Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

kantaverkko

Hallitus muisti Pohjois-Karjalaa budjettiriihessä merkittävillä panoksilla – Antikainen: Hallitus osoittaa vahvaa sitoutumista Pohjois-Karjalan elinvoimaisuuden parantamiseen

Hallitus on huomioinut kehysriihessä Itä-Suomen tarpeet huolehtimalla, etteivät investoinnit itäisessä Suomessa ja Pohjois-Karjalassa jää kantaverkon kestävyydestä kiinni. Tarvittaessa siitä huolehditaan uudella pääomasijoituksella.

Käytännössä tämä merkitsee sitä, että kantaverkko 400 kV yhteyden rakentaminen turvataan yhdenvertaisesti Itä-Suomeen. Asia on ollut korjaamatta jo useita hallituskausia, ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto on ajanut asiaa jo pitkään.
Perussuomalaisten kansanedustajat Sanna Antikainen ja Timo Vornanen ovat tyytyväisiä hallituksen päätökseen.
&#8211; Kantaverkko mahdollistaa suuren mittakaavan sähköntuotanto- tai kulutushankkeiden liittämisen maakuntiin, joissa niitä on suunnitteilla. Tämän hallituksen puheet Itä-Suomen merkityksestä konkretisoituvat sanoista tekoihin, Antikainen muistuttaa.
&#8211; Pohjois-Karjalassa suunnitteilla olevat hankkeet, kuten aurinkopuistot, saavat nyt lähelleen kantaverkon. Alueemme kehitys on hallituksen prioriteetteja. Tämä näkyy nyt selkeästi kehysriihen painotuksessa, Vornanen sanoo.
Itä-Suomen kehitys hallituksen prioriteetteja
Antikaisen ja Vornasen mielestä hallitus on ottanut vakavasti itäisen Suomen aseman vahvistamisen muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa.
&#8211; Kantaverkkoon investoiminen on elintärkeää Itä-Suomen ja Pohjois-Karjalan taloudelliselle kasvulle ja työpaikoille. Kantaverkkoa voi kuvata yritysten investointien ja työpaikkojen kivijalaksi, jota ilman on vaikeaa rakentaa taloa.
&#8211; Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra on puolustanut budjettiriihessä Itä-Suomea ja rajamaakuntia. Alueiden kantaverkolla on keskeinen merkitys koko maan turvallisuudelle ja huoltovarmuudelle, kansanedustajat sanovat.
&nbsp;

Itä-Suomen yritysten ja työpaikkojen kivijalka kuntoon – Fingridin kantaverkko laajenee itäisimpään Suomeen

Eduskuntavaalien äänestyspäivä häämöttää viikon päässä ja Yleisradion faktantarkastajat tekevät sitä, mitä parhaiten osaavat: eivät suostu uskomaan, että tuulivoimateollisuuden leviämisen alta menetetään valtava määrä suomalaista metsää. Luonnonsuojeluyhdistys Pelastetaan Suomen Luonto ry ihmettelee, miksi Yleisradio vähättelee tuulivoimateollisuuden vaikutuksia metsiin. 


Yleisradio <a href="https://yle.fi/a/74-20023445?utm_source=twitter&amp;utm_medium=social&amp;utm_content=yleuutiset">väittää</a> tarkistaneensa, pitävätkö eduskuntapuolueiden puheenjohtajien Ylen maanantain vaalikeskustelussa esittämät väitteet paikkansa.
Yle on takertunut perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran lauseeseen, että metsää kaadetaan tuulivoimaloiden takia valtavasti. Ylen perussuomalaisiin epäluuloisesti suhtautuvien faktantarkistajien mielestä tämä ei pidä paikkaansa, vaan kyse olisikin vain murto-osasta.
&#8211; Tuulivoimamyllyjen alta huoltoreiteistä, infrasta, verkoista kaadetaan valtava määrä metsää, Purra sanoi Ylen vaalikeskustelussa.
Ylen faktantarkastajien mielestä näin ei kuitenkaan ole. Faktantarkastajat ovat olleet yhteydessä ympäristöministeriöön, mistä heille on kerrottu, että ympäristöministeriöllä ei ole virallisia lukuja tuulivoimaloiden vaatimasta pinta-alasta, mutta heille toimitettujen selvitysten mukaan itse voimala huoltoreitteineen &#8211; mutta ilman sähkön siirtoa &#8211; vaatii tilaa hehtaarista puoleentoista hehtaariin.
Ovatko ministeriön ja tarkastajien faktat kunnossa?
Ylen faktantarkastajien suhtautumista siihen, että tuulivoimateollisuuden alta menetetään kallisarvoista suomalaista metsää voisi luonnehtia vähätteleväksi. Samaa mieltä on luonnonsuojeluyhdistys Pelastetaan Suomen Luonto ry, joka huomauttaa, että voimakkaasti kasvava tuulivoimateollisuus aiheuttaa yli 100 000 hehtaarin edestä pysyvää metsäkatoa ja pirstoo yli miljoona hehtaaria metsäalueita.
Pelastetaan Suomen Luonto ry kummastelevat tiedotteessa, miksi sekä ympäristöministeriö että Yleisradio vähättelevät tuulivoimateollisuuden vaikutuksia metsiin.
Tiedotteessa yhdistys <a href="https://www.sttinfo.fi/tiedote/kaksinaismoralismia-suomen-metsa-ja-luontokeskustelussa?publisherId=69819944&amp;releaseId=69970448">ihmettelee</a> ensinnäkin ympäristöministeriön (YM) omia faktoja.
&#8211; YM on viranomainen, joka säätelee tuulivoimarakentamista ja ympäristöasioita. YM:n mukaan heillä ei ole kuitenkaan virallisia lukuja tuulivoimaloiden vaatimasta pinta-alasta, mutta heille toimitettujen selvitysten perusteella voimala huoltoreitteineen ilman sähkön siirtoa vaatii tilaa 1-1.5 hehtaaria. Selvityksen antaja saattaa olla etujärjestö Suomen Tuulivoimayhdistys Ry, jonka nettisivuja YM <a href="https://www.ymparisto.fi/.../eliny.../tuulivoimarakentamine">mainostaa</a> tuulivoimasivuillaan. Milloin etujärjestöstä tuli neutraali asiantuntija?
Tuulivoimalan pinta-alaan vaikuttaa moni asia
Ympäristöministeriö toteaa, että lopullinen toimivan tuulivoimalan vaatima pinta-ala riippuu useista tekijöistä, erityisesti sähkölinjojen tilantarpeesta. Sen mukaan voimalan, sen tiestön ja sähkönsiirron kokonaisuus voisivat vaatia keskimäärin noin 5–6 hehtaaria. Suomessa oli viime vuoden lopussa hieman alle 1 400 tuulivoimalaa. Jos ne kaikki sijaitsisivat metsissä, veisivät ne kuuden hehtaarin pinta-alan mukaan laskettuna vajaat 8 400 ha. Talousmetsää Suomessa on runsaat 20 miljoonaa ha, eli 1 400 tuulivoiman vaatima pinta-ala on YM:n mukaan noin 0.042 % talousmetsien pinta-alasta.
YM jatkaa: ’’Tuulivoimaloiden määrän kaksinkertaistaminen tarkoittaisi, että tuulivoima sähkön siirtoineen veisi Suomen talousmetsien pinta-alasta alle kymmenestuhannesosan. Ala on pienempi kuin Kehä 1:n sisäpuolelle jäävä alue. Pinta-ala kasvaa jossain määrin kun mukaan lasketaan tarvittavat huoltoreitit, mutta niissäkin hyödynnetään pääosin jo olemassa olevia metsäautoteitä.’’
Tuulivoima aiheuttaa valtavasti metsäkatoa
Pelastetaan Suomen Luonto ry huomauttaa, että tuulivoima aiheuttaa enemmän metsäkatoa kuin YM esittää.
&#8211; Olemassa olevia metsäautoteitä joudutaan oikomaan, vahvistamaan ja merkittävästi leventämään. Jokaiselle voimalalle rakennetaan aina uusi huoltotie. Lisäksi voimala-alueille rakennetaan yleensä valtion tieltä tai yksityistieltä uusi tie
Yhdistys huomauttaa myös, että jokainen tuulivoimala aiheuttaa vähintään 8 hehtaaria pysyvää metsäkatoa. Yhdistys nostaa esille ’’Näemmekö metsää puilta ja luontokatoa tuulivoimalta’’ -raportin, joka <a href="https://pelastetaansuomenluonto.fi/wp-content/uploads/Naemmeko-metsaa-puilta-ja-luontokatoa-tuulivoimalta-Final-3.pdf">lähetettiin</a> ministeri Maria Ohisalolle (vihr) ja ympäristöministeriölle 1. maaliskuuta 2023.
&#8211; Raportin mukaan yhden tuulivoimalan vaatima pinta-ala on vähintään 8 hehtaaria plus kantaverkkojen vaatima pinta-ala. Uutta kantaverkkoa rakennetaan tuhansia kilometrejä pääasiassa kaukana kulutuksesta sijaitsevien tuulivoimaloiden vuoksi.
&#8211; Läpinäkyvyyden vuoksi, laskelmassa kerrotaan avoimesti oletukset ja perustelut. Laskelmassa ei kuitenkaan huomioida voimaloiden aiheuttamaa epäsuoraa metsäkatoa, jota syntyy huoltoteiden ja johtokäytävien reunapuuston altistuessa kuivuudelle ja myrskytuhoille ja siten tuholaisvahingoille. Myös DI Ilkka Niemi on laatinut laskelman tuulivoimaloiden aiheuttamasta metsäkadon määrästä.
Tuulivoimarakentaminen voimakkaassa kasvussa
Ympäristöministeriö ei ole kertonut, että tuulivoimarakentaminen on hyvin voimakkaassa kasvussa. Suunnitelmissa olevien 10 000 maavoimalan ja vaadittavan kantaverkon aiheuttama pysyvä metsäkadon määrä olisi erittäin merkittävä &#8211; yli 100 000 hehtaaria.
Tämä metsäkato on suurempi kuin METSO-metsien suojeluohjelma (tavoite 96 000 hehtaaria) ja noin neljä kertaa suurempi kuin Helsingin pinta-ala (21 400 hehtaaria).

Yle väitti tarkistaneensa faktoja tuulivoimateollisuuden aiheuttamasta metsäkadosta – paremminkin olisi voinut mennä

Tanskan valtiollinen energiayhtiö Ørsted haluaisi pystyttää kuusi valtavaa tuulivoimapuistoa Ruotsin rannikoille. Puistot maksaisivat reippaasti yli 100 miljardia kruunua ja ihanneolosuhteissa tuottaisivat puolet Ruotsin sähköntarpeesta. Lupaprosessi on raskas ja kannattavuus riippuu paljolti siirtoyhteyksien maksajasta.

Kuusi pitkin Ruotsin rannikkoa Skånesta pitkälle Itämerelle perustettavaa tuulipuistoa <a href="https://www.energi.se/artiklar/2023/januari-2023/orsted-vill-storsatsa-pa-havsvindkraft-i-sverige/">tuottaisivat </a>parhaimmillaan sähköä 18 GW:n teholla. Ihanneolosuhteissa eli tuulisina päivinä ne teoreettisesti pystyisivät tyydyttämään jopa puolet Ruotsin koko sähköntarpeesta.
&#8211; Olosuhteet merelle sijoitettavalle tuulivoimalle ovat Ruotsissa erittäin hyvät. Rannikko on pitkä ja sähköntarpeenne ovat kasvussa, <a href="https://www.svd.se/a/nQvlqn/jattesatsningen-pa-vindkraft-langs-svenska-kusten-hotad">toteaa</a> Ørstedin projektijohtaja Jesper Kühn Olesen Svenska Dagbladetille.
Kaapeloinnin maksaja auki
Mittavien hankkeiden yhtenä kantona kaskessa on puolustusvoimat, joka toistaiseksi on suhtautunut pitkin hampain tutkia häiritseviin tuulivoimaloihin. Ainakin Itämeren alueella.
Luontoarvoistakin on ollut lupaprosessien yhteydessä puhetta. Säätövoiman tarpeesta vähemmän.
Hallitus tuskin tekee päätöstä vastoin puolustusvoimien tahtoa. Puolustusvoimat käsittelee Ruotsin koko aluetta koskien tiettävästi 200–400 tuulivoimahakemusta vuosittain ja on hyväksynyt niistä suurimman osan.
Ørstedin hankkeiden hintaluokka on pelkkien voimaloiden osalta yli 100 miljardia kruunua. Päälle tulee vielä kaapelointi eli sähkönsiirto voimaloista kantaverkkoon ja sen maksaja on auki.

Tanskalaisen energiajätin miljardisatsaukset tuulivoimaan uhattuna – puolustusvoimat epäilee, lupaprosessi on raskas ja kannattavuus kysymysmerkki

kantaverkko

Hallitus muisti Pohjois-Karjalaa budjettiriihessä merkittävillä panoksilla – Antikainen: Hallitus osoittaa vahvaa sitoutumista Pohjois-Karjalan elinvoimaisuuden parantamiseen

Itä-Suomen yritysten ja työpaikkojen kivijalka kuntoon – Fingridin kantaverkko laajenee itäisimpään Suomeen

Yle väitti tarkistaneensa faktoja tuulivoimateollisuuden aiheuttamasta metsäkadosta – paremminkin olisi voinut mennä

Tanskalaisen energiajätin miljardisatsaukset tuulivoimaan uhattuna – puolustusvoimat epäilee, lupaprosessi on raskas ja kannattavuus kysymysmerkki

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025