Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

kannustinloukku

Joka kahdeksas työikäinen eli 725 000 ihmistä elää Ruotsissa täysin tukien varassa. Yhteiskunnan varoilla eläminen on usein taloudellisesti kannattavampaa kuin kokoaikaisenkaan työn vastaanottaminen. ”Enhän minä voi pakottaa ihmisiä töihin”, siunailee työvoimapulan kanssa kamppaileva yrittäjä.

”Miten on mahdollista, että työnantajat eivät pysty täyttämään avoimia työpaikkoja, vaikka vapaita käsiä on valtavasti? Valitettavasti tilanne on se, että monien sosiaalietuuksilla elävien ei yksinkertaisesti kannata mennä töihin”, <a href="https://www.dn.se/debatt/vardelost-for-manga-att-ga-fran-bidrag-till-jobb/">julistaa</a> työantajaliitto Almega Dagens Nyheterin mielipidesivulla.
Helmikuun puolivälissä Ruotsissa oli avoimessa haussa 33 000 työpaikkaa, joihin ei vaadittu sen kummempaa tutkintoa saatikka perehtyneisyyttä toimialaan. Työn vaatimat taidot olisivat opittavissa ahkeroinnin ohessa.
Työnteko ei kannata
Almegan tuoreen <a href="https://www.almega.se/2023/02/att-borja-eller-inte-borja-arbeta/">Att börja eller inte börja arbeta</a> -raportin mukaan kahden tukien varassa elävän aikuisen ja yhden lapsen muodostaman kotitalouden käteen jäävät tulot lisääntyvät ainoastaan 200 kruunua (17 euroa) kuukaudessa, jos toinen vanhemmista menee matalapalkkaiseen kokopäivätyöhön.
Jos lapsia on useampia, työnteosta ei ole mitään taloudellista hyötyä verrattuna tukien varassa elämiseen.
&#8211; Kotitalous voi tänään tukien ja avustusten turvin saada samat tulot kuin käymällä töissä. Siinä ei ole mitään tolkkua. Työnteon pitää aina olla kannattavampaa kuin tuilla eläminen, painottaa raportin toinen kirjoittaja, pääekonomisti Patrick Joyce.
Saman saa huhkimattakin
Palvelualan yrittäjä Anestis Chartalidis on suivaantunut siitä, että pysyviä työntekijöitä ei kirjapalkoilla löydy. Hän kuulee jatkuvasti samaa viestiä siitä, että työnteko ei siivousalan palkoilla kannata, saman saa huhkimattakin.
&#8211; Tuet pois heiltä, jotka toistuvasti kieltäytyvät työnteosta. Täällä on rampannut työnvälityksen lähettämiä henkilöitä, jotka ovat olleet työttömänä 18 vuotta. Työ ei heille kelpaa, vaikka ovat olleet tumput suorina 18 vuotta!
&#8211; En voi ymmärtää miten työnvälitys voi hyväksyä tällaista, Chartalidis <a href="https://www.tn.se/arbetsmarknad/26612/hans-jobberbjudande-ratas-arbetslos-sa-nej-trots-18-ar-utan-jobb/">siunailee</a> Tidningen Näringslivet-julkaisussa.
Työantajat purkaisivat kannustinloukut vaatimalla tuensaajilta aktiivisempaa otetta työnhakuun ja asettamalla tukikaton. Vähän ansaitsevien verotusta voisi keventää ja toisaalta työnantajien tukiporkkanoita lisätä. Työnvälitystäkin olisi syytä tehostaa.

Tukiviidakko torppaa työnteon – 725 000 Ruotsin työikäistä veronmaksajien varassa

Viisi Tähteä -ravintolamedian päätoimittaja Eeropekka Rislakki avaa sisältä käsin karun näkymän työvoimapulaksi kutsuttuun tilanteeseen ravintola-alalla, joka pyörii pitkälti halpatyöntekijöiden varassa. Yllättäen nykytilanne, jossa alalle vaaditaan työntekijöiksi vähään tyytyviä tekijöitä ulkomailta, hyödyttää sattumalta sekä keskustaa, kokoomusta että vasemmistopuolueita.

Ravintola-alaa vaivasi jo ennen koronaa työvoimapulaksi kutsuttu tilanne, jolloin alan yritykset valittelivat työvoiman saatavuuden ongelmista, mutta tilanne kriisiytyi kunnolla yhteiskunnan avautumisen jälkeen viime keväänä, kirjoittaa Viisi Tähteä -ravintolamedian päätoimittaja ja ravintola-alan asiantuntija Eeropekka Rislakki.
Hän toteaa, että ravintolat ajautuivat koronakärsijöiksi sekä hallituksen, viranomaisten ja aluehallintovirastojen toimien että viestinnän kautta, jolloin hallitus, viranomaiset ja media viestittivät, että ravintolat ovat kaiken pahan alku ja juuri Covid-19:n leviämiselle. Ravintola-ala ja sen työntekijät leimattiin hylkiöiksi ja demonisoitiin:
Lopputulos oli, että työntekijät vaihtoivat alaa, aloittivat opinnot muihin ammatteihin, palasivat kaupungeista kotikonnuilleen, lähtivät töihin maailmalle jne. Alan opintoihinkaan ei ole enää riittävästi hakijoita.
Rislakki ihmettelee, miksi työmarkkinajärjestö MaRa ajaa voimallisesti ratkaisuksi työvoiman tuontia ulkomailta. MaRa lobbaa puolueita ja hakee julkisuutta painostuskeinona:
Viestinä on, että ”hallituksen tulee panostaa työperäisen maahanmuuton kasvuun ja poistaa saatavuusharkinta”.
Saatavuusharkinta on suorittavan tason työtehtäviin kohdistuvaa työvoimapoliittista harkintaa jossa selvitetään ennen oleskeluluvan myöntämistä EU:n tai ETA-alueen ulkopuolelta tulevalle työntekijälle, onko Suomessa jo saatavilla sopivaa työvoimaa.
Työvoimapula koko Euroopassa
Rislakki katsoo, että näköpiirissä on nyt rakenteellisen halpatyövoiman luominen alalle:
Keskustelussa on unohtunut, että alan työvoimapula kiusaa koko Eurooppaa, eikä Suomi valikoidu työnhakijan kohteeksi ainakaan palkan ja ilmaston takia.
Palvelun takkuamisen olen kokenut koronan jälkeisessä maailmassa Suomen lisäksi Englannissa, Turkissa, Virossa ja Tšekissä. Ongelma on yhteinen ja keinovalikoima saman suuntainen. Sen sijaan eri maiden sosiaaliturvassa on suuret erot, jotka vaikuttavat työhalukkuuteen.
HoReCa edustaa tunnetusti matalapalkka-aloja, ja ravintolayritysten kannattavuus tiedetään heikoksi, joten palkkojen nostaminen houkuttelukeinona ei ole mahdollista. Poikkeuksiakin tietysti on ja niitä yhdistää se, että ne houkuttelevat sekä asiakkaita että työntekijöitä.
Työperäinen maahanmuutto patenttiratkaisuna
Pääministeri Sanna Marinin johtaman hallituksen ministerit sekä kokoomus vähät välittävät Suomessa olevista sadoista tuhansista työttömistä työnhakijoista ja vajaatyöllistetyistä.
Ratkaisuksi työmarkkinaongelmiin sekä vihervasemmisto että kokoomus tarjoavat patenttiratkaisuna yleensä työperäistä maahanmuuttoa, jolloin työtehtävät täytettäisiin EU:n ulkopuolelta tulevilla halpatyöntekijöillä. Myös ravintola-alan työvoimapulaan haetaan nyt ratkaisua maahanmuutosta, mutta harva syvemmin tietää, mitä se tarkoittaa.
Rislakki huomauttaa, että nykytilanne, jossa alalle vaaditaan työntekijöiksi vähään tyytyviä tekijöitä ulkomailta, hyödyttää samaan aikaan sekä keskustaa, kokoomusta että vihervasemmistoa:
Kepun intressi on tässä: korona-aika nosti yllätyksenä esiin, kuinka Suomen maatalous ei ole enää aikoihin tullut toimeen ilman 30 000 – 40 000 kausityöläistä (lue: halpatyövoimaa). Asia kiteytyi käsitteeseen Skopjen lennot, jotka eivät lakanneet, vaikka yhdellä lennolla saattoi olla kymmeniä Covid-19-sairastavia.
Kannustinloukutkin haittaavat työllistymistä
Kokoomuksen näkökulma on saada edullista työvoimaa (suur)yrityksiin, sillä kannustinloukku estää kotimaan työttömien siirtymisen työelämään, koska toimeentulon saa helpommallakin:
Kokoomuksen putkessa näkyy tavoite, että työttömyysturvaa ja etuuksia leikkaamalla kansalaisten on otettava työ kuin työ vastaan palkalla kuin palkalla sekä tehtävä tehokkuuden nimissä pidempää työpäivää. Käytännössä intressi on sama kuin maataloudessa (lue: halpatyövoima).
Vasemmistolle maahanmuutto edustaa globalisaation internationalistista puolta, jossa valtioiden rajat liudentuvat, ja laajennetun ihmisoikeuden käsitteen voimalla kaikilla on mahdollisuus valita vapaasti, missä asuu. Lisäksi vasemmisto tietää, että kurjalisto kannattelee sen olemassaoloa (lue: halpatyövoima).
Vaivaako yrittäjiä Tukholma-syndrooma?
Kun korona siis oli tarjonnut julkiselle vallalle tilaisuuden ravintola-alan demonisointiin, Rislakki esittää kysymyksen, joka osoittaa samalla vastauksen, miksi ravintola-alalle ei juuri nyt ole tunkua:
Kuka haluaa olla töissä alalla, joka ei taannut toimeentuloa, rasittaa ihmissuhteita ja psyykettä epävarmuuden takia, ja lisäksi edusti yhteiskunnan vihollista?
Rislakki ihmettelee, miksi kaikesta huolimatta monilla ravintola- tai tapahtuma-alan työntekijöillä on ollut kova pyrky päästä puheisiin tai kimppakuviin kera pääministeri Marinin, ja Rislakki pohtii, kärsivätkö ravintoloitsijat ja tapahtumajärjestäjät kenties Tukholma-syndroomasta tai kyvyttömyydestä tunnistaa, että alan kurimuksesta päättänyt taho, poliitikko- ja kulttijulkkis-Marin ovat yksi ja sama henkilö.
Lue koko kirjoitus <a href="https://viisitahtea.com/kolumnit/kolumni-ravintola-alan-tyovoimapulaan-haetaan-ratkaisua-maahanmuutosta-mutta-mita-se-tarkoittaa/">täältä</a>.

Viisi tähteä: Ravintola-ala siirtää työvoimakustannuksia yhteiskunnalle – näköpiirissä rakenteellisen halpatyövoiman luominen

Asuntolainojen korot ovat lähteneet ripeään nousuun kaiken muun kallistumisen myötä. Hintaralli laittaa tavallisen kansalaisen oikeasti miettimään arjesta selviämistä, kun pakollisten menojen jälkeen käteen ei jää mitään. Hallitus ei halua kuulla järjen ääntä ja kansan hätää.

Asuntolainan yleisin viitekorko 12 kuukauden euribor nousi vuodenvaihteen 0,5 prosentista yhteen prosenttiin kesäkuun puoliväliin mennessä. Markkinat odottavat, että 12kk euribor-korko on tämän vuoden lopulla 2,3 prosenttia ja ensi vuoden lopussa 2,7 prosenttia, arvioi Nordea <a href="https://corporate.nordea.com/article/75145/asuntomarkkinakatsaus-q2-2022-paluu-normaaliin">asuntomarkkinakatsauksessa</a>.
Korkojen nousu vähentää asuntovelallisten muuhun kulutukseen käytettävissä olevaa rahamäärää ja jarruttaa muuta kulutusta. Reilun kahden prosenttiyksikön koron nousu syö ostovoimaa hieman enemmän kuin saman suuruinen inflaation nousu.
Jos 12kk euribor nousee markkinaodotusten mukaan 2,7 prosenttiin ensi vuonna, kasvavat kotitalouksien kokonaiskorkomenot noin 5 prosenttiin käytettävissä olevista tuloista, Nordea laskee. Lainaa pitäisi tosin sitten vielä lyhentääkin.
Hinnat katossa – nousu jatkuu
Pellervon taloustutkimus <a href="https://www.ptt.fi/julkaisut-ja-hankkeet/uutiset/pttn-tilannekatsaus-sodan-vaikutukset-alkavat-vasta-nakya-ruokamarkkinoilla.html">ennusti</a> maaliskuun suhdanne-ennusteessaan ruuan kuluttajahintojen nousevan tänä vuonna keskimäärin 11 prosenttia. Toukokuussa ruuan hinta nousi 9 prosenttia vuoden takaisesta, kun yleisesti <a href="https://www.stat.fi/julkaisu/cktvfqmts23ye0b55jgptr0uv">kuluttajahinnat</a> nousivat 7 prosenttia.
Ruuan hinnannousu kiihtyy kesän ja syksyn aikana, koska tuottajahintojen nousu on ollut nopeaa. Hinnannousu voi olla ennustettuakin ripeämpää, jos viljasato jää ennakoitua pienemmäksi Suomessa ja maailmanlaajuisesti.
Bensan ja dieselin hinta <a href="https://www.polttoaine.net/">kipuaa</a> jo lähelle kolmen euron rajaa. Polttoaineiden hinnat ovat liki kaksinkertaistuneet vuodessa. Työmatka voi pian jäädä tekemättä, jos siihen yksinkertaisesti ei enää ole rahaa.
&#8211; Tällä hetkellä on olemassa vakava huoli siitä, onko työnteosta tulossa kannustinloukku, eli laskevatko noin 2 500 euroa kuukaudessa tienaavat palkansaajat, että näillä polttoaineen hinnoilla töihin ei kannata enää ajaa kovin pitkälle, <a href="https://stage.sudev.fi/perussuomalaiset-haluaa-turvata-keskiluokan-ostovoiman-sahkonsiirrolle-hintakatto-polttoainevero-alas-tavio-rahaa-tulee-jaada-kulutukseen/">sanoo</a> perussuomalaisten kansanedustaja Ville Tavio.
Turha on jäänyt karsimatta
Sähkön <a href="https://www.vattenfall.fi/sahkosopimukset/porssisahko/tuntispot-hinnat-sahkoporssissa/">hinta</a> ei herätä tunteita näin lämmityskauden ulkopuolella mutta ensi talvena ennustetaan olevan taas toisin.
&#8211; Nyt on puututtava voimakkaasti varsinkin sähkön hintaan. Sähkölaskut ovat kohtuuttoman kovia, varsinkin talviaikaan. Sähkön hinnan nousu vaikuttaa teolliseen kilpailukykyyn ja uhkaa samalla talouskasvua ja työllisyyttä. Seuraavana talvena Sanna Marinin hallituskaan ei voi enää väittää, että sähkön hinnan nousu tulee yllätyksenä. Nythän asia on selvä, ja ekonomistitkin ovat tästä varoittaneet, Tavio toteaa.
&#8211; Mikäli hallitus olisi kautensa alussa ymmärtänyt karsia turhasta ja jättää ideologiset hankkeet tekemättä, talouden tila olisi nyt selvästi kriisikestävämpi, <a href="https://stage.sudev.fi/purra-turhat-menokohteet-eivat-ole-luonnonilmioita-hallituksella-ei-ole-edes-minkaanlaista-suunnitelmaa-julkisen-talouden-ongelmien-ratkaisemiseksi/">muistuttaa</a> puheenjohtaja Riikka Purra.
&#8211; Nyt olisi helpompi vastata kansalaisten huoliin valtavasti nousseiden ja entisestään nousevien hintojen kanssa. Useat muut maat ovat laskeneet polttoaineiden tai muiden välttämättömyyshyödykkeiden hintoja.

Asuntolainojen korotkin reippaassa nousussa – kaiken kallistuminen alkaa olla todellinen uhka tavalliselle suomalaiselle

Maahanmuuttajaäidit saattavat jäädä helposti neljän seinän sisälle uudessa maassa. Syynä voi olla &#8211; erilaisen kulttuuritaustan ja koulutuspuutteiden lisäksi – vanhempainrahan valuvika. Ruotsi yritettä nyt patistella äitejä töihin muuttamalla vanhempainrahan sääntöjä. 

Vanhempainrahaan oikeuttavia päiviä on tänään Ruotsissa 390 päivää plus 90 per puoliso. Ensimmäiset 390 päivää ovat tulosidonnaisia &#8211; mitä suuremmat tulot, sen suurempi vanhempainraha. 90 päivää ovat aina perustason päiviä riippumatta tuloista, eikä niitä voi luovuttaa kumppanille.
Tällä mallilla on aiemmin yritetty patistella miehiä vanhempainvapaalle. Mutta mallissa on aukko, jota hallitus haluaisi nyt muuttaa. Mikäli tuloja ei ole ollut, on toinen vanhempi &#8211; <a href="https://www.skd.se/2021/12/28/lagom-mycket-barnomsorg/">yleensä</a> nainen &#8211; voinut jäädä pidemmäksi aikaa perustason korvaustasolle.
&#8211; Vanhemmuuteen liittyvä sosiaaliturva on naisille kannustinloukku, segregaatioansa. Tämä on sietämätöntä ja siksi äskettäin maahan muuttaneet naiset on saatava mukaan työmarkkinoille, <a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/fler-utrikesfodda-kvinnor-ska-arbeta-regeringen-vill-styra-foraldrapenning-ytterligare">sanoo</a> sosiaaliministeri Ardalan Shekarabi SVT:n haastattelussa.
70 000 naista patistetaan työelämään
Hallituksen ehdotuksen mukaan vanhempainraha tulee olemaan korvamerkittyä myös tuen perustasolla.
Hallitus aikoo tuoda esityksensä käsittelyyn ensi keväänä ja toimenpiteet kohdistuvat suoraan 70 000 henkilöön. Tähän asti naiset ovat pitäneet 89 prosenttia perustason korvauspäivistä ja suuri osa tuensaajista on maahanmuuttajia.
&#8211; Muutos auttaa maahanmuuttajanaisia etabloitumaan työmarkkinoille ja sitä kautta hankkimaan oman toimeentulonsa, ministeri perustelee esitystä.
Lisätietoa Ruotsin vanhempainrahajärjestelmästä saa suomeksi <a href="https://www.norden.org/fi/info-norden/ruotsin-vanhempainetuudet">täältä</a> tai ruotsiksi <a href="http://forsakringskassan.se">täältä</a>.
Juttua täydennetty 1.1.2022 klo 0:34.

Pakko on paras muusa – Ruotsi aikoo laittaa ulkomailla syntyneet naiset töihin

Moni 65-vuotias ruotsalainen kokee aikamoisen yllätyksen jäädessään eläkkeelle. Sama raha tulisi tilille, vaikka he eivät olisi olleet päivääkään töissä. Nykytilanne nakertaa vahvasti koko eläkejärjestelmän uskottavuutta, arvioidaan Aftonbladetissa.

Eläkeläinen, joka ei ole ollut päivääkään töissä ja saa täyden takuueläkkeen asumislisineen tienaa verojen jälkeen 13 962 kruunua (1 366 euroa) kuussa. Se on enemmän, kuin mitä täyden työuran tehnyt 65-vuotias perushoitaja saa jäädessään eläkkeelle. Näin laskee Ruotsin eläkeläisten liitto (SPF).
&#8211; Tämä on erittäin valitettavaa sekä yksittäiselle ihmiselle, että koko eläkejärjestelmälle. Järjestelmän oikeutus vähenee kaiken aikaa, sanoo eläkeläisliiton puheenjohtaja Eva Eriksson.
Työnteko ei kannata
Ruotsissa työnteolla ja joutenololla ansaittujen eläkkeiden välistä eroa kutsutaan sanakukkasella ”respektavstånd” (kunnioitusetäisyys). Kyseessä on kannustinloukku, joka asettaa työnteon matalapalkka-aloilla kyseenalaiseksi. Viime vuosina tehdyt perusturvan korotukset asumislisään ja takuueläkkeisiin ovat tuoneet pienimmät, 40 vuoden ahkeroinnista kertyvät työeläkkeet ja perusturvan samalle tasolle.
Ruotsin 1,2 miljoonaa pienituloista eläkeläistä ovat saamassa oman ”vappusatasensa”, sillä hallitus on korottamassa pienimpiä eläkkeitä 600 kruunulla (58,70 euroa) kuukaudessa ensi vuonna.
&#8211; Ymmärrän hyvin korotuksen, sillä niin kovin monen eläke on pieni ja lisärahan tarve suuri. Koko eläkejärjestelmä pitää kuitenkin pistää uusiksi ja siihen tarvitaan lisää rahaa. Siitä puhutaan nyt ja jo on aikakin, iloitsee eläkeläisten puheenjohtaja Eriksson.
&nbsp;
&nbsp;

kannustinloukku

Tukiviidakko torppaa työnteon – 725 000 Ruotsin työikäistä veronmaksajien varassa

Viisi tähteä: Ravintola-ala siirtää työvoimakustannuksia yhteiskunnalle – näköpiirissä rakenteellisen halpatyövoiman luominen

Asuntolainojen korotkin reippaassa nousussa – kaiken kallistuminen alkaa olla todellinen uhka tavalliselle suomalaiselle

Pakko on paras muusa – Ruotsi aikoo laittaa ulkomailla syntyneet naiset töihin

Ruotsin eläkejärjestelmän uskottavuus koetuksella: Sama raha 40-vuotisen työuran tehneelle ja totaalityöttömälle

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025