Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

karhut

Metsästys on ensimmäistä kertaa kirjattuna nykyisessä hallitusohjelmassa. Metsästys onkin arvokas osa suomalaista elämäntapaa. Hallitus tunnustaa metsästyksen yhteiskunnallisen merkityksen ja samalla ilmoittaa halunsa turvata metsästyksen tulevaisuuden. Hallitusohjelma torjuu metsästyksen ja luonnonsuojelun välistä vastakkainasettelua, eikä sen myötä metsästysmahdollisuuksia kavenneta perusteetta esimerkiksi luonnonsuojelualueilla.

Metsästäjien tekemä riistanhoitotyö on tärkeä osa luonnonsuojelua, joka parantaa luonnon monimuotoisuutta. Vastuullinen ja kestävästi toteutettu metsästys on riistakannan hoitoa. Metsästyskortin lunastaa Suomessa vuosittain noin 300 000 ihmistä. Väkilukuun suhteutettuna määrä on korkea verrattuna muihin Euroopan maihin. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman on yksi näistä metsästyskortillisista.
&#8211; Metsästäjät tekevät arvokasta työtä myös suurriistaan liittyvässä virka-aputoiminnassa. Tämä ns. SRVA-toiminta antaa poliisille virka-apua suurriistakonflikteissa, kuten esimerkiksi hirvieläinten ja suurpetojen kolaritilanteissa. Tämän toiminnan tulee jatkua, ja siksi on tärkeää, että eduskunnassa reagoidaan kasvaviin suurpetokantoihin, sanoo Strandman.
Petokannat kasvaneet liian suuriksi
Strandmanin mielestä sekä EU:n että kansallisen edunvalvonnan ja lainvalmistelun tulee turvata myös suden, karhun ja ilveksen metsästys. Jo aloitettua työtä suden kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamiseksi tulee jatkaa eduskunnan päätöksen mukaisesti.
&#8211; Viime päivinä karhujen ja ilvesten metsästykseen liittyen on tullut esiin perustelematonta lupien epäämistä. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan Suomessa elää noin 2 500 yli vuoden ikäistä ilvestä. Arvion mukaan ilveskanta on kasvanut. Karhukanta on noin 1 800 yksilöä ja susikanta 40-45 perhelaumaa, mikä tarkoittaa reilua 300 sutta. Nämä lukemat ovat Suomen luontoon liian korkeita, ja tämän vuoksi meillä tulee harjoittaa suurpetojen kannanhoidollista metsästystä.
Metsästysharrastuksen on saatava jatkua
Maa- ja metsätalousministeri on antanut susiasetuksen, jonka mukaan metsästykseen saa myöntää enintään 28 suden poikkeusluvan. Lisäksi Suomen Riistakeskus voi myöntää luvan tapauskohtaisen harkinnan perusteella &#8211; myös kannanhoidollisella perusteella. Strandman muistuttaa metsästämisen syistä:
&#8211; Suurpetoja tulee metsästää, jotta lajit pysyvät ihmisarkoina ja niiden lukumäärä luonnon paikallisen sietokyvyn mukaisena. Ei voi myöskään olla niin, että pikkuoppilaille joudutaan järjestämään ylimääräisiä koulukyytejä sen vuoksi, että suurpedot uhkaavat koulumatkoilla. Viikoittain olemme saaneet lukea surullisia uutisia lammastiloilta, kun sudet ovat hyökänneet lammaslaumojen kimppuun, tappaen usein koko lammaskatraan. Monet metsästäjät ovat tänäkin syksynä menettäneet uskollisen ystävänsä, itse kouluttamansa metsästyskoiran suden hampaisiin.
&#8211; Haluan rauhoitella metsästäjiä, sillä teemme eduskunnassa toimia pitkäjänteisesti, että suurpetokanta Suomessa tullaan saamaan tasapainoon ja rauhalliseksi. Metsästäjien tulee jatkaa arvokasta metsästyskoirien jalostusta ja metsästysharrastusta.
&nbsp;

Hallitus haluaa turvata metsästyksen tulevaisuuden – suurpetojen kannanhoidollinen metsästys etenee

Europarlamentaarikko Teuvo Hakkarainen jätti komission vastattavaksi kirjallisen kysymyksen EU:n petopolitiikasta, jota esimerkiksi karhujen osalta tulkitaan Suomessa paljon tiukemmin kuin Ruotsissa.

EU:n luontodirektiivissä todetaan suurpetojen osalta niiden kantojen edellyttävän tiukkaa suojelua, johon on kuitenkin myös poikkeuksia. EU:n lainsäädäntö ylittää kansallisen lainsäädännön. Suomessa maa- ja metsätalousministeriö päättää kannanhoidollisesta metsästyksestä ja luvat myöntää Riistakeskus. Jos päätöksistä valitetaan, ne voivat kuitenkin kaatua hallinto-oikeuksissa.
&#8211; Karhun kannanhoidollinen metsästys voi päättyä tähän jahtikauteen. Syy löytyy korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) linjauksesta 30.10., jonka mukaan Riistakeskuksen syksylle 2022 myöntämät karhuntappoluvat ovat pääosin laittomia, toteaa europarlamentaarikko Teuvo Hakkarainen.
Ennakkopäätöksellä on laajempi merkitys
Vaikka KHO:n käsittelemät valitukset koskivat vain osaa myönnetyistä kaatoluvista, ennakkopäätöksellä on laajempi merkitys. Riistakeskus on perustellut myöntämiään lupia usein alueen vahvalla karhukannalla, karhumäärään mukautuvalla eli kestävällä metsästyksellä ja karhunmetsästyskulttuurin säilymisellä. KHO:n mukaan tämä ei riitä, vaan kaikkien poikkeusluvan edellytysten on täytyttävä.
&#8211; Oikeus viittaa EU:n luontodirektiiviin, jonka mahdollistamaa poikkeuslupaa voidaan KHO:n mukaan soveltaa &#8221;vain konkreettisesti ja tapauskohtaisesti tilanteissa, joissa on erityinen ongelma, johon pitää alueella puuttua&#8221;. Oikeus toteaa, etteivät tiukasti suojeltavaan lajiin kohdistuva kannanhoidollinen metsästys ja metsästyskulttuurin säilyttäminen ole päämääriä, joissa tiukasta suojelusta voitaisiin poiketa.
&#8211; Jatkossa suurpetojen pyytäminen nojaa vahinko- ja turvallisuusperusteisiin poikkeuslupiin sekä karkotuslupiin, joilla petokantaa ei kyetä säätelemään.
Karhukanta kasvanut jahdista huolimatta
Suomessa on Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan 1 700–1 900 karhua. Kanta on kasvanut jahdista huolimatta: karhuja on kaadettu 2000-luvulla 100–350 vuodessa. Menneen syksyn saalis oli 180 karhua.
&#8211; Ruotsissa karhuja on 2 500 ja syksyn jahti päättyi 650 kaatoon. Ruotsissa poikkeusluvista päättää lääninhallitus ja jahti todennäköisesti jatkuu, Hakkarainen kertoo.
Komissio valvoo, että jäsenmaat noudattavat EU-lainsäädäntöä. Hakkarainen kysyikin komissiolta, onko Suomen korkeimman hallinto-oikeuden päätös EU:n luontodirektiivin mukainen. Ja mikäli on, olisiko luontodirektiiviä syytä tarkentaa erityisesti siksi, että sitä tulkitaan hyvinkin eri tavoilla jopa naapurimaissa, kuten Suomessa ja Ruotsissa?
&nbsp;

Hakkarainen kysyi komissiolta luontodirektiivistä – miksi naapurimaissa on ihan erilaiset tulkinnat?

Karhunmetsästyksen oli määrä alkaa 20. elokuuta, mutta useilla alueilla metsästyskauden aloitus uhkaa myöhästyä tai jopa peruuntua kokonaan luonnonsuojeluliitto Tapiolan piirijärjestöjen tekemien valitusten vuoksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii ammattivalittajien panemista kuriin tarvittaessa vaikka saattamalla heidät vahingonkorvausvastuuseen.

Luonnonsuojeluliitto Tapiolan tekemät valitukset kohdistuvat seitsemään lupapäätökseen Pohjois-Karjalassa sekä yhteen päätökseen Kainuussa ja yhteen Pohjois-Hämeessä. Liiton mukaan karhun kannanhoidollisen metsästyksen luvat ovat lainvastaisia.
&#8211; Sekä suden että karhun kannanhoidollisella metsästyksellä ehkäistään petovahinkoja ja säilytetään suurpetojen ihmisarkuus. Susi ei kuulu ihmisten pihoille eikä karhu tonkimaan roskiksia ja tuhoamaan mehiläistarhoja. Kaatoluvista valittaminen on omiaan lisäämään petovihaa, sillä suurpetojen kannan kasvu lisää myös petovahinkojen todennäköisyyttä, huomauttaa perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen.
Valittajilla ei mitään kosketuspintaa paikallisiin olosuhteisiin
Luonnonsuojeluliitto Tapiolan piirijärjestöt ovat valittaneet aktiivisesti myös muun muassa susiluvista. Ylen tammikuussa 2021 julkaistun artikkelin mukaan vuonna 2015 perustettu yhdistys on jättänyt kymmeniä valituksia susien kaatoluvista. Erikoista valituksissa on, että valitusten allekirjoittajat eivät asu siinä maakunnassa, johon poikkeuslupa on myönnetty. Ylen selvityksen mukaan samat henkilöt vaikuttavat useissa Tapiolan piirijärjestöissä.
&#8211; Valituksia tehtailee pieni porukka, jonka ainoa motiivi vaikuttaa olevan kiusanteko. Tämä ei vaikuta ainoastaan metsästäjiin, vaan myös niihin susialueiden asukkaisiin, joiden pihoilla sudet jatkuvasti vierailevat. Luvista valittajat eivät edes asu samassa maakunnassa, eikä heillä ole mitään kosketuspintaa paikallisiin olosuhteisiin, Antikainen moittii.
Metsästäjiä tilanne turhauttaa
Karhu kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteeseen IV, mikä tekee sen metsästyksestä tiukasti säänneltyä. Kannan kooksi on arvioitu 2 240–2 500 yksilöä, ja kaatolupia on tälle kaudelle myönnetty 197. Lähes puolet luvista on myönnetty Pohjois-Karjalaan, mutta lähes kaikista luvista on valitettu.
Valituksia on tehty myös Kuhmon 18 kaatoluvasta ja Pohjois-Hämeessä yhdestä luvasta. Metsästäjiä tilanne turhauttaa, sillä valitusten käsittely vie oman aikansa ja viivästyttää jahdin aloitusta. Poikkeusluvat myönnetään poronhoitoalueen ulkopuolelle heinäkuun puolivälissä.
Toiminta ei edistä luonnonsuojelua
&#8211; Metsästäjät tuntevat oman alueensa karhukannan paremmin kuin kukaan muu, ja on päivänselvää, että lupia ei myönnettäisi, ellei niille olisi kannanhoidollista perustetta. Vastaavia valituksia on aiemmin tehty myös susien kaatoluvista, eikä suden kannanhoidollista metsästystä ole vieläkään päästy aloittamaan jatkuvista petovahingoista huolimatta.
&#8211; Luonnonsuojelijoina esiintyvät ammattivalittajat voisivat lopettaa kiusantekonsa. Heidän toimintansa ei edistä luonnonsuojelua sen enempää luonnossa kuin ihmisten parissakaan.
&#8211; Mikäli ammattivalittajat eivät lopeta selvää kiusantekoaan valitusten muodossa, täytyy alkaa miettimään mahdollisuuksia asettaa heidät vahingonkorvausvastuuseen, kun valitukset todetaan perusteettomiksi. Tällaisissa tapauksissa luvat pitäisi myös automaattisesti myöntää seuraavalle metsästyskaudelle ilman valitusoikeutta, Antikainen toteaa.
&nbsp;

Kiusanteko valituksilla metsästysluvista on saatava kuriin – ”Valituksia tehtailee pieni porukka, jonka ainoa motiivi vaikuttaa olevan kiusanteko”

Alkavalle metsästyskaudelle myönnetyt 197 poikkeuslupaa karhun kannanhoidolliseen metsästykseen ovat osin jäissä luonnonsuojelujärjestö Tapiolan tehtyä niistä valituksen. Järjestön tekemä valitus koetaan metsästäjien parissa tahalliseksi kiusanteoksi, minkä itsekin metsästystä harrastavat perussuomalaiset kansanedustajat Ari Koponen ja Jenna Simula allekirjoittavat täysin.

&#8211; Valituksen ovat tehneet pöytälaatikkoyhdistyksen nimissä sellaiset ihmiset, joilla ei ole mitään kosketuspintaa kyseisiin karhunmetsästysalueisiin ja elämään maaseudulla suurpetojen kanssa, paheksuu kansanedustaja Ari Koponen.
Suomen vahvaa karhukantaa on säädeltävä
Kansanedustajien mukaan valitusoikeutta ei tällaisissa tapauksissa pitäisi olla. He pitävät luonnonsuojelujärjestön toimintaa härskinä metsästyksen haittaamisena, ja huomauttavat sillä olevan vastakkainasettelua lisäävä vaikutus, mikä syventää metsästäjien ja luonnonsuojelun välistä kuilua entisestään.
&#8211; Karhukanta on Suomessa vahva, ja se kestää kannanhoidollisen metsästyksen, jota on kannan säätelyn ja ihmisarkuuden säilyttämisen vuoksi tehtävä vuosittain. Haluavatko nämä luonnonsuojelijoina itseään pitävät ihmiset todellakin, että karhusta tulee yhtä ongelmallinen ja vihattu eläin kuin sudesta? kansanedustaja Jenna Simula huomauttaa valituksen mahdollisista seurauksista.
Suomen ei pidä toistaa Romanian virheitä
Kannanhoidollisen metsästyksen ansiosta karhun aiheuttamat vahingot maaseudun ihmisille ja elinkeinoelämälle on saatu pidettyä Suomessa vähäisinä. Äärimmäisen ikävä esimerkki karhunmetsästyksen lopettamisen seurauksista on nähty Romaniassa, missä vuonna 2019 kuoli 8 ja haavoittui 23 ihmistä karhun hyökkäyksissä.
&#8211; Vastaavanlaista tilannetta tuskin halutaan Suomessa nähdä, Simula ja Koponen toteavat ja vaativat hallitukselta välittömiä toimia tilanteen ratkaisemiseksi.
Kansanedustajat esittävät toimiviksi ratkaisuiksi tilanteeseen valitusoikeuden rajaamista ja karhun, suden sekä ilveksen siirtämistä luontodirektiivin liitteestä IV liitteeseen V, mitä Suomen olisi perussuomalaisedustajien näkemyksen mukaan tiukasti tavoiteltava EU:ssa.

Kansanedustajat moittivat järjestöä tahallisesta kiusanteosta – Jenna Simula ja Ari Koponen: Karhuluvista valittaminen on härskiä metsästyksen haittaamista

Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää otti keskiviikkona eduskunnan täysistunnossa <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_30+2022+5+11+11.aspx">kantaa</a> kansalaisaloitteeseen nimeltä ”Kaikki metsästysraudat kiellettävä lailla”, jossa vaaditaan kaikken metsästysrautojen kieltämistä lailla, sillä rautoihin astuu myös muita kuin pienpetoja, esimerkiksi karhuja. Mäenpään mielestä rautapyynnin täyskielto ei ole tarpeen.

Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää joutui puheessaan selventämään, että ainoa laillinen rautatyyppi on heti tappavat raudat, joiden tulee olla suojattu laatikolla niin, että muiden lajien pääsy niihin on estetty. Kansanedustaja huomauttikin, että nykyisten lakien noudattaminen estää karhuvahinkojen tapahtumisen, eikä rautapyynnin täyskielto ole näin ollen tarpeen.
&#8211; Kuten Metsästäjäliittokin toteaa, pienpetopyyntiin liittyy tällä hetkellä paljon tietämättömyyttä julkisessa keskustelussa. Monet eivät tiedä esimerkiksi sitä, että Suomessa ei ole vuosikymmeniin saanut pyytää pienpetoja avonaisilla raudoilla eikä jalkaraudoilla. Asetuksenmukaisen suojakotelon joutuessa esimerkiksi karhun käsittelyyn tulisi raudan laueta itsestään ja muuttua vaarattomaksi karhuille.
Tehokkaalla rautapyynnillä suojellaan vesilintuja minkeiltä
Mäenpää kantoi puheessaan huolta mahdollisen rautakiellon vaikutuksista vesilinnuille:
&#8211; Esimerkiksi minkkien pyytäminen heti tappavilla rautaloukuilla on tehokas keino vähentää minkkikantaa ja suojata vesilintuja. Jos raudat kiellettäisiin kokonaan, minkkikanta kasvaisi ja sitä kautta vesilintukanta vähenisi ja alkuperäiset lajit voisivat huonommin. Metsästäjäliiton asiantuntijan mukaan yksi minkkipoikue saattaa viedä kaikki vesilinnut kesän aikana pieneltä alueelta, muistutti Mäenpää.
Perussuomalaiset kannattaa kansalaisaloitejärjestelmää
Huolimatta erimielisyydestä liittyen käsittelyssä olleen aloitteen asiasisältöön, huomautti Mäenpää perussuomalaisten kannattavan kuitenkin itse asian käsittelytapaa:
&#8211; Perussuomalaisten yleinen linja on se, että kansalaisaloitteiden tulee saada aina tasapuolinen kohtelu, ja jos suinkin mahdollista, tuoda ne tänne saliin. Perussuomalaiset arvostavat aktiivisia kansalaisia, jotka ottavat kantaa eri yhteiskunnallisiin asioihin. Lähtökohtaisesti kannatamme kansalaisaloitejärjestelmää sekä kansalaisaloitteiden tasapuolista käsittelyä poliittisessa päätöksentekojärjestelmässä, korosti kansanedustaja.
&nbsp;

karhut

Hallitus haluaa turvata metsästyksen tulevaisuuden – suurpetojen kannanhoidollinen metsästys etenee

Hakkarainen kysyi komissiolta luontodirektiivistä – miksi naapurimaissa on ihan erilaiset tulkinnat?

Kiusanteko valituksilla metsästysluvista on saatava kuriin – ”Valituksia tehtailee pieni porukka, jonka ainoa motiivi vaikuttaa olevan kiusanteko”

Kansanedustajat moittivat järjestöä tahallisesta kiusanteosta – Jenna Simula ja Ari Koponen: Karhuluvista valittaminen on härskiä metsästyksen haittaamista

Kansalaisaloite vaatii metsästysrautojen kieltämistä – Mäenpää ei pidä täyskieltoa tarpeellisena

Uusimmat

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025