Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Karjalainen

Karjalainen-lehti on tunnetusti <a href="https://stage.sudev.fi/ihanan-puolueetonta-lehtikonserni-lapioi-ensin-kymppitonneja-saulille-paatoimittaja-haukkuu-huhtasaarta/">ytimiään myöden</a> kokoomuslainen. Lehden ”journalistinen” sisältö on huvittavuuksiin asti kokoomusmyönteistä, ja lehden pääkirjoituksissa piestään poliittisia vastustajiaan aina kun tilanne sallii ja muutenkin. Viikonloppuna lehti ylsi poikkeuksellisen vimmaiseen suoritukseen. Lehti julkaisi Olli Sorjosen <a href="https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/232041">näkökulmatekstin</a>, jossa ei enää piestä pelkästään poliittisia vastustajia, vaan moititaan tavallisia suomalaisia erittäin poikkeuksellisella tavalla. Karjalainen kuvaa suomalaiset kuralammikoissa makoileviksi typeriksi ja selkärangattomiksi junteiksi.

On harvinaista, että lehti käy tällä tavoin oman lukijakuntansa kimppuun. Lähimpänä verrokina muistuu mieleen Ylelle aikaisemmin kirjoittanut Jari Tervo, joka moitti <a href="https://yle.fi/uutiset/3-8336058">blogissaan</a> suomalaisia roskaväeksi. Kovin kauaa tämän jälkeen Tervo ei Ylelle enää kirjoitellutkaan.
Palataan Karjalaiseen. Seuraavassa otteita Sorjosen riesuamisesta:
”Me suomalaiset haluamme nähdä itsemme jotenkin poikkeuksellisen suoraselkäisenä ja rehtinä kansakuntana. Totuus on toinen. Me suomalaiset olemme itsekkäitä, nurkkakuntaisia, typeriä ja vastuuttomia. Sekä yksilöinä että kollektiivisesti.”
”Ei minun isoisäni sodissa taistellut kenenkään varttinatsin oikeudesta syödä maapalloa hengiltä prosessoidulla lihalla”
Elintapoihin on tehtävä muutoksia ja nykyisestä elintasosta on pystyttävä tinkimään. Ja ripeästi. Tämä asia ei muuksi muutu, vaikka kuinka toivoisi tai sen kieltäisi. Sen sijaan että nyt toimittaisiin, niin nyt tartutaan lillukanvarsiin ja uhriudutaan; entäs minä, entäs minä. Niin, ilmastokriisi on ikävä asia meille kaikille: osa meistä joutuu vaihtamaan pari kertaa viikossa liharuuan kasvisruokaan ja maksamaan syrjäseudulla bensalitrasta hieman enemmän kuin aiemmin, kun taas osa meistä joutuu kamppailemaan päivittäin puhtaasta juomavedestä, ruuasta ja siitä, että pysyy hengissä.
”On absurdia itkeä, että liha ja maito viedään lasten ja vanhusten suusta, kun vaarana on, että maailmasta loppuu viljelykelpoinen maa 60 vuoden kuluttua.”
”Mutta ei meitä suomalaisia saa syyllistää, me olemme fiksu ja suoraselkäinen kansa, ei se meidän vika ole. Kyllä saa syyllistää ja se on meidän vikamme.”
”Me nykyajan isänmaalliset emme ole valmiita uhraamaan edes lenkkimakkaran pätkää, vaikka Suomen kansallisvaltion lisäksi uhattuna on koko maapallon hengissä selviäminen.”
&#8221;Itsekkyys on niin syvää, että emme ole edes valmiita jakamaan hyvinvointiamme hädänalaisten pakolaisten kanssa.&#8221;
”Kyllä hävettää olla suomalainen.”
Karjalainen-lehden julkaisemassa tekstissä syyllistetään urakalla kaikkia, jotka eivät ole valmiita luopumaan lihansyönnistä ja majoittamaan muualta tulevia. Vimmainen teksti on hyvin erikoinen ottaen huomioon, että Karjalainen-lehti kuuluu superrikkaiden Laakkosten hallinnoimaan konserniin, joka maahantuo Suomeen muun muassa BMW-urheiluautoja ja Mustangeja.
<h4>HS kannustaa kaukomatkoille</h4>
Jos Karjalainen tavoittelee ylimielisyyden Suomen-ennätystä , Helsingin Sanomat kisailee vahvasti tekopyhimmän median tittelistä.
Sunnuntain Helsingin Sanomien sisäsivut ovat turboahdettua vihreää ekohenkeä, mutta mitäpä möllöttää lehden kannessa? Tietenkin matkailumainos, jossa lukijoille tuputetaan kaukomatkoja Filippiineille, Afrikan savanneille ja Japaniin.
<a href="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/10/hs20191021_212206.jpg"><img decoding="async" class="alignnone size-large wp-image-55792" src="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/10/hs20191021_212206-576x1024.jpg" alt="" width="100%" srcset="https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/10/hs20191021_212206-576x1024.jpg 576w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/10/hs20191021_212206-169x300.jpg 169w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/10/hs20191021_212206-56x100.jpg 56w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/10/hs20191021_212206-21x38.jpg 21w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/10/hs20191021_212206.jpg 720w" sizes="(max-width: 576px) 100vw, 576px" /></a>
HS:n etusivu 20.10.2019. Ympäristötuhohysteriaa levittävässä lehden kansisivulla mainostetaan kaukomatkailua. 
Helsingin Sanomat <a href="https://media.sanoma.fi/sites/default/files/2019-03/Sanoma%20mediahinnasto%202019%202%20Helsingin%20Sanomat.pdf">laskuttaa</a> sunnuntailehden etusivusta tyypillisesti noin 50 000 euron suuruisen summan. On epäselvää, miten lehti perustelee toimitukselleen sen, että se yhtäällä patistaa suomalaisia ilmastotoimiin raamatullisen ilmastotuhon välttämiseksi, ja toisaalla käärii kymppitonnit plakkariinsa kaukomatkojen järjestäjiltä.

Bemareita kauppaavan konsernin Karjalainen-lehti ylimielisenä: suomalaisten pitää lopettaa lihansyönti ja hävetä

Itsenäisyyspäivän aikaan Yle julkaisi eri kanavissa valheellisia väitteitä, joiden mukaan perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho olisi osallistunut natsien tilaisuuksiin. Ylen tuottaja Petri Kejonen myöntää, että väitteet perustuivat sosiaalisessa mediassa aiemmin esitettyyn Twitter-viestiin, jonka faktat jäivät tarkistamatta.

Ylen valeuutiset lähtivät nopeasti kopioitumaan mediassa, kun kokoomuslehti Karjalaisen pääkirjoitussivulla väitettiin sunnuntaina Jussi Halla-ahon ”marssineen natsilippukulkueessa&#8221;. Valheellisen väitteen esitti kulttuuritoimittaja Suonna Kononen.
Itsenäisyyspäivän iltana ja seuraavina päivinä Yle levitti eri kanavissa valheita, joiden mukaan perussuomalaisten puheenjohtaja olisi muka osallistunut natsien tilaisuuksiin. Itsenäisyyspäivänä Yle muun muassa julkaisi verkkosivullaan yksityishenkilön Twitter-viestin, jonka mukaan Halla-aho olisi lähdössä marssille natsien kanssa.
Samassa yhteydessä Yle tuli julkaisseeksi valokuvan, josta oli tunnistettavissa yksityishenkilöitä. Nämä henkilöt tulivat siten vedetyiksi mukaan Ylen natsiväitteisiin – tietämättä asiasta mitään.
Ylen Ykkösaamu –ohjelmassa väitettiin perjantaina, että Halla-aho olisi itsenäisyyspäivänä käynyt Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen kulkueen kokoontumispaikalla Helsingin Kaisaniemessä. Valheellinen väite sisällytettiin sisäministeri Kai Mykkäsen (kok.) haastattelussa yhteen kysymykseen.
Media loi vaihtoehtoista todellisuutta 
Ylen Ykkösaamussa esitettyä väitettä ei oltu tarkistettu mitenkään. Tietojen tarkistamisen laiminlyönti kävi ilmi jo Mykkäselle ohjelmassa esitetystä kysymyksestä, jossa toimittaja vain epämääräisesti viittasi ”sosiaalisessa mediassa ilmestyneisiin valokuviin”.
Yle ei siis ollut selvittänyt faktoja, vaikka Yle on sitoutunut Journalistin ohjeisiin. Journalistin ohjeiden mukaan tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.
Jo pelkästään maalaisjärjellä ajateltuna lienee selvää, ettei sosiaalisessa mediassa esitettyjä väitteitä tulisi hyväksyä sellaisenaan.
Valeuutisiin reagoitiin somessa nopeasti. Myös Halla-aho itse kommentoi tapauksia Facebookissa, jossa hän kirjoitti median ryhtyneen luomaan vaihtoehtoista todellisuutta.
Valeuutiset levisivät kulovalkean tavoin
Viikonlopun aikana valeuutiset ehtivät levitä eri kanavissa nopeammin kuin niitä ehdittiin korjata.
Journalistin ohjeiden mukaan olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut. Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen.
Yle julkaisikin myöhemmin verkkosivullaan lyhyen oikaisun. Natsiväitteitä sisältänyt Twitter-viesti kuitenkin poistettiin verkosta vasta maanantaina. Korjaus kuultiin myös maanantaina Ykkösaamu-ohjelmassa. Virheellinen tieto on poistettu myös Karjalaisen verkkosivuilta. Karjalainen antoi korjaukselle laajempaakin näkyvyyttä.
Valheiden korjaaminen jälkikäteen vaikeaa
Epäselvää kuitenkin on, kuinka moni on nähnyt Ylen julkaiseman lyhyen oikaisun tai edes osannut etsiä sitä. Valheellisen mielikuvan levittäminen on aina helpompaa kuin virheen korjaaminen jälkikäteen siten, että korjaus tavoittaa kaikki virheellistä tietoa vastaanottaneet henkilöt.
Valeuutiset lähtivät leviämään vain siitä syystä, että toimittajat laiminlöivät tietojen tarkistamisen Journalistin ohjeiden edellyttämällä tavalla. Jos tiedot olisi tarkistettu ennen niiden julkaisua, ei olisi syntynyt virheitäkään joita jälkikäteen sitten jouduttiin korjaamaan.
Ylen Ykkösaamun tuottaja: ”Se oli virhe”
Ylen Ykkösaamun tuottaja Petri Kejonen myöntää, että ohjelmassa esitetty väite Halla-ahosta natsikulkueen kokoontumispaikalla perustui pelkkiin sosiaalisessa mediassa esitettyihin huhuihin, tässä tapauksessa siis Ylen verkkosivulla aiemmin julkaistuun aineistoon jota ei oltu tarkistettu.
-Se (Ykkösaamussa esitetty väite Halla-ahosta) oli virhe. Se perustui niihin sosiaalisen median huhuihin. Me korjattiin se sitten verkossa, ja tänä aamuna (maanantaina) myös oikaisimme suorassa lähetyksessä.
Virhe olisi ollut helppo välttää, jos asiasta olisi kysytty Halla-aholta itseltään. Asia olisi selvinnyt yhdellä puhelinsoitolla. Ykkösaamun toimituksessa ei kuitenkaan jostain syystä tehty näin.
&#8211; Me teimme virheen suorassa lähetyksessä, Kejonen toteaa lyhyesti.
Ylen sisältöpäällikkö: ”Ei pyritty tarkistamaan”
Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan sisältöpäällikön Ville Seurin mielestä Ylen itsenäisyyspäivän tapahtumien hetki hetkeltä -seuranta verkossa oli kokonaisuutena asiallinen.
&#8211; Jutussa seurattiin itsenäisyyspäivän suuria mielenosoituksia ja kulkueita iltapäivästä myöhään iltaan. Seurannassa kolme kulkuetta erottuvat hyvin toisistaan. Päivityksiä on erittäin suuri määrä, ja niistä muodostuu hyvä kokonaiskuva tapahtumista, Seuri sanoo.
Hän myöntää, että natsiväitteitä ja valokuvan sisällään pitämän Twitter-viestin lisääminen Ylen toimituksellisen aineiston osaksi osoitti Yleltä huonoa harkintaa.
Seurin mielestä Ylellä ei kuitenkaan olisi tekemistä kyseisen Twitter-viestin sisällön kanssa siitäkään huolimatta, että viesti julkaistiin tarkistamattomana ja sellaisenaan Ylen alustalla.
&#8211; Kyseessä on twiittaajan eikä Ylen näkemys, eikä sitä ole pyritty tarkistamaan.
Faktat olisi voitu tarkistaa Halla-aholta
Journalistin ohjeiden edellyttämä tietojen tarkistaminen olisi ollut helppo tehdä yksinkertaisesti soittamalla Halla-aholle tai vaikka lähettämällä tekstiviesti. Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan toimituksessa tätä ei kuitenkaan nähty tarpeelliseksi.
&#8211; Hetki hetkeltä -seurannan tekeminen on kiihkeää, tiukkatahtista touhua, mutta otamme tästäkin tapauksesta opiksemme, Seuri sanoo.
&nbsp;

Vieläkö luotat ”vastuulliseen mediaan”? Yle myöntää julkaisseensa valeuutisen Halla-ahosta pelkän someväitteen perusteella

KOMMENTTI | Karjalainen-lehti julkaisi tänään lauantaina <a href="https://www.karjalainen.fi/mielipiteet/mielipiteet/kolumnit/item/169541-persut-ottivat-somen-ilmaherruuden-missa-muut-luuraavat">ärtyneen kolumnin</a>, jossa moitittiin ensinnäkin Laura Huhtasaaren kilpakumppaneita siitä, että nämä jättävät somen perussuomalaisten temmellyskentäksi sekä lisäksi kurmoottiin Suomen Uutisia erikseen siitä, että lehdellämme olisi rooli somen ilmaherruuden ottamisessa.

Kolumni ei sinällään hätkähdytä, mutta lukijoiden on hyvä tietää, mistä se kumpuaa.
Ensinnäkin, Suomen Uutiset julkaisi äskettäin Karjalainen-lehdelle <a href="https://stage.sudev.fi/ihanan-puolueetonta-lehtikonserni-lapioi-ensin-kymppitonneja-saulille-paatoimittaja-haukkuu-huhtasaarta/">erinomaisen kiusallisen uutisen</a> lehden ilmeisistä kokoomuskytkennöistä. Toimituksemme selvitti lehden omistusrakennetta ja kysyi, millä tavoin Sauli Niinistön kampanjaan kymppitonneja suoltava konserni katsoo asiakseen haukkua lehtensä pääkirjoituksessa Huhtasaarta.
Kuten aina, uutisjuttua tervehdittiin jäätävällä hiljaisuudella. Jos jutussa olisi ollut asiavirheitä, olisi Karjalaisella luonnollisesti ollut oikeus oikaisuvaatimukseen.
Toinen seikka on vielä jäänyt uutisoimatta, mutta tässä se nyt sitten tulee.
Karjalaisen käyttämä ”ilmaherruus”-käsite tuli Karjalaisen hitaimmillekin kolumnisteille selväksi, kun lehti julkaisi maanantaina 16.1 klo 12 verkossa <a href="https://karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/maakunta/item/169106-teemme-kyselya-joko-tiedat,-keta-aiot-aanestaa">kyselyn</a> otsikolla: ”Teemme kyselyä: Joko tiedät, ketä aiot äänestää?”
Karjalaisen jutussa lukijoilta tiedusteltiin: ”Joko sinä tiedät, ketä äänestät? Millä perusteella valitset ehdokkaasi? Vastaa alla olevaan kyselyyn!”
Noh, vastauksia sitten alkoi tulla. Sadoin kappalein. Tulos on kertakaikkisen riemukasta luettavaa, suosittelen itse kullekin <a href="https://karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/maakunta/item/169106-teemme-kyselya-joko-tiedat,-keta-aiot-aanestaa">Karjalaisen kommentteihin tutustumista</a>.
Riemukkuus on tietysti katsojan silmässä. Kansan syvien rivien tuki Huhtasaarelle on yksien mielestä myönteistä, toisten mielestä se on mustaa pikeä.
Karjalainen teki pian jutustaan johtopäätökset ja sulki kommentointimahdollisuuden 17:20. Suomen Uutisten lukija kommentoi paniikkiratkaisua sanoilla: ”Karjalainen häpäisee koko mediakentän.”
Sauli Niinistön rommaava kannatus ei ole kaikkien mieleen. En ihmettele, ettei istuvaa presidenttiä tukeva julkaisu halua toimia alustana äänille, jotka tukevat hänen kilpailijaansa. Mutta yritäppä nyt sitten esittää puolueetonta mediaa tälläisen söhellyksen jälkeen.
MATIAS TURKKILA
ps: Karjalainen muuten väittää, että JSN:ään kuulumattomalla Suomen Uutisilla ei olisi velvollisuutta korjata jutuissaan esiintyviä virheitä. Tämä ei pidä paikkansa. Vaatimus oikaisuihin ja vastineisiin ei kumpua <a href="http://www.jsn.fi/journalistin_ohjeet/">Julkisen sanan neuvoston säännöistä</a> vaan <a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030460#L3">Suomen laista</a> (luku 3). Karjalainen korjannee JSN:ään kuuluvana laatumediana tämän asiavirheensä pikimmiten.

Kokoomustaustainen Karjalainen-lehti märisee: ”Persut ottivat somen ilmaherruuden”

Karjalainen-lehden päätoimittaja, kauppatieteiden maisteri Pasi Koivumaa otti keskiviikkona julkaistussa <a href="https://www.karjalainen.fi/mielipiteet/mielipiteet/kolumnit/item/168409-nama-kaksi-”haastajaa”-eivat-tuo-vaaleihin-mitaan-arvokasta">kolumnissaan</a> räväkästi kantaa presidentinvaalikisaan. Koivumaa piti Laura Huhtasaaren ja Paavo Väyrysen ehdokuutta ”yksinomaan irvokkaana”. Hän korosti, etteivät nämä kaksi ehdokasta tuo vaaleihin ”mitään arvokasta”.

Kommentti on hätkähdyttänyt monia, mutta se muuttuu täysin ymmärrettäväksi, kun tutustuu Karjalainen-lehden sekä Koivumaan taustoihin.
<h4>Karjalainen on perinteinen kokoomuslehti</h4>
Ensinnäkin on hyvä tiedostaa se, että Karjalainen-lehti on perinteisesti ollut kokoomuslehti ja sen vanha äänenkannattaja. Vuonna 1874 perustettu lehti toimi kokoomuksen äänenkannattajana vuoteen 1994 saakka. Lehden parhaat päivät on nähty aikana, jolloin puoluetaustaa ei yritetty peitellä vaan sitä päinvastoin korostettiin. Noina aikoina monissa Suomen kaupungeissa toimi neljänkin eri puolueen lehtiä. Toiminta oli tuolloin avointa ja kaikkien tiedossa &#8211; kukin lehti kirjoitti tapahtumista oman katsomuksensa mukaisesti. Aiheesta kiinnostuneiden kannattaa tutustua suomalaisista sanomalehtiä tutkineeseen Keijo Lehden <a href="https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/13464/9513923924.pdf?seq">väitöskirjaan</a>.
<h4>Lehden taustayhteisö</h4>
Karjalaisen taustayhteisö on tukenut Sauli Niinistön kampanjointia erittäin avokätisesti.
Karjalainen-lehteä julkaisee pörssilistattu konserniyhtiö Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oyj. Konsernin alaisuuteen kuuluu suuri joukko yrityksiä, muun muassa Karjalaista kustantava Sanomalehti Karjalainen Oy. Yritysryppään suvereeni omistaja on Laakkosen suku. Konserniyhtiön <a href="http://www.pkkoyj.com/binary/file/-/id/1/fid/479">kymmenestä suurimmasta omistajasta</a> kaikki kuuluvat tavalla tai toisella suvun piiriin, ja näiden omistajien yhteenlaskettu osuus on lähes 90 %.
Muistellanpas, mikä se konsernin määritelmä ja lähipiiri oikein olikaan.
Lähipiirimääritelmässä määräysvallalla tarkoitetaan yli 50 % omistusosuutta yhtiössä. Huomioon tulee ottaa niin välitön kuin välillinen omistus. Määräysvalta muodostuu yleensä silloin, kuin kontrolloi yli 50 prosentin äänivaltaa toisesta yrityksestä. Määräysvalta muodostuu myös silloin, jos yrityksellä on oikeus nimittää enemmistö toisen yrityksen hallituksesta tai vastaavasta toimielimestä, tai muutenkin, jos toinen yritys tosiasiallisesti käyttää määräysvaltaa toisessa yrityksessä tai yrityksiä johdetaan yhteisesti.
Tältä pohjalta: Laakkosten suku kontrolloi yritysryppään kaikkia osia. Myös Karjalainen-lehteä.
<h4>Laakkosten suvulta kymmeniä tuhansia Saulille</h4>
Kuten vuoden 2012 <a href="https://www.vaalirahoitusvalvonta.fi/fi/index/vaalirahailmoituksia/ilmoituslistaus/PV2012/FI/64brxueBw/E_VI_PV2012.html">vaalirahoitusilmoitus</a> kertoo, Laakkosten suvun jäseniltä on lahjoitettu Niinistön kampanjalle joko välillisesti tai välittömästi kymmeniä tuhansia:
Mikko Laakkonen: 10 000 eur
Yrjö Laakkonen: 5 000 eur
Kauppahuone Laakkonen Oy: 10 000,00 eur
Autotalo Laakkonen Oy: 5 000 eur
Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oyj: 10 000,00 eur
Näistä kertyy yhteensä 40 000 euroa.
Mainittakoon, että Yrjö Laakkonen on kuitannut Pohjois-Karjalan rikkaimman henkilön tittelin. Mikko Laakkonen on Yrjön veljenpoika.
Osakeyhtiölain mukaan yhtiöt eivät voi lahjoittaa merkittäviä summia ilman pääomistajien siunausta. On selvää, että Laakkoset ovat vähintäänkin välillisesti hyväksyneet nämä lahjoitukset.
<h4>Päätoimittajan on nautittava Laakkosen suvun luottamusta</h4>
Vuonna 2008 päätoimittajan tehtäväänsä <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000188344.html">nimitetty</a> Pasi Koivumaa kantaa kolmea hattua. Sen lisäksi, että hän toimii lehtitoimialan päälehden päätoimittajana, hän toimii konsernin johtoryhmässä sekä konsernin lehtitoimialan toimitusjohtajana.
Konsernin erittäin keskittynyt omistusrakenne sekä päätoimittaja Koivumaan moniroolisuus konserniyhtiössä varmistaa sen, ettei hän voi mitenkään toimia ilman Laakkosten suvun intressien huomioimista.
Vanha sanonta kertoo: kenen leipää syöt, sen lauluja laulat. Kun otetaan huomioon Karjalainen-lehden historia, konsernin omistusrakenne ja omistajasuvun merkittävä panostus kokoomuslaisen ehdokkaan tukemiseksi, on lehden mahdotonta esiintyä vaaleissa puolueettomana toimijana.
Karjalainen <a href="https://mediamyynti.karjalainen.fi/ajankohtaista/tietoa">korostaa omassa viestinnässään</a> olevansa ”puoluepoliittisesti sitoutumaton” ja olevansa ”pohjoiskarjalaisten asialla”.
Niinpä niin.
Jaan Pasi Koivumaan näkemyksen siitä, että näissä vaaleissa on nähty irvokasta toimintaa &#8211; hänen omaansa.
Ymmärrän senkin, miksi Koivumaan mukaan Huhtasaaren mukanaolossa ei ole ”mitään arvokasta”. Ei olekaan, jos asiaa katsotaan kokoomuslaisen konsernin näkökulmasta.
En lakkaa hämmästelemästä kokoomuksen jatkuvaa enemmän tai vähemmän peiteltyä toimintaa muiden puolueiden ehdokkaiden kampittamiseksi. Välillä kuulemme Sauli Niinistön lehmänkaupoista. Välillä Petteri Orpo syöttää valtakunnalle arvopohja-pajunköyttä. Välillä kokoomuslainen päätoimittaja yrittää puolueettoman toimijan savuverhon takaa vakuuttaa lukijoitaan puolitotuuksilla.
Kyllä se demokratia ottaa koville.
Lukijoiden tehtäväksi jää arvioida sitä, kuinka paljon propagandasta kannattaa vuosittain maksaa.
Lopuksi:
Viime vuoden joulukuussa Karjalainen <a href="https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/164667-karjalaisen-paatoimittaja-pasi-koivumaa-linnan-juhliin">uutisoi näyttävästi</a>, että Sauli Niinistö kutsui päätoimittaja Pasi Koivumaan Linnan juhliin. Miksipä ei olisi kutsunut? Onhan se luontevaa muistaa vaalirahoittajaansa edustajia kutsuja lähettäessään.

Ihanan puolueetonta: Lehtikonserni lapioi ensin kymppitonneja Saulille, nyt päätoimittaja haukkuu Huhtasaarta

Karjalainen

Bemareita kauppaavan konsernin Karjalainen-lehti ylimielisenä: suomalaisten pitää lopettaa lihansyönti ja hävetä

Vieläkö luotat ”vastuulliseen mediaan”? Yle myöntää julkaisseensa valeuutisen Halla-ahosta pelkän someväitteen perusteella

Kokoomustaustainen Karjalainen-lehti märisee: ”Persut ottivat somen ilmaherruuden”

Ihanan puolueetonta: Lehtikonserni lapioi ensin kymppitonneja Saulille, nyt päätoimittaja haukkuu Huhtasaarta

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025