Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Kansaneläke

Eduskunta äänesti keskiviikkona kansaneläkeindeksiin perustuvien etuuksien ylimääräisestä indeksitarkastuksesta. Perussuomalaisten kansanedustajat Arja Juvonen, Kaisa Juuso ja Minna Reijonen esittivät korkeampaa korotusta, mutta hallituksen pienempi korotus voitti.

&#8211; Hallitus perusteli indeksitarkastuksen Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan, mutta tarkastuksessa huomioidut kuukaudet ovat tammi-, helmi- ja maaliskuu. Sota alkoi vasta 24. helmikuuta. Tällä tarkastuksella siis kompensoidaan lähinnä sotaa edeltänyttä, vihreästä siirtymästä johtuvaa hintojen nousua, Arja Juvonen, Kaisa Juuso ja Minna Reijonen kritisoivat.
Polttoaineiden hinta kiihdyttää inflaatiota
Inflaatio oli korkea jo vuoden alussa, mutta sota nosti sitä entisestään.
&#8211; Helmikuussa inflaatio oli 4,5 %, mutta maaliskuussa 5,8 % ja huhtikuussa 5,7 %. Hallitus korotti indeksiä vain 3,52 %, kun perussuomalaisten esityksen, jossa huhtikuun inflaatio huomioitiin, mukainen korotus olisi ollut 8,48 %. Lisäksi perussuomalaisten vastalauseessa vaadittiin hallitukselta kaikkia käytettävissä olevia toimenpiteitä inflaatiokierteen katkaisemiseksi.
&#8211; Tilastokeskuksenkin mukaan inflaatiota kiihdyttää keskeisesti polttoaineiden korkea hinta, kansanedustajat muistuttavat.
Työnteon kannattavuus heikkenee
Hallituksen toimet sivuuttavat monta sellaista ryhmää, joita hintojen nousu kurittaa.
&#8211; Inflaatio heikentää kaikkien suomalaisten ostovoimaa, mutta tämä indeksikorotus ei kompensoi hintojen nousua mitenkään niille, jotka eivät saa kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksia. Esimerkiksi pieni- ja keskituloiset duunarit sekä ansiosidonnaisten vanhempain- ja sairauspäivärahojen saajat hallitus on unohtanut kokonaan.
&#8211; Työnteon kannattavuus heikkenee, kun työmatkoihin menee yhä enemmän rahaa. Hallituksen pitäisi ymmärtää tämä ja laskea polttoainevero EU:n minimitasolle, kuten muun muassa Ruotsi, Saksa ja Italia ovat jo tehneet. Tämä auttaisi tasapuolisesti kaikkia korkeista hinnoista kärsiviä, Juvonen, Juuso ja Reijonen kiteyttävät.

Perussuomalaiset sosiaali- ja terveysvaliokunnassa: Etuuksien indeksikorotus jäi vajaaksi – inflaatio huomioidaan vain pieneltä osalta

Eduskunta käsitteli tiistaina hallituksen esitystä vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela pitää lisätalousarviossa esitettyjä määrärahoja enimmäkseen perusteltuina, mutta on huolissaan jatkuvasta menojen siirtämisestä kehysten ulkopuolelta ja hallituksen kyvyttömyydestä tehdä minkäänlaisia taloutta tasapainottavia toimia.

Lisätalousarvio sisältää määrärahoja 2,3 miljardin edestä ja nostaa tämän vuoden nettolainanoton tarpeen noin 9 miljardiin. Valtion velka on vuoden lopulla kokonaisuudessaan näillä näkymin ainakin 138 miljardia.
&#8211; Lisätalousarvion tulopuolella on noin yksi miljardi, joka koostuu yhteisö- sekä ansio- ja pääomatuloverojen arvioitua suuremmasta saannosta. Tämä nousu on kuitenkin väliaikaista. Kasvanut verokertymä kertoo menneestä, ei nykyhetkestä saati tulevasta, huomauttaa Jari Koskela.
Energiakriisi suurena huolenaiheena
Lisätalousarviossa esitetään määrärahoja energian hintojen nousun takia tehtäviin toimiin. Kansaneläkeindeksiin sidottuihin etuuksiin ollaan tekemässä ylimääräinen indeksitarkistus. Esimerkiksi kansaneläke nousee 24 euroa kuukaudessa ja toimeentulotuen perusosa 18 euroa kuukaudessa. Samanaikaisesti päivittäistavarakaupan hinnat ovat 6,4 prosenttia korkeammat kuin vuosi sitten, ja lisää nousua on luvassa viimeistään syksyllä.
&#8211; Esitetyillä indeksikorotuksilla ei ratkaista kustannusten noususta johtuvia ongelmia. Kotitalouksilla on vastassaan ruoan hinnan nousun lisäksi samaan aikaan myös liikkumisen ja asumisen hinnan nousuja sekä energiatehokkuutta lisääviä asuntojen pakkoremontteja. Mistä pieni- ja keskituloisilla riittää raha tähän kaikkeen? Koskela kysyy.
Yhdessä asiassa Suomi ei seuraa muuta Eurooppaa
Muualla Euroopassa tehdään mittavia veronalennuksia polttoaineille. Veroja lasketaan EU:n sallimalle minimitasolle. Koskelan mielestä on todella erikoista, että Suomi ei seuraa tässä muuta Eurooppaa. Poikkeava linja haittaa vain Suomen omaa kilpailukykyä.
&#8211; Nousevat energiakustannukset joudutaan joka tapauksessa ainakin osittain kattamaan kasvavilla toimeentulotukimenoilla. Järkevämpää olisi tehdä tuki suoraan veronalennuksilla, joilla olisi myös talouteen ja elinkeinoelämään kohdistuvia dynaamisia vaikutuksia, ja ne helpottaisivat muidenkin kuin toimeentulotukea hakemaan pakotettujen elämää, Koskela huomauttaa.
Hyvinvointialueuudistus parantaa vain puolueiden asemaa
Lisätalousarviossa esitetään myös rahoitusta hyvinvointialueiden valmisteluun. Esimerkiksi ICT-kustannuksiin on ehdotettu 150 miljoonaa euroa. Hyvinvointialueuudistus näyttää lisäävän kustannuksia paljon enemmän kuin uudistusta suunniteltaessa ajateltiin.
&#8211; Miten tämä uudistus lopulta muuttaa sote-palveluita paremmiksi? Nyt nimittäin näyttää siltä, että uudistus on vain loputon rahareikä ja ainoat voittajat ovat puolueiden piirijärjestöt, joille valuu uutta puoluetukea. Miten tämä uudistus parantaa hoidon määrää ja laatua? Ei mitenkään. Tätä on syytä miettiä ja virheistä ottaa opiksi myös tulevia uudistuksia suunniteltaessa, Koskela ehdottaa.

Lisätalousarvioesitys ei vastaa kasvaviin elinkustannuksiin – Kansanedustaja Jari Koskela: ”Indeksikorotuksilla ei ratkaista kustannusten noususta johtuvia ongelmia”

Eduskunta äänesti tänään kansaneläkeindeksin jäädytyksestä vuodeksi 2019. Hallitus esitti indeksien jäädyttämistä vuoden 2018 tasolle ja voitti hallituksen äänin. Perussuomalaiset pitävät jäädytyksiä sydämettömänä tekona. 

&#8211; Indeksitarkastukset on asetettu yksinkertaisuudessaan siksi, että heikoimmassa asemassa olevien turva pysyisi hintojen nousun mukana. Eli kun indeksejä ei koroteta, mutta hinnat kyllä nousevat joka tapauksessa, veteraanien, vammaisten ja esimerkiksi sairaiden asema heikkenee entisestään, perussuomalaisten kansanedustajat toteavat tiedotteessaan.
Perussuomalaisten mukaan indeksijäädytykset tuovat korkeintaan minimaalisen säästön valtion kassaan. Kun tukien taso suhteessa hintoihin laskee, toimeentulotukimenot kasvavat, kun muut ensisijaiset tuet eivät riitä.
&#8211; Eikä tässä ole kyse vain euroista. Tämä aiheuttaa suurta inhimillistä kärsimystä ihmisille, perussuomalaiset moittivat.
Talouskasvu on ollut vahvaa viime aikoina. Perussuomalaiset pitävätkin kohtuuttomana, että vaikka taantumasta on päästy vahvalle kasvu-uralle, leikkaukset jatkuvat.
&#8211; Tämä ei ole enää kuin kiusantekoa. Kansaneläkeindeksin mukaisia tarkastuksia ei ole tehty kohta kolmeen vuoteen. Palkat ovat nousseet kohtuullisen hyvää tahtia kasvukautena hintojen mukana, mutta heikommassa asemassa olevilta vielä niistetään lisää. Heillä ei ole näemmä hallituksessa yhtään edunvalvojaa.

Tänään hallituksen äänin leikattiin veteraaneilta, vammaisilta ja sairailta – Perussuomalaiset: ”Jäätävän kylmää politiikkaa”

Perussuomalaisten kansanedustaja Ville Tavio moittii Sipilän hallitusta siitä, että se tekee kansaneläkkeen indeksijäädytyksen, vaikka ollaan talouden nousukaudella.

Hallitus leikkaa oman laskelmansa mukaan vammaisen lapsen perheeltä 917,40 euroa vuodessa.
&#8211; Ihmettelen vakavissani näin julmaa politiikkaa, Tavio sanoo.
Lähes 80 euroa vähemmän kuukaudessa
Hallituksen esitykseen (HE 160/2018) sisältyvän laskelman perheessä kyseessä on kahden vanhemman ja kahden lapsen perhe, joka saa työmarkkinatukea, lapsikorotusta kahdesta lapsesta, kotihoidontuen perusmäärää ja hoitolisää sekä toisesta lapsesta korotettua, alle 16-vuotiaan vammaistukea.
Esimerkkiperheen etuudet ovat yhteensä 76,45 euroa vähemmän kuukaudessa vuonna 2019 kuin minkä verran perheen etuudet olisivat ilman kansaneläkeindeksin jäädyttämistä.

Hallitus leikkaa vammaisen lapsen perheeltä jopa 900 euroa vuodessa – Tavio: ”Ihmettelen vakavissani näin julmaa politiikkaa”

Kansanedustaja Ritva &#8221;Kike&#8221; Elomaa (ps.) pitää budjettiiriihen tuloksia eläkkeensaajien näkökulmasta pettymyksenä. Asumismenojen jyrkkä nousu huolettaa kansanedustajaa. Asumismenojen nousu ja lääkelaskut ajavat monet eläkeläiset hyvin vaikeaan tilanteeseen.

Elomaa muistuttaa jatkuvasti kohoavasta hintatasosta.
&#8211; Asumismenojen nousu ei ota pysähtyäkseen. Vuokrat ja asuntojen hinnat ovat kohonneet tämän vuosituhannen aikana tuntuvasti erityisesti kasvukeskuksissa. Tämän lisäksi asumismenot ovat paisuneet muun muassa lämmityskulujen ja kiinteistöverojen nousun myötä. Asuminen nielee näin ollen myös eläkeläisten kukkaron sisällöstä tuntuvan osan. Lisäksi ikäihmisillä on usein suuret apteekkilaskut ja erilaisiin arjen palveluihin uppoaa pitkä penni.
Perussuomalaisten kansanedustaja Elomaa näkee vähävaraisten eläkeläisten tilanteen todella ongelmallisena.
&#8211; Niillä eläkeläisillä, joilla ei ole suuria säästöjä sukanvarressa ja eläke on pieni, on todellisia vaikeuksia selvitä arjen jatkuvista menoista, toteaa Elomaa.
Elomaan mielestä budjettiriihen tulos on eläkkeensaajien näkökulmasta pettymys.
&#8211; Takuueläkkeen nostaminen 15 eurolla on hyvä asia, mutta tämä on laiha lohtu, kun esimerkiksi indeksijäädytykset jäävät yhä voimaan ja postilaatikkoon putoavien laskujen loppusummat kasvavat vuosi vuodelta, harmittelee Elomaa.
Indeksijäädytysten purkaminen olisi Elomaan mukaan ollut toivottavaa. Hän harkitsisi myös kansaneläkkeeseen tuntuvaa tasokorotusta.
&#8211; Toivoisin hallituksen kohtelevan eläkeläisiä yhdenveroisesti palkansaajien kanssa, koska he ovat yhtä lailla olleet työllään rakentamassa kohta satavuotiasta Suomea.

Kike pahoillaan vähävaraisten eläkeläisten puolesta, jotka jäivät budjettiriihessä paitsioon

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan perussuomalaiset jäsenet vastustavat hallituksen aikeita leikata työttömyyspäivärahoja. Leikkaus aiotaan toteutettaa ansiopäivärahan ja korotetun ansio-osan tasoja alentamalla.
Valiokunnan perussuomalaisten valiokuntavastaava Hanna Mäntylä (ps.) katsoo, että hallituksen toimissa ei ole mitään ennustettavuutta.
&#8211; Hallitus on omilla päätöksillään aiheuttanut Suomeen massatyöttömyyden, ja nyt ollaan puuttumassa työttömyyskorvauksiin. Tämä esitys tulee lisäämään tarvetta muihin tulonsiirtoihin kuten toimeentulotukeen, jonka tulisi olla viimesijainen tukimuoto, Mäntylä sanoo.
Esityksen kattavista vaikutuksista muun muassa ostovoimaan tai muihin tukiin ei ole myöskään esitetty Mäntylän mielestä riittäviä arvioita.
<div id="attachment_3287" style="width: 310px" class="wp-caption alignright"><a href="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2013/04/Hanna-Mäntylä.jpg"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-3287" class="size-medium wp-image-3287" src="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2013/04/Hanna-Mäntylä-300x204.jpg" alt="Hanna Mäntylä" width="300" height="204" /></a>Hanna Mäntylä</div>
&#8211; Ansiosidonnainen työttömyysturva on tarkoitettu tasoittamaan äkillisen työttömyyden aiheuttamia taloudellisia seurauksia. Korotetun ansiopäivärahan alentaminen kohdistuu kaikkiin ansiosidonnaista päivärahaa saaviin, joten se alentaa myös pienipalkkaisten korotettua ansio-osaa. Näin ollen hallituksen tavoite säästön kohdistamisesta korkeimpia työttömyyspäivärahoja saaviin ei toteudu.
Perussuomalaisten mukaan hallitus on toistuvasti ollut leikkaamassa heikompiosaisilta ja näin lisäävät toimillaan köyhyyttä kaikissa ikäryhmissä.
&#8211; Muitakin esimerkkejä on kuten lapsilisien leikkauspäätös ja viimeisimpänä työ- ja kansaneläkeindeksien leikkaaminen pysyvästi 1,1 prosentista 0,4 prosenttiin. Tämäkin lisää mm. toimeentulotuen tarvetta. Sen vaikutukset kohdistuvat suoraan lukuisiin muihin etuuksiin, jotka ovat indeksiin sidottuja. Samalla hallitus nostaa eri veroratkaisujen kautta kaikkia elämisen kustannuksia, Mäntylä sanoo.
Perussuomalaiset sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet Hanna Mäntylä, Johanna Jurva ja Laila Koskela tekivät myös indeksien leikkaamisesta hylkäysesityksen, samoin Vasemmistoliitto. Indeksistä äänestettiin perjantaina, ja hallituksen indeksileikkaus hyväksyttiin äänin 123 – 54. Hylkäysesityksen takana oli koko oppositio Keskustaa sekä kahta vihreiden edustajaa lukuun ottamatta.

Kansaneläke

Perussuomalaiset sosiaali- ja terveysvaliokunnassa: Etuuksien indeksikorotus jäi vajaaksi – inflaatio huomioidaan vain pieneltä osalta

Lisätalousarvioesitys ei vastaa kasvaviin elinkustannuksiin – Kansanedustaja Jari Koskela: ”Indeksikorotuksilla ei ratkaista kustannusten noususta johtuvia ongelmia”

Tänään hallituksen äänin leikattiin veteraaneilta, vammaisilta ja sairailta – Perussuomalaiset: ”Jäätävän kylmää politiikkaa”

Hallitus leikkaa vammaisen lapsen perheeltä jopa 900 euroa vuodessa – Tavio: ”Ihmettelen vakavissani näin julmaa politiikkaa”

Kike pahoillaan vähävaraisten eläkeläisten puolesta, jotka jäivät budjettiriihessä paitsioon

PS vastustaa työttömyysturvan ja indeksien leikkauksia

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025