Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Kansan yhtenäisyys

Strandman: Itsenäisyys rakentuu vahvasta ja yhtenäisestä kansasta

Elämme aikaa, joka on äärettömän arvaamaton turvallisuusympäristöltään. Kymmeniin vuosiin Suomessa ei ole ollut vastaavaa tilannetta, jossa joudumme kohtaamaan ne skenaariot, jotka ovat tiedossa omasta historiastamme ja joiden uhkaa vastaan maan omaa valmiutta on ylläpidetty. Perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen penää ay-liikkeeltä vastuullisuutta tilanteessa, jossa kansan kahtiajakautuminen hyödyttää vain Venäjää.

Kansanedustaja Mira Niemisen mielestä omasta puolustuksesta ja reservistä huolehtiminen on ollut kauaskantoista viisautta. Toinen viisaus asuu yhteiskuntarauhassa, joka nyt säröilee monella tavalla. Kun kansa jakautuu toisiaan vastaan, ei siitä koskaan seuraa mitään hyvää.
&#8211; Meistä johtumattomista syistä olemme tilanteessa, jossa toimintaamme koetellaan naapurina olevan suurvallan toimesta tarkoituksellisesti ja suunnitelmallisesti. Rajojen pitävyyttä, reagointinopeuttamme, lain sekä kansainvälisten sopimusten tulkintaa, päätöksiä kuten myös yhtenäisyyttämme arvioidaan tarkasti idän suunnasta. Kaikki epävakaus on Venäjälle eduksi. Tämä vie huomiomme, aikamme ja energiamme sekä kuluttaa talouttamme, Nieminen sanoo.
Järjestelmä on paisunut kestämättömäksi
Samaan aikaan Suomen taloustilanne on heikko eikä nopeaa kasvua ole näkyvissä. Rakenteelliset uudistukset muuttuneessa yhteiskunnassa ovat jääneet tekemättä, vaikka kaikki ovat tietoisia niiden tarpeesta. Työpaikkoja ja -voimaa tarvitaan lisää, ja yrityksiä tulee kannustaa niiden luomiseen sekä työntekijöiden palkkaamiseen monin tavoin. Omista eduista tiukasti kiinnipitäminen sekä niiden maksimaalinen tavoittelu osoittavat ymmärtämättömyyttä siitä, kuinka vakavasta taloudellisesta tilanteesta on kyse. Niemisen mielestä samalla mallilla ei voi jatkaa.
&#8211; Hallituksen edistämät uudistukset eivät ole ennenkuulumattomia työelämässä, vaan ne ovat olleet käytössä jo pitkään Pohjoismaissa. Suomi tulee perässä, mutta on antanut kilpailuedun muille. Etuusjärjestelmien kustannukset ovat niiden maksajiin nähden korkeita. Asiassa jää huomiotta se, että moni saa palveluja ja etuja, joita on aikaisemmin maksettu omalla työllä ja siitä saadulla palkalla. Ahkeruudella on kasvatettu omaa pääomaa ja vaurastuttu. Koko järjestelmä on paisunut kestämättömään suuntaan, Nieminen kertoo.
Oman oksan sahaaminen on erikoinen ratkaisu
Tärkein tavoite hallituksella on pitää työpaikat ja työ Suomessa, jossa viennillä on merkittävä rooli. Siksi Nieminen pitää oman oksan sahaamista niin hallituksen taloudellisten pyrkimysten kuin turvallisuudenkin suhteen erikoisena ratkaisuna tässä tilanteessa.
&#8211; Poliittinen lakko olisi ymmärrettävämpi, jos taustalla ei olisi ideologinen ay-liikkeiden valtataistelu työntekijöiden kustannuksella. Asioiden sopiminen kun on uudistusten jälkeenkin edelleen mahdollista. Edellinen lakko maksoi 130 miljoonaa euroa. Se haittasi monen yrittäjän ja perheen elämää. Lisäksi nämä laskut tulevat maksettaviksi haittoineen kaiken muun päälle.
&#8211; Vaikka olen vielä ammattiliiton jäsen ja maksan jäsenmaksuja, koen, että nyt ei enää ajeta Suomen etua. En halua olla tällaisen valtataistelun osa, jossa samalla tarjoamme valtaa itäisen rajan toiselle puolelle hyödynnettäväksi. Kansan yhdistämiseksi ei toivottavasti tarvitse palata historian tapahtumiin sen osoittamiseksi, mikä on tärkeää ja mikä sai kansan puhaltamaan yhteen hiileen ja rakentamaan maata työllään sotakorvausten rasittamana pula-aikana, Nieminen pohtii.
&nbsp;

Mira Nieminen toivoo ay-liikkeeltä vastuullisuutta – sisäisesti epävakaa Suomi hyödyttää Venäjää

Perussuomalaisten kansanedustaja Jenna Simula pohtii <a href="https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/ainoahelmi/isanmaallisuus-alkaa-maistua-kun-naapuri-kay-sotaa/">blogikirjoituksessaan</a> isänmaallisuudelle ja kansallismielisyydelle rakennettua negatiivista kuvaa, jolla on leimattu perinteisiä arvoja kannattavia henkilöitä vuosikausien ajan.
Kansanedustaja Jenna Simulan blogikirjoitus on vastine toimittaja Inkeri Harjun Helsingin Sanomissa (22.4.2022) julkaistuun <a href="https://www.hs.fi/nyt/art-2000008746228.html">kolumniin</a>, jossa Harju yhdistää esimerkiksi isänmaallisuuden suvaitsemattomuuteen ja äärioikeistoon ja nyt häpeää isänmaallisia tunteitaan Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainassa.
&#8211; Miksi? Koska hän kuvittelee isänmaalliset setämiehiksi, natsikulkueissa tallustaviksi junteiksi, joiden mielestä nainen kuuluu hellan ja nyrkin väliin. Tämä hänen mielikuvansa on hänen ja hänen oman kuplansa luoma, Simula vastaa kirjoituksessaan.
&#8211; Hänenkaltaisensa ihmiset ovat itse työntäneet isänmaallisuutta tunnustavat ihmiset natsilokeroon. Sinne, missä me sivistymättömät junttisuomalaiset olemme, koska olemme sitkeästi puolustaneet suomalaisten asiaa, sitä, että meillä on oikeus omaan kansallisvaltioomme, omaan päätöksentekoon, omaan kieleen ja kulttuuriin. Koska ajattelemme, että ensisijaisesti on huolehdittava omasta kansasta, suomalaisista.
Isänmaalliset on rauhan aikana työnnetty nurkkaan
Blogissaan Simula painottaa kansan yhtenäisyyttä, joka punnitaan etenkin kriisitilanteissa. Yhtenäisyyttä on kuitenkin vaalittava jo silloin, kun on rauhallista ja vakaata.
&#8211; Sen sijaan koen, että isänmaallisuutta vaalineet kansallismieliset ihmiset on rauhan aikoina työnnetty nurkkaan: on natsiteltu ja leimattu. Jos olet kantanut leijonaa kaulassasi, sinua on pidetty rasistijunttina, jos olet kertonut olevasi ylpeä suomalaisuudesta, on vähätelty ja kerrottu, ettei suomalaisuutta ole, tai että meidän pitäisi tuntea itsemme EU-kansalaisiksi, Simula jatkaa.
Kriisiaikoina katseet kohdistuvat olennaiseen
Simula muistuttaa, että kriiseissä katseet kääntyvät olennaiseen. Autamme ukrainalaisia, koska Ukraina taistelee meidänkin puolestamme. Samalla mietitään ydinasioita myös kotimaassa: suomalaisten ja Suomen turvallisuutta, omaa maanpuolustustamme, huoltovarmuuttamme, energiaratkaisujamme ja ruoantuotantoa.
&#8211; Nyt mietitään niitä asioita, mistä me perussuomalaiset olemme puhuneet myös rauhan aikoina juuri siksi, että ne ovat kaiken perusta. Olen pelkästään iloinen siitä, että nyt kansallismielisyyden ja isänmaallisuuden arvo ymmärretään.
&#8211; Josko tämän myötä myös perussuomalaisten lokerointi loppuisi ja näkemyksiämme kunnioitettaisiin aiempaa paremmin. Emme me näistä asioista huviksemme ole puhuneet, vaan rakkaudestamme kotimaata ja Suomen kansaa kohtaan. Minä en ole koskaan hävennyt olla isänmaallinen, kirjoittaa Simula lopuksi.
&nbsp;

Kansan yhtenäisyys punnitaan etenkin kriisitilanteissa – ”Isänmaallisuus alkaa maistua, kun naapuri käy sotaa”

Kreikan päähallituspuolue Syrizasta irtaantui maan ex-energia-, teollisuus- ja ympäristöministeri Panagiotis Lafazanisin johdolla yhteensä <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Popular_Unity_%28Greece%29" target="_blank">25 kansanedustajaa</a>. Irtiotto oli odotettu. Puolue vastustaa jyrkästi menoleikkauksia. Puolueen ohjelmassa on eurovastaisia piirteitä.

Ryhmä nimeää itsensä Kansan yhtenäisyydeksi. Uuden puolueen sihteerinä toimiva Stathis Leoutsakos <a href="http://www.naftemporiki.gr/story/994465" target="_blank">kertoi</a>, että maan väistyvä pääministeri Aleksis Tsipras &#8221;teki Syrizalle hautakiven&#8221;.
Häneltä kysyttiin näkemystä myös yhteisvaluuttaan. Leoutsakosin mielestä valuutan tulisi olla hallinnon työkalu, mutta eurosta on tullut Kreikassa jo uskonto.
&#8211; Kreikka on elänyt ilman euroa. Omiin käsiin otettu rahapolitiikka ei ole tuhon, vaan kehityksen työkalu, hän napautti.
<h4>Supertähdet Konstantonopoulou ja Varoufakis poissa</h4>
Parlamentin puhemies Zoi Konstantonopoulou tapaa uuden parlamenttiryhmän johtaja Lafazanisin lauantaina. Tapaaminen on rutiininomainen.
Konstantonopouloun ja Tsiprasin välit ovat kiristyneet äärimmilleen. Konstantonopouloulla ei arvella olevan mahdollisuuksia lähteä tämän vuoden toisiin ennenaikaisiin vaaleihin Syrizan riveissä. Hän ei ole kuitenkaan ilmoittautunut Lafazanisin ryhmään.
Gianis Varoufakisin nimi puuttuu niin ikään Lafazanisin listalta. Tammikuun parlamenttivaaleissa poliittinen debyytti tuotti Varoufakisille Kreikan historian suurimman äänisaaliin.
Varoufakis <a href="http://en.protothema.gr/varoufakis-we-betrayed-the-greek-people/" target="_blank">ilmoitti</a>, ettei hän aio lähteä vaaleihin Syrizan riveistä. Hän kuitenkin kertoi pysyvänsä &#8221;aktiivisena&#8221;.
Varoufakis lyttää varsin suoraan Syrizan toimet heinäkuun alun kansanäänestyksen jälkeen. Varoufakisin mukaan hallitus petti Kreikan kansan luottamuksen.
Sekä Konstantonopoulou että Varoufakis <a href="https://pbs.twimg.com/media/CMWtLJ8XAAAabrU.png" target="_blank">äänestivät</a> Kreikan kolmannen tukipaketin hyväksymistä vastaan. Varoufakis tosin äänesti neuvottelujen aloittamiseksi vaadittujen esiohjelmien toisessa äänestyksessä hallituksen esityksen mukaan. Hän kertoi äänestäneensä esityksen puolesta, vaikkei uskokaan ohjelman toimivuuteen.
<h4>Eurokysymys vielä auki</h4>
Konstantonopoulua ja Varoufakisia saattaa häiritä Kansan yhtenäisyyden suorasukainen eurovastaisuus. Lafazanis on todennut, että tavoitteena on menoleikkausten pysäyttäminen. Lafazanis muistutti, että se oli Syrizan alkuperäinen vaalitavoite tammikuussa.
Tavoitteeseen pääseminen voi tarvittaessa merkitä Kreikan lähtöä yhteisvaluutasta. Se ei ole kuitenkaan Lafazanisille este. Lapavitsas on kertonut kannattavansa maansa euroeroa.
Varoufakis on puolestaan kertonut, että hänen varasuunnitelmissaan Kreikka olisi kuitenkin jatkanut euromaana. Konstantonopoulou ei ole pitänyt yhteisvaluuttakysymystä esillä. Hän on keskittynyt enemmän laillisuus- ja ihmisoikeuskysymyksiin.
Kaksikko voi silti vielä päätyä Kansan yhtenäisyyden riveihin. Toinen luonteva valinta heille olisi kommunistinen KKE.
Lafazanis kertoi puolueensa tavoittelevan hallituspaikkaa. Hän mainitsi puolueen olevan halukas tekemään <a href="http://www.ekathimerini.com/200814/article/ekathimerini/news/tsipras-hits-back-after-syriza-rebels-form-own-group" target="_blank">yhteistyötä</a> kaikkien menoleikkauksia vastustavien puolueiden kanssa.

Syrizasta lohkesi uusi puolue – ”Omiin käsiin otettu rahapolitiikka ei ole tuhon, vaan kehityksen työkalu”

Kansan yhtenäisyys

Strandman: Itsenäisyys rakentuu vahvasta ja yhtenäisestä kansasta

Mira Nieminen toivoo ay-liikkeeltä vastuullisuutta – sisäisesti epävakaa Suomi hyödyttää Venäjää

Kansan yhtenäisyys punnitaan etenkin kriisitilanteissa – ”Isänmaallisuus alkaa maistua, kun naapuri käy sotaa”

Syrizasta lohkesi uusi puolue – ”Omiin käsiin otettu rahapolitiikka ei ole tuhon, vaan kehityksen työkalu”

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025