Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

kansainvälinen politiikka

OECD:n raportti kertoo Suomen talouden sitkeydestä – Koskela syyttää SDP:tä vastuuttomuudesta

Halla-aho: On keskusteltava myös muiden kuin samanmielisten maiden kanssa

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, länsimaiden riippuvuus Kiinasta ja muut ajankohtaiset kansainvälisen politiikan kysymykset hallitsivat keskusteluja, kun eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho tapasi Yhdysvaltojen kongressin ulkoasiainvaliokunnan tiistaina eduskunnassa.
&#8211; Se, kuinka riippuvainen Eurooppa oli venäläisestä öljystä ja kaasusta ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan, on pientä verrattuna länsimaiden taloudelliseen riippuvuuteen Kiinasta. Meidän täytyy löytää keinot tuoda teollista tuotantoamme Kiinasta takaisin Yhdysvaltoihin ja takaisin Eurooppaan. Puolitoista vuotta sitten sanottiin, että Eurooppa ei pärjää ilman venäläistä energiaa, mutta olemme selvinneet siitäkin, eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho vertasi.
Yhdysvaltalaiset vieraat kiittivät ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Michael McCaulin johdolla Suomea useaan otteeseen paitsi vankkumattomasta tuesta Ukrainalle myös siitä, että Suomi on yksi niitä harvoja Naton jäsenmaita, jotka käyttävät puolustusmenoihin Naton edellyttämät yli kaksi prosenttia bruttokansantuotteestaan.
Halla-aho puolestaan kiitti Yhdysvaltoja sen vankkumattomasta tuesta Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydelle ja totesi arvostavansa sitä, että Suomen ja Yhdysvaltojen kahdenväliset turvallisuus- ja kauppapoliittiset suhteet ovat tiivistyneet merkittävästi viime vuosina.
Nato on ainoa pelote, jota Venäjä uskoo
Puhemies Halla-aho korosti Ukrainan tukemisen pitkäjänteisyyttä ja strategista merkitystä.
&#8211; Venäjälle ei saa syntyä käsitystä eikä kannustimia siihen, että itsenäisen maan kimppuun hyökkäämällä voi saavuttaa jotain. Nato on ainoa pelote, jota Venäjä uskoo. Siksi näen, että Ukrainalle pitää luoda polku Nato-jäsenyyteen, jotta maa voi sodan päätyttyä houkutella ulkomaisia investointeja ja päästä taloudellisesti jaloilleen, hän totesi.
Puhemies Halla-ahon lisäksi keskusteluihin osallistuivat ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Tytti Tuppurainen (sd.), puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Mikko Savola (kesk.), Naton parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja Tomi Immonen (ps.) sekä eduskunnan Yhdysvallat-ystävyysryhmän puheenjohtaja Ville Kaunisto (kok.).
Yhdysvaltojen kongressin ulkoasiainvaliokunnasta vierailulle osallistui puheenjohtaja McCaulin lisäksi kuusi muuta valiokunnan jäsentä.
&nbsp;

Puhemies Halla-aho tapasi Yhdysvaltain ulkopoliittista johtoa: ”Meidän täytyy löytää keinot tuoda teollista tuotantoamme Kiinasta takaisin Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan”

Kiristynyt kansainvälispoliittinen tilanne on tuonut jälleen keskiöön energiakysymykset, eritoten omavaraisuuden. EU:n tavoitteena on lopettaa turpeen käyttö kokonaan. Turvealan yrittäjien ahdinkoa huolestuneena seurannut europarlamentaarikko Laura Huhtasaari tiedustelee EU-komissiolta, onko muuttunut maailmanpoliittinen tilanne ollenkaan vaikuttanut sen turvepolitiikkaan.

Turpeen osuus Suomen kokonaispäästöistä on 12 prosenttia, kun sen osuus energiantuotannosta on 4 prosenttia. Suomen raakaöljystä kaksi kolmasosaa, kivihiilestä noin puolet ja maakaasusta noin kaksi kolmasosaa tuotiin vuonna 2020 Venäjältä.
– Olen huolella seurannut keskustelua siitä, kuinka turveyrittäjien ahdinko kasvaa, vaikka tarvitsisimme jokaisen omavaraisen energiamuodon. Nyt ei ole aika ajaa yhtään omaa energiantuotantomuotoa alas, toteaa europarlamentaarikko Laura Huhtasaari.
Energiantuotanto kansallisiin käsiin
Huhtasaaren kirjallisessa kysymyksessä tiedustellaan, onko EU-komissiolla suunnitelmissa antaa edes tilapäisiä helpotuksia turpeen käytölle osana jäsenmaiden energiapalettia ja epävarmaa poliittista tilannetta, vai onko EU-komission kanta turpeen käyttöön edelleen ennallaan.
Huhtasaari on aina korostanut, että niin energiantuotannon kuin myös maa- ja metsätalouspolitiikan tulisi olla täysin kansallisissa käsissä.
– Mielestäni nyt olisi aika lykätä kaikkia sellaisia uudistuksia, jotka voivat heikentää omavaraisuuttamme. Kun olemmekin yhtäkkiä kriisissä, huomataan, että perussuomalaisten väkevästi kansallista etua korostava sanoma onkin ajankohtaisempi kuin koskaan, päättää Huhtasaari.
&nbsp;

Huhtasaari: Aikooko EU-komissio antaa edes tilapäisiä helpotuksia turpeen käytölle?

Eduskunta käsitteli keskiviikkona valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa. Kansanedustaja Sakari Puisto peräänkuulutti pitämässään perussuomalaisten ryhmäpuheessa hallitukselta syvällisempää paneutumista muun muassa Suomen asemaan osana arktista aluetta, globaaleihin muuttoliikkeisiin sekä kansainvälisten sääntöjen mahdollisiin uudelleentulkintoihin.

&#8211; Mitä enemmän ulkopolitiikkaa painotetaan ideologisista lähtökohdista, sitä enemmän kysymyksiä on asetettava realismin näkökohdista, totesi kansanedustaja Sakari Puisto ja peräsi kysymyksenasettelua siitä, ovatko kaikki selonteossa luetellut tavoitteet täysin yhteensopivia Suomen kansallisen edun kanssa.
Perussuomalaiset kannattavat parlamentaarista yhteistyötä
Viime eduskuntavaalien jälkeen huhtikuussa 2019 eduskuntaryhmiltä kysyttiin, ovatko ne valmiita tukemaan viimeisimmissä selonteoissa vahvistettua Suomen ulkopolitiikan linjaa.
Perussuomalaiset vastasivat silloisen hallitustunnustelijan, edustaja Antti Rinteen kysymykseen seuraavasti: ”Kannatamme ulko- ja turvallisuuspolitiikassa läheistä ja pitkäjänteistä parlamentaarista yhteistyötä ja olemme valmiita tukemaan selonteoissa vahvistettua ulkopolitiikan linjaa.”
Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa tarvitaan jatkuvuutta
‒ Tavoite läheisestä ja pitkäjänteisestä parlamentaarisesta yhteistyöstä on hyvin kannatettava. Tänä päivänä se palvelee jatkuvuutta tilanteissa, joissa valta vaihtuu, koska Suomella tulee olla vain yksi, yhtenäinen ulkopolitiikka, Puisto sanoi.
‒ Aitoja menestystarinoita Suomen ulkopolitiikasta löytyy vuosien varrelta. Suomi itsessään on menestystarina. Vaihtuvien hallitusten myötä selonteoissa voi kuitenkin olla merkittäviä painotuseroja, ja näissä painotuksissa voi olla näkemyseroja.
Voimapolitiikka palannut kansainväliseen politiikkaan
Valtioneuvosto korostaa uusimmassa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa kansainvälistä sääntöpohjaista järjestelmää ja sen instituutioita. Lähtökohtana on tunnusomaisesti arvopohjainen ulkopolitiikka, jossa korostuu tavoitteiden asettaminen ja julistaminen globaalin vastuun näkökulmasta.
‒ Kuitenkin kansainvälinen, monenkeskinen sopimusjärjestelmä on horjunut monin osin jo pidemmän aikaa, ja voimapolitiikka on palannut yhä voimakkaammin mukaan kuvaan. Myös Suomi itse on yhä enemmän tullut haalineeksi kansainvälistymisestä sen huonoja puolia, pitkälti omaa sinisilmäisyyttään, Puisto huomautti.
Realiteetit ja kansallinen etu pidettävä mielessä
‒ Selonteko herättää monia kysymyksiä. Ovatko menneisyydessä laaditut säännöt toimivia, vai ovatko ne etääntyneet realiteeteista? Mikä on oma todellinen vaikutusmahdollisuutemme kehityskulkuun yhdessä Pohjoismaiden ja muiden samanmielisten maiden kanssa ja osana EU:takin? Ovatko selonteossa asetetut tavoitteet kaikilta osin yhteensovitettavissa Suomen kansallisen edun kanssa? Sakari Puisto pohti.
‒ Jos kunnianhimon ja realiteettien välille muodostuu kuilu, saatamme ajautua ristiriitaan. Mitä enemmän ulkopolitiikkaa painotetaan ideologisista lähtökohdista, sitä enemmän kysymyksiä on asetettava realismin näkökohdista.
EU:sta muodostumassa yhä enemmän taakanjakounioni
YK-järjestelmää ei ole kyetty uudistamaan, suurvallat eivät suostu kansainvälisten tuomioistuinten tuomittaviksi ja asevalvontasopimuksia rikotaan toistuvasti. Vaikka monia myönteisiä kehityskulkuja on nähtävissä, on sekin seikka tunnustettava, että kansainväliset instituutiot voivat toimia kunnolla vain niin kauan kuin niistä on hyötyä vahvoille jäsenvaltioille.
‒ Olemme myös ilmaisseet huolemme siitä, että Euroopan unionin talous- ja arvoyhteisöstä on muodostumassa yhä enenevissä määrin fiskaali-, velka- ja taakanjakounioni. Meidän on varauduttava siihen, että sääntöjä niin EU:ssa kuin kansainvälisessä politiikassakin voidaan uudelleentulkita nopeastikin, Puisto muistutti.
Väestön demografiset muutokset jäivät liian vähälle huomiolle
‒ Keskeinen globaali kehityskulku, väestön demografiset muutokset, on jätetty selonteossa vähälle huomiolle. Väestön ikääntyminen Euroopassa yhdistettynä Lähi-idän ja Afrikan merkittävästi nuorempaan väestöön, toimimattomiin yhteiskuntiin ja näköalattomuuteen lisää edelleen laajamittaisten muuttoliikkeiden mahdollisuutta. Heikosti länsimaisiin yhteiskuntiin sopeutuvien ihmisten muuttovirtojen vaikutuksia olisi pitänyt pohtia selonteossa perusteellisemmin, Puisto peräänkuulutti.
‒ Selonteossa sivutaan arktisen alueen turvallisuuspoliittisia ja taloudellisia ulottuvuuksia osana suurvaltojen välistä kilpailua. On kuitenkin huomattava, että iso osa maatamme kuuluu arktiseen alueeseen ja on siten myös suoranaisena ulkovaltojen intressien kohteena. Tätä kehityskulkua ei ole kuvailtu riittävästi selonteossa.
Teknologian ja tieteen kehitys otettava myös huomioon
‒ Myös teknologian ja tieteen kehitys tulee vaikuttamaan moniin kehityskulkuihin käänteentekevästi. Silti selonteossa käsiteltiin varsin ohuesti näitä näkökulmia, toisin kuin esimerkiksi keväällä julkaistussa Britannian vastaavassa katsauksessa, jossa teema oli huomattavasti keskeisemmässä osassa, Puisto vertasi.
‒ Muun muassa näitä näkökohtia ja kysymyksenasetteluita olisi syytä punnita huolellisemmin ja pitää mielessä realiteetit sekä tietysti kansallinen etu, hän tiivisti.
&nbsp;

Perussuomalaiset ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta: Realiteetit ja kansallinen etu eivät saa jäädä idealismin varjoon

kansainvälinen politiikka

OECD:n raportti kertoo Suomen talouden sitkeydestä – Koskela syyttää SDP:tä vastuuttomuudesta

Halla-aho: On keskusteltava myös muiden kuin samanmielisten maiden kanssa

Puhemies Halla-aho tapasi Yhdysvaltain ulkopoliittista johtoa: ”Meidän täytyy löytää keinot tuoda teollista tuotantoamme Kiinasta takaisin Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan”

Huhtasaari: Aikooko EU-komissio antaa edes tilapäisiä helpotuksia turpeen käytölle?

Perussuomalaiset ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta: Realiteetit ja kansallinen etu eivät saa jäädä idealismin varjoon

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025