80 prosenttia kulutuksesta on raskaassa liikenteessä, esimerkiksi puutavaran kuljetuksessa. Polttoaineverotus vaikuttaa suoraan kustannuskilpailukykyyn. Jo tehdyt polttoaineverojen korotukset on peruttava. Sähkövero on alennettava EU:n minimitasolle ja luovuttava energiaveroleikkurista asteittain. Energiaverouudistus on toteutettava kansainvälistä kilpailukykyä vahvistavalla tavalla ja raaka-aineen saanti on turvattava kansainvälisesti kilpailukykyisin hinnoin. Vain menestyvät yritykset voivat investoida ja palkata uusia osaajia, Immonen sanoo.
Hyvinvointi romahtamassa
Joka kymmenes suomalainen saa toimeentulonsa metsäteollisuudesta tai sitä palvelevilta aloilta.
&#8211; Kansallisilla päätöksillä on merkittävä vaikutus nykyisessä erittäin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Hallituksen tahtotilan on oltava sellainen, että se tekee oikeita päätöksiä suomalaisten työntekijöiden parhaaksi, Immonen toteaa.
&#8211; Poliittisilla päätöksillä voidaan metsäteollisuudelle luoda mahdollisuuksia uusia konekantaansa ja varmistaa tehtaiden ja työpaikkojen säilyminen. Jos Suomi ottaa liian suuren päästövähennystaakan harteilleen, siirtyy teollisuus pois Suomesta. Jos teollisuus poistuu ulkomaille, maamme hyvinvointi romahtaa. Pahimmassa tapauksessa teollisuutta siirtyy maihin, joissa ilmasto- ja ympäristötavoitteista ei piitata lainkaan.
Investoijien luottamus palautettava
Immosen mukaan investoinnit Suomeen edellyttävät hallituksen teollisuuspolitiikan päivittämistä.
&#8211; Hallituksen on uudistettava erityisesti talous- ja veropolitiikkaansa. Investointihalukkuuden ja työpaikkojen säilymisen kannalta on keskeistä, miten ennustettavaa sääntely on pitkällä aikavälillä. Poliittisen päätöksenteon on oltava investointihakuista, ja päätöksillä on varmistettava toimintaedellytykset myös jo olemassa oleville, lukuisia suomalaisia työllistäville metsäteollisuuslaitoksille. Hallituksen on palautettava päätöksillään investoijien luottamus Suomeen.
&#8211; Menestyvä yrityssektori on maamme kansantalouden elinehto. Korkean kotimaisuusasteen omaavaa teollisuutta ei saa ulosliputtaa pois Suomesta. Jos hallitus häätää kansallisilla päätöksillä teollisuuden Suomesta ulkomaille, on seurauksena suurtyöttömyys ja hyvinvointiyhteiskunnan rapautuminen. Se on liian kallis hinta maksettavaksi siitä, että hallitus haluaa sitoutua aivan liian kunnianhimoisiin ilmastotavoitteisiin. Hallituksen on ryhdyttävä pikaisiin konkreettisiin toimiin metsäteollisuuden toimintaedellytysten turvaamiseksi, Immonen sanoo.

Immonen: Hallituksen turvattava metsäteollisuuden toimintaedellytykset Suomessa – ”Jo tehdyt polttoaineverojen korotukset on peruttava”

Suomen on varmistettava, ettei päädytä tilanteeseen, jossa tuotantokustannukset Suomessa kasvavat Green Dealin seurauksena ja samaan aikaan muissa EU-maissa tuotetaan elintarvikkeita polkuhintaan säännöistä piittaamatta, sanoo tänään Turun Eurooppa-foorumin paneelikeskusteluun osallistunut Ritva ”Kike” Elomaa.
 
Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva Kike Elomaa osallistui Turun Eurooppa-foorumin yhteydessä järjestettyyn Pellolta pöytään -paneelikeskusteluun. Elomaan lisäksi keskusteluun osallistuivat MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila, Euroopan parlamentin jäsen Elsi Katainen, erikoiskasvien viljelijä Tero Sarkala ja Suomisen Maito Oy:n hallituksen puheenjohtaja, perustajaosakas Erkki Mikola.
Paneelikeskustelun juonsi Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen. Aiheena oli Green Deal eli Euroopan vihreän kehityksen ohjelma ja ruuantuotanto. Eloisaa keskustelua käytiin ruuan terveellisyydestä ja puhtaudesta, hinnasta, ilmastonmuutoksen torjunnasta sekä kestävästä ravinnontuotannosta. EU:n maatalouspolitiikan vaikutukset Suomen tilanteeseen olivat luonnollisesti keskustelun keskipisteenä.
Maa- ja metsätalousvaliokunnan varapuheenjohtajana toimivalla Elomaalla oli keskustelussa selkeä linja Suomen ja EU:n suhteesta maatalouspolitiikan saralla.
&#8211; Suomen on puolustettava tiukemmin omaa etuaan ja suomalaista ruuantuotantoa EU:ssa, Elomaa sanoo.
Lähtötilanne melko hyvällä tasolla
Green Deal on toimenpidepaketti, jonka avulla tähdätään siihen, että Eurooppa olisi ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä. Pellolta pöytään strategia on osa Green Dealia. Muutoksia on tulossa muun muassa lannoitteiden ja antibioottien käyttöön sekä luomutuotantoon.
Tämän mittavan uudistuksen suhteen Elomaa on epäileväinen siitä huolimatta, että se tuo hyviäkin muutoksia esimerkiksi ruoan laadun ja alkuperän seurannan sekä tuotannon osalta.
&#8211; Suomen kohdalla lähtötilanne on niin ympäristöasioiden kuin eläintenpidon osalta melko hyvällä tasolla jo nyt. Tämä pitäisi huomioida kunnolla uudistusta toteutettaessa eikä tuottajille saa koitua kohtuutonta haittaa. Toimet eivät saa olla ylimitoitettuja.
Suomalaisten tuottajien kulut kasvavat
Elomaa ei usko Green Dealin tuovan myöskään merkittäviä parannuksia ruuantuotantoon niissä maissa, joissa ongelmat rehottavat.
&#8211; En usko esimerkiksi antibioottien käytön tai eläintenpidon ottavan sopimuksen myötä merkittäviä edistysaskelia siellä missä ongelmia on. Sen sijaan ympäristöasioihin partiolaisen innokkuudella suhtautuva Marinin hallitus tulee päätöksillään nostamaan suomalaisten tuottajien kuluja vielä entisestään. Kasvavat kustannukset näkyvät suoraan kuluttajien kukkaroissa. Liian korkeat tuotantokustannukset ajavat tiloja lopettamaan toimintansa mikä heikentää huoltovarmuuttamme entisestään. Lisäksi hallituksen ajama polttoaineveron korotus nakertaa tylysti kannattavuutta, Elomaa sanoo.
&#8211; Tähän asti olemme myötäilleet liikaa eteläisemmän Euroopan maita. Pohjoinen sijaintimme asettaa Suomen erityisen haastavaan asemaan, kun kilpaillaan samoilla elintarvikemarkkinoilla huomattavasti pidemmästä kasvukaudesta nauttivien maiden kanssa. Suomessa ruuantuotannon kulut ovat jo nyt Euroopan kärkeä.
Pientilojen kannattavuus koetuksella
Suomalaiset tilat ovat vaikeuksissa myös alhaisten tuottajahintojen takia ja liiaksi keskittynyt ruokakauppa ei ole hyvästä alkutuottajien näkökulmasta.
&#8211; Kehityskulku on ollut jo pitkään huolestuttava. Hinnan polkeminen on johtanut pienten tilojen lakkauttamisiin ja suosii suurtuotantoa. Toivoisin, että isät voisivat jättää pojilleen yhä edelleen maatilan, jota pyörittämällä voi ansaita elantonsa. Suurtilamalli ei istu Suomeen, Elomaa sanoo.
Elomaa korostaa myös kotimaisen ruuantuotannon eettisyyttä ja puhtautta.
&#8211; Eläintenpito on tietyissä EU-maissa mitä se on ja antibioottien käyttö rehottaa. Myös ruuantuotannossa hygienia-asiat ovat harmillisen huonoissa kantimissa ja valvonta olematonta, Elomaa valittelee.
Puhtaille tuotteille riittää kysyntää
Hänen mielestään ei ole oikein, että suomalainen alkutuottaja, joka pelaa sääntöjen mukaan ja hoitaa kustannuksia aiheuttavat velvoitteet, kärsii kun samoilla markkinoilla kilpaillaan eri pelisäännöillä.
&#8211; Osassa EU-maista on vakavia ruuantuotannon puhtauteen liittyviä puutteita. Suomessa hygieniataso on hyvä. Ei sitä monesti kuluttaja ajattele ostaessaan Euroopassa kasvatettua ruokaa, että missäköhän nämäkin ovat pyörineet. Media voisi tässä asiassa ottaa suurempaa roolia ja kertoa ihmisille mitä he suuhunsa laittavat, Elomaa kertoo.
&#8211; Puhtaita ja eettisiä suomalaisia elintarvikkeita tulisi markkinoida aktiivisemmin ulkomaille. Tässä meillä on vientivaltti aivan käsien ulottuvilla. Sitä olisi nyt hyödynnettävä tehokkaammin.
Liian kunnianhimoiset tavoitteet käyvät kalliiksi
Green Deal on valtava kokonaisuus, joka koskettaa Suomen elinkeinoelämää laajalti. Maatalouden ohella vihreä vallankumous vaikuttaa myös metsäteollisuuden toimintaan. Paneelikeskustelussa nousi esille Green Dealin monet mahdollisuudet. Myös vihreämpään suuntaan kallistuva kuluttajakäyttäytyminen tarjoaa suomalaiselle maataloudelle uusia mahdollisuuksia, jotka pitää pyrkiä hyödyntämään.
Toisaalta taas uudistus tuo mukanaan mittavia riskejä Suomen kannalta. Ne hahmottuvat tarkemmin uudistuksen edetessä.
&#8211; Perussuomalaiset puolueena ajaa aidosti Suomen etua ja vastustaa sellaisia EU:n toimia, jotka ovat Suomelle epäedullisia. Sama linja pätee myös maa- ja metsätalousasioissa. Suomen on varmistettava, ettei päädytä tilanteeseen, jossa tuotantokustannukset Suomessa kasvavat Green Dealin seurauksena ja samaan aikaan muissa EU-maissa tuotetaan elintarvikkeita polkuhintaan säännöistä piittaamatta.
&#8211; Hyvät ratkaisut kelpaavat meille ja huonoja vastustamme. Green Dealin liian kunnianhimoiset ympäristötavoitteet käyvät vielä Suomelle kalliiksi, Elomaa varoittaa.

Elomaa: EU ei saa tuhota Suomen maataloutta

Perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehto patistaa hallitusta keventämään verotusta ja helpottamaan yritystoiminnan kustannuksia. &#8211; Yrityksille pitää konkreettisilla toimilla luoda uskoa siihen, että toimintaa Suomessa kannattaa jatkaa.
 
Kansanedustaja Rami Lehdon mukaan tämän viikon synkät työmarkkinauutiset ovat osoitus siitä, että hallitus ei ole tilanteen tasalla.
&#8211; Hallituksen olisi pitänyt reagoida jo paljon aiemmin, ja olisi pitänyt ryhtyä konkreettisiin toimiin sen puolesta, että Suomessa kannattaa ylläpitää teollisuustuotantoa. Yrityksille pitää nyt ennen kaikkea luoda uskoa siihen, että toimintaa kannattaa jatkaa, Lehto sanoo.
Irtisanottavien tuet saatava pyörimään nopeasti
UPM ilmoitti keskiviikkona suunnittelevansa Jämsässä olevan Kaipolan paperitehtaan sulkemista, ja päätös vaikuttaa jopa 450 työpaikkaan. Paperitehtaan sulkeminen murskaa rajulla tavalla suomalaisen teollisuustyön kovaa ydintä. Vain päivää aiemmin Finnair ilmoitti aloittavansa koronan ja matkustusrajoitusten vuoksi yt-neuvottelut. Finnairilla arvioitu vähennystarve on jopa 1 000 työpaikkaa.
UPM ilmoitti tiedotteessaan paperitehtaan sulkemisen syyksi ulkoiset kustannukset ja verorasituksen, jotka ovat käyneet Suomessa ylivoimaisiksi.
Lehto kehottaakin hallitusta nyt keventämään verotusta ja helpottamaan kaikkia yritystoiminnan kustannuksia.
&#8211; Tässä tilanteessa olisi kuitenkin ensimmäisenä toimenpiteenä varmistettava, että irtisanottavien ihmisten taloudelliset tuet saadaan pyörimään mahdollisimman nopeasti, ettei kukaan vain ajautuisi pikavippikierteeseen.
Hallitus ei kykene sopimaan työllisyystoimista
Hallitus ei ole vieläkään ilmoittanut konkreettisista työllisyyttä edistävistä toimista. Lehto arvioi, että hallitus ei vain kykene yhdessä sopimaan asiasta.
&#8211; Kuten olemme nähneet, mitään toimenpiteitä ei ole tullut eikä ole tulossakaan. Näyttääkin siltä, että työllisyystoimia ollaan siirtämässä seuraavalle hallitukselle, Lehto sanoo.
Vihreiden ministeriryhmä linjasi pari viikkoa sitten, että hallituksen pitää ottaa tavoitteekseen 80 000 työperäisen maahanmuuttajan houkutteleminen Suomeen. Hanke näyttäytyy irvokkaana synkkien työmarkkinauutisten aikana.
&#8211; Työttömille tai työttömyysuhan alla eläville tuollaiset puheet kuulostavat varmasti ikäville. On aivan selvää, että nyt on järjestettävä pysyviä töitä suomalaisille työttömille, ennen kuin puhutaan minkäänlaisesta työperäisestä maahanmuutosta, Lehto sanoo.

Jämsän paperitehtaan sulkeminen murskaa suomalaisen teollisuustyön kovaa ydintä – Lehto: ”Hallituksen olisi pitänyt reagoida jo paljon aiemmin”

Perussuomalaisten kansanedustaja Lulu Ranne on huolissaan yritysten massatuhosta vuoden sisällä.
&#8211; Kriisin epäsuora inhimillinen ja taloudellinen hintalappu kasvaa vielä pitkään ja tällä hetkellä hallitsemattomasti lähes kaikkien toimialojen kaiken kokoisissa yrityksissä, Ranne kuvaa tilannetta.

&#8211; Hallituksen olisi pitänyt jo kriisin alussa ymmärtää, ettei valittu tukistrategia pelasta pk-yrityksiä myynnin menetysten aiheuttamalta romahdukselta. Hallituksen valitsemat yritystukityökalut ovat siihen tarkoitukseen vääriä, tukikriteerit ovat vääriä ja tästä seuraa myös väärinkäytöksiä.
Maksulykkäyksillä ei korvata menetettyä myyntiä
Ranteen mukaan kehitysrahoilla, maksulykkäyksillä ja alvien velaksi palauttamisilla ei siis korvata menetettyä myyntiä eikä estetä tulossa olevaa kannattavuuskriisiä. Nyt jokainen hukattu päivä aiheuttaa pitkäaikaisia vahinkoja yrityksille ja sitä kautta työllisyydelle.
&#8211; Valtiolta ei kulunut aikaa päättää Finnairin taseen paikkaamisesta satojen miljoonien osakeannilla. Koska hallitus saa kasaan talousoppineidenkin peräämän tukiohjelman, jolla kompensoidaan pk-yritysten menetykset niin, etteivät ne ole kaikki ensi vuonna tähän aikaan nurin?
&#8211; Mikä tässä oikein kestää, ministeri Lintilä? Ranne kysyy.

kannattavuus

Tanskalaisen energiajätin miljardisatsaukset tuulivoimaan uhattuna – puolustusvoimat epäilee, lupaprosessi on raskas ja kannattavuus kysymysmerkki

Kotimainen kalatalous kaipaa arvostusta – Elomaa: ”Koko toimialan kannattavuus on tällä hetkellä koetuksella”

Ruoantuottajien jaksamista on tuettava – Elomaa: ”Pelissä on valtavat panokset”

PS: Maatalouden hätätila julistettava – välittömiä aputoimenpiteitä nyt

Hallitus tuhoaa kotimaisen maatalouden – ”Tilat hukkuu jo nyt velkoihin”

Immonen: Hallituksen turvattava metsäteollisuuden toimintaedellytykset Suomessa – ”Jo tehdyt polttoaineverojen korotukset on peruttava”

Elomaa: EU ei saa tuhota Suomen maataloutta

Jämsän paperitehtaan sulkeminen murskaa suomalaisen teollisuustyön kovaa ydintä – Lehto: ”Hallituksen olisi pitänyt reagoida jo paljon aiemmin”

Ranne: Ilman nopeita toimia yrityksiä uhkaa massatuho vuoden sisällä

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025