Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

karjatilat

Eduskunnassa käsiteltiin alkuviikosta Marinin hallituksen/toimitusministeriön esitystä eduskunnalle luonnonsuojelulain muuttamisesta. Annetun esityksen tavoitteena oli lähinnä korjata kaksi teknisluontoista erhettä luonnonsuojelulaissa ennen lain voimaantuloa. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää kysyi puheenvuorossaan, pitäisikö Suomessa olla luonnonsuojelulain lisäksi myös teollisuudensuojelulaki.

Juha Mäenpää piti käsittämättömänä sitä, mitä Suomessa tapahtuu luonnonsuojelun ympärillä.
&#8211; Hyvä, että meillä on luonnonsuojelulaki ja hyvä, että siihen tehdään ihan fiksuja juttuja, mutta pitäisikö meillä olla myös teollisuudensuojelulaki eli työpaikkojensuojelulaki? hän kysyi.
Turpeen käytön vähentämisellä ikäviä seurauksia
Teollisuuden lisäksi Mäenpää puolusti voimakkaasti turpeen käyttöä. Mäenpää harmitteli sitä, että turve on Suomessa julistettu ikäväksi asiaksi ja toi esille tästä seuraavia ongelmia.
&#8211; Voimme lukea uutisista, että 40 000 rekkakuormaa on puuta kadonnut. Tässä ei ole mitään järkeä, jos meidän puita joudutaan hakkaamaan sen takia, että saadaan lämpöä tänne kansalaisille. Täältä katoaa teollisuus, hän puuskahti.
Mäenpää viittasi rekkakuormilla huhtikuussa julkisuuteen nousseeseen lukuun. Uutisoinnin mukaan valtava massa suomalaista sahatukkia on kadonnut teille tietämättömille. Sahateollisuuden edustajan mukaan kyse ei ole katoamisesta, vaan tukit ovat menneet väärään käyttöön.
Monet suomalaisyritykset potevat raaka-ainepulaa nyt, kun Venäjältä ei enää tipu tuontipuuta. Huolta on aiheuttanut sellupuun, jopa tukkien päätyminen polttoon eli energiapuuksi. Sen sijaan, että kuitupuu jalostettaisiin uusiutuvaksi ja kierrätettäväksi tuotteeksi, se palaa tuhkana lämmitykseen. Turpeen täysimittaisella hyödyntämisellä energiakäytössä voisi vähentää, jopa estää, arvokkaan tukkipuun päätymistä järjenvastaisesti poltettavaksi.
&#8211; Turve pitää ottaa takaisin palettiin, ja toivon, että se on tulevassa hallitusohjelmassa. Se pelastaa meidän teollisuuden, ja se pelastaa meidän lämmön- ja energiantuotannon, Mäenpää vaati.
Nautatilojen laajennukset vaarassa 
Metsäteollisuuden lisäksi ilmajokinen kansanedustaja nosti puheessaan esille maatalouden ja luonnonsuojelun suhteen.
&#8211; Samalla kun täällä vannotaan luonnonsuojelun ja luontokadon sekä metsäkadon nimiin, on erikoisia kuvioita tapahtumassa Euroopan unionissa. Siellä halutaan kieltää niiden nautatilojen, jotka on rakennettu metsään tai joita ehkä tulevaisuudessa laajennetaan metsään, tuottaman maidon tai lihan myynti, Mäenpää valitteli.
Hän viittasi Euroopan unionin tulevaan metsäkatoasetukseen, jonka Euroopan parlamentti hyväksyi huhtikuussa äänestyksen jälkeen. Euroopan unionin alueella ei saa enää pian myydä tuotteita, jotka ovat aiheuttaneet metsäkatoa.
<a href="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/metsakatoa-aiheuttaneita-tuotteita-ei-saa-pian-myyda-eu-ssa-nautatilojen-laajennukset-huolestuttavat-suomessa/8679476#gs.vwnw1n">Uudet säännöt</a> koskevat nautakarjaa, kaakaota, kahvia, palmuöljyä, soijaa, puuta, kumia, puuhiiltä ja painettuja paperituotteita. Metsäkatoasetuksen mukaan naudanlihantuottajan tulee huolehtia siitä, että lihan tuottaminen ei ole aiheuttanut metsäkatoa.
Nauta- tai lypsykarjatalouden rakennushankkeiden osalta on epäselvää, katsotaanko niitä metsäkatoa aiheuttaviksi. Maa- ja metsätalousministeriö onkin suositellut epäselvän tilanteen takia viivästyttämään sellaisia nauta- ja lypsykarjatalouden rakennushankkeita, joissa on mahdollisesti metsäkadoksi tulkittava rakennuspaikka.
Kansaa ja teollisuutta ei saa kurjistaa 
Mäenpää toivoi, että hänen esille tuomansa ongelmat huomioidaan hallitusohjelmaneuvotteluissa.
&#8211; Jos meillä on puuta liian vähän jo nyt ja olette huolissanne metsäkadosta, niin kuitenkin tuulimyllyjen ja siirtolinjojen alta niitä saa surutta hakata mutta ei maatalouden naudanlihantuotannon alta, Mäenpää ihmetteli.
&#8211; Ei enää kurjisteta meidän omaa kansaa energian hinnalla, eikä kurjisteta teollisuutta sillä, että puuta poltetaan.

Mäenpää: Pitäisikö meillä olla teollisuudensuojelulaki?

Uuden-Seelannin karjatilalliset vastustavat hallituksen suunnitelmaa, jonka mukaan tilallisten pitäisi maksaa karjansa tuottamista kasvihuonepäästöistä. Viljelijät pelkäävät, että ilmastovero tuhoaisi maatalouselinkeinon ja maaseudun elinvoiman. 
Uuden-Seelannin karjatilalliset <a href="https://www.dw.com/en/new-zealand-farmers-protest-plan-to-tax-cow-burps/a-63500976">vastustavat</a> hallituksen suunnitelmaa, jonka mukaan tilallisten pitäisi maksaa ilmastoveroa karjansa tuottamista kasvihuonepäästöistä, eli esimerkiksi lehmien pieruista ja röyhtäyksistä. Maassa on jo nähty ensimmäinen traktoriprotesti, jossa maanviljelijät olivat liikkeellä &#8221;hallitus vihaa maataloutta&#8221; -kylttien kera.
Maan hallitus julkaisi äskettäin kunnianhimoisen <a href="https://www.dw.com/en/new-zealand-plan-to-tax-cow-burps-angers-farmers/a-63400653">suunnitelman</a>, jonka mukaan Uudesta-Seelannista tulisi hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Suunnitelmaan sisältyy maatalouden metaanipäästöjen leikkaaminen lähes puoleen.
Naudoille probioottia vähentämään metaaniröyhtäyksiä
Liha on Uudelle-Seelannille merkittävä vientituote. Väestöltään Suomen kokoisessa Uudessa-Seelannissa on 26 miljoonaa lammasta ja kymmenen miljoonaa nautaa, joten niiden märehtimisestä kertyy melkoisesti metaania.
Metaaniröyhtäysten vähentämiseksi lehmille kehitellään lisäravinteeksi probioottia, joka vähentää metaanin syntymistä ruuansulatuskanavassa. Tämä ei kuitenkaan hallitukselle riitä, vaan hallitus haluaa ottaa käyttöön ilmastoveron, jota viljelijät pitävät rangaistuksen luonteisena.
Ilmastotavoitteet tuhoavat maaseudun elinkeinot
Maanviljelijöiden liitto pelkää hallituksen ilmastotavoitteiden tuhoavan Uuden-Seelannin maaseudun elinkeinot. Liiton mukaan maatilat jouduttaisiin istuttamaan täyteen puita.
Maanviljelijöiden liiton puheenjohtaja Andrew Hoggard kertoo, että etujärjestö on yrittänyt jo kahden vuoden ajan neuvotella hallituksen kanssa päästöjen vähentämisestä sellaisella tavalla, joka ei rajoittaisi ruuantuotantoa. Nyt hän pelkää, että hallituksen ilmastotavoitteet pakottavat viljelijät myymään tilansa.
Saattaa johtaa jopa globaalien päästöjen kasvuun
Opposition mukaan hallituksen toimet saattavat johtaa jopa globaalien päästöjen kasvuun, jos Uuden-Seelannin ruuantuotanto siirtyy sellaisiin maihin, joissa luonnosta ja ilmastosta ei juurikaan välitetä.
Pääministeri Jacinda Ardern seisoo jämäkästi hallituksensa ilmastotavoitteiden takana, mutta ensi vuosi on vaalivuosi, joten jonkinlaiseen sopuratkaisuun hänen olisi hyvä viljelijöiden kanssa päästä.
Karjatilat uhattuina myös Hollannissa
Viime kesänä <a href="https://stage.sudev.fi/hollannin-maajussit-nousivat-kapinaan-vihreaa-siirtymaa-vastaan-poliisi-ampui-traktoria/">traktoriprotesteja</a> nähtiin Hollannissa, jossa maan hallitus haluaa leikata typpi- ja ammoniakkipäästöt puoleen. Natura 2000 -luonnonsuojelualueiden lähellä leikkaustavoite olisi jopa 70 prosenttia.
Käytännössä Hollannin hallituksen tavoite tarkoittaa sitä, että joka kolmas karjatila joutuisi lopettamaan. Viljelijät eivät tästä ilahtuneet, vaan kokoontuivat laajoihin traktorimielenosoituksiin. Pahimmillaan tilanne meni niin pahaksi, että poliisi ampui mielenosoittajien traktoria kohti.

Uusi-Seelanti pyrkii ensimmäisten joukossa ilmastoneutraaliksi – karjatilat lahtipölkylle

Maatilat joutuvat nyt miettimään vaihtoehtoja korvaamaan turvetta. Viime kesänä nostettu kuiviketurve ei kata koko talven tarvetta. Myös kasvihuoneet tarvitsisivat kasvuturvetta.

Suomen Uutisten tavoittamat turvetuottajat Etelä-Pohjanmaalta, Pohjois-Pohjanmaalta ja Kymenlaaksosta kertovat, että kuiviketurpeesta tulee pulaa talvella koko Suomessa. Vanhoja varastoja ei ole, ja viime kesänä ei turvetta noussut riittävästi märän kesän, tuotantoalueiden vähenemisen ja hallituksen tekemien päätösten vuoksi. Tuottajat toivovat, että hallitus tekisi päätöksensä perustuen tieteeseen ja tutkimukseen, ei ideologiaan.
Kuiviketurve on osa Suomen ruokaturvallisuutta ja siksi niin tärkeä. Perussuomalaiset ajaa turvetuotannon jatkamista.
Elinehto ruoantuotannolle
Kuiviketurvetta nostettiin alle tavoitteiden kautta Suomen. Osassa maata sateet häiritsivät, ja kaikkialla isona ongelmana ovat vanhat tuotantoalueet. Ympäristöturvetta eli kuivike- ja kasvuturvetta saadaan ensimmäiset vuodet, kun uusi neva avataan. Sitä on paikasta riippuen puolesta metristä kahteen metriin. Sen alla ovat energiaturpeeksi kelpaavat kerrokset, joista voidaan nostaa turvetta 20-40 vuotta.
Koska maan hallitus halusi lopettaa turvetuotannon, uusia nevoja ei ole avattu. Vanhoista nevoista nousee pääosin vain energiaturvetta.
Kuiviketurpeen käyttö on elinehto suomalaiselle puhtaalle ruoantuotannolle. Turve imee hyvin kosteutta, eivätkä siinä viihdy bakteerit, koska se on hapanta. Eläimet pysyvät terveempinä, ja antibioottien käyttö vähenee.
Onnistuneen viljasadon ansiosta tilat ovat saaneet olkia, joilla pystytään osittain korvamaan turvetta. Kaikkiin tarkoituksiin ja kaikille eläimille olkea ei kuitenkaan voi käyttää. Turvetta tarvitaan.
Turpeen loppumista pelätään
Yrittäjä Ari Niemi on tuottanut turvetta 45 vuotta Kouvolan lähellä. Kymenlaaksoa sateet eivät kiusanneet tänä kesänä. Tuotanto loppui vasta kaksi viikkoa sitten, ja kenttiä kunnostetaan parhaillaan ensi kautta varten.
&#8211; Me nostettiin mitä kerittiin. Karjatilat ovat täältä lähes loppuneet, ja kuiviketurve menee hevostiloille pitkin maakuntaa. Porvooseenkin vein hiljattain. Siellä pelättiin, että turve loppuu, hän sanoo.
Hän muistuttaa myös energiaturpeen tärkeydestä lämmöntuotannossa ja kattilanhoitoaineena lämpövoimaloissa.
&#8211; Kattilat syöpyvät pelkällä puulla. Turpeessa on rikkiä, joka syö puunkuorta ja haketta poltettaessa syntyvää klooria, ja kloori puolestaan hävittää rikkiä. Näin turve ja puu palavat puhtaammin yhdessä. Tämä pitäisi ymmärtää, hän painottaa.
Turpeen tulevaisuus huolettaa
Pohjois-Pohjanmaalla kuiviketurvetta saatiin vain viidesosa tavoitteesta.
&#8211; Alueet ovat pienentyneet, kun uusia soita ei ole avattu, ja kesäkin oli huono, kertoo toimitusjohtaja Hannu Isokääntä Megaturve Oy:stä Merijärveltä. Yritys myy turvetta Rovaniemen ja Jyväskylän välille, varsinkin Oulun, Kainuun ja Länsi-Lapin alueille. Kasvuturvetta se vie kotimaan lisäksi myös Keski-Eurooppaan.
Kotimaassa asiakkaina ovat lehmä- ja mullitilat sekä hevostallit.
&#8211; Paljon on kysytty, löytyykö turvetta tulevaisuudessa. Kyllä tulee pula hyvästä kuiviketurpeesta. Yksi tilallinen Kalajoelta sanoi, että hänen pitäisi kerätä kaikki Kalajoelta löytyvät oljet, jotta selviäisi ilman turvetta. Eihän sellainen ole mahdollista, ja olkea ei voi kaikissa kohteissa käyttää. Kuiviketurpeelle on kova tarve.
Turvetta tarvitaan, jos halutaan säilyttää oma ruoantuotanto. Turve on myös hyvä maanparannusaine.
Isokääntä arvioi yrityksensä myyvän jouluun mennessä kesällä nostetut kuiviketurpeet.
&#8211; Meillä on yhteistyökumppaneita, joiden turvetta välitetään kauempaa.
Kasvuturvetta viety ulkomaille
Turpeen varaan ei Megaturpeessa kauaa enää lasketa.
&#8211; Omilla pojilla olisi intoa alkaa alalle, mutta nyt katsellaan muita aloja, kun ei uusia alueita avata.
Yritys on myynyt 23 vuotta kasvuturvetta Hollantiin.
&#8211; Se on siellä korvaamatonta, ja sitä tarvitaan miljoonia kuutioita. Sielläkin ollaan huolissaan, mitä Suomen turvealalla tapahtuu.
Hollannin lisäksi Megaturve on myynyt turvetta Saksaan ja perinteiseen turvemaahan Irlantiin.
&#8211; Sielläkin töppäilivät turpeen lupien kanssa. Aiemmin myivät Irlannista 2,5 miljoonaa kuutiota vuosittain turvetta ulos, nyt ostavat 750 000 kuutiota omiin kasvihuoneisiinsa.
Osataan sitä möhliä siis muuallakin.
Kasvun verran nostoa
Isokääntä toivoo, että turve luokiteltaisiin uusiutuvaksi ja päästömaksusta korvattaisiin kompensaatiota kansallisesti.
&#8211; Sallittaisiin kasvun verran nostoa, se olisi kestävällä pohjalla. Ja pitkäjänteisyyttä tarvitaan. Nyt sopimukset ovat vain vuodeksi.
Hän vaatii myös, että tieteen ja tutkimuksen pitäisi ohjata päätöksentekoa, ei ideologian.
&#8211; Suot kasvavat joka vuosi, ja sitä ei hyväksytä uusiutuvaksi! Maakaasua saa käyttää, turvetta ja puuta ei saisi. Ennen kuin lopetetaan edellinen, pitäisi olla seuraava asia mietittynä, ettei jouduta kriisitilanteeseen niin kuin nyt.
Hän toivoo myös nopeampaa lupien käsittelyä.
&#8211; Nyt voi mennä 10 vuotta ennen kuin uuden alueen saa luvitettua. Ei yksityisellä firmalla ole varaa odotella.
Ensi talvena Suomeen tuotaneen kuiviketurvetta Virosta ja Ruotsista, joissa turve katsotaan uusiutuvaksi ja joissa sen tuotanto jatkuu normaalisti. Toinen asia on se, riittääkö naapureilta turvetta tänne ja mihin hintaan.
&nbsp;

Vihreä ideologia sekoitti pakan: Kuiviketurvetta ei riitä maatiloille koko talveksi

Tilallisten tyytymättömyys kiristyviin ympäristövaatimuksiin on johtanut vakaviin levottomuuksiin Hollannissa. Palavat heinäpaalit ja traktorimuurit moottoriteillä katkovat liikennettä ja tavarantoimituksia koko maassa. Hallituksen päivittämät ilmastotavoitteet ajavat tuottajien mukaan karjatilat vasaran alle.

Alankomaiden hallitus <a href="https://www.svt.se/nyheter/utrikes/fortsatta-lantbrukarprotester-mot-nya-nederlandska-miljoregler">julkisti</a> kesäkuussa päivitetyt ilmastotavoitteensa. Typpi ja ammoniakkipäästöt on puolitettava vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on mahdollista saavuttaa ainoastaan leikkaamalla voimakkaasti karjataloutta sekä lannoitteiden käyttöä, sillä maidon- ja lihantuotanto on suurin kyseisten päästöjen lähde.
Hollannin neljän puolueen koalitiohallituksen ilmoittamat rajoitukset <a href="https://www.bbc.com/news/world-europe-62335287">tarkoittavat</a> käytännössä sitä, että 11 200 tilaa joutuu lopettamaan kokonaan ja vielä 17 600 karjankasvattajaa joutuu leikkaamaan voimakkaasti tuotantoaan.
”Sota on alkanut”
Siksi heinäpaalit ovat nyt tulessa Hollannin moottoritiellä, traktorit aiheuttavat liikennekaaoksen ja viljelijät ovat otsaanlyöntikilpailussa virkavallan kanssa.
Alkuviikosta viljelijöiden ja karjatilallisten traktorit häiritsivät liikennettä ja heinäpaalit paloivat useilla paikkakunnilla. Maatalousväestön huoli on edennyt jo raivon puolelle ja median huomiota on herättänyt muun muassa aktivistien banderolli ”Sota on alkanut ja me sen voitamme”.
Hallituksen ehdotuksen taustalla ovat typpipäästöjen aiheuttamat happamat sateet ja se, että vesistöihin joutuvat lannoitepäästöt ovat uhka meren biologiselle monimuotoisuudelle. Ehdotus koskee 131 aluetta, jotka ovat haavoittuvien luontokohteiden välittömässä läheisyydessä.

”Sota on alkanut ja me sen voitamme” – hallituksen ilmastotavoitteet ajavat karjatilat kurjuuteen ja maatalousväestön barrikadeille Hollannissa

karjatilat

Mäenpää: Pitäisikö meillä olla teollisuudensuojelulaki?

Uusi-Seelanti pyrkii ensimmäisten joukossa ilmastoneutraaliksi – karjatilat lahtipölkylle

Vihreä ideologia sekoitti pakan: Kuiviketurvetta ei riitä maatiloille koko talveksi

”Sota on alkanut ja me sen voitamme” – hallituksen ilmastotavoitteet ajavat karjatilat kurjuuteen ja maatalousväestön barrikadeille Hollannissa

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025