Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

kansallinen yhtenäisyys

Eduskunnan puolustusvaliokunnan perussuomalaiset jäsenet kummastelevat ns. rajalaista eli laista välineellistetyn maahantulon torjumiseksi syntynyttä tilannetta. Kansanedustajat ihmettelevät, että näin tärkeä asia on otettu politikoinnin kohteeksi.

&#8211; On tärkeää ymmärtää, että tämä poikkeuslaki on tarkoitettu torjumaan Venäjän vihamielistä vaikuttamista Suomea ja suomalaisia kohtaan. Oikeusvaltio ei tarkoita sitä, ettei maa saisi puolustautua tilanteessa, jossa vastapuoli pyrkii hyväksikäyttämään vanhentunutta kansainvälistä sopimuskenttää, kertoo perussuomalaisten kansanedustaja ja valiokuntavastaava Jari Ronkainen.
Asiantuntijat eivät ole esittäneet toimivia vaihtoehtoja
Kansanedustaja Tomi Immosen mukaan asiantuntijoiden tarjoamissa vaihtoehdoissa ei ole konkretiaa.
&#8211; Mediassa professoreiden ja muiden kriitikoiden esittämät vaihtoehdot poikkeuslaille eivät ole verrannollisia hallituksen esitykseen. Kaikissa niissä Venäjä saisi edelleen päättää miten, missä ja kuinka monta ihmistä Suomeen tulisi. Vaihtoehtoiset keinot pyrkivät ainoastaan hallinnoimaan tilannetta Suomen sisällä. Tällä esityksellä pyritään estämään se, että Venäjä ei voisi aseistaa ihmisiä omien pyrkimystensä vuoksi.
&#8211; Rajalakia varten julkisuudessa on haastateltu lähinnä vain professoreita, jotka katsovat asiaa puhtaasti maahantulijoiden ihmisoikeusnäkökulmasta ja unohtavat täydellisesti turvallisuusnäkökulman, joka on kuitenkin se ainoa oikea &#8211; ja myös lainsäätäjän näkökulma, Immonen huomauttaa.
Venäjä ei uhkaa Suomea tavanomaisin asein
Kansanedustaja Juha Mäenpään mukaan Venäjä ei pysty uhkaamaan Suomea tavanomaisin asein, sillä sen joukkojen pääosa on sidottu Ukrainaan.
&#8211; Itärajan tilanne on osa laajempaa hybridivaikuttamista, jolla Venäjä pyrkii horjuttamaan kansallista yhtenäisyyttä sekä viranomaisten toimintakykyä. Tarkoituksena luoda sekasortoa ja eripuraa maan kansalaisten, viranomaisten ja päätöksentekijöiden välillä. Tämän takia tarvitaan riittävät keinot, joilla vastata uudenlaiseen haasteeseen.
Mäenpään näkee, että mikään muu laki ei ole tarpeeksi nopea Venäjän arvaamattomien operaatioiden torjumiseksi.
&#8211; Esimerkiksi valmiuslaki ja puolustustilaki on tarkoitettu hitaasti kehittyvän sodan uhan torjuntaan. Ne eivät mahdollista nopeaa reagointia.
Myös rajan reserviläisiä tarvitaan
Kansanedustaja Miko Bergbom muistuttaa, että hallitus on tuonut muitakin lakeja itärajan turvaksi.
&#8211; Rajan poikkeuslaki välineellistettyä maahantuloa vastaan sekä rajan reserviläisten käyttö häiriötilanteissa ovat kaikki keinoja, joilla pyritään vahvistamaan Suomen kansallista turvallisuutta. Vetoamme jokaiseen eduskunnassa, että tämä rajaturvallisuutta vahvistava lainsäädäntö saatetaan nopeasti voimaan.
Suomi suunnannäyttäjänä koko Euroopalle
Suomi toimii suunnannäyttäjänä muulle Euroopalle siinä, minkälainen keinovalikoima tarvitaan Venäjän naapurimaissa tässä muuttuneessa turvallisuustilanteessa, jossa Venäjä on repinyt kaikki kansainväliset sopimukset, myös ihmisoikeussopimukset, summaavat tilanteen puolustusvaliokunnan perussuomalaiset.
&#8211; Tämä laki on siis mahdollista ottaa käyttöön pikatilanteissa vain, jos sitä todella tarvitaan, Ronkainen sanoo.
&#8211; Ja jos Venäjä tietää meillä olevan tällainen keino työkalupakissa, se saattaa hyvinkin luopua hybridioperaatioista, koska meillä on siihen vastakeino &#8211; joten myös rajat voitaneen avata normaalimmalle liikenteelle.

Puolustusvaliokunnan perussuomalaiset: ”Vetoamme kaikkiin eduskunnassa, että rajaturvallisuutta vahvistava lainsäädäntö saatetaan nopeasti voimaan”

Ison-Britannian pääministerin tapaaminen Suomen tasavallan presidentin kanssa merkitsi suurta murrosta Suomen turvallisuuspoliittisessa asemassa. Pakon edessä Suomi astui merkittävän askeleen länteen. Perussuomalaisten puoluesihteeri Arto Luukkanen kirjoittaa <a href="https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/artoluukkanen/tosiasioiden-tunnustaminen-on-suomen-turvallisuuden-perusta-hotto-pois/">Uuden Suomen blogissaan</a>, että presidentti Sauli Niinistön sanoin Venäjällä on nyt peiliin katsomisen paikka.

Pääministeri Boris Johnsonin vierailun aikana sovittiin siitä, että Iso-Britannia tukee Suomea Nato-prosessin aikana myös sotilaallisesti. Periaatteessa Suomi siis ei ole yksin.
&#8211; Nyt on kuitenkin hyvä muistaa, että kaikki sopimukset ovat vain paperia. Se todellinen poliittinen halu auttaa meitä ulkoapäin perustuu siihen, että me itse kykenemme itse puolustamaan itseämme, ja siihen, että meidän puoluejärjestelmämme on ”terve”. Että ymmärrämme muuttuneet tosiasiat, kirjoittaa perussuomalaisten puoluesihteeri Arto Luukkanen.
Yksimielisyys on tärkeää kriisin aikana
Sanalla ”terve” Luukkanen viittaa entisen sodanaikaisen pääministerin Edwin Linkomiehen muistelmiin ”Vaikea aika. Suomen pääministerinä sotavuosina 1943-1944”.
Muistelmissaan Linkomies kertoi siitä, kun hän kävi 4.6.1942 marsalkka Mannerheimin syntymäpäivän iltana keskustelun silloisen ulkoministeri Wittingin ja kenraali Paavo Talvelan kanssa suomalaisesta puoluejärjestelmästä. Keskusteltiin siitä, palaisivatko puolueriitaisuudet, kun sota on saatu onnellisesti hoidettua. Sallittaisiinko puolueriitaisuuksia?
&#8211; Linkomiehen käsitys oli, että suuren vaaran uhatessa puolueriidat olivat vaimentuneet, ja se oli todiste meikäläisen poliittisen järjestelmän ”terveydestä”. Vuosien 1943-1944 pääministeri kuitenkin torjui kaikki yritykset luopua demokratiasta ja puoluejärjestelmästä, ”koska ei kaikilla kansalaisilla koskaan voi olla sama mielipide tiettyjen ratkaisujen suunnasta”. Ajatus on syvällinen ja viisas.
Todellisuuden merkitys kriisitietoisuudessa
Kriisissä kansallinen yksimielisyys on tärkeintä. Yhtä tärkeää on se, että tosiasiat ymmärretään niin kuin ne ovat. Edwin Linkomiehen pääministerikauden eräs tärkeimmistä näkökohdista oli antaa ulkomaailmalle kuva täysin yksimielisestä Suomen kansasta. Tässä häntä auttoi se, että silloinen kriisitietoisuus oli korkea. Kansakunta katsoi ulkoista uhkaa silmästä silmään.
Vuoden 1943 tilannetietoisuuden vertaaminen vuoden 2022 poliittiseen tilanteeseen tuottaa kuitenkin hämmentävän kokemuksen. Miltei kaikki puolueet tukevat kansallista turvallisuutta, ja meillä vallitsee tässä asiassa ns. linnarauha. Isänmaa on tärkein.
&#8211; Ongelmana on vain valitettavasti se, että on puolueita, jotka eivät näe todellisuutta sellaisena kuin se oikeasti on. Selkosuomeksi: omat höntsö-pakkoajatukset sanelevat joillain tahoilla todellisuuden ymmärtämisen rajat. On puolueita, jotka eivät kykene näkemään tämän kriisin syvyyttä ja sen merkitystä meille.
Normaalisti oppositio haastaisi hallituksen suuressa salissa. Nyt on kuitenkin kriisi. Luukkanen pitää selvänä, että niitä todellisuuden kultaisia hitusia on alettava imeytymään koko hallituksen sisälle. On muistutettava ja nostettava ääntä. On ymmärrettävä tosiasiat.
Toukokuun lopulla Suomi on energiakriisissä
Luukkanen uskoo Suomen törmäävän hyvin pian karuun todellisuuteen:
&#8211; Kun Venäjän kaasun tulo lakkaa 24. toukokuuta, merkitsee se sellaista taloudellista myllerrystä, joka täristää koko valtakuntaa ylhäältä alas saakka. Sen ja Ukrainan sodan seurauksena Suomessa tulee joukkoirtisanomisia, konkursseja ja taloudellista hätää. Irtisanotut eivät voi maksaa asuntolainojaan ja maahan syntyy ennennäkemätön lama, jonka rinnalla 1990-luvun lama oli pikkujuttu.
&#8211; Samaan aikaan ja valitettavasti – hallitus ei oikein kykene näkemään, miten valtava muutos on tulossa. Se sulkee silmänsä. Se ei esimerkiksi ymmärrä, että polttonesteiden hintojen on oltava sellaisia, että ihmiset pääsevät töihin. Se ei näytä tajuavan ihan aikuisten oikeesti sitä, että ihmisten ostovoima on nyt laskenut niin, että rahaa ei jää käteen. Se unelmoi ja hybernoi.
Hallituksen on herättävä
Luukkanen pitää tilanteen kriittisyyden tunnustamista kansallisen yksimielisyyden ehdottomana edellytyksenä. Tavallisten kansalaisten ostovoimaa ja kykyä käydä töissä on varjeltava kaikin keinoin. Samoin on priorisoitava valtion menot niin, että keskitytään selviämiseen, sillä siltarummut eivät tuota uusia ihmisiä, mutta ihmiset tekevät niin.
&#8211; On huolehdittava kansalaisten jokapäiväisestä elämästä. Kehitysapuun voidaan antaa rahaa mutta vasta sitten kun on ylijäämäinen budjetti – <a href="https://twitter.com/ir_rkp/status/1162687340583837696">ei nyt</a>.
Ideologia estää todellisuuden ymmärtämisen
Luukkanen on pohtinut kovasti, miten on mahdollista, että muuten rationaalisesti toimivilla ihmisillä on joissain asioissa vaikeuksia harkita asioita tyynesti ja faktojen kautta.
Puoluesihteeri uskoo, että ulkomailta tulleet henkiset vaikutteet ja ideologiat estävät kriisitietoisuuden ymmärtämistä. Juuri se woke, identiteettipolitiikka ja punavihreä höyrypäisyys estävät ajattelun. Kyse on kummallisesta poliittisesta kognitiivisesta dissonanssista, joka jäytää nyt hallitusta ja sen yksimielisyyttä.
&#8211; Hallituksella on nyt vakava ajatusjähmä. Ajatellahan voi mitä tahansa, mutta näyttää ikävästi siltä, että viisikkohallituksen kriisitietoisuuden vähäisyys vaikeuttaa järjellistä politiikan tekoa.
&#8211; Siirtymä hötöstä realiteettien maailmaan on valitettavasti hidas. Vaikka kriisi lähestyy kuin valtava tsunami, niin hallitus jatkaa fantastisilla vaatimuksilla ”vihreästä siirtymästä”, polttoaineiden hintojen ideologisesta korottamisesta, omakotitalojen ”pakkoremonteista” ja kannattaa innokkaasti sitä, että EU tekisi lisää ”elvytyspaketteja”.
&#8211; Rajalla tapahtuviin pikakäännytyksiin on kyllä poliittista valmiutta valiokuntatasolla, mutta kun kriisi lähenee, niin ei pystytä toimimaan. Ei kertakaikkiaan pystytä. Poliittinen rohkeus puuttuu.
Miten rohkaista pelkäävää?
Luukkasen mukaan Suomi on nyt sillä viimeisellä rannalla, jossa on uskallettava ajatella ja toimia. Kosmeettiset muutokset eivät toimi, kun oma valtiollinen tervahöyrymme kohtaa myrskyn. Luukkanen penää hallitukselta kriisijohtamista.
&#8211; Rohkaisen nyt teitä: Sanna, Annika, Petteri ynnäs muut: olkaa rohkeita ja katsokaa tosiasioita sellaisina kuin ne ovat! Tai vähän kuin lapsia uimakoulussa: kyllä se vesi kantaa!
&nbsp;

Luukkanen: Tosiasioiden tunnustaminen on Suomen turvallisuuden perusta

Ukrainassa on viime vuosien aikana selkeästi tuettu kansallistunnetta nostattavaa kulttuurituotantoa. Perussuomalaisten kansanedustaja Jenna Simula peräänkuuluttaa Suomessakin kansallistunnetta vahvistavaa kulttuurituotantoa, joka vaalisi myös kansakunnan yhtenäisyyttä kriisiaikojen varalta.

Ukrainan sodan alettua kulttuurista on muodostunut entistäkin väkevämpi side, joka yhdistää ukrainalaisia ja pitää yllä maanpuolustustahtoa. Ukrainalaisten kansallisidentiteetti onkin sodan myötä vahvistunut entisestään.
Suomessa kansallismielisyyttä ja -ylpeyttä on taas pyritty ennemminkin lokeroimaan lähes ääriajatteluksi, ja nyt Helsingin Sanomia myöten kirjoitellaan siitä, miten isänmaallisuuden tunteet hävettävät. Lisäksi on jopa debatoitu siitä, onko suomalaisuutta edes olemassa.
&#8211; Tavoitteena tulisi olla se, että jokainen suomalainen voisi tuntea aitoa kansallisylpeyttä ja olla isänmaallinen ilman häpeää, leimaamista, lokeroimista tai nurkkaan ajamista. Kulttuurilla voisi olla tässä tärkeä rooli. Etenkin koronakriisin hellittäessä ihmiset kaipaavat yhteisöllisyyttä, yhtenäisyyttä ja toisaalta takaisin kulttuurin pariin, arvioi kansanedustaja Jenna Simula.
Sotilasmusiikki nostattaa kansallistunnetta
Suomalaisuuden olemassaolon lisäksi on kyseenalaistettu usein myös esimerkiksi tarvetta soittaa Porilaisten marssia Suomen voittaessa olympiakultaa. Tätä Simula pitää täysin käsittämättömänä.
&#8211; Suomalaisten voiton kunniaksi soitetaan aina Porilaisten marssi, joka on sekä Puolustusvoimien että presidentin kunniamarssi. Se juhlistaa suomalaisia, suomalaista kansallisidentiteettiä ja vahvistaa kansallistunnettamme. Sotilasmusiikki on yksi erinomaisimmista tavoista nostattaa kansallistunnetta, Simula luonnehtii.
Kansallistunnetta ja maanpuolustustahtoa tuettava
Kansanedustaja Simula on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jossa hän kysyy, millä tavoin hallitus osaltaan huolehtii suomalaisen kansallistunteen ja -hengen ylläpidosta sekä kansan yhtenäisyydestä ja aikooko hallitus kohdentaa jatkossa esimerkiksi kulttuuriavustuksia kohteisiin, jotka niin tekevät.
&#8211; Niin kulttuuriavustuksilla kuin järjestötuilla ylipäänsä tulee ylläpitää ja mahdollistaa sellaista toimintaa, joka voimistaa kansallistunnetta sekä maanpuolustustahtoa, perinteiden vaalimista unohtamatta, Simula sanoo lopuksi.
&nbsp;

Suomalaista kansallistunnetta tukevaa kulttuuria tuettava – kulttuurin keinoin kansakunnan yhtenäisyyttä voidaan vaalia ja vahvistaa kriisienkin varalle

Ukrainassa on 44 miljoonaa asukasta. Venäjän täysimittainen hyökkäys johtaisi mitä todennäköisimmin inhimilliseen katastrofiin ja miljoonien ihmisten pakoon sodan jaloista. Ukrainan Ruotsin suurlähettilään mukaan yhtenäinen kansa aikoo kuitenkin taistella Ukrainan itsenäisyyden puolesta.

Amnesty International on <a href="https://www.amnesty.org/en/latest/news/2022/01/further-armed-conflict-in-ukraine-would-have-devastating-consequences-for-the-human-rights-of-millions/">varoittanut</a> humanitaarisesta katastrofista Itä-Euroopassa, jos Ukrainan kriisi laajenee täysimittaiseksi sodaksi. Sodan seurauksena miljoonat ihmiset etsisivät turvapaikkaa muualta Euroopasta. Jo tällä hetkellä Ukrainassa on 1,8 miljoonaa sisäistä pakolaista.
Vuoden 2015 <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Euroopan_pakolaiskriisi#M%C3%A4%C3%A4r%C3%A4t_Suomessa_vuonna_2015">pakolaisaallossa</a> EU:n alueelle saapui yli 1, 2 miljoonaa turvapaikanhakijaa. Suomeen heistä tuli runsaat 32 000. Venäjän hyökkäyksen seurauksena Ukrainasta lähtisi pakolaiseksi jopa viisi miljoonaa ihmistä. Se voi olla myös yksi Venäjän <a href="https://www.verkkouutiset.fi/viisi-miljoonaa-pakolaista-ukrainasta-luo-maksimikaaoksen/#d93858e6">tavoitteista</a> Euroopan vakauden horjuttamiseksi.
Toivotaan parasta &#8211; valmistaudutaan pahimpaan
Ukrainan Ruotsin suurlähettiläs Andrij Plachotnjuk sanoo mahdolliseen humanitaariseen katastrofiin viitaten, että jokainen maa päättää itse siitä, missä määrin ottaa vastaan sotaa pakenevia ihmisiä. Suomi on sisäministeriön mukaan <a href="https://www.is.fi/politiikka/art-2000008637465.html">varautunut </a>mahdollisiin pakolaisiin Ukrainasta.
&#8211; Venäjä on kantaa vastuun humanitaarisesta kriisistä. Ukrainan hallitus tekee kansainvälisten kumppaniensa ja järjestöjen kanssa kaikkensa auttaakseen tavallisia ihmisiä ja lieventääkseen heidän kärsimyksiään, Plachotnjuk sanoo SVT:n <a href="https://www.svt.se/nyheter/utrikes/ukrainas-ambassador">haastattelussa</a>.
&#8211; Jos tilanne eskaloituu pakolaiskriisiksi, kansainvälinen yhteisö tekee tarvittavat päätöksen tilanteen hallitsemiseksi. Teemme kuitenkin parhaamme, ettemme joutuisi tällaiseen tilanteeseen.
Suurlähettiläs painottaa Ukrainan kansan yhtenäisyyttä. Ihmiset ovat päättäneet puolustaa maataan, eivätkä he ole lähdössä pakoon.
&nbsp;

Täysimittainen sota Ukrainassa tietäisi suurempaa pakolaisaaltoa Eurooppaan kuin vuonna 2015

kansallinen yhtenäisyys

Puolustusvaliokunnan perussuomalaiset: ”Vetoamme kaikkiin eduskunnassa, että rajaturvallisuutta vahvistava lainsäädäntö saatetaan nopeasti voimaan”

Luukkanen: Tosiasioiden tunnustaminen on Suomen turvallisuuden perusta

Suomalaista kansallistunnetta tukevaa kulttuuria tuettava – kulttuurin keinoin kansakunnan yhtenäisyyttä voidaan vaalia ja vahvistaa kriisienkin varalle

Täysimittainen sota Ukrainassa tietäisi suurempaa pakolaisaaltoa Eurooppaan kuin vuonna 2015

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025