Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Kansallistaminen

Moni puolue puhuu nykyään kansallisten sähköverkkojen puolesta ja vastustaa niiden myymistä ulkomaisille sijoitusyhtiöille. Asiasta on puhunut muiden muassa ainakin keskustan yksi kansanedustaja, ja myös vasemmistoliitto on ottanut sen eduskunnassa monta kertaa esille. Samat puolueet tuntuvat kuitenkin toimivan kuntatasolla täysin päinvastaisella tavalla.

Kansanedustaja ja Outokummun kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Sanna Antikainen muistuttaa pari vuotta sitten tapahtuneesta Outokummun Energia Oy:n myynnistä kansainväliselle sijoitusyhtiölle Aberdeen Standard Investmentille, jota kaikki puolueet perussuomalaisia lukuun ottamatta voimakkaasti ajoivat. Outokummun Energiaa yritettiin myydä ensimmäisen kerran silloisten sinisten valtuustoaloitteen pohjalta jo vuonna 2017, mutta sillä kerralla esitys äänestettiin valtuustossa nurin.
&#8211; Myyntiä ajoi voimakkaasti myös Outokummun kaupunginvaltuuston keskustalainen puheenjohtaja Hanna Huttunen. Ainakin minusta itsestäni valtuutettuna tuntui, että meitäkin painostettiin muiden puolueiden taholta siitä, että asiaa ei saisi kritisoida. Kuntavaaleissa me nostimme kannatusta ja kaikki muut menettivät. Paikkaneuvotteluissa kaikki muut puolueet sitten liittoutuivat meitä vastaan ja meiltä vietiin sellaisia paikkoja, jotka olisivat meille vaalituloksen perusteella kuuluneet, Antikainen kertoo.
Teot ja puheet eivät kohtaa
Nyt ovat viime aikoina muut puolueet kiillottaneet kilpeään tuomitsemalla jyrkästi sähköverkkojen yksityistämisen ja myymisen ulkomaisille sijoitusyhtiöille. Esimerkiksi keskustan Mikko Kärnä piti lokakuisessa <a href="https://twitter.com/KarnaMikko/status/1584103085177475072?s=20&amp;t=rUkNOZcCng62PcKvoY-qZw">twiitissään</a> monopolissa toimivia sähkönsiirtoyhtiöitä suomalaisen yhteiskunnan syöpänä ja peräsi sähköverkkojen täyskansallistamisen nostamista keskusteluun.
&#8211; <a href="https://twitter.com/SannaAntikainen/status/1584162667693936641?s=20&amp;t=rUkNOZcCng62PcKvoY-qZw">Haastoin</a> Kärnän keskustelemaan Outokummun sähkönsiirrosta hallintovaliokunnassa kollegansa Huttusen kanssa. Teot ja puheet eivät kohtaa, ja mikäli nämä puolueet ovat oikeasti huolissaan huoltovarmuudesta ja tosissaan haluavat pitää sähköverkot suomalaisten käsissä, niin miksi ne sitten toimivat eri tavalla? Ihmettelen sitä, että tehdään yhtä ja puhutaan toista, Antikainen moittii.
Outokummussa peiliin katsomisen paikka
Moni kuntalainen oli julkisuudessakin sitä mieltä, että Outokummun Energian myynnistä ei tiedotettu tarpeeksi. Perussuomalaisten valtuustoryhmä varoitti, että Outokummussa sähkönsiirtohinnat tulevat kaupan jälkeen nousemaan, koska sijoitusyhtiöt tietysti pyrkivät kasvattamaan voittojaan. Seuraavana vuonna myynnin jälkeen siirtohinta nousikin jo 6,5 prosentilla.
&#8211; Otin asian pari vuotta sitten esille myös <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2021+2.2.aspx">eduskunnassa</a>, jossa kysyin siitä elinkeinoministeri Mika Lintilältä. Lintilä vastasi, että jos te olette Outokummussa tehneet tällaisen päätöksen, niin se on kunnallista päätöksentekoa eikä se ole tämän hallituksen vika. Lisäksi hän sanoi, että ”kyllä te joudutte Outokummussa sitten katsomaan peiliin”, Antikainen kertoo.
Painostusta ja takinkääntöjä
Toisin kuin muut puolueet, perussuomalaiset ajaa kansallisen turvallisuuden asiaa kaikilla tasoilla, niin eduskunnassa, kuntatasolla kuin hyvinvointialueillakin, oli kyse sitten maahanmuutosta tai muista kansallisen turvallisuuden kannalta tärkeistä asioista.
Antikainen on hyvin pettynyt muiden puolueiden toimintaan Outokummussa, jossa perussuomalaisia yritettiin painostaa hyväksymään sähköverkon myynti muiden puolueiden mukana.
&#8211; Minulle jäi siitä huono maku suuhun, kun oli niin tärkeästä asiasta kyse erityisesti tässä maailmantilanteessa, jossa virheet näkyvät vielä selvemmin. Haluaisin tietää myös, onko vasemmistoliiton edustajille tullut siitä jotain seuraamuksia, kun myös vasemmistoliitto on ollut hyvin vahvasti sen puolella, että sähköverkkojen on pysyttävä kansallisissa käsissä eikä niitä saa myydä varsinkaan ulkomaisille sijoitusyhtiöille, Antikainen sanoo.
Kärnä ei ota kantaa
Keskustan kansanedustaja Kärnä ei halunnut ottaa kantaa Outokummun Energian myyntiin tuntematta tapausta ja sen taustoja tarkemmin. Kärnän henkilökohtainen mielipide on, että ennen kaikkea sähkönsiirtoverkot on pidettävä kansallisessa omistuksessa silloin kun toimitaan luonnollisessa monopolissa. Esimerkiksi Caruna-kauppa oli hänen mielestään valtava virhe.
&#8211; Energiayhtiöt eivät samalla tavalla monopolissa toimi. Katson kuitenkin, että valtiolla on hyvä omistuksia olla, ja esimerkiksi Fortum-seikkailu pörssissä oli aivan hullua. Mutta Outokummun Energian tapausta en tunne sen tarkemmin, Kärnä sanoo.
Valtuuston puheenjohtaja Hanna Huttusta ei tavoitettu kommentoimaan asiaa.
&nbsp;

Keskustalla ja vasemmistoliitolla teot ja puheet ristiriidassa: Perussuomalaisia yritettiin painostaa hyväksymään Outokummun sähköverkon myynti ulkomaisille sijoittajille

Vuosien varrella venäläisten kiinteistöomistus Suomessa on lisääntynyt. Kiinteistöomistukseen vedoten Venäjältä on päässyt sodan alkamisen jälkeenkin tulemaan rajan yli Suomeen. Kansanedustaja Minna Reijonen vaatii eduskunnalle jättämässään toimenpidealoitteessa hallitusta ryhtymään toimenpiteisiin venäläisomistuksessa olevien kiinteistöjen lunastamiseksi valtion haltuun.

Suomessa on runsaasti venäläisomisteisia kiinteistöjä. Kiinteistökauppoja on tehty myös helmikuussa alkaneen Ukrainan sodan jälkeen. Kiinteistö- ja maaomistuksia on myös kriittisillä alueilla, kuten lentokenttien ja satama-alueiden lähellä.
&#8211; Samalla kiinteistöllä saattaa olla jopa monia venäläisiä omistajina, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen.
Venäläisten kiinteistöomistukset pakkolunastettava
Sodan kestäessä ja sen vaikutusten ulottuessa pitkälle tulevaisuuteen on venäläisten kiinteistöomistukseen puututtava. Myös Venäjä on kansallistanut maassaan olevaa ulkomaista omaisuutta itselleen.
&#8211; Suomi voisi säätää pakkolunastuskeinoja ja lakeja tiukemmiksi maamme eduksi. Suomen tulee käyttää pakkokeinoja lunastaessaan ja siirtäessään venäläisten kiinteistöomistukset Suomen valtiolle, sanoo Reijonen.
Reijonen teki eduskunnalle toimenpidealoitteen, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin edistääkseen Suomessa sijaitsevien venäläisomistuksessa olevien kiinteistöjen omistuksen siirtämistä Suomen valtion hallintaan.
&nbsp;

Reijonen vaatii hallitusta puuttumaan venäläisten kiinteistöomistuksiin: Venäläisten omistamat kiinteistöt siirrettävä Suomen valtion omistukseen

Perussuomalaisten kansanedustaja Ville Tavio katsoo, että Uniper-sotkun lopputulos oli se, että Saksan annettiin kaapata miljarditolkulla veronmaksajien sijoitusomaisuutta &#8211; Nyt ei ole huolehdittu kansallisesta edusta eikä neuvotteluissa ei ole pidetty myöskään Fortumin piensijoittajien puolta. Suomi ei näytä käyttäneen neuvotteluissa mitään vipuvartta, Tavio sanoo.

Energiayhtiö Fortum ja Saksan valtio tiedottivat eilen, että osapuolet ovat päässeet sopuun Fortumin saksalaisen tytäryhtiön Uniperin kansallistamisesta.
Sopimuksen mukaan Saksa hankkii Fortumin omistamat Uniper-osakkeet 500 miljoonalla eurolla. Diiliin kuuluu, että Uniper myös lupaa palauttaa Fortumille sille myöntämän kahdeksan miljardin euron rahoituksen.
Veronmaksajat ja sijoittajat jäivät alakynteen
Perussuomalaisten kansanedustaja Ville Tavio katsoo, että lopputulos oli kuitenkin se, että suomalaiset veronmaksajat ja sijoittajat jäivät pahasti alakynteen.
&#8211; Saksan annettiin kaapata miljarditolkulla suomalaisten veronmaksajien sijoitusomaisuutta. Kirjanpidossa tappiot ovat noin kuusi miljardia, mutta mikä lienee sitten oikea arvo, kun huomioidaan, että Uniperilla on enemmän vesivoimaa kuin koko Suomessa.
Uniper omistaa yli 70 vesivoimalaa Ruotsissa, ja sillä on suuri osuus ruotsalaiseen ydinvoimaan.
&#8211; Kun nämä kaikki huomioidaan, niin näiden arvo voi olla yli 6 miljardia. Saksa siis kykeni poliittisella pelillä, lainsäädännöllistä vipuvartta hyväksi käyttäen <a href="https://areena.yle.fi/1-50949872">kaappaamaan</a> nämä kaikki, Tavio sanoi eilen A-studiossa.
Suomi ei käyttänyt poliittista ohjausta
Tavio huomauttaa, että yksi EU:n periaatteista on pääoman vapaa liikkuvuus unionin alueella.
&#8211; Eli ulkomaille sijoitettu pääomainvestointi olisi periaatteen mukaan EU:ssa turvattu. Nyt kuitenkin Saksa itse alkoi määrätä sitä, milloin kaasusopimukset voidaan ottaa reaalihinnassa, eli milloin tappion tuottaminen loppuu. Totta kai Saksa katsoi tilaisuutensa tulleen, eli heidän on helpompi laittaa lait voimaan vasta silloin, kun ovat vallanneet yhtiön.
Tavio huomauttaa, että Uniperia ei olisi voitu päästää konkurssiin, koska se on saksalaisille niin tärkeä.
&#8211; Suomella on ollut koko ajan tavallaan käsi saksalaisten kaasuhanalla, mutta Suomen hallitus ei ole käyttänyt poliittista ohjausta toisin kuin Saksa, joka on toiminut mafiatyyliin antamalla tarjouksen, josta ei voi kieltäytyä.
Saksa sai osakkeita pilkkahintaan
Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd) huomautti, että Uniper tekee tällä hetkellä tappiota lähes sata miljoonaa euroa päivässä johtuen siitä, että se oli laskenut halvan venäläisen maakaasun varaan, jota markkinoilta ei enää saa.
&#8211; Se joutuu siis nyt olemassa olevien sopimustensa nojalla hankkimaan kalliimpaa kaasua ja toimittamaan asiakkaille, ja Saksa maksaa viulut, eli laittaa miljardeja tappioiden kattamiseksi. Suomi &#8211; tai Fortum- ei kuitenkaan laita rahaa Uniperiin, Tuppurainen selitti.
Tavion mukaan kuitenkin jo kesällä, kun nähtiin kaasusopimusten olevan raskaasti tappiollisia, olisi tullut selvittää vaihtoehtoisia keinoja saada Saksa tukemaan yhtiötä.
&#8211; Vaihtoehtona sille, että Uniperin arvon annettiin laskea alas. Nyt kävi niin, että Saksa sai jopa 30 prosenttia Suomen maksamasta 7 miljardin paketista pilkkahintaan maksamalla 260 miljoonaa.
Perussuomalaisilta välikysymys Fortum-politiikasta
Tavio toivoo jatkossa aktiivisempaa omistajaohjauspolitiikkaa.
&#8211; Omistajaohjauksen tulisi valvoa olemassa olevia strategioita ja ennen kaikkea kansallista etua. Nyt ei ole huolehdittu kansallisesta edusta eikä neuvotteluissa ole pidetty myöskään Fortumin piensijoittajien puolta. Suomi ei näytä käyttäneen mitään vipuvartta.
Perussuomalaiset ilmoitti tiistaina jättävänsä <a href="https://stage.sudev.fi/valikysymys-energiamarkkinoista-sahkon-hinnasta-ja-fortum-politiikasta-katso-suorana-klo-11-00-alkaen/">välikysymyksen</a> koskien energiamarkkinoita, sähkön hintaa ja hallituksen Fortum-politiikkaa.

Uniper-sotkusta olisi otettava opiksi – Tavio toivoo valtiolta jatkossa vahvempaa omistajaohjausta: ”Tulisi valvoa strategioita ja ennen kaikkea kansallista etua”

Suomen valtiolla ei ole ollut missään vaiheessa omistajaohjausotetta Fortumista. Myöskään Fortumilla ei ole ollut missään vaiheessa pitävää otetta Uniperista, sillä viimekätinen päätäntävalta on saksalaisilla niin force majeurin julistamisesta kuin Uniperin pystyssä pitämisestäkin, huomauttaa perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra.

Riikka Purra arvioi, että kun Uniper kansallistetaan ja Saksa maksaa osakkeista tämän hetken tiedon mukaan noin 500 miljoonaa euroa, on selvää, että Fortumille ja sitä kautta suomalaisille kertyy miljarditappiot, sillä aikanaan Fortum &#8211; ja sitä kautta veronmaksajat &#8211; maksoivat Uniperistä noin seitsemän miljardia euroa.
Saksa teki tietoista politiikkaa
Purran mukaan heinäkuun ”pelastuspaketissa”, jonka oli siis tarkoitus nimenomaan estää kaatuminen ja kansallistaminen, Saksa jo sai pilkkahinnalla ison osan Uniperista. Fortumin alaskirjaukset tulevat olemaan merkittävät.
&#8211; Saksa teki poliittisilla päätöksillään Uniperista tappiopesäkkeen. Tappioilla tuettiin saksalaisia kotitalouksia ja yrityksiä myymällä heille alle markkinahintaista maakaasua. Tappiot rahoitettiin pakottamalla Fortum lainaamaan rahaa Uniperille.
&#8211; Kun Uniperin arvo oli näin painettu lähes nollaan ja Fortumilla ei enää ollut mahdollisuutta eikä edes halua luotottaa enempää, Saksan valtio esitti ostotarjouksen: saatte pikkurahat osakkeista, mutta saatte sentään aiemmin lainaamanne kahdeksan miljardia takaisin, ota tai jätä &#8211; tai muuten jatketaan tappioiden tekemistä, Purra kuvaa tilannetta.
Hallitus yrittää keplotella itsensä ulos
Lainarahan takaisin saaminen ei ole Purran mukaan mikään voitto vaan lain edellyttämä toimi.
&#8211; Jos hallitus tätä juhlii, se vain yrittää keplotella itsensä ulos ongelmista. Saksa saa Uniperin puoli-ilmaiseksi ja Suomi saa rippeet, Purra toteaa.
Loppulasku vielä hämärän peitossa
Purra arvioi, että suurin uhka on edelleen, että Suomen valtio joutuu pääomittamaan Fortumia myöhemmin isosti. Yhtiö joutuu tekemään alaskirjauksia niin Uniperista kuin Fortumin Venäjä-seikkailuistakin, eikä kukaan vielä tiedä kuinka paljon.
&#8211; Lisäksi epäoikeudenmukaisinta kansallistamisessa on, että Uniper on saamassa siihen mukaan myös arvokkaimmat ja kannattavat osat, vesi- ja ydinvoimalaitokset. Ne ovat olleet osin suomalaisten omistamia entisen pääomistajan Fortumin kautta.

Purra: Uniper puoli-ilmaiseksi Saksalle – Suomelle rippeet

Hallituksesta on esitetty väitteitä, että valtion puoliksi omistaman yrityksen ohjaaminen ei kuuluisi omistajaohjauspolitiikkaan, tai että kaikki vastuu on edeltäjillä tai Fortumin johdolla. Perussuomalaiset katsoo, että näin asia ei kuitenkaan ole. &#8211; Haluamme tietää, miksi omistajaohjaus, totuudenmukainen viestintä ja valtionyhtiöihin liittyvä päätöksenteko ovat epäonnistuneet, ja mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä tilanteen korjaamiseksi, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoo.

Perussuomalaisten, kristillisdemokraattien ja liike nytin tänään jättämä yhteinen välikysymys käsittelee energiamarkkinoiden toimintaa, sähkön hintaa ja hallituksen Fortum-politiikkaa ja omistajaohjausta.
&#8211; Fortum on kriisissä. Saksa suunnittelee Uniperin kansallistamista. Fortum saisi ehkä muutaman sata miljoonaa jäljellä olevista osakkeistaan. Suomen tappiot tulevat huonossa mutta todennäköisessä skenaariossa olemaan 10-15 miljardin euron kokoluokkaa. Summa on jopa neljännes valtion tämän vuoden budjetista. Rahasummalla muun muassa paikkaisi monta kertaa sairaanhoidon ongelmat, nostaisi hoitajien palkkoja, parantaisi koulutuksen tasoa ja tekisi merkittäviä puolustushankintoja kriisiaikana, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoo.
Omistajaohjaus on viimein korjattava
Heinäkuussa neuvotellun Uniperin pelastuspaketin tarkoituksena oli nimenomaan estää Uniperin kaatuminen ja kansallistaminen. Hallituksen mukaan Suomen tappioille määritettiin perälauta ja katto.
Purra huomauttaa, että on aivan totta, että omistajaohjauksessa ja Fortumin kanssa virheitä ovat tehneet useat hallitukset. Taaksepäin on oleellista katsoa, jotta virheistä olisi mahdollista oppia jotakin.
&#8211; Siksi perussuomalaiset on esittänyt kaikkien puolueiden yhteistä sitoutumista omistajaohjausperiaatteiden korjaamiseen. Julkisen omistajan tehtävä on huolehtia huoltovarmuudesta, johon sisältyy myös hintojen kohtuullisuus ja vakaus, sekä torjua ylisuuret monopolivoitot. Omistajaohjaus on vihdoin korjattava, ja valtion omistajuuden tarkoitus ja rajoitteet on päivitettävä vastaamaan maamme vakautta ja etuja, Purra linjaa.
Suomalaiset Saksan kaasulaskujen maksajina
Hallituksesta on esitetty väitteitä, että valtion puoliksi omistaman yrityksen ohjaaminen ei kuuluisi omistajaohjauspolitiikkaan, tai että kaikki vastuu on edeltäjillä tai Fortumin johdolla. Perussuomalaiset katsoo, että näin asia ei kuitenkaan ole.
&#8211; Haluamme tietää, miksi omistajaohjaus, totuudenmukainen viestintä ja valtionyhtiöihin liittyvä päätöksenteko ovat epäonnistuneet, ja mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä tilanteen korjaamiseksi, Purra sanoo.
Hän jatkaa, että on todennäköistä, että Suomi menettää Fortumissa kertarysäyksellä rahaa nyt noin puolet siitä, mitä 90-luvun laman pankkikriisin hoitoon kului, ja nykyinen kriisi on vasta alussa.
&#8211; Suomalaiset ovat joutuneet tukemaan Saksan epäonnistunutta energiapolitiikkaa ja saksalaisten kaasulaskuja. Suuri mutta todennäköinen uhka liittyy siihen, että veronmaksajat joutuvat vielä pääomittamaan Fortumin. Osingot on menetetty vähintään vuosikausiksi. Tämä näkyy jo tänään myöhemmin käsittelyssä olevassa ensi vuoden budjetissa.
&#8211; Sähkön hintammekin perustuvat nykyisillä markkinoilla Saksan virheisiin tulla täysin riippuvaiseksi venäläisestä kaasusta &#8211; demareiden lobbaamien kaasuputkien ansiosta. Suomalainen sähkö on yli 80-prosenttisesti päästötöntä, mutta tämän hyöty ei lainkaan näy kansalaisten maksamissa sähkölaskuissa. Järjestelmää on välttämätöntä muuttaa.
Miksei tilannetta selvitetty jo tammikuussa?
Kun Fortum järjesteli Uniperille miljardiluokan konsernilainat ja Fortum kattoi valtavasti kasvaneita vakuusvaatimuksiaan, puuttuivatko pääministeri Sanna Marin (sd) tai omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd) millään tavalla tapahtumiin? Yleisen käsityksen mukaan eivät.
Tammikuun rahoitussopimus ja sitä edeltävät tapahtumat ovat edelleen piilossa. Purra kysyy, miksei siinä vaiheessakaan tilannetta selvitetty huolella.
&#8211; Ministeri Tuppurainen on sanonut, että hän olisi teoriassa voinut kutsua koolle ylimääräisen yhtiökokouksen ja vaatia asiaa päätettäväksi. Näin hän ei kuitenkaan tehnyt. Rahat käytettiin Uniperissa ihan muuhun kuin alun perin ilmoitettiin. Kuka lopulta harhautti ja ketä? Tällä hetkellä näyttää siltä, että Uniperin tyhjentäminen oli suunniteltua haltuunoton varmistamiseksi.
Parhaaksi väitetty sopimus ei ollutkaan hyvä
Omistajaohjausministeri Tuppurainen kutsui Uniper-sopimusta heinäkuussa “parhaaksi mahdolliseksi kompromissiksi”, mutta todellisuus oli jotain muuta.
-Montaa tuntia ei ehtinyt näistä väitteistä kulua, kun todellisuus iski päin näköä. Saksa vei ja Suomi vikisi. Myöskään pääministerin osuus ei ollut ”ratkaiseva”, kuten Tuppurainen alun perin väitti. Miksi tässäkin asiassa piti narrata?
<iframe loading="lazy" title="Välikysymysinfo klo 11 alkaen - energiamarkkinat, sähkön hinta, Fortum-politiikka" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/2zwS0kCWfHE?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Saksan valtio osti pilkkahintaan Uniperin osakkeita maksaen niistä 267 miljoonaa euroa, kun pörssihinta olisi ollut lähes 1,8 miljardia. Fortumin omistusosuus Uniperista laimeni pelastuspaketissa 56 prosenttiin.
&#8211; Saksalaispankin lainat ovat takaisinmaksussa etulyöntiasemassa Fortumin luottoihin nähden. Kuten jo heinäkuussa totesimme, käytännössä Saksan osallistuminen osakeantiin merkitsemällä Uniperin osakkeita hyvin alhaisella hinnalla merkitsi jo Uniperin osittaista kansallistamista, Purra huomauttaa.
Miljardien menettäminen ei kiinnostellut hallitusta
Helsingin Sanomien mukaan Saksa suhtautuu heinäkuiseen pelastuspakettisopimukseen “jonkun likaisemman paikan pyyhkimiseen käytettävänä pehmopaperina”.
Purra katsoo, että hallituksen ja erityisesti ministeri Tuppuraisen kujanjuoksua on koko kesän määritellyt lyhytjänteinen hetkien politiikka.
&#8211; Tärkeintä on ollut selviytyä vain juuri senhetkisestä tilanteesta, jossa toimittaja esittää hankalia kysymyksiä. Vastaukset osoittautuvat jo pian paikkansapitämättömiksi tai vähintäänkin voimakkaan tulkinnallisiksi, mutta sen ei anneta haitata enää seuraavassa hetkessä.
&#8211; Samaan aikaan hallituksen johto eli pääministeri Marin on vältellyt kaikin tavoin ottamasta mitään kantaa asioihin. Hän johti sähköpostikokouksen ja lähetti muutaman tekstiviestin, mutta muuten Fortumin ja suomalaisen veronmaksajan kohtalonhetket eivät saaneet häntä palaamaan töihin ja ottamaan ohjaksia. Heinäkuun ratkaisevassa neuvottelussa, jossa oli viimeinen hetki ajaa Suomen etua, omistajaohjausministeri Tuppurainen asioi pienellä ryhmällä ilman selkeää agendaa. Tämä on hallituksen kiinnostuksen taso siihen, että suomalaiset menettävät miljardeja. Samaan aikaan Saksa oli erinomaisesti valmistautunut ja tottunut ajamaan omia etujaan, omien kansalaistensa etuja.
Ongelmat olivat tiedossa kesällä, mutta mitään ei tehty
Perussuomalaiset katsoo, että hallituksen toimintaa on sekä Fortumiin että energiakriisin liittyen kuvannut hitaus ja reaktiivisuus. Purra huomauttaa, että jo viimeistään kesällä ongelmien koko syvyys oli selvillä, mutta mitään ei tehty.
&#8211; Kiireellä valmistellut toimenpiteet ja reagoiminen vasta sitten, kun ongelma on jo sylissä, ovat lisänneet virheiden määrää ja tehottomasti kohdennettuja, monimutkaisia laastaritoimenpiteitä, jotka eivät tartu juurisyihin.
&#8211; Saksan päätös ajaa ydinvoima alas ja synnyttää riippuvuus halpaan venäläiseen maakaasuun kostautuivat. Suomen olisi pitänyt vaatia jo viimeistään alkukesästä, että Saksan hallitus myöntää tosiasiat ja toteaa olosuhteiden muuttuneen tavalla, joka oikeuttaa kaasun kiinteähintaisten toimitussopimusten purkamisen force majeure -pykälän nojalla. Voimaa vaatimukselle olisi saatu EU-oikeudesta. Suomen olisi pitänyt uhata oikeuteen haastamisella.
Näin ei kuitenkaan tehty. Eikä Saksa vapauttanut sopimuksia, vaan Uniperin tappiot kasvoivat päivä päivältä. Fortumin rahoitusta käytettiin saksalaisten kaasulaskujen subventoimiseen.
Purra huomauttaakin, että nyt suomalainen veronmaksaja siis tukee saksalaisia kotitalouksia ja teollisuutta.
&#8211; Heinäkuun paketissa sovittiin, että vasta lokakuusta alkaen Uniper saa siirtää nousseita hintoja laskuihin eikä tällöinkään kuin 90-prosenttisesti. Saksa valitsi siis ennemmin lypsää Fortumin kassan ja velanottokapasiteetin kansalaisilleen, ja lisää maksettavaa on tulossa entisten päälle. Tämä on Suomen hallitukselle ilmeisesti ihan okei, kun se ei halua edes osallistua neuvotteluihin. Vaikka Fortumkin jo kesällä pyysi korkean tason osallistumista.
Fortumille voi tulla 10-15 miljardin tappiot
EU näyttää olevan yhteisö, jossa pienet jäsenmaat toistuvasti maksavat isojen maiden virheistä. Saksan päättämättömyys murentaa sijoittajansuojaa ja EU-maiden välistä luottamusta tavalla, joka ei ole terve ja jolla on ulko- ja turvallisuuspoliittisia ulottuvuuksia.
Purra muistuttaa, että perussuomalaiset vaati jo heinäkuussa, että eduskunta on kutsuttava koolle ja ministereiden on astuttava esiin.
&#8211; Vaadimme saada tietää, millä tiedolla hallitus antoi Fortumin johdolle valtuudet Uniperin vähintään 8 miljardin euron tukipakettiin jo ennen Venäjän hyökkäystä. Kuultiinko puolueettomia arvioitsijoita? Olivatko Uniperin johdannaisriskit tiedossa? Entä pidettiinkö Fortumin pienosakkaat ajan tasalla, kuten osakeyhtiölaki edellyttää? Samalla vaadimme tietää hallituksen arvion Uniper-seikkailujen enimmäistappioista. Kuinka paljon menee veronmaksajien piikkiin, jos kaikki riskit laukeavat? Vieläkään kysymyksiin ei ole vastattu. Lähimmäksi on päässyt suomalainen lehdistö, joka sekään tosin ei ole saanut maamme johdolta juuri minkäänlaisia vastauksia.
&#8211; Täysin mahdolliset kokonaistappiot Fortumille ovat siis 10-15 miljardin luokkaa. Silloin yhtiötä pitää pääomittaa, puolet tappioista on valtion, kuutisen prosenttia eläkevakuuttajien. Lukema on noin 4 prosenttia bruttokansantuotteesta. 1990-luvun pankkikriisissä puhuttiin noin 8 prosentista bkt:stä. Eikä tämä kriisi ole vielä kunnolla edes alkanut. Edessä voi olla todella synkkää, mikäli ongelmat leviävät kotitalouksiin, pankkeihin, valtiontalouteen ja eurokriisiksi, Purra sanoo.
Hän jatkaa, että Uniperin osittainen kansallistaminen on todennäköisesti huonoista vaihtoehdoista se vähiten huono.
&#8211; Sitä on edellettävä Uniperin pilkkominen kaasuosiin ja kannattaviin osiinsa, kuten Ruotsissa sijaitseviin vesivoimaloihin. Fortumin on saatava mahdollisimman suuri osa lainaamistaan rahoista takaisin. Ehdot ratkaisevat. Käytännössä Uniperin arvosta on haihtunut vuodessa yli 90 prosenttia, se on varaton, tekee tappiota miljardin viikossa, velat ylittävät omaisuuden arvon ja Fortumin lainat ovat perintäjärjestyksessä kaukana kärjestä.
Oman kansan edun ajatteleminen on nyt välttämätöntä
Perussuomalaisten mielestä hallituksen on osallistuttava neuvotteluihin. Purra vaatii, että heikko reagointi ja huonot neuvotteluasetelmat eivät saa enää jatkua.
&#8211; Neuvotteluissa ratkaistaan se, kuinka paljon suomalainen veronmaksaja osallistuu Saksan energiakriisin hoitoon. Suomi on pieni ja Saksa on suuri, mutta vuosikaudet Suomen keräämä goodwill on nyt aika panna tuottamaan. Oman kansan edun ajatteleminen ei ole vaarallista vaan välttämätöntä.
Perussuomalaisten, kristillisdemokraattien ja Liike Nytin jättämässä välikysymyksessä käsitellään myös muun energiakriisin hoitoa, siihen johtaneita syitä ja edellytetään toimenpiteitä, jotka vaikuttavat kansalaisten maksamaan sähkönhintaan.
Purra painottaa, että vaikka Venäjän hyökkäys on akuutin kärjistymisen aiheuttaja, se ei ole energiaongelmien koko syy.
&#8211; Energiapoliittisten valintojen virheet ja todellisuuden mahdollisuuksista irronnut ilmastokunnianhimo vaikuttavat selvästi sekä energian saatavuuteen että hintaan. Toiveiden ja todellisuuden välinen ero on räikeämpi kuin vuosikausiin. Venäjän roolista ja venäläisen energian – niin fossiilisen kuin esimerkiksi hakkeen – tuonnin lopettamisesta kukaan ei ole eri mieltä. Näistä muista vaikuttimista sitten enemmänkin.

Perussuomalaisilta välikysymys energiasta ja Fortum-politiikasta: Veronmaksajien tappiot jopa 15 miljardia euroa – kukaan ei ota vastuuta

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio kritisoi voimakkaasti Saksan harkitsemaa suunnitelmaa Uniperin kansallistamisesta.

&#8211; Saksan ei pidä antaa viedä Uniperiin laitettuja miljardeja suomalaisilta. Kahdeksan miljardia euroa on jo mennyt suoraan saksalaisten kotitalouksien ja yritysten tukeen, Tavio huomauttaa.
&#8211; Suomen ei pidä hyväksyä sitä että koko Uniper kansallistetaan, vaan yhtiöstä tulisi ensin pilkkoa irti sen kannattavat osat.
Uniperilla Ruotsissa 76 vesivoimalaitosta
Tavio pitää epäuskottavana, että Saksa oikeasti tarvitsisi koko Uniperin turvatakseen oman kaasuhuoltovarmuutensa.
&#8211; Uniperilla on Ruotsissa 76 vesivoimalaitosta. Kuinka voi olla mahdollista, että kaasun huoltovarmuuteen vedoten Saksan hallitus kansallistaisi tämän pitkälti suomalaisten omistaman vesivoiman? Tavio pohtii.
Suomi nöyristellyt EU:ssa vuosikymmeniä
Tavion mielestä Uniperin tilanteen käsittely osoittaa, ettei Suomen hallituksella ole poliittista painoarvoa Euroopassa.
&#8211; Suomi on vuosikymmeniä nöyristellyt EU:ssa, mutta nyt kun Suomi kaipaisi ensimmäistä kertaa solidaarisuutta, niin saksalaiset johtavat politiikot ovat ilmaisseet, että Saksa ei anna Suomeen penniäkään. Tämän tulisi saada ajattelevat ihmiset havahtumaan EU:n luonteeseen maamme kuppaajana, Tavio sanoo.

Tavio: Saksa uhkaa viedä suomalaisilta vesivoimaloita

Venäjän on mahdollisesti sallimassa länsimaisten ohjelmistotuotteiden kopioinnin. Myös mikropiirinen kopiointi sallitaan. Erityisen huolestuttavaa on se, että totalitaarisen valtion viranomaiset pääsevät kopioimaan ja nuuskimaan länsimaisten ohjelmisto- ja somejättien paikallisia tietokantoja.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on saanut länsimaat päättämään massiivisista Venäjään kohdistuvista pakotteista. Sanktioita on tiettävästi tulossa vielä lisää. Venäjä on vastannut omilla vastapakotteillaan sekä muun muassa aikeillaan <a href="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/venaja-haluaa-kansallistaa-ulkomailta-vuokratut-lentokoneet-kiina-kieltaytyi-toimittamasta-maahan-varaosia/8375908">kansallistaa</a> maasta poistuvien yritysten toimintoja.
Aikeet takavarikoida yritysten omaisuutta ovat länsimaisittain katsottuna pöyristyttäviä ja takaavat sen, että yksikään länsiyritys ei investoi Venäjälle enää kuuna kullan valkeana.
Toisaalta Venäjän tarkoituksena on eristää itsensä eli kansalaiset muusta maailmasta, joten läntinen mielipide ja lainsäädäntö on valtiojohdolle yhdentekevä.
Tietokannat ja mikropiirit kopioidaan
Talouslehti <a href="https://writing.kemitchell.com/2022/03/05/Russia-to-Legalize-Software-Piracy.html">Kommersantin</a> mukaan Venäjä on nyt laillistamassa ohjelmistojen kopioinnin yhtenä keinona reagoida länsimaiden pakotteisiin. Venäjän lain mukaan patenttisuoja voidaan murtaa, jos ”valtion turvallisuus on uhattuna”.
Laki sallii myös tietokantojen ja mikropiirien kopioinnin. Erityisen mielenkiintoinen tilanne on silloin, jos totalitaarisen valtion tiedustelupalvelu nuuskii esteettä länsimaisten yritysten tietokantoja.
Vastasanktiot koskevat valtioita, jotka ovat Venäjän vihamielisten valtioiden listalla. Eli kaikki EU:n jäsenvaltiot sekä esimerkiksi Yhdysvallat. <a href="https://arstechnica.com/tech-policy/2022/03/russia-mulls-legalizing-software-piracy-as-its-cut-off-from-western-tech/">Näin ollen</a> vaikkapa Microsoftin ja Applen ohjelmistotuotteita voi mahdollisesti jo lähitulevaisuudessa hyödyntää Venäjällä täysin vapaasti.
&nbsp;

Venäjä sallimassa piratismin – kaikki on mahdollista valtion turvallisuuden nimissä

EU suunnittelee nyt ympäristöturpeen eli kasvu- ja kuiviketurpeen käytön kieltämistä. Perussuomalaisten europarlamentaarikot Teuvo Hakkarainen ja Laura Huhtasaari pitävät tilannetta Suomen kannalta katastrofaalisena ja pelkäävät, ettei nykyhallituksella ole tahtoa jarruttaa kieltoa.

&#8211; Suomi on jo kuristanut turvetuotannon olemattomiin, nyt EU ajaa täyskieltoa. Tilanne on katastrofaalinen, painottaa europarlamentaarikko Teuvo Hakkarainen.
Hän on huolissaan alan yrittäjistä sekä Suomen hallituksen selkärangattomuudesta.
&#8211; Turvetuottajat on ajettu ahdinkoon. Edes heille luvattuja minimaalisia korvauksia ei ole lupauksista huolimatta maksettu. EU:n ajama täyskielto todennäköisesti toteutuu, eihän mateleva Suomen hallitus ole tähänkään asti uskaltanut ajaa maamme etua missään asiassa.
Ilmastoa tällä ei pelasteta
Samalla linjalla on myös Laura Huhtasaari.
&#8211; Kasvuturve on Suomen puutarha-alalle erittäin tärkeää, eikä sen kielto aiheuta kuin vaikeuksia ja työpaikkojen menetyksiä. Ilmastoa sillä ei pelasteta. Suomen hiilidioksidipäästöt ovat noin promillen globaaleista päästöistä. Kuten olemme lukeneet, yksi puolalainen hiilivoimala on koko EU:n suurin yksittäinen saastuttaja.
Kasvuturpeelle suuri tarve Euroopassa
EU:sta eronneessa Englannissa sekä Irlannissa, jossa turvetuotanto jo lopetettiin kokonaan, joudutaan miettimään asiaa uudelleen. Niihin viedään nyt kasvuturvetta muualta laivalasteittain. Kasvuturpeen kulutus Euroopassa on noin 30 miljoonaa kuutiota vuodessa. Sitä tarvitaan kasvualustoihin, jotka ovat 90-prosenttisesti turvetta. Osa siitä tulee Suomesta.
Neovan, entisen Vapon, turvetuotanto Suomessa oli tänä kesänä noin 3 miljoonaa kuutiota, josta valtaosa on kasvu- ja kuiviketurvetta. Ruotsissa ja Virossa Neova tuotti kummassakin yli miljoonaa kuutiota ympäristöturpeita.
&#8211; Ruotsissa tuotettiin jonkin verran myös palaturvetta aktiivihiilen raaka-aineeksi Hollantiin, kertoo Neovan viestintäjohtaja Ahti Martikainen.
Suomessa käytetään vuosittain noin puoli miljoonaa kuutiota kasvuturvetta ja 1,5 miljoonaa kuutiota kuiviketurvetta. Loput myydään ulkomaille.
Kasvihuone- ja puutarhaviljely vaarassa
Kasvuturve on tärkeää kasvihuone- ja puutarhaviljelyssä sekä puuntaimien tuotannossa. Kauppapuutarhaliiton teettämän kyselyn mukaan 90 prosenttia liiton jäsenistä joutuu lopettamaan tuotantonsa, jos Suomesta ei saa kasvuturvetta. Ympäristöturvetta käytetään eläintiloilla kuivikkeena, ja sitä pidetään yhtenä syynä Suomen vähäiselle antibioottitarpeelle eläintuotannossa. Turpeessa eivät bakteerit viihdy.
Uhka turpeelle sisältyy EU:ssa elokuun puolivälissä tehtyyn delegoituun asetus kakkoseen, joka liittyy rahoituksen taksonomiaan. Asetuksen pohjapaperissa mainintaan, että turvetuotanto voi aiheuttaa merkittävää haittaa. Jos rahoituksen taksonomiaan otetaan käyttöön liikennevalot, turpeelle tulisi punainen valo, mikä tarkoittaa, että turvetta ei pitäisi korjata eikä käyttää mihinkään. Jos jokin ei ole ”kestävää”, toimialan rahoitus vaikeutuisi tai kallistuisi.
&#8211; Teemme sen, minkä suinkin voimallamme voimme. Tällä hetkellä näyttää siltä, että jäämme tässäkin yksin. Ilmastohulluuden nimissä tehtävä tuhotyö jatkuu, huokaa Hakkarainen.
Maatalouspolitiikan tulisi olla kansallisissa käsissä
Huhtasaari epäilee, etteivät perussuomalaismepit Brysselissä pysty tekemään asialle paljoakaan.
&#8211; Euroopan parlamentissa enemmistö suhtautuu moisiin kieltoihin myönteisesti. Ainoa toivo on, että neuvostokäsittelyssä Suomi pyrkisi jarruttamaan tätä. Pahoin pelkään, ettei nykyhallitus sellaista kuitenkaan tekisi.
Huhtasaaren mielestä asioiden pitäisi olla kansallisessa päätösvallassa.
&#8211; Seuraavan kerran kun perussopimuksista neuvotellaan, Suomen pitää vaatia maatalouspolitiikan kansallistamista. Nykyinen kehityssuunta on meille kestämätön, Huhtasaari varoittaa.
&nbsp;

EU uhkaa omaa ja Suomen ruoantuotantoa – Huhtasaari ja Hakkarainen: ”Ilmastohulluuden nimissä tehtävä tuhotyö jatkuu”

Maailman suurin varainhoitoyhtiö BlackRock väläyttää Euroopan keskuspankin elvytysohjelmalle uutta kurssia. EKP voisi alkaa ostaa <a href="https://www.ft.com/content/e310eb10-aa07-11e9-984c-fac8325aaa04">eurooppalaisten yritysten osakkeita</a>. Tämä on käytännössä yhtä kuin yhtiöiden <a href="https://www.ft.com/content/9a6295f6-aefa-11e9-8030-530adfa879c2">kansallistamista</a>.

Yhtiöiden osakkeiden omistus merkitsee samalla kyseisen yhtiön omistamista. Miten EKP:n osaaminen riittää vaikkapa mikrobiologian tai langattoman viestinnän saralla? Olisiko EKP pätevä yritysomistaja?
<h4>EKP:n velkakirjaraja tuottaa ongelmia</h4>
EKP on viestinyt, ettei se missään nimessä sulje pois uusia elvytyskierroksia maailmantalouden hiipuessa. EKP on tosin itse asettanut itselleen rajan, ettei se elvytystoimissaan ostaisi kuin korkeintaan kolmanneksen kunkin euromaan joukkovelkakirjoja.
Saksan osalta raja on tullut vastaan. Saksan velkakirjojen niukkuutta ei helpota maan tavoite tehdä toistuvasti ylijäämäisiä budjetteja. Saksan velkakirjoista alkaa tulla <a href="https://stage.sudev.fi/saksan-talouden-ylijaamat-aiheuttavat-ongelman-velkakirjoista-huutava-pula/">huutava pula</a>.
Tämän vuoksi BlackRock muistuttaa, että ostolistalle voisivat päätyä osakkeetkin.
<h4>Osakeostot tuskin toimivat</h4>
EKP:n osakeostot olisivat uusi laajennus arvopaperien osto-ohjelmiin. Tämä ei välttämättä tuota toivottua tulosta.
Japanin keskuspankki on suuri osakkeenomistaja lukuisissa japanilaisissa yrityksissä. Siellä osakeostot eivät ole toimineet. Näin muistuttaa MoneyWeekin päätoimittaja Merryn Somerset Webb.
Miksi EKP siis lähtisi ylipäätään tällaiselle rahapoliittiselle ristiretkelle? Ehkä siksi, ettei sillä ole muita vaihtoehtoja.

Kansallistaminen

Keskustalla ja vasemmistoliitolla teot ja puheet ristiriidassa: Perussuomalaisia yritettiin painostaa hyväksymään Outokummun sähköverkon myynti ulkomaisille sijoittajille

Reijonen vaatii hallitusta puuttumaan venäläisten kiinteistöomistuksiin: Venäläisten omistamat kiinteistöt siirrettävä Suomen valtion omistukseen

Uniper-sotkusta olisi otettava opiksi – Tavio toivoo valtiolta jatkossa vahvempaa omistajaohjausta: ”Tulisi valvoa strategioita ja ennen kaikkea kansallista etua”

Purra: Uniper puoli-ilmaiseksi Saksalle – Suomelle rippeet

Perussuomalaisilta välikysymys energiasta ja Fortum-politiikasta: Veronmaksajien tappiot jopa 15 miljardia euroa – kukaan ei ota vastuuta

Tavio: Saksa uhkaa viedä suomalaisilta vesivoimaloita

Venäjä sallimassa piratismin – kaikki on mahdollista valtion turvallisuuden nimissä

EU uhkaa omaa ja Suomen ruoantuotantoa – Huhtasaari ja Hakkarainen: ”Ilmastohulluuden nimissä tehtävä tuhotyö jatkuu”

Ajautuuko EKP osakeostoihin uusilla elvytyskierroksilla?

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025