Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Kari Uoti

Suomen Uutiset <a href="https://stage.sudev.fi/maenpaa-jatan-tutkintapyynnon-provinssin-johdon-toiminnasta/">kertoi aiemmin</a> perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää poistamisesta Provinssi-festivaaleilta hänen Ilkka-Pohjalainen-lehteen kirjoittamansa kolumnin vuoksi. Mäenpää kertoi tuolloin tekevänsä asiassa rikosilmoituksen. Tapaus on nyt edennyt. Mäenpäähän kohdistunut syrjintä on siirtynyt rikostutkintaan. 

Pohjanmaan poliisilaitoksen mukaan Juha Mäenpään asiassa on syytä epäillä kansanedustajaan kohdistunutta rikoslain 11 luvun 11 §:n mukaista syrjintää, ja asia on siirtynyt tutkintaan.
Provinssirock <a href="https://stage.sudev.fi/melko-erikoista-provinssirock-myontaa-avoimesti-poistaneensa-juha-maenpaan-festarialueelta-mielipiteen-vuoksi/">myönsi itse aikaisemmin</a> selkeäsanaisesti poistaneensa Mäenpään konserttialueelta nimenomaan mielipiteen vuoksi.
Mäenpää <a href="https://stage.sudev.fi/maenpaa-jatan-tutkintapyynnon-provinssin-johdon-toiminnasta/">kuvasi tapahtumia</a> aiemmin näin:
&#8211; Osallistuimme vaimoni kanssa festivaalitapahtumaan jo perjantaina 30.6. Lauantaina 1.7. osallistuimme tapahtumaan samoin hyväksytyin arvoin ja samoilla lipuilla. Kun olimme oleskelleet festivaalialueella noin 1,5 tunnin ajan, luoksemme saapui yllättäen järjestysmiehiä kertomaan, että kutsumme on peruttu. Tilanteesta hämmentyneenä pyysin kuulla perusteita kutsumme peruuttamiselle. Sain pyyntööni vastaukseksi ainoastaan, että ”kutsumme on peruttu”.
Tilanteeseen kutsuttiin paikalle tapahtuman esimiehiä, järjestäjän edustaja ja turvallisuusjohto Mäenpään pyynnöstä.
– Poistoamme alueelta perusteltiin meille Ilkka-Pohjalaisessa saman päivän lauantaina julkaistulla kolumnillani, jonka olin kirjoittanut kansanedustajan roolissa lehden ”Eduskunnasta”-palstalle.
– Tapahtuman järjestäjätahon mukaan kolumnini ei ollut Provinssin arvojen mukainen. Pyysin järjestäjätahoa perustelemaan minulle, mikä kirjoituksessani rikkoi Provinssin arvoja. Järjestäjätahon mukaan kirjoitukseni ei ollut samassa linjassa festivaalin arvojen kanssa esimerkiksi sukupuolineutraliteetin osalta. Myöhemmin Provinssin toimitusjohtaja kertoi julkisuuteen saman perusteen poistamisellemme festivaalialueelta, Mäenpää kertaa.
Mäenpää ja hänen vaimonsa poistuivat alueelta toimitusjohtajan ja turvallisuuspäällikön saattelemina.
Noin viikko sitten <a href="https://ilkkapohjalainen.fi/uutiset/jsn-ei-ota-k%C3%A4sitelt%C3%A4v%C3%A4kseen-juha-m%C3%A4enp%C3%A4%C3%A4n-mielipidekirjoituksesta-tehty%C3%A4-kantelua-yleis%C3%B6ll%C3%A4-oli-oikeus-tiet%C3%A4%C3%A4-kansanedustajan-n%C3%A4kemyksist%C3%A4">uutisoitiin</a>, ettei JSN ota käsiteltäväkseen kansanedustaja Mäenpään mielipidekirjoituksesta tehtyä kantelua.
Oikeustieteen tohtori Kari Uoti pohtii Mäenpään tapauksen juridiikkaa heinäkuussa kuvatussa Puheenaihe-ohjelman jaksossa:
<iframe loading="lazy" title="Juha Mäenpää, Provinssi, syrjintä, sananvapaus ja maalittaminen (Kari Uoti) | Puheenaihe 371" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/K8IYaoiWQxc?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Rikostutkinta-asiasta <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/91d18ae8-93ec-4bef-ad6e-1a1757cd10c9">kertoi ensimmäisenä</a> Iltalehti.
Korjaus 27.9.2023: Poistettu JSN:n sivuille osoittava virheellinen linkki. Lisäksi täsmennetty JSN-kantelua koskevaa asiaa.

Kansanedustajan poistaminen Provinssirockista siirtyy rikostutkintaan – ”syytä epäillä syrjintää”

Pohjanmaan käräjäoikeus hylkäsi valtakunnansyyttäjän nostaman syytteen perussuomalaisten kansanedustaja Mauri Peltokangasta vastaan. Käräjäoikeuden huolellisesti perustellun päätöksen mukaan Peltokankaan Facebook-kirjoitukset eivät olleet kiihottamista kansanryhmää vastaan. Tuomio on lähes historiallinen, sillä valtakunnansyyttäjän nostamat kiihottamissyytteet johtavat yleensä langettavaan tuomioon. Valtio joutuu maksamaan Peltokankaalle yli 8 000 euron korvaukset oikeudenkäyntikuluista.
Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaisen nostamassa syytteessä oli kyse kahdesta Mauri Peltokankaan noin vuoden takaisesta Facebook-kirjoituksesta. Valtakunnansyyttäjän mukaan kirjoituksia on pidettävä pakolaisia ja turvapaikanhakijoita solvaavina ja panettelevina niiltä osin kuin niissä on mainittu &#8221;loisivat elintasosurffarit&#8221; ja kehotettu heitä poistumaan maasta sekä viitattu &#8221;vuohipaimeniin&#8221;, millä ilmauksella on luotu mielikuva siitä, että turvapaikanhakijat olisivat ihmisryhmänä alempiarvoisia ja että heidän kulttuurinsa olisi kauttaaltaan jälkeenjäänyt.
Kansanedustaja Mauri Peltokangas kiisti syyllistyneensä rikokseen. Hänen juristinsa Kari Uoti toi oikeudenkäynnissä <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/357c921d-339f-416a-a54a-bdc52cf072fc">esille</a> valtakunnansyyttäjän kaksoisstandardin, koska Toiviainen ei ollut halunnut nostaa syytettä keskustan kansanedustaja Juha Pylvästä vastaan samasta &#8221;loisivat elintasosurffarit&#8221; -nimityksestä.
Arvioinnin ydin: Oliko kirjoitus solvaava tai panetteleva?
Pohjanmaan käräjäoikeus pohti asiaa poikkeuksellisen arvovaltaisessa kolmen tuomarin kokoonpanossa. Oikeuden puheenjohtajan toimi laamanni Daniel Allén.
Tapausta arvioidessaan oikeus lähti siitä, että Peltokankaan kirjoitukset ovat selvästi luonteeltaan poliittista puhetta. Peltokangas myönsi itse oikeudessa, että hänen kirjoitustyylinsä on joskus roisi.
Käräjäoikeus piti sinänsä uskottavana Peltokankaan väitettä, että kirjoituksen tarkoitus on ollut kritisoida maahanmuuttopolitiikkaa ja viranomaisten toimintaa kielteisiin lupapäätöksiin ja karkotuspäätöksiin liittyen. Juridisesti asia kiteytyi siihen, oliko kirjoitus myös ollut turvapaikanhakijoita ja pakolaisia solvaava tai panetteleva.
Oikeus antoi suuremman painoarvon sananvapaudelle
Irrallaan asiayhteydestä ilmausta ”loisivat elintasosurffarit” ei voida käräjäoikeuden mukaan pitää solvaavana tai panettelevana, joskin se on tyyliltään sarkastinen ja kuvaa kielteiseen sävyyn tiettyä toimintaa. Tähän viittaa myös puolustuksen esiin nostama tapaus, jossa saman ilmauksen käyttö kokoomuksen kansanedustajan toimesta ei ole johtanut syytetoimiin.
Käräjäoikeuden mukaan ei ole myöskään selvää, että kirjoitus sisältäisi sellaisen yleistyksen, joka olisi omiaan herättämään ihmisissä halveksuntaa ja eräissä jopa vihaa turvapaikanhakijoita ja pakolaisia kohtaan, koska Peltokankaan kirjoituksen kritiikki on ensisijaisesti kohdistettu maamme turvapaikkapolitiikkaa kohtaan.
Koska kyse on poliittisesta puheesta eli sananvapauden ytimessä olevasta kirjoituksesta, käräjäoikeus katsoi, että Peltokankaan kirjoitus ei ollut kiihottamista kansanryhmää kohtaan. Oikeus korosti, että mitä epäselvemmästä rajankäynnistä on kysymys, sitä suurempi painoarvo kuuluu sananvapaudelle ja sille, että poliittisen puheen harjoittaja pystyy ennakoimaan menettelynsä rangaistavuutta.
Syyttäjän ajatus vuohipaimenien alempiarvoisuudesta oli ongelmallinen
Peltokankaan toinen Facebook-päivitys sisältää muun muassa toteamuksen siitä, että Peltokankaan käydessä ostoksilla Kärkkäisen liikkeessä Ylivieskassa ”vuohipaimenet ei meuhkaa”. Kirjoituksen lopussa Peltokangas toteaa, että suomalaisuus on hyve.
Henkilöryhmän vertaaminen eläimiin voisi täyttää kiihottamisen tunnusmerkit, mutta tässä ei ollut kyse siitä. Peltokangas oli vain todennut, että paikalla ei ole ollut vuohipaimenia. Kysymys on ammattinimikkeestä, jota itsessään ei voida pitää alempiarvoisena muihin ammatteihin nähden.
Käräjäoikeuden mukaan syyttäjän väite siitä, että kirjoituksella olisi ollut tarkoitus luoda mielikuva, että turvapaikanhakijat olisivat ihmisryhmänä alempiarvoisia ja että heidän kulttuurinsa olisi kauttaaltaan jälkeenjäänyt on sikäli ongelmallinen, että se sisältää lähtökohtaisen ajatuksen siitä, että vuohipaimenen ammatti olisi alempiarvoinen muihin ammatteihin nähden ja edustaisi jälkeenjäänyttä kulttuuria.
Käräjäoikeus totesi, että Peltokankaan kirjoitus on sävyltään sarkastinen, mutta sen perusteella ei voida päätyä sellaiseen johtopäätökseen, että kirjoitus ylittäisi sananvapauden rajan.
Valtio joutuu maksamaan oikeudenkäyntikulut
Yllä mainituilla perusteluilla oikeus hylkäsi syytteen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Oikeus totesi myös, että asian näin päättyessä Suomen valtio on velvollinen korvaamaan Peltokankaan kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.
Syyttäjä olisi halunnut alentaa Peltokankaan avustajan tuntiveloitusta. Käräjäoikeus katsoi kuitenkin, että 250 euroa lisättynä arvonlisäverolla on vakiintunutta oikeuskäytäntöä vastaava kohtuullinen tuntiveloitus. Valtio velvoittiin suorittamaan Peltokankaalle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista yhteensä 8 257 euroa.
Valtakunnansyyttäjä hävisi – tällä kertaa
Käräjäoikeuden huolellisesti perusteltu tuomio on luonteeltaan historiallinen. Tähän asti valtakunnansyyttäjän nostamat kiihottamissyytteet varsinkin poliitikkoja vastaan ovat lähes poikkeuksetta johtaneet langettavaan tuomioon.
&#8211; Oikeus voitti – tällä kertaa, <a href="https://stage.sudev.fi/perussuomalaisten-peltokankaan-syyte-kiihottamisesta-kansanryhmaa-vastaan-on-hylatty-oikeus-voitti-talla-kertaa/">kommentoi</a> Mauri Peltokangas tuomiota tuoreeltaan.
Artikkelia korjattu Juha Pylvään puolueen osalta 15.12.2021 klo 20.50.

Peltokankaan vapauttava tuomio on poikkeuksellinen tappio valtakunnansyyttäjälle uran loppumetreillä

KOMMENTTI | Perussuomalaisten jäsenrekisterin laillisuuden kyseenalaistaneen Matti Torvisen (uv.) puheet ovat lennokkaita, mutta pohjaa vailla. 

UV-ryhmään kuuluva kansanedustaja Matti Torvinen <a href="http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005310989.html">esitteli</a> tiistain Helsingin Sanomissa eriskummallisia näkemyksiä perussuomalaisten henkilörekisterin laillisuudesta. Torvinen katsoi näkemyksenään, että ”..kaikki perussuomalaisten jäsenrekisterit ovat henkilörekisterilain vastaisia”. 
Aikuisiällä varatuomariksi opiskellut Torvinen perusteli näkemystään seuraavasti: ”He tosin väittävät, että jäseniä olisi yli 500, mutta jäsenrekisteri on täynnä höttöä: moni ei ole maksanut jäsenmaksuja vuosiin, eivätkä he edes tiedä olevansa rekisterissä”. 
Torvisen kommentti on hyvin erikoinen. Yhdistyslaki ja perussuomalaisten omat säännöt antavat toki mahdollisuuden erottaa jäsenmaksunsa laiminlyöneet jäsenet, mutta mitään pakkoa tällaiseen ei ole. Väite siitä, että jäsenrekisteriin olisi lisätty henkilöitä vasten näiden tahtoa on erittäin kummallinen. Perussuomalaisten jäseneksi haetaan omakätisesti allekirjoitetulla hakemuksella.
Suomen Uutiset tiedusteli HS:n <a href="http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005310989.html">jutun</a> tehneeltä toimittajalta, oliko haastattelun aikana tullut ilmi jotain raskauttavaa. Vastaus oli kieltävä. Toimittaja luotti asiassa Torvisen sanaan.
On harmi, ettei perussuomalaisilta kysytty asiasta ennen jutun julkaisua. Jos olisi kysytty, olisi puoluetoimistolta vastattu seuraavasti:
&#8211; Ensinnäkään laki johon Torvinen viittaa, ei ole enää voimassa. Henkilörekisterilaki on kumottu.
&#8211; Toisekseen, perussuomalaisilla on vain yksi jäsenrekisteri, ei montaa niin kuin Torvinen väittää.
&#8211; Kolmanneksi, Matti Torvinen on piirin puheenjohtajana aiemmin toimiessaan ollut itse vastuussa rekisteristä Lapin tietojen osalta. PS:n jäsenrekisterin <a href="https://www.perussuomalaiset.fi/rekisteriseloste/">rekisteriselosteessa</a> todetaan: ”Puolueen piirien puheenjohtajat toimivat vastuuhenkilönä omissa piireissään.” Mikäli ongelmia olisi ollut, Torvisella itsellään olisi ollut vastuu niiden korjaamisesta.
Suomen Uutiset kysyi oikeustieteen tohtori Kari Uotilta näkemystä asiasta. Puhelimella tavoitetun Uotin äänestä paistoi epäusko hänen tutustuessaan Torvisen ulostuloon.
&#8211; Kuin lapsen esittämiä väitteitä, Uoti puuskahti.
Hän hämmästeli varatuomari Torvisen yhdistysjuridiikan sekä perussuomalaisten sääntöjen hataraa tuntemusta ja ihmetteli, voiko tällainen henkilö todella olla vastuussa mahdollisesti perustettavan uuden puolueen sääntöuudistuksesta.
Suomen Uutiset hämmästelee samaa asiaa, mutta toivottaa silti Torviselle kohtuullista menestystä sääntörupeaman kanssa. Toimitus kehottaa tarkkuuteen myös raha-asioissa. Matti Torvinen näet kertoi HS-henkilökuvansa lopussa: ”Palkka putoaa kansanedustajana puolella, mutta eduskunta on henkinen hillotolppani”.
Jos tämä pitää paikkansa, niin minkä takia Torvinen <a href="https://vaalikone.yle.fi/kuntavaalit2017/rovaniemi/ehdokkaat/10069">ilmoitti</a> vuoden 2017 alkupuolella käytyjen kuntavaalien yhteydessä vuosituloikseen 30 000 – 50 000 euroa? Samat luvut hän <a href="http://vaalikone.yle.fi/eduskuntavaalit2015/lappi/ehdokkaat/5374">ilmoitti</a> 2015.
Kun IL <a href="http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016110122550345_uu.shtml">selvitti</a> kansanedustajien ansioita 2016, ei joukosta löytynyt ainoatakaan alle 50 000 euroa tienaavaa. Yli sadan tonnin vesseleitä oli sitäkin enemmän. Kansanedustajan taulukkopalkka on 6 407 euroa kuukaudessa, kahdelletoista kuukaudelle kilahtelee säästöpossuun 76 884 euroa.
Eli hän on lasketellut palturia joko HS:lle tai vaalikoneille. Moinen ei ole kunniaksi henkilölle, joka HS.n jutun mukaan haluaa profiloitua &#8221;sosiaalisesti heikoilla olevien tukijana.&#8221;

Oikeusoppinut kommentoi UV-kansanedustajan eriskummallisia puheita: ”Kuin lapsen esittämiä”

Oikeustieteen tohtori Kari Uoti pui kahdessa blogikirjoituksessaan ministeri Anne Bernerin (kesk.) osuutta Finavia-tapauksessa. Uotin mukaan asiassa on juridisesti kyse hallituksen jäsenen vahingonkorvausvastuusta. Uotin mukaan Berner on hoitanut tehtäväänsä huonosti aiheuttaen Suomen valtiolle taloudellista vahinkoa.

Uoti taustoittaa <a href="http://blog.oikeus.pro/fi/blogi/:action/viewentry/entryid/713?PHPSESSID=cf4782a05df1799e9a78b508fc25cd8b">ensimmäisessä blogissaan</a> Finavia-tapausta:
”Finavia ryhtyy spekuloimaan korkojohdannaisilla ja häviää kymmeniä miljoonia. Yhtiön hallitus selvittää asiaa ja päättää nostaa vahingonkorvauskanteen yhtiön aikaisempaa hallitusta ja tilintarkastajaa/yhteisöä kohtaan. Valtiontalouden tarkastusvirasto katsoo, että ’Tarkastusviraston näkemyksen mukaan Finavian hallitus on tehnyt nämä päätökset asianmukaisesti ja tarkoituksenmukaisen harkinnan perusteella.’ Siis nämä kanteitten nostopäätökset. Kaikki tämä tapahtuu alkuvuonna 2015. Loppuvuonna 2015 Finavia päättää sopia jutun tilintarkastajan kanssa ja luopuu vaatimasta korvauksia entiseltä hallitukselta. Mistä tämä armeliaisuus?”
Uotin arvion mukaan Liikenne- ja viestintäministeriö ryhtyi kätilöimään oikeudenkäyntien lopettamista oma-aloitteisesti ja varsin aktiivisesti.
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) <a href="https://www.vtv.fi/files/5228/13_2016_Vastuukysymykset_Finavian_johdannaisvastuiden_selvittamisessa.pdf">lausuu</a> seuraavasti:
&#8221;..ministeriö on aloittaessaan tilintarkastusyhteisön ja Finavian välisiä sovintoneuvotteluja ja sovintosopimuksesta neuvoteltaessa suorittanut sellaisia operatiivisiksi luonnehdittavia toimia, joista päättämisen ja joiden suorittamisen on tarkastuksessa tulkittu luonteenomaisesti kuuluvan yhtiön ja sen johdon tehtäviin. On kyseenalaista, voiko tämän laatuinen toiminta perustua osakeyhtiölaissa tarkoitettuihin osakkeenomistajan oikeuksiin. Tarkastuksessa on tulkittu, että valtion määräysvallassa olevassa yhtiössä päätös sovintoneuvottelujen aloittamisesta ja sovintosopimuksen valmistelutoimet ovat yhtiön tehtäviin kuuluvia operatiivisia toimia. Valtio-omistajalla ei ole myöskään yhtiöoikeudellisen hyvän hallintotavan ja tähän liittyvien corporate governance -ohjeitten perusteella oikeutta puuttua omistamansa yhtiön operatiiviseen toimintaan.&#8221;
&#8211; Toisin sanoen ministeri Berner puuttui suorasukaisesti asiaan ja käski lopettamaan oikeudenkäynnit. Käytännössä asia hoidettiin siten, että Finavian hallitukselle hommattiin sopiva asiantuntijalausunto, joka näki kanteissa riskejä ja hallitukselle jätettiin toimittamatta kaksi asiantuntijalausuntoa, jotka puolsivat kanteita, Uoti toteaa.
<img decoding="async" class="alignleft size-full wp-image-9134" src="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2013/10/kari_uoti_19943013_lehtikuva_seppo_samuli_w.jpg.jpg" alt="kari_uoti_19943013_lehtikuva_seppo_samuli_w.jpg" width="100%" srcset="https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2013/10/kari_uoti_19943013_lehtikuva_seppo_samuli_w.jpg.jpg 640w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2013/10/kari_uoti_19943013_lehtikuva_seppo_samuli_w.jpg-300x150.jpg 300w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2013/10/kari_uoti_19943013_lehtikuva_seppo_samuli_w.jpg-100x50.jpg 100w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2013/10/kari_uoti_19943013_lehtikuva_seppo_samuli_w.jpg-60x30.jpg 60w" sizes="(max-width: 640px) 100vw, 640px" /> 
Kari Uoti. Arkistokuvaa. 
VTV:n näkemyksen mukaan oli ”kyseenalaista, onko liikenne- ja viestintäministeriön omistajaohjaus ylipäänsä mahdollistanut valtion tai Finavian kannalta taloudellisesti parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttamisen Finavian ja tilintarkastusyhteisön välisessä riita-asiassa.”
Uoti katsoo, että asiassa on juridisesti kyse hallituksen jäsenen vahingonkorvausvastuusta.
&#8211; Tässä tapauksessa hallituksen jäsenten perustuu vahinkoon, joka on aiheutettu ryhtymällä liiketoimiin, jotka eivät kuulu Finavian yhtiöjärjestyksen mukaiseen toimintaan. Tämä tarkoittaa, että hallituksen jäsenet olisivat olleet vastuussa ja heidän tuottamuksensa perustuisi suoraan lakiin (OYL 22 luku 1§ 3 mom). Finavian hallituksella on ollut velvollisuus nostaa kanne vahinkoa aiheuttaneita henkilöitä kohtaan, Uoti toteaa.
<h4>Luottamusaseman väärinkäytöstä</h4>
Uoti muistuttaa <a href="http://blog.oikeus.pro/fi/blogi/:action/viewentry/entryid/713?PHPSESSID=cf4782a05df1799e9a78b508fc25cd8b">toisessa blogikirjoituksessaan</a>, että rikoslaissa säädetään rangaistavaksi toiminta, jossa henkilö ei huolehdi vastuullaan olevista taloudellisista asioista vaan aiheuttaa vahinkoa sille, jonka asioista hän on vastuussa.
Rikoslain luottamusaseman väärinkäyttöä koskeva kohta kuuluu näin:
”Jos se, jonka tehtävänä on hoitaa toisen taloudellisia tai oikeudellisia asioita, väärinkäyttää luottamusasemaansa 1) ryhtymällä sellaiseen toimeen, johon hänellä ei ole oikeutta, tai 2) jättämällä tehtävänsä kokonaan tai osaksi suorittamatta ja siten aiheuttaa vahinkoa sille, jonka asioita hänen tulee hoitaa, hänet on tuomittava luottamusaseman väärinkäytöstä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.”
Uoti kertoo tekevänsä arvionsa sillä oletuksella, että valtiontalouden tarkastusviraston tekemä arvio on perusteltu, eli että Finavian hallituksen olisi tullut saattaa edeltäjänsä vastuuseen korkospekulaatioista.
Tämä tarkoittaisi Uotin mukaan seuraavaa:
”Finavian hallitus ei ole huolehtinut velvollisuudestaan valvoa yhtiössä tapahtuvaa spekulatiivista sijoitustoimintaa, minkä seurauksena yhtiölle on aiheutunut kymmenien miljoonien vahinko &#8211; tämä on ainakin huolellisuusvelvoitteen laiminlyönti ja henkilökohtainen vahingonkorvausjuttu hallituksen jäsenille.
Finavian uusi hallitus ei ole ryhtynyt toteuttamaan vanhan hallituksen vastuuta, vaan luopuu perustellusta vaateestaan vanhaa hallitusta vastaan ja aiheuttaa yhtiölle vahinkoa. &#8211; tässä kohtaa voi rikosoikeudellinen vastuu realisoitua, onko hallitus huolehtinut tehtävästään asianmukaisesti vai jättänyt tehtävänsä suorittamatta.
Ja sitten sokerina pohjalla. Nyt julkitulleitten sähköpostien perusteella on ilmeistä, että ministeri Berner on käyttänyt ohjausvaltaansa ja de facto käskenyt Finavian uutta hallitusta luopumaan perustellusta vahingonkorvausvaateesta. Bernerin voidaan näin katsoa käyttäneen hänellä olevaa valtaa vastoin Suomen valtion intressiä, jonka asioita hän tehtävässään hoitaa. Hän ei ole omistaja, vaan omistajan edustaja. Hän on hoitanut tehtäväänsä huonosti aiheuttaen päämiehelleen taloudellista vahinkoa. Ongelmana tässä solmussa on se, että jos nyt päätetään käynnistää nämä vahingonkorvausjutut ja vanha hallitus tuomitaan korvausvastuuseen, ministerin pahanteosta saadaan täysi näyttö. Hän on näin ollen esteellinen toimimaan asiassa.”

Oikeustieteen tohtori arvioi Anne Bernerin toimintaa Finavia-tapauksessa – ”Ongelmana tässä solmussa on se..”

Kari Uoti

Kansanedustajan poistaminen Provinssirockista siirtyy rikostutkintaan – ”syytä epäillä syrjintää”

Peltokankaan vapauttava tuomio on poikkeuksellinen tappio valtakunnansyyttäjälle uran loppumetreillä

Oikeusoppinut kommentoi UV-kansanedustajan eriskummallisia puheita: ”Kuin lapsen esittämiä”

Oikeustieteen tohtori arvioi Anne Bernerin toimintaa Finavia-tapauksessa – ”Ongelmana tässä solmussa on se..”

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025