Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

kansalaiskeskustelu

Presidenttiehdokas Jussi Halla-aho oli tänään Helsingin piispa Teemu Laajasalon vieraana Helsingin tuomiokirkon kryptassa avaamassa omaa persoonaansa ja arvomaailmaansa ISTV:n <a href="https://www.is.fi/politiikka/art-2000010002934.html">Presidentin arvot -keskustelussa</a>. Halla-ahon mielestä arvon käsitteestä on nykyään tullut yhä useammin synonyymi mielipiteelle.

Tasavallan presidentillä ei nykyisen perustuslain oloissa ole kovin paljon suoranaista valtaa muihin kuin ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksiin, mutta presidentti-instituution merkitys tavallisille kansalaisille on todennäköisesti paljon laajempi.
Vaikka ulko- ja turvallisuuspolitiikka kiinnostaakin ihmisiä etenkin näinä aikoina, ei se Jussi Halla-ahon mielestä riitä selittämään sitä, miksi äänestysaktiivisuus presidentinvaaleissa on vaaleista toiseen korkeampi kuin muissa vaaleissa.
&#8211; Ihmiset varmasti kiinnittävät hyvin paljon huomiota presidentin vähemmän viralliseen julkilausumattomaan rooliin ylimpänä kansalaiskeskustelijana, jota voidaan kutsua myös arvojohtajaksi. Presidentin nykyiset toimivaltuudet ovat evoluution tulosta. Meillä on lähdetty hyvin vahvasta presidentistä, jolla on ollut hyvin vahva muodollinen asema niin sisä- kuin ulkopolitiikassa. Käynnissä on parlamentaarinen evoluutio, jonka päätepisteenä saattaa olla samankaltainen seremoniallinen presidentti kuin useimmissa muissa maissa, Halla-aho pohti presidentti-instituution merkitystä suomalaisille.
Arvoista tullut mielipiteiden synonyymi
Helsingin Sanomien vaalikoneessa Halla-aho on nostanut tärkeimmiksi arvoikseen rehellisyyden, kohtuullisuuden ja armollisuuden. Hän ei itsekään ole aivan varma siitä, ovatko listatut asiat arvoja vai pikemminkin hyveitä.
”Arvon” käsite on nykyään ristiriitainen. Yhtäältä moniarvoisuutta pidetään positiivisena asiana, mutta samaan aikaan puhutaan jakamattomista, yhteisistä arvoista, joihin kaikkien pitäisi sitoutua tai muuten on yhteisen veneen keikuttaja.
&#8211; Viime vuosina käydyssä keskustelussa ”arvoa” on yhä useammin alettu käyttää mielipiteen synonyyminä. Toisin sanoen asioita, jotka ennen olivat pelkästään mielipiteitä, joista saatettiin riidellä ja olla eri mieltä, kutsutaan nykyään helposti arvoiksi ja edellytetään, että kaikkien on sitouduttava niihin. ”Hyve” olisi varmaan luettelemilleni asioille oikeampi sana, Halla-aho sanoi.
Vapaus on subjektiivista
Helsingin piispa Teemu Laajasalo ihmetteli, miksi Halla-aho ei ollut listannut vapautta tärkeimpien arvojensa joukkoon. Halla-ahon mielestä vapaus on olotila pikemminkin kuin arvo, ja sellaiseen olotilaan pääsee noudattamalla esimerkiksi kohtuullisuutta ja armollisuutta.
&#8211; Vapaudella voidaan tarkoittaa hyvin monenlaisia asioita, minkä olen huomannut esimerkiksi autoilemista ja autoilun vaikeuttamista koskevassa keskustelussa. Jollekulle vapautta on se, että ei tarvitse autoa mihinkään, jollekulle toiselle taas se, että autolla pääsee joka paikkaan. On suuressa määrin subjektiivista, mitä on vapaus. Vaikka sille varmasti voitaisiinkin määritellä jonkinlainen kirjaimellinen merkitys, on siitä tullut synonyymi monille muille hyville asioille, Halla-aho pohti.
Media tekee rehellisyydestä aseen
Vaikka rehellisyys on yksi Halla-ahon tärkeimmistä arvoista, on sen noudattaminen joskus ristiriidassa kohtuullisuuden vaatimuksen kanssa. Joskus on parempi olla sanomatta sitä, mitä ajattelee. Joskus on suuremman hyvän vuoksi sanottava sellaistakin, mitä ei ajattele. Totuuden sanominen voi myös joissain tilanteissa satuttaa ihmisiä tuottamatta kuitenkaan mitään hyötyä.
&#8211; Julkisuuskulttuuri ja median toimintatavat johtavat usein siihen, että rehellisyys ei kannata, koska jos ihminen kertoo vaikka omalta kannaltaan negatiivisia asioita, niin sen sijaan että hän saisi rehellisyydestään jonkinlaista tunnustusta, siitä tehdään ase häntä vastaan. Tällainen palaute ei tietenkään millään lailla kannusta ihmisiä rehellisyyteen, vaan suorastaan pakottaa joissakin tilanteissa poliitikot ja ehdokkaat olemaan kertomatta rehellistä mielipidettään joistain asioista, Halla-aho totesi.
Myös Suomessa on kärsimystä
Halla-ahon mielestä Suomi voisi humanitäärisen maahanmuuton sijasta pyrkiä auttamaan mahdollisuuksiensa mukaan niiden juurisyiden poistamisessa, jotka pakottavat ihmiset jättämään kotiseutunsa.
Ihmisiä on tietysti aina liikkunut maailmalla, eikä se ole ollut ongelma ennen kuin Suomeen on rakennettu verovaroilla ylläpidetty varsin kallis sosiaaliturvajärjestelmä, joka toimii tietynlaisena houkuttimena tietynlaiselle maahanmuutolle.
&#8211; Minusta tuntuu, että ihmisillä on näinä päivinä halu etsiä autettavat mahdollisimman kaukaa. Usein ollaan hyvin sokeita sille kärsimykselle, jota on omassa kotimaassa. Sen sijaan, että ihmisen auttamishalu olisi vilpitön, hän pikemminkin pyrkii tekemään hyvetekoja. Auttamisesta on tullut pikemminkin oman moraalisen ylemmyyden korostamista kuin vilpitöntä halua etsiä sellaisia keinoja, joilla autettaisiin kaikkein tehokkaimmin kaikkein suurinta määrää ihmisiä.
&#8211; Maailmassa on tiettävästi tällä hetkellä noin 60 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa syystä tai toisesta. Suurin osa heistä elää erittäin surkeissa olosuhteissa pakolaisleireillä, mutta meillä auttamishaluisten ihmisten kaikki sympatia ja kiinnostus kohdistuu niihin muutamaan sataan onnelliseen, jotka ovat onnistuneet pääsemään Suomeen, sanoi Halla-aho.
Antisemitismi kumpuaa islamismista
Viime aikoina uutisissa on puhuttu paljon antisemitismistä. Halla-aho ei usko antisemitismin olevan Suomessa ongelma muuten kuin tänne muuttaneiden maahanmuuttajista koostuvien muslimiyhteisöjen keskuudessa.
Halla-aho pitää harmillisena sitä, että tämän päivän eurooppalaisesta antisemitismistä puhuttaessa kierretään kuin kissa kuumaa puuroa sitä tosiasiaa, että nykyajan antisemitismi on nimenomaan islamismista kumpuavaa.
&#8211; Muslimit mielellään yrittävät hypätä tähän samaan uhrikelkkaan, eli aina kun puhutaan antisemitismistä, niin siihen halutaan ympätä myös islamofobia ja annetaan ymmärtää, että sekä juutalaiset että muslimit ovat jonkin kolmannen osapuolen vihan kohteena, jolloin sillä kolmannella osapuolella ei varmaan voida tarkoittaa ketään muuta kuin kantaväestöä edustavaa ihmistä.
&#8211; En muista koskaan törmänneeni sellaiseen henkilöön, jota voitaisiin kutsua uusnatsiksi, mutta on aivan totta, että vasemmistossa on voimakasta antipatiaa Israelia kohtaan. Koska äärivasemmisto sympatisoi syystä tai toisesta hyvin voimakkaasti islamia, islamilaista maailmaa ja islamilaisia yhteisöjä, saa heidän niin sanottu Israel-kriittisyytensä usein aivan puhtaasti antisemitistisiä piirteitä, Halla-aho tuumi.
Presidentti ei voi olla intressiryhmän lobbari
Yhteiskunnan kahtiajakoa ja vastakkainasettelua Halla-aho pyrkisi presidenttinä ehkäisemään yrittämällä löytää yhteiskunnan rakenteellisiin ongelmiin sellaisia lähestymistapoja ja tulokulmia, joissa erilaisten suomalaisten ja eri intressiryhmien edut ja näkökulmat yhdistyisivät parhaalla mahdollisella tavalla. Presidentti ei missään tapauksessa voi ryhtyä jonkin väestö- tai intressiryhmän lobbariksi. Suomi koostuu monin tavoin erilaisista ihmisistä, joilla kaikilla kuitenkin on yhteisiä etuja ja tavoitteita.
&#8211; Demokratian etu ei ole se, että se tuottaisi automaattisesti viisaampaa politiikkaa, vaan se, että demokratiassa väestön enemmistö saa aina sen, mitä se ansaitsee. Kyse on pelkästään vallan legitimiteetistä.
&#8211; Mielestäni on ongelmallista, kun sanalla ”demokratia” aletaan viitata johonkin muuhunkin kuin siihen tapaan, miten valta jaetaan. Tänä päivänä näkee entistä enemmän, ettei demokratiaa enää mielletä enemmistövallaksi, vaan demokratiaan ympätään monenlaisia sinänsä hyviä asioita, joilla ei kuitenkaan ole mitään tekemistä demokratian kanssa, kuten ihmisoikeudet, vähemmistöjen oikeudet, tasa-arvo ja LGBT-oikeudet, Halla-aho sanoi.
&nbsp;

Presidenttiehdokas Jussi Halla-aho: ”Auttamisesta on tullut oman moraalisen ylemmyyden korostamista”

Eduskuntavaalien 2023 alla Suomessa on meneillään varsin hämmentävä sukupuoliin liittyvä kansalaiskeskustelu. Sijaiskärsijäksi on joutunut myös salolaisen alakoulun oppilas, jonka oppilastyöhön kirjattu näkemys kahdesta sukupuolesta on äskettäin jyrätty maahan tasa-arvovaltuutetun arvovallalla.

Mikä on nainen? Kolmen sanan kysymys olisi ollut naurettava kymmenen vuotta sitten, ehkä jopa vielä viisi vuotta sitten, mutta tänä päivänä, kulttuurisotien velloessa ja woke-ideologian rantauduttua Suomeen, yhteisen kielemme sanojen merkityssisältö on alkanut hämärtyä.
On kulunut vasta reilu kuukausi siitä, kun eduskunta hyväksyi laajaa vastustusta herättäneen translain. Tänään, naistenpäivänä, ollaan jo tilanteessa, jossa sosiaalisen median keskusteluissa kiivaasti haetaan vastausta siihen, mikä oikeastaan on nainen.
Vastausta kysymykseen vaaditaan etenkin alan johtavalta asiantuntijalta, sukupuolentutkimuksen dosentti Tuija Saresmalta, joka parhaillaan osallistuu YK:n naisten asemaa käsittelevän toimikunnan istuntoon New Yorkissa osana Suomen delegaatiota.
Tamperelainen kokoomuksen nuorisopoliitikko ja lukiolainen, nettivaikuttaja Mats Uotila pyytää Saresmaa yksinkertaisesti vain määrittelemään, mitä tarkoittaa sana ”nainen”, mutta turhaan, sillä Saresma ei halua osallistua kansalaiskeskusteluun omalta tieteenalaltaan.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Suomi on siis lähettänyt edustustehtäviin naisten asemaa käsittelevään tapahtumaan YK:n päämajaan sukupuolentutkijan, joka ei halua määritellä sanaa ”nainen”. Hyvin menee. <a href="https://twitter.com/tuijasaresma?ref_src=twsrc%5Etfw">@tuijasaresma</a> <a href="https://t.co/OR5aWo8CEY">pic.twitter.com/OR5aWo8CEY</a>
&mdash; Mats Uotila (@MatsUotila) <a href="https://twitter.com/MatsUotila/status/1633113468793487363?ref_src=twsrc%5Etfw">March 7, 2023</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Onko akateemisten käsitesisältöjen kysyminen provokaatio?
Saresma – joka siis on sukupuolentutkimuksen dosentti ja on parhaillaan Atlantin toisella puolella YK:n naisasiaa käsittelevässä istunnossa – siis kieltäytyy määrittelemästä, mitä sana ”nainen” tarkoittaa.
Sen sijaan Saresma uhriutuu. Hän kehystää kysymyksen provokaatioksi ja ”pelottavaksi superkonservatiiviseksi puheeksi”.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Täällä YK:ssa tunnistaa tuon diskurssin: se on samaa superkonservatiivista puhetta, jota eilen kuultiin Unkarin ja Valko-Venäjän puheenvuoroissa yleisistunnossa muiden maiden käyttäessä puheenvuoronsa tasa-arvon ja rauhan edistämiseen. Pelottavaa että Suomessakin kannattajia!2/2
&mdash; Tuija Saresma (@tuijasaresma) <a href="https://twitter.com/tuijasaresma/status/1633128034533273603?ref_src=twsrc%5Etfw">March 7, 2023</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Kysymyksen esittäjä kuitenkin itse ihmettelee Saresman reaktiota.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Nykyään on siis superkonservatiivista puhetta kysyä miten sukupuolentutkija määrittelee sanan ”nainen”? Selvä.
&mdash; Mats Uotila (@MatsUotila) <a href="https://twitter.com/MatsUotila/status/1633130249511641088?ref_src=twsrc%5Etfw">March 7, 2023</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Siinä missä sukupuolentutkimuksen dosentti vaikenee, muilta Twitter-käyttäjiltä on jo saatu selkeitä ja havainnollisia vastauksia kysymykseen. Saattaa tosin olla, että sukupuolentutkimuksen alalla on hylätty perinteinen käsitys naiseudesta.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Koska alan ammattilainen <a href="https://twitter.com/tuijasaresma?ref_src=twsrc%5Etfw">@tuijasaresma</a> ei osannut vastata tälle esitettyyn kysymykseen, minä teen sen hänen puolestaan ja ihan ilmaiseksi. Nainen on aikuinen naaraspuolinen ihminen.
&mdash; Lasse 🚴‍♂️ (@Laspaa1) <a href="https://twitter.com/Laspaa1/status/1633144508324913152?ref_src=twsrc%5Etfw">March 7, 2023</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Monet suomalaiset tieteentekijät osallistuvat aktiivisesti keskusteluun sosiaalisessa mediassa. Lapin yliopiston prosessioikeuden professori Mikko Vuorenpää ihmetteleekin yleisellä tasolla haluttomuutta kieltäytyä akateemisten peruskäsitteiden määrittelystä – vieläpä tilanteessa, jossa kysymys on omalta tutkimusalalta.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Jos minua pyydettäisiin määrittelemään tutkimusalani keskeisiä käsitteitä, minun olisi hyvin vaikea pitää moista toimintaa provosointina. Ei edes silloin, jos en osaisi määrittelyä tehdä.
Hyvää huomenta.
&mdash; Mikko Vuorenpää (@MikkoVuorenpaa) <a href="https://twitter.com/MikkoVuorenpaa/status/1633357699076202498?ref_src=twsrc%5Etfw">March 8, 2023</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Tasa-arvovaltuutettu jyräsi alakoulun oppilaan
Tänään, naistenpäivänä, toinen kuuma, sukupuoleen liittyvä keskustelunaihe on myös salolaisen Mustamäen alakoulun opettajien woke-henkinen reaktio koulun oppilaan oppilastyöhön, josta opettajat kantelivat tasa-arvovaltuutetulle asti. Kyllä, luit oikein.
Salon Seudun Sanomat kertoi <a href="https://www.sss.fi/2023/03/mustamaen-koulu-kielsi-syrjivaksi-katsotun-oppilastyon-tasa-arvovaltuutetulta-pyydettiin-kannanottoa-erityisesti-sukupuolia-on-kaksi-virkkeeseen/comment-page-1/">eilen</a> verkkosivullaan Mustamäen koulun päätöksestä kieltää syrjiväksi katsottu oppilastyö, johon pyydettiin kannanottoa myös tasa-arvovaltuutetulta. Erityisesti pyydettiin kannanottoa työhön sisältyvään lauseeseen ”sukupuolia on vain kaksi”.
Yllättäen tasa-arvovaltuutettu asettuu Mustamäen koulun opettajien puolelle – koulun oppilasta vastaan. Tasa-arvovaltuutettu jopa leimaa koululaisen työn vähemmistöjä syrjiväksi ja loukkaavaksi.
Tasa-arvovaltuutettu perustelee outoa näkemystään sillä, että kouluilla olisi tasa-arvolakiin perustuva velvollisuus huolehtia sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun perustuvan syrjinnän kiellon noudattamisesta.
Toisin sanoen oppilastyöhön sisältyvä, totuudenmukainen lause ”sukupuolia on vain kaksi” onkin tasa-arvovaltuutetun mielestä sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun perustuvaa syrjintää.
&#8211; Koululla on näin ollen ollut tasa-arvolain nojalla paitsi oikeus myös velvollisuus kieltää oppilastyö, joka on sisältänyt seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä syrjivän ja loukkaavan viestin, tasa-arvovaltuutetun <a href="https://tasa-arvo.fi/-/koululla-ja-opetuksen-jarjestajalla-on-paitsi-oikeus-myos-velvollisuus-puuttua-hairintaan-ja-syrjivaan-kaytokseen-tas-89-2023-annettu-21.2.2023-">lausunto</a> päättyy. Lausunnosta ei käy ilmi, kuka sen on kirjoittanut.
Sosiaalisen median kanavilla tapauksesta on havaittu politisoituneen 1970-luvun löyhkää.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
70-luvun henki tunkee vahvasti koululaitokseen, eikä se ole ihme, koska opetusministeri on nimeään vaihtaneesta SKP:stä. Miksi 70-luvusta ei opittu mitään, ja ideologian annetaan taas korvata tiede kouluissa?
&mdash; Matti M (@UncleDonald77) <a href="https://twitter.com/UncleDonald77/status/1633426711382749184?ref_src=twsrc%5Etfw">March 8, 2023</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Eduskunnan sivuilla tiedot vain mies- ja naisedustajista
Tasa-arvovaltuutetun näkemystä siitä, että syrjinnäksi katsotaan todellisuutta kuvaavan lauseen esittäminen, voidaan pitää kyseenalaisena etenkin siksi, että mies- ja naissukupuolen ohella muiden sukupuolien olemassaolosta on vaikeaa löytää todennettua tietoa.
Esimerkiksi Suomen eduskunnan verkkosivulta ei löydy tukea uskomukselle, että sukupuolia olisi kahta enempää.
Eduskunnan verkkosivulla on tietoja lakipakettien äänestystuloksista, joita voi tarkastella eri tavalla jaoteltuna: kansanedustajittain, eduskuntaryhmien mukaan, vaalipiireittäin tai sukupuolen mukaan.
Jos tarkastellaan esimerkiksi viimeviikkoista äänestystä hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi ja pyritään selvittämään, miten edustajat äänestivät sukupuolen mukaan, <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/aanestys.aspx?aanestysnro=1&amp;istuntonro=180&amp;vuosi=2022">eduskunnan</a> sivuilla on vain mies- ja naisedustajien sukupuolikategoriat. Muiden sukupuolien sarakkeita ei ole.
Tilastoistakaan ei löydy kahta enempää sukupuolia
Suomessa voimassa oleva tasa-arvolaki eli laki naisten ja miesten välisestä <a href="https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1986/19860609">tasa-arvosta</a> on säädetty siksi, että lain tarkoitus on vähentää sukupuoleen liittyvää syrjintää ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa yleensä ja erityisesti työelämässä. Koska tasa-arvolain nimessä ei naisten ja miesten lisäksi mainita muita sukupuolia, looginen johtopäätös tietenkin on, ettei niitä ole.
Perussuomalaiset on moittinut aiemmin suomalaista tasa-arvopolitiikkaa ideologisuudesta, joka on jyrännyt alleen reaalimaailman tosiasiat. Esimerkiksi valtioneuvoston tasa-arvopoliittiseen selontekoon on lisätty tekstiä niin sanotusta ”sukupuolen moninaisuudesta”, jossa annetaan ymmärtää, että sukupuolia olisi enemmän kuin kaksi.
Kansanedustaja Jukka Mäkynen <a href="https://stage.sudev.fi/perussuomalaiset-ideologisessa-tasa-arvoselonteossa-ei-osata-paattaa-edes-sita-montako-sukupuolta-on-olemassa/">huomautti</a> viime syksynä, että edes sukupuolen moninaisuusopin kannattajat eivät toistaiseksi ole pystyneet määrittelemään, mitä muut sukupuolet ovat ja kuinka ne ovat objektiivisesti tunnistettavissa, sillä sukupuolieroista puhuttaessa muut sukupuolet haihtuvat kulisseihin.
&#8211; Esimerkiksi palkkaeroista, koulutuseroista, terveyseroista ja perhevapaiden käytöstä puhuttaessa sukupuolia tuntuu olevan vain kaksi, Mäkynen totesi moittien tasa-arvopoliittista selontekoa epäjohdonmukaisuudesta.
Uutta sukupuoli-ideologiaa ajetaan itsestäänselvyytenä
Naistenpäivänä suomalaisten tietoisuuteen ajetaan uutta uljasta sukupuoli-ideologiaa ikään kuin itsestäänselvyytenä, johon ei ole kenelläkään vastaan sanomista. Salolaisen Mustamäen alakoulun oppilaaseen kohdistunut virkamiesvalta voidaan nähdä ikävänä ajatuspoliisi-tyyppisenä toimintana.
Myös perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra ottaa kantaa naistenpäivän keskusteluun sukupuolesta ja naisten asemasta.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Naiseutta ei tämän päivän Suomessa uhkaa epätasa-arvo tai riistävä patriarkaatti vaan woke-hulluus ja sukupuolettomuus.
&mdash; Riikka Purra (@ir_rkp) <a href="https://twitter.com/ir_rkp/status/1633380533160800256?ref_src=twsrc%5Etfw">March 8, 2023</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
&nbsp;

Hämmentävä naistenpäivä Suomessa: Sukupuolentutkimuksen dosentti ei osaa määritellä, mikä on nainen

Eduskunnan perustuslakivaliokunta sai tänään valmiiksi mietintönsä koskien kansalaisaloitetta kansanäänestyksen järjestämisestä EU:n elpymispaketista. Mietinnössä valiokunnan enemmistö esittää kansalaisaloitteen hylkäämistä. Valiokunnan perussuomalaiset jäsenet Olli Immonen ja Jukka Mäkynen sekä varajäsen Jani Mäkelä jättivät mietintöön vastalauseen, jossa he esittävät kansalaisaloitteen hyväksymistä.

&#8211; Perussuomalaiset kannattavat kansalaisaloitetta kansanäänestyksen järjestämisestä EU:n elpymispaketista. Kansalaisaloite on keskeinen osallistavan demokratian väline, joka jälleen osoitti toimivuutensa. Vaadittavat 50 000 allekirjoitusta saatiin kokoon vajaassa viidessä päivässä. Kansanäänestyksen järjestäminen elpymispaketista on kansalaisille tärkeä asia, perussuomalaisten valiokuntavastaava Olli Immonen toteaa.
&#8211; Edustuksellista demokraattista järjestelmää on mahdollista täydentää välittömän demokratian keinoin kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksien lisäämiseksi. Näin lisätään valtiojärjestelmän ja sen päätösten hyväksyttävyyttä kansalaisten keskuudessa. Demokraattisessa yhteiskunnassa on tärkeää, että kansalaisten mielipidettä kuullaan.
Kansalaiskeskustelu velkapaketista ollut niukkaa
Valtioneuvosto totesi kesäkuussa 2020 elpymispakettiin liittyen, että ”kysymyksessä on taloudelliselta ja poliittiselta merkitykseltään mittava kokonaisuus. Valtioneuvosto korostaa, että asian valmistelun yhteydessä on syytä käydä riittävästi julkista keskustelua (…). Päätösten legitimiteetin kannalta laaja kansalaishyväksyntä on tarpeellista”.
Immosen mukaan käytännössä laaja kansalaiskeskustelu on kuitenkin toteutunut niukasti.
&#8211; Eduskunnan perustuslakivaliokunta on jo aiemmin kiinnittänyt lausunnossaan kriittistä huomiota valtioneuvoston kirjelmässä olleeseen sisällöllisesti ja ajallisesti laajaan vaiteliaisuuspyyntöön. Julkista keskustelua asiasta ei juurikaan käyty ennen kuin hallitus toi eduskuntaan esityksen omien varojen päätöksen hyväksymisestä, johon sisältyy myös elpymispaketin menoja ja rahoitusta koskevat säännökset.
Elpymispaketti merkitsee EU:n muutosta
Perussuomalaiset korostavat vastalauseessaan, että elpymispaketti merkitsee perustusvanlaatuista suunnanmuutosta EU:n kehityksessä, jota Suomessa ei voitu perussopimuksia ratifioidessa ennakoida.
&#8211; Unioni voi toimia vain jäsenvaltioiden sille perussopimuksilla antaman toimivallan mukaisesti. Sellainen toimivalta, jota ei anneta EU:lle perussopimuksissa, pysyy jäsenvaltioilla. Elpymispaketin rahoitus järjestettäisiin kuitenkin nyt unionin 750 miljardin euron velanotolla siitä huolimatta, että unionille ei sen perussopimuksissa ole annettu valtuuksia ottaa lainaa. Unionin valtuutus rahoittaa toimiaan velaksi ei näin ollen ole liitännäinen sille aiemmin siirrettyyn toimivaltaan vaan valtuus, jota sille nimenomaisesti ei ole annettu.
&#8211; Elpymispaketti muuttaa unionia myös sen toimintaa koskevien keskeisten periaatteiden osalta. Unioni ryhtyisi rahoittamaan toimintaansa velaksi, ja sen lainanoton määrä noin 14-kertaistuisi. Elpymisvälineessä rahaston varojen enemmistö myönnettäisiin tukina, ei lainoina, jolloin ne muodostavat unionin toimintaa koskevan kulun.
EU ottamassa vastuun heikompien jäsenmaiden taloudesta
Perussuomalaiset painottavat, että EU:n omat toimielimet ovat aina kesään 2020 saakka katsoneet perussopimusten kieltävän unionia rahoittamasta toimintaansa velalla ja unionia ja jäsenmaita ottamasta vastatakseen toisen jäsenmaan taloudellisia vastuita.
&#8211; Omien varojen päätös sisältää aikaisempaan käytäntöön nähden täysin uutta tulkintaa. Kyse on tältä osin perussopimusten tulkinnan niin mittavasta muuttamisesta, että se käytännössä vertautuu tilanteeseen, jossa unionille siirrettäisiin toimivaltaa perussopimusmuutoksella.
Vaikka unionin toimintaan onkin kuulunut heikompien alueiden tukemista, laajamittainen talouspoliittinen elvytys ei ole perinteisesti käytännössä kuulunut unionin ja sen rahoitus- ja budjettijärjestelmän tehtäviin. Nyt unioni kuitenkin ottaisi vastuulleen turvata heikompien jäsenvaltioiden taloudellisen kestävyyden kriiseissä.
&#8211; Samalla unionin rahoituksen käyttötarkoitus muuttuu unionin omien politiikkatoimien rahoittamisesta jäsenvaltioiden omiin politiikkatoimiin. Elpymispaketin rahoitus suunnataan sellaisiin jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluviin toimiin, jotka ilman elpymispaketin varoja rahoitettaisiin kansallisista budjettivaroista tai kansallisella velanotolla. Tämä muutos unionin toiminnassa on periaatteellisesti hyvin merkittävä, perussuomalaiset painottavat.
Paine EU:n velanotolle kasvaa tulevaisuudessa
Hallituksen esityksessä omien varojen päätöksen hyväksymisestä korostetaan elpymispaketin ainutkertaista luonnetta.
&#8211; Vaikka teknisesti elpymispaketti onkin vain nyt käsillä olevaa tilannetta koskeva ratkaisu, paine vastaavanlaiseen EU-velalla rahoitettavaan ja myös jäsenmaiden suhdannetilanteita tasoittavaan finanssipoliittiseen toimintaan on tulevaisuudessa kuitenkin merkittävän suuri. Nyt tehtävä tukijärjestely ja perussopimusten uusi tulkintakäytäntö vaikuttaisivat odotukseen siitä, miten tullaan toimimaan uusissa häiriötilanteissa, perussuomalaiset toteavat.
&#8211; Suurta tukea saavat velkaantuneet maat todennäköisesti luottavat vastaavan tuen saatavuuteen myös tulevaisuudessa, mikä vähentää maiden valmiutta toteuttaa niiden talouden- ja velanhoitokykyä parantavia uudistuksia. Tällöin on jatkossa entistä suurempi tarve nyt syntyneen kaltaisiin finanssipoliittisiin siirtoihin jäsenmaiden kesken uusien kriisien kärjistymisen estämiseksi.
Perussuomalaiset muistuttavat vastalauseessaan, että julkisessa EU-tason keskustelussa elpymispaketti onkin nähty fiskaaliunionin alkuna, joka edistää integraatiota pysyvästi. Elpymispaketti on alku uudelle tulonsiirtounionille, joka muuttaa talous- ja rahaliittoa ja sen sääntöjä pysyvästi ja ratkaisevasti. Elpymispaketti onkin ennakkotapaus, jolla tulee olemaan laajat vaikutukset unioniin ja sen kehitykseen tulevaisuudessa.
Elpymispaketti rajoittaa eduskunnan budjettivaltaa
Elpymispaketissa on kyse monikymmenvuotisesta järjestelystä, jonka vaikutuksia on vaikea määritellä. Rahoitusmalli tulisi olemaan voimassa aina vuoteen 2058 saakka, ja yhteinen laina olisi tarkoitus maksaa takaisin seuraavien 30 vuoden aikana.
&#8211; Elpymispaketin koko ja kesto tulevat rajoittamaan monien tulevien hallitusten toimintaa, joten kyseessä on merkittävä eduskunnan budjettivallan rajoite, vastalauseessa todetaan.
Myös perustuslakivaliokunta on lausunnossaan todennut elpymispaketissa olevan kyse Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävään toimivallan siirtoon Euroopan unionille rinnastuvasta järjestelystä, jota koskeva ehdotus on hyväksyttävä päätöksellä, jota on kannattanut eduskunnassa vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.
Perussuomalaiset painottavat vastalauseessaan, että elpymispaketilla on myös hyvin vähän tekemistä covid-19-kriisin aiheuttaman elvytystarpeen kanssa.
&#8211; Vain 30 prosenttia varoista jaetaan koronakriisin vaikutusten perusteella ja 70 prosenttia muiden kuin koronakriisistä aiheutuneiden kustannusten perusteella. Muutenkin elpymispaketin taloutta elvyttävä vaikutus EU:ssa on arvioitu pieneksi, eikä sen voida valtiovarainministeriön arvion mukaan odottaa juurikaan lisäävän Suomen vientiä.
Kansanäänestys on välttämätöntä järjestää
Perussuomalaiset korostavat, että kansanäänestyksestä keskusteltaessa on tärkeää ottaa huomioon se, ettei koronakriisiä ja elpymispakettia ollut mahdollista ennakoida vielä vuoden 2019 eduskuntavaaleissa.
&#8211; Ennen näitä vaaleja puolueiden linjaukset yhteisestä velasta olivat sangen kielteisiä, ja tätä lähtökohtaa heijastaa myös hallitusohjelma sekä hallituksen tuore EU-selonteko. Siksi valtioneuvoston suoraan kansalta saama mandaatti elpymispaketin ilmentämään EU:n kehityssuunnan muuttamiseen ja yhteisvastuullisen velan hyväksymiseen on heikko.
&#8211; Ehdotamme, että eduskunta kehottaa valtioneuvostoa ryhtymään viivytyksettä toimenpiteisiin kansalaisaloitteessa tarkoitetun neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämistä koskevan lain valmistelemiseksi ja antaa asiaa koskevan lakiehdotuksen eduskunnan käsiteltäväksi mahdollisimman pian, perussuomalaiset toteavat vastalauseeseen sisältyvässä esityksessään.
&nbsp;

Perussuomalaiset tukee kansalaisaloitetta kansanäänestyksen järjestämisestä elpymispaketista: ”Kansanäänestyksen järjestäminen on kansalaisille tärkeä asia”

Torstain tuumaustunnilla perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Riikka Purra esitteli perussuomalaisten media- ja kulttuuripoliittisen ohjelman, jossa samalla vahvasti puolustetaan kansalaisten sananvapautta. &#8211; Perussuomalaiset ei hyväksy suomettumisen ajan kaltaisen mielipidesensuurin paluuta, jossa vihapuhekortilla hiljennetään moniääninen kansalaiskeskustelu. Kehittynyt demokraattinen maa kestää erimielisyyden ja kovat mielipiteet, Purra painottaa.
Media- ja kulttuuripoliittisen ohjelman terävin ja ajankohtaisin kärki liittyy sananvapauteen ja sen puolustamiseen sitä uhkaavilta moninaisilta, erittäin huolestuttavilta pyrkimyksiltä.
Purra sanoo, että perussuomalaiset kannattaa laajaa sananvapautta, ilmeisesti jopa ainoana puolueena Suomessa.
&#8211; Sananvapaus on meidän mielestämme yhteiskunnallisen vapauden ja tasa-arvon kivijalka. Viime vuosina Suomessa on huolestuttavasti alettu rajoittaa sananvapautta, yleensä epäsuorasti naamioiden se joksikin muuksi toimenpiteeksi. Sananvapauden arvon korostamisen sijaan on alettu puhua esimerkiksi ”sananvastuusta” ja maalittamisesta.
<iframe loading="lazy" title="Työmiehen tuumaustunti 30.1.2020" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/kKbPrr4r_Bc?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
&#8211; Meidän mielestämme sananvapaus ei koske vain myönteisiä tietoja ja asioita. Ihmisen, vallanpitäjästä puhumattakaan, tulee kestää myös loukkaavaa ja häiritsevää tekstiä, Purra toteaa.
Sananvapautta rajattava varovasti
Perussuomalaisten mielestä kaikki sananvapauden rajaukset tulee tehdä äärimmäisellä varovaisuudella, ja vain selkeästi sellaiseen viestintään, jolla uhataan ihmisyksilön tai ihmisryhmän henkeä, terveyttä tai vapautta tai panetellaan tavalla, joka täyttää kunnianloukkauksen tunnusmerkit.
&#8211; Kuten tiedämme, eduskuntaryhmämme on jättänyt lakialoitteen, jolla pyritään muuttamaan rikoslaissa rangaistavaksi säädetyn kansanryhmää vastaan kiihottamisen tunnusmerkistö, niin että rangaistavaksi jäävät ainoastaan rikoksella uhkaaminen ja rikokseen yllyttäminen.
&#8211; Vihapuhetermin käyttö poliittisena lyömäaseena on kiihtynyt ennennäkemättömiin mittasuhteisiin Suomessa ja monissa muissa maissa. Erityisesti perussuomalaisten ylläpitämää kriittistä maahanmuutto- ja EU-poliittista keskustelua on pyritty muiden puolueiden ja median toimesta rajoittamaan ja vaientamaan heittämällä ilmaan vihapuhe- ja maalittamissyytöksiä, Purra sanoo.
Lähes päivittäin saamme kuulla hyvin korkeissakin yhteiskunnallisissa asemissa olevilta ihmisiltä, kuinka sananvapautta pitää rajoittaa, sanat eivät saa loukata ja kuinka niin sanottujen väärää mieltä olevien kritiikki on maalittamista.
Keskustelua ei saa hiljentää vihapuhekortilla
Perussuomalaiset ei hyväksy suomettumisen ajan kaltaisen mielipidesensuurin paluuta, jossa vihapuhekortilla hiljennetään moniääninen kansalaiskeskustelu.
&#8211; Eliitti voi meidän puolestamme jatkossakin olla sormi pystyssä halveksimassa rahvasta, joka ei osaa puhua tai kirjoittaa kuten kaupunkien fiksut vihreät naiset, mutta sensuroinnin vaatimus tai tekojen rikollisiksi tuomitseminen vain siksi, että mielipide on väärä ja maailmankuva eri kuin heillä, on täysin hyväksymätöntä.
&#8211; Puolustamme vahvasti suomalaisten loukkaamatonta oikeutta sananvapauteen. Kehittynyt demokraattinen maa kestää erimielisyyden ja kovat mielipiteet. On järjetöntä syyttää niitä, jotka ottavat ongelmia esiin. On järjetöntä kuvitella, että ongelmiin kyllästyneet kansalaiset, jotka sanovat rumasti Twitterissä, ovat se ongelma, johon meidän ensisijaisesti pitäisi puuttua, Purra sanoo.
Vihapuhejahti mennyt liian pitkälle
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja huomauttaa, että vihapuhe- ja trollijahti on paikoin saanut jopa tragikoomisia piirteitä.
&#8211; Maahanmuuttopolitiikan arvosteleminen sataa Putinille, media ei erota parodiahahmoja oikeista mielipiteistä, tutkijoista tai aktivisteista, somen onnistuneimpia meemejä väitetään puolueen organisoimaksi ja valmistelemaksi propagandaksi, jotka uhkaavat yhteiskuntaturvallisuutta. Oleellista on huomata, että ainoastaan tietynlaisia mielipiteitä ja näkemyksiä voidaan leimata tällä tavalla vaarallisiksi.

Perussuomalaiset kannattaa laajaa sananvapautta: Ei koske vain myönteisiä tietoja ja asioita – ”Ihmisten ja vallanpitäjien tulee kestää myös loukkaavaa ja häiritsevää tekstiä”

kansalaiskeskustelu

Presidenttiehdokas Jussi Halla-aho: ”Auttamisesta on tullut oman moraalisen ylemmyyden korostamista”

Hämmentävä naistenpäivä Suomessa: Sukupuolentutkimuksen dosentti ei osaa määritellä, mikä on nainen

Perussuomalaiset tukee kansalaisaloitetta kansanäänestyksen järjestämisestä elpymispaketista: ”Kansanäänestyksen järjestäminen on kansalaisille tärkeä asia”

Perussuomalaiset kannattaa laajaa sananvapautta: Ei koske vain myönteisiä tietoja ja asioita – ”Ihmisten ja vallanpitäjien tulee kestää myös loukkaavaa ja häiritsevää tekstiä”

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025