Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Kantar-TNS

Perussuomalaiset haluaa tehdä teknisesti ja taloudellisesti kestävää ilmasto- ja energiapolitiikkaa, joka vahvistaa Suomea ja samalla pitää energian hinnan kohtuullisella tasolla. Kokoomuksen puoluejohto sen sijaan luottaa yhä kunnianhimoisempiin ilmastotoimiin, vaikka tuoreen mielipidetiedustelun mukaan se ei suinkaan ole edes kokoomuksen kannattajille mieluista.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra muistutti jälleen tänään MTV:n pääministeritentissä, että mikäli seuraavalla hallituskaudella pidetään kiinni vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitteesta ja pidetään yllä siihen johtavaa ilmasto- ja energiapolitiikkaa, toimet tulevat iskemään rajusti ja kumuloituvasti kansalaisen ostovoimaan, koska energia ja ruoka kallistuu.
&#8211; Esimerkiksi ruokalasku selvästi kasvaa, kun logistiikkakulut nousevat kalliimman polttoaineen myötä, Purra sanoi.
Suomi ei hyödy liiasta kunnianhimosta
Perussuomalaiset olisi valmis lykkäämään hiilineutraalisuustavoitetta vuoteen 2050, joka on useiden Suomen verrokkimaiden ja samalla myös EU:n tavoite. Purra korosti, että perussuomalaiset ei suinkaan halua jarruttaa ilmastotoimia vaan vain olla samalla viivalla muiden kanssa.
&#8211; Saksalla ja Ruotsilla hiilineutraalisuustavoite on asetettu 10 vuotta Suomea myöhemmäksi ja jo nyt molemmissa maissa arvioidaan sitä, onko tavoite sittenkin liian aikainen.
&#8211; Suomi ei tule hyötymään ylimääräisestä ilmastokunnianhimosta, eikä siitä hyödy myöskään globaali ilmasto. Sen sijaan toimista syntyy vain ylimääräisiä kustannuksia ja Suomen kilpailukyky heikkenee, Purra sanoi.
Ennenaikaisia ratkaisuja ei pidä tehdä
Perussuomalaisten oma energia-, ilmasto- ja teollisuuspoliittinen malli on nimeltään <a href="https://stage.sudev.fi/sinivalkoinen-siirtyma-alentaa-sahkon-hintaa-ja-turvaa-huoltovarmuuden-kotimaassa/">sinivalkoinen siirtymä</a>, joka sisältää teknisesti ja taloudellisesti kestävät toimet, joilla sekä minimoidaan päästöjä että samalla lasketaan sähkön ja polttoaineiden hintoja.
Purra huomautti, että perussuomalaiset kannattaa sellaista ilmasto- ja energiapolitiikkaa, joka on teknis-taloudellisesti mahdollista ja kestävää.
&#8211; Ei pidä mennä pää edellä puuhun, eli ei kannata tehdä ennenaikaisia teknologisia päätöksiä, kuten pyrkiä kieltämään polttomoottoriautoja. Se olisi älytöntä, sillä meillä on kehittymässä esimerkiksi synteettisiä polttoaineita &#8211; ja on tulossa uusia keinoja, joilla hiilidioksidia voi ottaa talteen.
Purra huomautti, että vaikka EU-valtiot ovatkin puhtaamman teknologian edelläkävijämaita, samaan aikaan Afrikka, Aasia ja latinalainen Amerikka lisäävät vielä pitkään fossiilienergian päästöjä.
&#8211; Myös Kiina rakentaa uusia kivihiilivoimaloita ja tuottaa jatkuvasti uusia hiilipäästöjä. Euroopassa ollaan aivan eri asteella. Näin sen pitää ollakin, mutta meidän mielestämme ei ole järkevää, että Suomi jopa tässä tilanteessa haluaa toimia muita kunnianhimoisemmin vain siksi, että meitä kehuttaisiin YK:n yleiskokouksessa.
Löikö kokoomus kantansa lukkoon liian varhain?
Kokoomus sen sijaan on ilmoittanut olevansa sitoutunut vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitteeseen. Kokoomus on lyönyt kantansa lukkoon niin tiukasti, että hiilineutraalisuustavoitteen on sanottu olevan kokoomukselle jopa kynnyskysymys.
Kokoomuksen kannattajien mieleen tiukka ilmastopolitiikka sen sijaan ei ole: Kantar TNS Oy:n tuoreen tutkimuksen mukaan jopa <a href="https://stage.sudev.fi/mielipidekysely-suuri-enemmisto-suomalaisista-haluaa-ennemmin-kohtuuhintaista-energiaa-kuin-pitaytya-ylikireissa-ilmastotavoitteissa/">68 prosenttia suomalaisista</a> kokee, että kohtuuhintainen energia on tärkeämpää kuin hallituksen muuta EU:ta huomauttavasti kireämpi hiilineutraalisuustavoite. Huomionarvoista on, että siis myös kokoomuksen kannattajista jopa 74 prosenttia oli tämän väittämän kanssa samaa mieltä.
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo oli MTV:n pääministeritentissä kuitenkin omilla linjoillaan ja hehkutti ylikunnianhimoisen ilmastopolitiikan ihanuutta.
&#8211; Suomi hyötyy tästä. Meillä on olemassa ne ratkaisut, joita yritykset ja tutkijat vie jo maailmalle, niitä tehdään jo tällä hetkellä. Tämä on nykyajan teollisuuspolitiikkaa. Me voidaan hoitaa tämä niin, että elämästä ei tule kalliimpaa, Orpo intoili.
Purra vastasi, että kenelläkään ei toki ole mitään sitä vastaan, että Suomi vie teknologiaratkaisuja ja suomalaiset yritykset hyötyvät.
&#8211; Mutta mikäli tämä olisi sellainen ikiliikkuja kuin te annatte ymmärtää, se ei tarvitsisi julkisen talouden miljardien panostuksia.
Kyselyn tulos sekoitti Orpon pasmat
Seuraavaksi Purra huomautti Orpolle, että vuoden 2035 hiilineutraalisuus on niin epäsuosittu tavoite, että edes sitä ajavien puolueiden kannattajat eivät näytä olevan sen takana, eivät siis myöskään kokoomuksen kannattajat.
&#8211; Tämä on selvitetty mielipidetiedustelussa. Myös kokoomuksen kannattajista jopa 74 prosenttia on sitä mieltä, että pitäminen kiinni vuodesta 2035 ei ole lainkaan niin oleellista kuin kohtuuhintainen energia.
Purran huomautus sekoitti Orpon pasmat. Kantar TNS Oy:n tekemän kyselyn tulokset on julkaistu Suomen Uutisissa, mutta Orpo heitti epähuomiossa, että kyse olisi perussuomalaisten puoluemedian, Suomen Uutisten selvitys.
&#8211; Jos minä ymärsin oikein tämän Suomen Uutisten tutkimuksen, Orpo sanoi, johon Purra vastasi:
&#8211; Se on Kantar TNS:n tutkimus.
Mielipidetiedustelun väittämän mukaan: ”Energian ja sähkön kohtuuhintaisuus on tärkeämpää kuin se, että Suomi on hiilineutraali 2035 eli selvästi aiemmin kuin muut EU-maat”. Orpon mielestä kunnianhimoiset ilmastotoimet eivät kuitenkaan vaikuttaisi energian hintaan.
&#8211; Tästä ei ole kyse, että asiat laitettaisiin näin vaakakuppiin. Kyse on siitä, että jos me teemme oikeanlaista energiapolitiikkaa, me pystymme pitämään sähkön hinnan alhaalla ja luomaan Suomeen hyvinvointia, Orpo paasasi.

Orpolla meni pasmat sekaisin – Purra huomautti, että kokoomuksen kannattajille kohtuuhintainen energia on selvästi ilmastokunnianhimoa tärkeämpää

Perussuomalaiset on teettänyt Kantar TNS Oy:llä mielipidetiedustelun, jossa kysyttiin, onko energian ja sähkön kohtuuhintaisuus tärkeämpää kuin se, että Suomi on vuonna 2035 hiilineutraali. Kyselyn tulos on selvä: 68 prosenttia suomalaisista kokee, että energian kohtuuhintaisuus on tärkeämpää kuin hallituksen muuta EU:ta huomauttavasti kireämpi hiilineutraalisuustavoite.

Kyselyssä eroteltiin vastaukset myös puoluekannatuksen mukaan. Huomionarvoista on, että kokoomuksen kannattajista jopa 74 prosenttia ja keskustan kannattajista 81 prosenttia oli väittämän kanssa samaa mieltä, vaikka kokoomus on kertonut vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitteen olevan puolueelle kynnyskysymys. SDP:nkin osalta 57 prosenttia kannattajista koki, että edullinen energia on tärkeämpää.
&#8211; Näyttää selvästi siltä, että kokoomus, keskusta ja SDP eivät kuuntele kannattajiaan, vaan ajavat väkisin kannattajilleen epämieluista politiikkaa. Ja kyllä, se maksaa paljon, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toteaa.
Hiilineutraalisuustavoite vuoteen 2050
Perussuomalaiset vaatii hiilineutraalisuustavoitteen siirtämistä EU:n yleiselle tasolle vuoteen 2050.
&#8211; EU:n tavoite on 15 vuotta myöhemmin kuin Suomella. Esimerkiksi Ruotsilla ja Saksalla se on kymmenen vuotta myöhemmin, ja monet puhuvat, että sekin on liian aikaisin.
&#8211; Näissä maissa ajatellaan kotitalouksien ostovoimaa ja teollisuuden kilpailukykyä. Meillä Suomessa kokoomus, sosiaalidemokraatit ja keskusta toistavat vihreiden vaatimusta ja uskovat ikiliikkujaan, joka ei maksa mitään, mutta antaa paljon. Taivaalta sataa tähtipölyä, kunhan Suomi vähentää päästöjään selvästi enemmän ja nopeammin kuin muut maat. Nämä utopistiset väitteet eivät perustu tosiasioihin, Purra toteaa.
Kaikkien vastanneiden osuus: 
<a href="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2023/03/kantar_A.png"><img loading="lazy" decoding="async" class="alignnone size-full wp-image-104373" src="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2023/03/kantar_A.png" alt="" width="787" height="582" srcset="https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2023/03/kantar_A.png 787w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2023/03/kantar_A-300x222.png 300w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2023/03/kantar_A-768x568.png 768w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2023/03/kantar_A-100x74.png 100w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2023/03/kantar_A-51x38.png 51w" sizes="auto, (max-width: 787px) 100vw, 787px" /></a>
Toimien oltava perusteltavia
Purra korostaa, että perussuomalaiset ei vastusta ilmastotoimia, mutta toimien tulee olla taloudellisesti ja teknologisesti perusteltuja ja ja sellaisia, että kansalaiset niistä oikeasti selviävät.
&#8211; Suhtautuminen hiilineutraalisuustavoitteeseen erottaa perussuomalaiset kaikista muista puolueista. Mielipidetiedustelu näyttää, että myöskään Suomen kansa ei ymmärrä hirttäytymistä käytännössä hatusta vedettyyn vuosilukuun. Suomen ilmastopolitiikka on poseeraavaa. Sillä halutaan saada kansainvälisillä kentillä ihailua ja hyväksyntää. Muuta positiivista vaikutusta sillä ei suomalaisille ole. Maapallon lämpötilaan Suomen toimilla ei ole minkäänlaista vaikutusta, Purra päättää.
Katso tutkimuksen tarkemmat tietot <a href="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2023/03/kantar_B.png">täältä</a> &gt;

Kantar selvitti: Suuri enemmistö suomalaisista haluaa ennemmin kohtuuhintaista energiaa kuin pitäytyä ylikireissä ilmastotavoitteissa

Suomalaisuuden Liiton Kantar TNS:ltä tammikuussa tilaaman <a href="https://mcusercontent.com/86cefd3c709153774583c0e29/files/2d109933-e11f-ec37-33af-8b64ba92a8a2/332400131_ruotsin_kielen_vapaaehtoisuus_2.pdf">mielipidetutkimuksen</a> mukaan enemmistö suomalaisista kannattaa ruotsin kielen opiskelun vapaaehtoisuutta.

Tutkimukseen osallistuvilta kysyttiin, pitäisikö ruotsin kielen opetuksen olla vapaaehtoista suomenkielisille koululaisille ja opiskelijoille. &#8221;Kyllä&#8221; vastasi 54 %, &#8221;ei&#8221; 37 % ja &#8221;en osaa sanoa&#8221; 9 %. Tutkimus tehtiin tammikuun lopussa (26.1.2023) ja siihen osallistui 1 054 vastaajaa.
– Tutkimustulos on linjassa liiton aikaisemmin teettämien mielipidetutkimusten kanssa. Jos otamme huomioon vain kantansa ilmoittaneet, niin liki 60 % heistä on ruotsin kielen pakollisuutta vastaan, toteaa Suomalaisuuden Liiton puheenjohtaja Ilmari Rostila.
Vain yksi puolue ajaa valinnaisuutta 
– Suomalaisten enemmistö näyttää olevan täysin eri linjoilla ruotsin kielen pakollisuudesta kuin valtiovalta ja poliittiset päättäjät. Kaikkien puolueiden (RKP:tä lukuun ottamatta) kannattajien enemmistö oli tutkimuksen mukaan valinnaisuuden puolella. Kuitenkin puolueiden ohjelmista käy ilmi, että vain yksi puolue ajaa ruotsin valinnaisuutta, toteaa Suomalaisuuden Liiton toiminnanjohtaja Juuso-Ville Gustafsson.
Suomalaisuuden Liitolla on parhaillaan käynnissä eduskuntavaaliehdokkaille suunnattu kysely suhtautumisesta ruotsin kielen vapaaehtoisuuteen. Liitto on laatinut <a href="http://suomalaisuudenliitto.fi/suomalaisuuden-liiton-tavoitteet-eduskunnalle-2023-2027/">omat tavoitteet</a> keväällä valittavaa eduskuntaa varten.
&nbsp;

Uusin mielipidetutkimus: Suomalaisten enemmistö on edelleen ruotsin kielen pakollisuutta vastaan

Perussuomalaiset haluaa herätellä keskustelua siitä, kenelle suomalainen hyvinvointijärjestelmä on tarkoitettu. &#8211; Tämä on keskustelu ja aihe, jota muut puolueet eivät suostu käymään. Se on kuitenkin välttämätöntä. Keskustelu siitä, kenellä on pääsy tämän hyvinvoinnin piiriin, ei ole turha eikä populistinen, vaan koko hyvinvointiyhteiskunnan perustavanlaatuisin aihe, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoo.

Perussuomalaisten <a href="https://www.perussuomalaiset.fi/ajankohtaista/psn-uusi-talouspoliittinen-ohjelma-on-julkaistu/">talouspoliittinen ohjelma</a> on julkaistu tänään. Perussuomalaiset on sitoutunut korjaamaan julkisen talouden tilan kahden hallituskauden aikana, ja perussuomalaiset tekisi säästöt ensisijaisesti suomalaisille toissijaisista tai jopa haitallisista kohteista, kuten paisuneesta hallinnosta, kustannustehottomasta ympäristöpolitiikasta, kehitysyhteistyöstä, Yleisradiosta, maahanmuutosta ja kulttuurista.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra linjaa, että suomalaisen veronmaksajan tulee hyötyä maksamistaan veroista. Siksi perussuomalaiset herättelee keskustelua siitä, kenelle suomalainen hyvinvointijärjestelmä on tarkoitettu.
&#8211; Tämä on keskustelu ja aihe, jota muut puolueet eivät suostu käymään. Se on kuitenkin välttämätöntä.
&#8211; Ylivoimaisesti suurin osa valtion menoista menee juuri tähän, hyvinvointijärjestelmän ylläpitoon, tulonsiirtoihin, sotesektoriin, palveluihin, sosiaaliturvaan. Keskustelu siitä, kenellä on pääsy tämän kaiken piiriin, ei ole turha eikä populistinen, vaan koko hyvinvointiyhteiskunnan perustavanlaatuisin aihe, Purra sanoi tänään Tuumaustunnilla.
Myös kansalaisuuden saamista tulee vaikeuttaa
Perussuomalaisten mielestä suomalainen hyvinvointijärjestelmä on tarkoitettu ensi sijassa suomalaisille.
&#8211; Meidän pitkän tähtäimen tavoitteemme on kansalaisuusperustainen sosiaaliturva. Kuten myöhemmin tässä kuussa julkaistavassa maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassamme vaaditaan, myös kansalaisuuden saamista on merkittävästi vaikeutettava, Purra sanoo.
Perussuomalaiset on kysynyt asiasta myös kansalaisilta Kantar TNS:n gallupin kautta. Tulosten mukaan kansa on vahvasti perussuomalaisten linjoilla tässäkin asiassa.
&#8211; Jo lähes puolet suomalaisista on kanssamme samaa mieltä, vaikka olemme vasta aloittaneet aiheesta keskustelun eikä moni selvästikään vielä ymmärrä, mitä tämä tarkoittaisi. Vaikka perussuomalaiset on vuosia tehnyt selvityksiä siitä, kuinka paljon maahanmuutto maksaa, ja pitänyt aiheesta melua, emme ole saaneet vetoapua sen paremmin mediasta kuin mistään muualtakaan. Ja silti, gallupin mukaan tilanne on jo nyt tämä.
Vaaditaan riittävää poliittista tahtoa
Purra painottaa, että päin seinää ajava järjestelmä vaatii radikaaleja muutoksia.
&#8211; Ongelma ei niinkään ole EU:n sisäinen maahanmuutto. Tähän liittyvää sosiaaliturvaa säädellään unionitasolla. Ongelma on EU:n ulkopuolelta saapuva maahanmuutto. Perustuslakimme haluaa tarjota verorahoitteiset tuet ja palvelut jokaiselle. Jokaiselle.
&#8211; Veronmaksajan raha on idealistille aina halpaa, ja sitä on saatavilla. Mitä enemmän omassa maassa olisi tarvetta rahalle, vaikkapa siksi, että niin suuri osa suomalaisista on ikääntyneitä, sitä suuremmalla vimmalla sitä käytetään johonkin toissijaiseen. Ja tästä ei muka sopisi puhua.
Kansalaisuusperusteinen sosiaaliturva edellyttäisi valtiosääntömuutosta. Purra huomauttaa, että jo ennen kansalaisuusperusteista sosiaaliturvaa on kuitenkin hyvin paljon mahdollisuuksia leikata ja säästää suomalaisille toissijaisista kohteista.
&#8211; Vaaditaan vain riittävää poliittista tahtoa. Vaihtoehto on, että järjestelmä törmää seinään – ja silloin kaikkien hyvinvointi laskee.
<iframe loading="lazy" title="Tuumaustunti: Talouspoliittisen ohjelman julkaisu" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/6QFt-zzkTnE?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
&nbsp;

Perussuomalaisten tavoitteena on kansalaisuusperusteinen sosiaaliturva

Perussuomalaisten puheenjohtaja Rikka Purra nosti eduskunnan kyselytunnilla esille juuri julkaistun Euroopan investointipankin tutkimuksen, jonka mukaan yli puolet suomalaisista haluaa hidastaa liian nopeaa ja kallista ilmastopolitiikkaa.

&#8211; Suomalaisille riittää tämä ilmastotoimien yltiöpäisyys. Heitä huolettavat eniten nousevat hinnat, Riikka Purra huomautti.
Kansa tyrmää ylikireät ilmastotoimet
Myös perussuomalaiset on teettänyt tutkimuksen Kantar TNS:llä. Gallupin mukaan puolet suomalaisista on selvästi sitä mieltä, että hiilineutraalisuustavoitteen pitää nyt joustaa. Samalla kansalaisten halu maksaa ilmastotoimista on entisestään pienentynyt.
&#8211; Yli 70 prosenttia suomalaisista on valmis maksamaan korkeintaan 10 euroa kuukaudessa lisää edistääkseen ilmastotoimia. Melkein joka kolmas ei euroakaan! Rahat on loppu, tämä sumutus ei enää käy. Ette voi jatkaa tällä tiellä. Kaikki hintoja nostavat omat toimenne pitää nyt perua, Purra vaati.
&#8211; Hyvä hallitus, miten aiotte toimia? Purra kysyi.
Marinilta vain haitallisia toimia
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) vastaus sisälsi vain lisää ilmastotoimia. Hänen mukaansa ilmastonmuutos on ihmiskunnan suurin uhka, eikä se poistu sodan ja energiakriisin myötä.
Marin kehui EU:n yhteisiä ilmastotoimenpiteitä, esimerkiksi päästökauppaa, jota ollaan laajentamassa liikenteeseen ja asumiseen.
Purran mukaan huomionarvoista kuitenkin on, että Marinin mainitsemat toimet vain pahentaisivat tilannetta, sillä niillä polttoaineiden ja asumisen hinnat vain nousevat.

Purra: Yli 70 prosenttia suomalaisista on valmis maksamaan korkeintaan 10 euroa kuukaudessa lisää edistääkseen ilmastotoimia – melkein joka kolmas ei euroakaan

Perussuomalaiset on selvityttänyt suomalaisten ajatuksia siitä, mistä tulisi leikata koronan vaativina säästötoimina. Kantar TNS:n toteuttaman tutkimuksen mukaan useat asiat, mitä hallitus nimenomaisesti haluaa lisää, ovatkin asioita, joista suomalaisten enemmistö olisi säästämässä. Suomalaisten selvä enemmistö ei ole valmis esimerkiksi antamaan euroakaan EU:n elvytysrahastolle eikä euron tukemiseen.

Perussuomalaisten puoluesihteeri Simo Grönroos sanoi Tuumaustunnilla, että tutkimustulosten perusteella suomalaisten ja hallituksen näkemykset eivät mene monessakaan kysymyksessä yhteen suuntaan.
&#8211; Oppivelvollisuuden laajentaminen on yksi hallituksen paljon esillä pitämä kysymys. Asiaa ei varsinkaan koronan aikana kuitenkaan pidetä kansan keskuudessa tarpeellisena. Vain 27 prosenttia hyväksyy hankkeen. 57 prosenttia suomalaisista on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että hanke pitäisi laittaa hyllylle, ja 16 prosenttia ei osaa sanoa kantaansa, Grönroos sanoo.
Hyvinvoinnin edistäminen jäämässä puolitiehen
Hallitus on voimakkaasti linjannut kehitysavun nostamisen tärkeydestä. Tutkimuksen mukaan suomalaiset olisivat taas erittäin halukkaita nimenomaan leikkaamaan kehitysavusta koronatoimena: jopa 56 prosenttia suomalaista leikkaisi kehitysavusta koronan kaltaisessa tiukassa taloudellisessa tilanteessa, ja vain vajaa kolmannes ei leikkaisi. 14 prosenttia ei osaa sanoa kantaansa asiaan.
&#8211; Humanitaarisen maahanmuuton osalta tutkimustulos on siis samoilla linjoilla kuin Suomen Perustan Taloustutkimukselta viime vuonna tilaaman kyselyn tulos, jonka mukaan 56 prosenttia suomalaisista olisi valmis lopettamaan humanitaarisen maahanmuuton kokonaan ja keskittämään auttamiseen annettavat resurssit pakolaisleireille, Grönroos sanoo.
Puoluesihteeri toteaa, että suomalaiset ovat siis erittäin kriittisiä hallitukselle tärkeitä hankkeita kohtaan.
&#8211; Jos samaan aikaan hallituksen suomalaisille lupaamat, suomalaisten hyvinvointia edistävät asiat jäävät puolitiehen tai toteutuvat epämääräisessä tulevaisuudessa, niin on vaikeaa kuvitella, että kiitosta sataa kansan keskuudesta, kun koronan aiheuttama poikkeustila hälvenee.
Kansa selvästi päättäjiä kriittisempi
Maahanmuutto ja monikulttuurisuus sekä niihin liittyvät lieveilmiöt ovat päivä päivältä isommassa roolissa yhteiskunnan tapahtumissa. Etenkin viime viikkoina asiaan liittyvät kysymykset ovat olleet taas entistä enemmän pinnalla.
Grönroos toteaa, että kuten tilastot osoittavat, niin enemmistö suomalaisista suhtautuu maahanmuuttoon hyvin kriittisesti ja hallituksen ajaman avointen rajojen maahanmuuttopolitiikan takana on vain pieni, mutta äänekäs ja vaikutusvaltainen vähemmistö.
&#8211; Trendi on samanlainen kautta länsimaiden – kansa on päättäjiä huomattavasti kriittisempi maahanmuuttoa kohtaan.
&#8211; Maahanmuuton ongelmien näyttäytyessä päivä päivältä selvemmin, muuttuu toivon mukaan myös ihmisten äänestyskäyttäytyminen ja maahanmuuttoon liittyvät kysymykset nousevat entistä olennaisemmiksi asioiksi, joiden pohjalta ihmiset tekevät äänestyspäätöksensä.
Huono maahanmuutto syö julkisia resursseja
Huono maahanmuutto syö julkisia resursseja sekä lisää turvattomuutta ja tuo yhteiskuntaan epävakautta. Viime ajat olemme nähneet useissa länsimaissa väkivaltaisten etnisten mellakoiden aallon.
<iframe loading="lazy" title="Tuumaustunnilla Tavio ja Grönroos: PS selvitti suomalaisten maksuhalukkuuden." width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/xj5mLVEyrnM?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Grönroos muistuttaa, että myös Suomessa on nähty huolestuttavia merkkejä siitä, että maahanmuuttajajoukot alkavat uhmaamaan poliisia, jonka tehtävä on suojella yleistä järjestystä ja ihmisten turvallisuutta.
&#8211; Avointen rajojen maahanmuuttopolitiikan taustalla on erityisryhmien taloudellisten intressien lisäksi ideologinen monikulttuuriajattelu, jossa länsimaiden historian saatossa tekemiä vääryyksiä yritetään sovittaa suhtautumalla kritiikittömästi kaikkeen muualta tulevaan ja avaamalla rajoja mahdollisimman paljon kansainvälisille muuttovirroille.
&#8211; Avointen rajojen kannattajien tavoitteena ei ole maailman hädänalaisten tai vähäosaisten auttaminen vaan suomalaisen ja länsimaisen kulttuurin ajaminen alas muuttoliikkeiden avulla. Avointen rajojen kannattajalle suomalaisten hyvinvoinnilla tai edes tehokkaalla maailman hädänalaisten auttamisella ei ole väliä. Tämän sijaan heille on tärkeintä todistaa kuinka liberaaleja ja suvaitsevaisia ihmisiä he ovat.

Tutkimus paljastaa: Suomalaiset eivät halua maksaa hallituksen ideologisista lempihankkeista – avointen rajojen maahanmuuttopolitiikan takana vain pieni vähemmistö

Kantar-TNS

Orpolla meni pasmat sekaisin – Purra huomautti, että kokoomuksen kannattajille kohtuuhintainen energia on selvästi ilmastokunnianhimoa tärkeämpää

Kantar selvitti: Suuri enemmistö suomalaisista haluaa ennemmin kohtuuhintaista energiaa kuin pitäytyä ylikireissä ilmastotavoitteissa

Uusin mielipidetutkimus: Suomalaisten enemmistö on edelleen ruotsin kielen pakollisuutta vastaan

Perussuomalaisten tavoitteena on kansalaisuusperusteinen sosiaaliturva

Purra: Yli 70 prosenttia suomalaisista on valmis maksamaan korkeintaan 10 euroa kuukaudessa lisää edistääkseen ilmastotoimia – melkein joka kolmas ei euroakaan

Tutkimus paljastaa: Suomalaiset eivät halua maksaa hallituksen ideologisista lempihankkeista – avointen rajojen maahanmuuttopolitiikan takana vain pieni vähemmistö

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025