Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Katju Aro

Oikeusministeriö leikkaa Naisten Linjan tuesta – yhdistys närkästyi, vaikka vuoden 2023 avustuksia jäi käyttämättä 223 267 euroa

Helsingin sosiaali- ja terveyslautakuntaan tulee ensi viikon tiistaina lausunnolle valtuustoaloite, jossa vaaditaan Helsingin kaupunkia laajentamaan niin sanotun liikkuvan väestön eli pääosin romanikerjäläisten hätämajoitusta nykyisestä kuudesta kuukaudesta ympärivuotiseksi. Mikäli aloite menee läpi, niin ympärivuotisen hätämajoituksen kustannukset nousevat noin miljoonaan euroon vuodessa.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen Aleksi Niskasen (ps.) mukaan lautakunta ei missään nimessä voi kannattaa tätä aloitetta.
&#8211; Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää joka vuoden joulukuussa seuraavan vuoden järjestöavustuksista. Olen jo kahtena vuotena peräkkäin yrittänyt siirtää liikkuvan väestön hätämajoituksen rahat kotimaisille yleishyödyllisille järjestöille, jotka tarjoavat ruoka-apua ja auttavat vammaisia, sairaita ja esimerkiksi päihdekuntoutujia. Tänäkin vuonna lukuisat näistä kotimaisista yleishyödyllisistä järjestöistä jäivät kauas niistä avustussummista, joita järjestöt olivat hakeneet Helsingin kaupungilta.
&#8211; On kestämätön tilanne, että esimerkiksi yhä useampi ruoka-apua tarjoava yhdistys pyörii yhä enemmän yksityisten lahjoittajien varassa ja samaan aikaan osa valtuutetuista suunnittelee ehdoin tahdoin elintasosiirtolaisuutta houkuttelevien vetotekijöiden lisäämistä kaupunkiin. Kylmä tosiasia on se, että osa valtuutetuista on kääntänyt selkänsä helsinkiläisille kaikkein vähäosaisimmille yhteiskunnan jäsenille, Niskanen toteaa.
Liikkuvan väestön hyvinvointi lähtömaiden vastuulla
Niskanen ei syytä tilanteesta liikkuvaa väestöä, vaan kaupunkia, joka mahdollistaa tulijoiden oleskelun veronmaksajien piikkiin.
&#8211; On Helsingin poliitikoista kiinni, että rahat suunnataan kotimaisille avuntarvitsijoille eikä maailmanparannukseen. Liikkuvan väestön hyvinvointi kuuluu heidän lähtömaidensa vastuulle. Helsinkiläisten kodittomien hyvinvointi ja majoituksen järjestäminen taas kuuluu Helsingin vastuulle.
&#8211; Niin kauan kuin meidän omat kodittomat eivät saa hätämajoitusta ja omaa asuntoa, ei ole moraalisesti kestävällä pohjalla ehdoin tahdoin järjestää tänne ulkomailta tuleville ihmisille hätämajoitusta, Niskanen sanoo.
Kysymys on prioriteeteista
Korona on runnellut myös ylijäämäisellä budjetillaan kehuskellutta Helsinkiä, ja tulevaisuudessa kaikkien peruspalveluiden tuottaminen on koetuksella myös Helsingissä, koska yrityksiä menee kovaa vauhtia konkurssiin ja julkinen sektori paisuu tavalla, joka on kestämätön helsinkiläisille veronmaksajille.
&#8211; Kaupunki on tällä valtuustokaudelle mm. laajentanut paperittomien terveydenhuoltoa, ja nyt se on laajentamassa myös liikkuvan väestön hätämajoitusta ympärivuotiseksi. Nämä palvelut eivät ole ilmaisia, vaan ne rahoitetaan helsinkiläisten veronmaksajien rahoilla. Kysymys on prioriteeteista. Helsinkiläiset vähäosaiset ja sairaat ihmiset ansaitsevat omalta kaupungiltaan hyvät palvelut, Niskanen linjaa.
&nbsp;

Liikkuvalle väestölle vaaditaan ympärivuotista hätämajoitusta Helsinkiin – ”Rahat suunnattava kotimaisille avuntarvitsijoille, ei maailmanparantamiseen”

NÄKÖKULMA | Kansanedustaja Ville Tavion toimittajien objektiivisuutta peräänkuuluttaneesta <a href="https://stage.sudev.fi/tavio-valtamedian-objektiivisuus-palautettava/">kirjallisesta kysymyksestä</a> on kehkeytynyt räväkkä keskustelu. Tavio viittasi ulostulossaan viestinnän tutkija Anu Kantolan havaintoon toimittajasukupolvien eroista. Tässä kirjoituksessa palautetaan mieliin, mistä Kantolan havainnossa olikaan kyse, sekä käsitellään suomalaisen median erikoista piirrettä &#8211; kritiikitöntä maskottien marssittamista julkisuuden estradille. 

Tiedetoimittaja Marko Hamilon <a href="http://www.suomenperusta.fi/wp-content/uploads/2015/06/Punavihre%C3%A4-kupla-pdf.pdf">Punavihreä kupla</a> -kirjassa (s31-32) esiteltiin viestinnän tutkijan Anu Kantolan <a href="http://journals.sagepub.com/doi/pdf/10.1177/1464884912454504">tutkimushavainto</a> seuraavasti (korostukset omia):
&#8221;Helsingin yliopiston viestinnän tutkija Anu Kantola huomasi tutkimuksessaan, että haastatellut suomalaiset politiikan toimittajat saattoi jakaa kolmeen sukupolveen. Vuosina 1939-1955 syntyneille sosiaalinen ja kansallinen vastuu oli tärkeää. Vuosina 1956-1969 syntynyt sukupolvi painotti politiikan toimittajien ammattimaista vahtikoiran roolia. Nuorimmat, vuonna 1970 tai myöhemmin syntyneet taas pitivät vallitsevien käytäntöjen ja instituutioiden haastamisesta. 
Kantolan mukaan nuorin sukupolvi eroaa aiemmista siinä, että he painottavat omien mielipiteiden ilmaisua. Heitä on rohkaistu kirjoittamaan kolumneja, ja tästä on tullut yksi heidän ihanteistaan. Nuoren sukupolven politiikan toimittajien mielestä journalismin tulee ilmaista hyvin perusteltuja mielipiteitä, ja juttujen tulee olla kiinnostavia ja olennaisia. Neutraali, objektiivinen raportointi on näin saanut ainakin osittain tehdä tilaa jämäkkäälle mielipiteenilmaisulle, Kantola kirjoittaa. Nuoremmalle polvelle se oma missio on, kuten aiemmin todettu, punavihreän arvomaailman ja maailmankuvan määrittämä. Kantolan tutkimuksen mukaan haastatellut toimittajat olivat yhtä mieltä siitä, että uutiskriteerit ovat liukuneet yhteiskunnalisesta merkittävyydestä human interest -suuntaan: ihmiset, arkiset asiat ja päivän puheenaiheet hallitsevat.&#8221;
<h4>Rami Adham ja &#8221;heti tapettu&#8221; Ali</h4>
Eräs kaikkein ilmeisin nuoren polven missiotoimittajia edustavista esimerkeistä on Yleisradion Eero Mäntymaa, jonka jutuista Suomen Uutiset on kirjoittanut <a href="https://stage.sudev.fi/tagi/eero-mantymaa/">aiemminkin</a>. Mäntymaa jahtasi äskettäin virheellisin perustein presidenttiehdokas Laura Huhtasaarta, eikä vauhtisokeana välittänyt karkeista virheistään vaan <a href="https://stage.sudev.fi/taman-nolommaksi-ei-enaa-mene-huhtasaarta-jahtaava-ylen-toimittaja-eero-mantymaa-jaa-kiinni-valheesta-kahdesti-perakkain/">tehtaili</a> saman lennossa uusia.
Mäntymaa on jo pitkään käyttänyt Ylen uutisplatformia vakuutellakseen kansakuntaa turvapaikanhakijoiden rauhantahtoisuudesta sekä lähtömaiden tilanteen mahdottomuutta. Tarkastelukulma on outo, sillä jokainen normaalilla arkijärjellä varustettu suomalainen ymmärtää, että massiivinen turvapaikkahyöky on Suomelle suuri turvallisuusriski. Mutta kun Mäntymaa kirjoittaa, uutisten tai näkökulmien tulokulma on aina vakio: &#8221;Vastaanottokeskuksissa ei ole näkyvissä mitään merkkejä vaarallisesta järjestäytymisestä&#8221;. &#8221;Turvapaikanhakijoihin liittyvät hälytystehtävät romahtivat&#8221;. &#8221;Älä jaa vihaa eteenpäin&#8221;. Kuten niin moni muukin suomalainen toimittaja, Mäntymaa onnistuu näkemään turvallisuusasiat merkityksellisenä ainoastaan silloin, kun ne koskettavat muualta tulevia.
Eräs kaikkein hämmästyttävimmistä esimerkeistä oli Mäntymaan journalistinen (?) yhteisprojekti Ylelle työskentelevän feministipuolueen puheenjohtajan Katju Aron kanssa. He rustasivat itkunsekaisen ”Lähtisitkö Irakin sekasortoon, vai jäisitkö Suomen marginaaliin?”-nettiprojektin, jossa tarkoituksena oli esitellä Irakia paikkana, jonne ei kukaan voi jalallaan astua. On jo sinällään häröä, että puoluejohtaja tekee Ylelle juttuja, mutta se, että hän tekee niitä oman puolueensa poliittisilta ydinalueilta, lienee jo ihan Euroopankin mittakaavassa poikkeuksellista.
Mäntymaan <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10068103">uusin juttu</a> käsittelee &#8221;heti tapettua Alia&#8221;, eli Suomesta kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneen Alin kuolemaa. Edesmenneeksi väitetyn Alin tarina nojaa yksinomaan hänen tyttärensä Noorin kertomukseen sekä omaisten Ylelle toimittamiin dokumentteihin &#8211; sairaalan kuolintodistukseen sekä poliisin raporttiin.
Kuten arvata saattaa, Mäntymaan tunteisiin vetoavaa juttua on luettu ja jaettu valtavasti. Se kansanosa suomalaisista, joka haluaa nähdä asian todisteena Suomen turvapaikkajärjestelmän kohtuuttomuudesta, nielee tarinan sellaisenaan ja alkaa levittää sitä omassa piirissään. Hyvin harva vaivautuu pohtimaan asiaa siltä kantilta, että tarinan ainoalla kertojalla on itselleen erittäin vahva intressi puhua omaksi edukseen.
Julkista keskustelua ei liiaksi vaivaa sekään, että juuri nyt samaan aikaan käydään keskustelua siitä, kuinka suomalainen media lensi rähmälleen lutuisen maskotin, Rami Adhamin valheiden edessä. Pyyteettömäksi lelusalakuljettajaksi tekeytyneen Ramintapaus oli liian suloinen epäiltäväksi. Valitettavasti herkkäuskoisuudella on hintansa. Median kollektiivinen polvistuminen ilmeisen propagandatempun edessä ei ole omiaan nostamaan luottamusta kotimaiseen journalismiin.
Otetaan pari maskottiesimerkkiä lisää.
Vuoden pakolaisnaiseksi valittu Saido Mohammed paistatteli aikansa myönteisessä julkisuudessa, kunnes <a href="http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201711092200521375_u0.shtml">sotkeentui</a> rahanpesu- ja petosepäilyihin. Hän painui maan alle jättäen hämmästyneet toimittajat etsimään seuraavaa puffattavaa.
Iranilaistaustainen juontaja/popmuusikko Axl Smith ehti huseerata hyvän aikaa Unicefin hyvän tahdon lähettiläänä, kunnes jäi kiinni panopuuhiensa laittomasta videoinnista. Smith tuomittiin 30 salakatselusta, neljästä kunnianloukkauksesta ja kahdesta yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä, ja sen enemmittä selityksittä hän jätti Suomen taakseen ja häippäsi Lontooseen.
Toisinaan tarinoita kerrotaan &#8221;pienten ihmisten&#8221; näkökulmasta.
Yle päätti <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10013366">markkinoida</a> Bahaa Al-Saedin itkuista turvapaikanhakutarinaa äärimmäisen tunnepitoisella ja luonnollisesti täysin yksipuolisella, ainoastaan asianosaisten omiin jorinoihin perustuvilla faktoilla. Juttua ryyditettiin ällösiirappisilla kuvilla, joissa Al-Saed luuttuaa lumista eteistä sekä hömpsöttelevät keittiössä sydämen kehystämänä. Jutussa maahanmuuttovirasto kehystetiin julmaksi ja tunteettomaksi hirviölaitokseksi, joka haluaa erottaa rakastavaiset toisistaan. Ikävä kyllä alkuperäisestä jutusta jäi valitettavasti puuttumaan se pieni detalji, että Bahaa oli aikaisemmin kertonut, että häntä odottaa Irakissa vaimo ja lapset. Yle &#8221;paikkasi&#8221; tilanteen kertomalla Al-Saedin eronneen 2015. Kätevää. Al-Saedia tai tämän nykyistä Suomi-vaimoa ei varmaankaan haittaa tarinan jatkuva muuttuminen, mutta Ylen sisällöiltä voisi odottaa edes jonkinlaista lähdekritiikkiä.
80-vuotiaan Linnéa Mynttisen ja 36-vuotiaan Alin <a href="https://yle.fi/uutiset/3-8613502">erikoisen symbioosin tarina</a> painui niin ikään monien ihon alle, hyvässä ja pahassa. Valokuvia, jossa pyyteetön Ali työntää kiletinoloista mummelia pyörätuolilla lumihangessa. Iloista naurua keittiössä. Mynttinen esiteltiin tavallisena suomalaisena eläkeläisenä, joka on saanut tukea, turvaa ja ystävyyttä nuoresta irakilaisesta. Jälleen kerran, äärimmäisen vetoavaa tunteisiin vaikuttamista. Yksikään suomalainen media ei välittänyt mainita siitä, että vanharouva on maahanmuuttomyönteisuudestään tunnetun RKP:n aktiivi, joka ilmoitti Facebookissa työskennelleensä puolueelle. Hän politikoi edelleen minkä kerkiää. Tämä ei varmaankaan olisi oikein sopinut tarinaan mukaan. Siitä kun olisi saattanut jäädä karvas manipulaation maku suuhun.
Joskus äklösiirappisuus menee överiksi, ja lukija tajuaa vedätyksen. Näin kävi esimerkiksi Ylen <a href="https://yle.fi/uutiset/3-8365275">surullisenkuuluisassa puuroillassa</a>, jossa hyveellisten ymmärtäjien touhuilu lipsahti pahasti myötähäpeän puolelle. Samoin kävi HS:n yltiöpropagandistisessa <a href="http://Sokeri ei vain sulaudu maitoon vaan myös parantaa maidon makua">kirjoituksessa</a>, jossa hehkutettiin pakolaisten vastaanottamista ylitsepursuavin kielikuvin: ”Sokeri ei vain sulaudu maitoon vaan myös parantaa maidon makua”. 
<h4>Valtterin äiti, alpakat, salakuljettajan lelut</h4>
Mitä tekemistä Anu Kantolan havainnoilla, Eero Mäntymaalla ja julkisuudessa vilahtavilla maahanmuuttajamaskoteilla on keskenään?
Kuten ylempänä todettu, Kantolan havainnon mukaan &#8221;nuorin sukupolvi eroaa aiemmista siinä, että he painottavat omien mielipiteiden ilmaisua&#8221;. Valitettavasti näyttäisi olevan niin, että ikävän moni nuoremman toimittajasukupolven edustaja ei enää kykene erottelemaan omia toiveitaan ja halujaan journalistisesta työstä. Toimitustyö ja politikointi menevät niin pahasti sekaisin, ettei lopputulosta voi enää kutsua journalismiksi.
Mitään ei ole Rami Adhamin tapauksesta opita. Se tullaan kuittaamaan samanlaisena &#8221;oho, hupsis&#8221;-yksittäistapauksena kuin kaikki muutkin vastaavat. Nuorten toimittajien polttava tarve nostaa pakolaistaustaisia rakkaus-, menestys- ja selviämistarinoita on niin vahva, että perinteiset journalismin ihanteet saavat väistyä.
Tapaukset eivät heti lopu kesken. Joulukuussa kohistiin alpakoista. Niin, niistä pehmeistä ja pörröisistä hyväntahtoisista pötkylöistä, jotka kuulemma joutuivat väistymään natsien marssin tieltä. Lapsosetkin kuulemma itkivät, pienet ressut. Noh, kuten nyt tiedämme, koko alpakkatarina oli valetta. Se oli taitavaa median kautta vaikuttamista. Poliittiseen vaikuttamiseen erikoistunut Aleksi Pahkala kehitti ystäviensä kanssa <a href="https://stage.sudev.fi/aleksi-pahkalan-valehtelu-paljastui-kirjoitti-marraskuussa-salaiseen-ryhmaan-etta-alpakoiden-tarkoitus-estaa-612-kulkue/">tarinan</a>, jolla pyrittiin ohjailemaan julkista mielipidettä.
Muistanet myös Valtteri-pojan, joka näytti aina jäävän bussipysäkille? Voi riepua. Noh, onneksi hänen <a href="https://twitter.com/salsaari/status/953350802311204865">sdp-äitinsä</a> sattui olemaan töissä Radical Soul -nimisen viestintä- ja vaikuttamisfirmassa. Ei kulunut aikaakaan, kun äippä oli kaikissa mahdollisissa medioissa kertomassa <a href="https://www.hs.fi/metro/art-2000004996254.html">tarinaa</a>, jonka hän oli kuullut omalta lapseltaan, ja joka oli ehkä tapahtunut. Ennen vanhaan perheenäidit osasivat leipoa siirapista, sokerista ja kanelista makoisan piparkakkutaikinan. Tämän päivän informaatiomutsit vääntävät koulunpihan tarinoista hetkessä keitoksen, jota äimistellään presidentin kansliasta asti. Älä tule paha kakku.
Tunteet ovat oikopolku ihmisten mieleen. Mitä rajumpi kontrasti, sen vahvempi vaikutus, ja sen helpompi on ihmisiä ohjailla haluttua politiikkaa kohti. Pahkalan alpakat eroa millään tavalla RKP-aktiivimummelin pyörätuolista lumihangessa tai Rami Adhamin sotalapsille jakamista nallosista. Itkun tuherrushan noista kaikesta pääsee, ja on tarkoituskin päästä. Itku puhdistaa, luo katharsiksen ja antaa toiminnalle oikean suunnan. Rajat auki, rahasta viis, Ali lykkimään mummoa lumessa.
Ja suomalainen media lentää retkuun joka ikinen kerta. Se ei yksinkertaisesti pysty asettumaan neutraaliin asemaan, vaan heittäytyy intomielellä mukaan tunnesoopaan silloin, kun se arvelee voivansa olla hyvän puolella. Valitettavasti itkua tuhertava toimittaja ei kykene suorittamaan perustehtäväänsä.
Vanhan viisauden mukaan &#8211; jos joku näyttää liian hyvältä ollakseen totta, se ei ole totta. Tämä kannattaisi pitää mielessä, kun seuraavan kerran joku tyrkyttää toimitukseen kaltoin kohdeltujen tavallisten kansalaisten (lue: poliittista vaikuttamista vuosikausia opiskelleen) herkkää ja hellyyttävää tarinaa (lue: viestintätoimiston copywriterin krapulassa kyhäämää itkutarinan seiskaversiota).
Lopuksi: Esitän hartaana toiveenani medialle saman asian kuin kansanedustaja Ville Taviokin: palauttakaa uutisointiin objektiivisuus ja lakatkaa politikoimasta. Demokratioissa medialla on eri funktio kuin politiikalla. Median tehtävä on poliittisen kerroksen valvonta. Media ei voi itse ryhtyä politikoimaan menettämättä samalla valvojan asemaansa.
Täydennyksiä 21.2.2018 klo 10:55: 1) &#8221;kun Mäntymaa kirjoittaa, näkökulma on aina vakio&#8221; -&gt; &#8221;kun Mäntymaa kirjoittaa, uutisten tai näkökulmien tulokulma on aina vakio&#8221;. 2) Lisätty maininta Alin omaisten Ylelle toimittamasta Irakin poliisin raportista. 3) lisätty maininta Valtterin äidin sdp-taustasta.

Näkökulma: Objektiivista journalismia vai omien mielipiteiden tuputtamista? Nuori toimittajasukupolvi marssittaa maskotteja julkisuuteen seurauksista välittämättä

Suomen Uutiset nosti tiistaina julkaistussa Eero Mäntymaata koskevassa <a href="https://stage.sudev.fi/yle-vaistelee-keskustelua-mantymaan-twitter-sekoilusta-esimies-haluatko-tutustua-ylen-sosiaalisen-median-toimintaohjeisiin/">jutussaan</a> esiin feministipuolueen puheenjohtajan Katju Aron työskentelyn Ylelle. Aro ei itse pidä asetelmaa ongelmallisena. Hän kommentoi asiaa Twitterissä.

&#8211; PS esittää toistuvasti, että Yle ei saisi palkata minua töihin poliittisen taustani vuoksi. Minut rekrytoidaan ammattitaitoni ja -etiikkani vuoksi. On vastenmielistä että puolue pyrkii käytännössä horjuttamaan työmahdollisuuksiani, vihjailuilla kun vaikutetaan myös työnantajiini, Aro <a href="https://twitter.com/katjuaro/status/931146682431168512">twiittasi</a>.
Aro on tehnyt muun muassa <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9136482">Sinut on käännytetty</a> -jutun suunnittelun ja editoinnin sekä kuvitusta Ylen julkaisemmiin juttuihin.

Feministipuolueen puoluejohtaja työskentelee Ylelle – ei pidä itse asetelmaa ongelmallisena

Ylen toimittajan Eero Mäntymaa lähti eilen <a href="https://stage.sudev.fi/taman-nolommaksi-ei-enaa-mene-huhtasaarta-jahtaava-ylen-toimittaja-eero-mantymaa-jaa-kiinni-valheesta-kahdesti-perakkain/">jahtaamaan</a> presidenttiehdokas Laura Huhtasaarta virheellisin perustein. Suomen Uutiset tavoitti Mäntymaan esimiehen Jukka Nivan ja kysyi tämän mielipidettä sekoilusta. Nivan mukaan Ylen henkilöstö saa osallistua myös yhteiskunnalliseen keskusteluun. &#8221;Keskustelun pitää perustua faktoihin&#8221;, Niva väisteli ja ehdotti luettavaksi Yleisradion julkaisemia some-ohjeita. 

Yleisradion toimittaja Eero Mäntymaa kaivoi eilen maanantaina rehvakkaasti pakasta natsikortin, kun perussuomalaisten presidenttiehdokas Laura Huhtasaari twiittasi Puolan Varsovassa järjestetystä kansallismielisestä kulkueesta.
Mäntymaa väitti Twitter-viestissään, kuinka Varsovan kulkueeseen olisi osallistunut natseja ja julkaisi kuvan natsitervehdyksen tekevästä miehestä. <a href="https://stage.sudev.fi/taman-nolommaksi-ei-enaa-mene-huhtasaarta-jahtaava-ylen-toimittaja-eero-mantymaa-jaa-kiinni-valheesta-kahdesti-perakkain/">Noloksi tilanne kääntyi</a>, kun eräs keskustelija huomautti Mäntymaalle, että kuva oli kaksi vuotta vanha eikä liittynyt mitenkään Varsovan kulkueeseen.
&#8211; Hyvin keksitty. Haetko usein fake kuvia eri tapahtumista kuin siitä mistä on kyse ja perustelet niitä valheellisilla mielipiteillä, Mäntymaalle huomautettiin.
&#8211; Joo, huomasin, että se oli vanha kuva, Mäntymaa pahoitteli – ja sortui sen jälkeen taas virheeseen. Hän nimittäin väitti, että Varsovassa olisi rukoiltu holokaustia, eli kansanmurhaa muslimeille. Tämäkin väite oli väärä. Se perustui virheellisiin CNN:n ja Washington Postin julkaisemiin uutisiin.
Tiistaiaamuna Mäntymaa pahoitteli viestittelyään.
&#8211; Mokasin! Eli jaoin väärän kuvan ja jaoin Washington Postin jutun, joka on mahdollisesti virheellinen. Pyydän anteeksi äkkipikaista toimintaa, Mäntymaa kirjoitti Twitterissä.
<h4> Ylen toimittajat esittävät reippaasti poliittisia näkökantojaan</h4>
Yleisradion toimintaa on usein viime aikoina eri kanavissa arvosteltu puolueelliseksi, ei-objektiiviseksi ja ideologisia tarkoitusperiä palvelemaan pyrkiväksi sen sijaan, että Yle tarjoaisi yleisölleen puolueetonta ja tasapuolista tiedonvälitystä.
Se, että Mäntymaa jakaa somessa virheellistä tietoa ja pyrkii epämääräisillä natsivihjauksilla mustamaalaamaan perussuomalaisten presidenttiehdokasta pikemminkin asettuu osaksi isompaa kokonaisuutta kuin näyttäytyy yksittäisen toimittajan poliittisena tempauksena.
Kuten monet muutkin Ylen toimittajat, myös Mäntymaa tuo usein reippaasti esille poliittisia näkökantojaan ja tunnustaa väriä.
Taannoin Mäntymaa pyrki kääntämään asiaintilan vitsiksi perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon kanssa käymässään Facebook-keskustelussa.
-Nykyään meille maksetaan juuri oman poliittisen ideologian julistamisesta somessa eikä mistään muusta, Mäntymaa kuittasi muka vitsikkäästi Halla-aholle. Väite saattoi silti olla hyvinkin totuudenmukainen.
<h4>”Emme omista henkilöstömme some-tilejä”</h4>
Ylen yhteiskuntatoimituksen päällikkö Jukka Niva kiertelee Suomen Uutisten kysyessä, miten Ylen toimittajien poliittinen aktiivisuus vaikuttaa Ylen luotettavuuteen.
&#8211; Me ei estetä meidän henkilöstön yhteiskunnallista keskustelua vapaa-aikana. Edellytämme, silti että vapaa-aikanakin muistetaan, miten yleisö näkee heidät Ylen toimittajina. Keskustelun pitää perustua faktoihin. Näin sanotaan Ylen sosiaalisen median toimintalinjauksissa. Haluatko tutustua siihen? Voin lähettää sen sinulle, Niva sanoo.
Tällä kertaa (Mäntymaa-tapauksessa) keskustelu ei ihan perustunut faktoihin.
&#8211; Oletko katsonut niitä Ylen some-ohjeita? Ne kannattaa katsoa. Ton verran voin sanoa tästä aiheesta.
Minusta toiminta näytti tässä tapauksessa tarkoitushakuiselta. Pyrkimys oli dissata perussuomalaisten presidenttiehdokasta.
&#8211; Se ei ollut tarkoitushakuista.
Tällainen toiminta esittää Ylen poliittisena toimijana. Toimittaja Mäntymaa myös ilmoittaa Twitterissä ammattiasemansa Ylen toimittajana. 
&#8211; Nyt käsittelet tätä tapausta kuten journalistista juttua. Se mitä tulee vapaa-aikaan, se pitää. Ei tähän ole enempää sanottavaa.
Yle levittää muutenkin paljon PS-vastaista materiaalia. Tämä näyttää erikoiselta. Eikö julkisen palvelun toimijan pitäisi pyrkiä puolueettomuuteen?
&#8211; Se on oma tulkintasi, joka ei meidän näkökulmasta pidä paikkaansa. Meidän perusarvo on riippumattomuus. Yle pyrkii aina riippumattomuuteen.
Ei se aina näytä riippumattomalta, mistä tämä johtuu?
&#8211; Kyllä se näyttää kun yleisöltä kysytään, en voi ottaa kantaa muiden puolesta.
Jos jutut osoittautuvat virheellisiksi, miten Yle toimii?
&#8211; Me emme omista henkilöstömme some-tilejä. Ylen ohjeistuksen mukaan keskustelun pitää perustua faktoihin.
Luuletko että Ylen toiminnasta syntyy tasapuolinen kuva?
&#8211; En lähde arvelemaan, millainen kuva syntyy. En aio arvella tai spekuloida tätä.
Onko asiallista esittää natsivertauksia, kun faktat eivät ole kunnossa? Millaisia seurauksia tästä on?
&#8211; Asiat käydään sisäisesti läpi. Me päätetään sitten asioista talon sisäisesti.
<h4>Ylen uusi pomo Heikki Valkama yrittää selittää asiaa pois</h4>
Ylen tuore esimies, Image-lehden päätoimittajan paikalta rekrytoitu Heikki Valkama otti ärhäkämmän linjan. Hän yritti painaa villasella Mäntymaan virheet, ja alkoi sättiä Suomen Uutisia. Tämä on erikoista, sillä Suomen Uutiset ensinnäkin paljasti Washington Postissa ja Independentissä olleen karkean virheen ja toisekseen osoitti, kuinka hataralla pohjalla Mäntymaan lähdekritiikki on.
&#8211; Siis taas näitä temppuja, joilla halutaan mustamaalata yhtä ihmistä, Valkama <a href="https://twitter.com/heikkivalkama/status/930384857749970944">ärisi</a> Twitterissä viitaten Mäntymaan saamaan kritiikkiin.
<h4>Onko uskottavuutta jäljellä?</h4>
&nbsp;
Vaikkei Jukka Niva asiaa ääneen sanonutkaan, hänen epämääräinen viittauksenta someohjeisiin kohdistunee näihin kohtiin:
&#8221;1. Mieti, miten toimintasi sosiaalisessa mediassa vaikuttaa uskottavuuteesi Ylen työntekijänä. Et voi itse päättää, näytätkö muiden silmissä Ylen työntekijältä vai yksityishenkilöltä.&#8221;
&#8221;2. Punnitse, miten ilmaiset mielipiteesi: kyseenalaistavatko ne sinun tai Ylen luotettavuuden muiden silmissä.&#8221;
Vaikka Jukka Niva ei voi ainakaan vielä tässä vaiheessa sanoa haastattelutilanteessa ääneen sitä, että hänen alaisensa somekäytös rampauttaa Yleisradion uskottavuutta, on yhtiöllä harkinnan paikka.
Moni Mäntymaata verkossa seurannut kokee, että hänen ulostulonsa ovat poliittisesti erittäin värittyneitä. Luottamus ei sanottavasti lisäänny silloinkaan, kun Mäntymaa koostaa <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9136482">Sinut on käännytetty -juttuaan</a> yhdessä perusteilla olevan feministisen puolueen puheenjohtajan Katju Aron kanssa. &#8221;Teksti: Eero Mäntymaa, Suunnittelu ja editointi: Katju Aro&#8221;, kertovat käännytysjutun loppukrediitit.
On jonkin verran hämmästyttävää, että Yle teettää juttujaan puoluejohtajilla. Mutta jos tämä sallitaan, on pidettävä vähemmän hämmästyttävänä sitä on, että käännytysjuttua ovat koostamassa juurikin parivaljakko Mäntymaa ja Aro.
<h4>”Vaihda rehellisesti politiikan puolelle vihreisiin tai vasemmistoliittoon”</h4>
Mäntymaan tapauksen jälkipuinti jatkui tiistaina iltapäivällä Twitterissä. Mäntymaa listasi uudelleen, mistä tapauksessa oli ollut kysymys.
&#8211; 1. Jaoin kuvan Puolan mielenosoituksesta ja luulin sitä tuoreeksi. Kuva oli Puolan mielenosoituksesta vuodelta 2015. 2. Jaoin tietoa, joka perustui CNN:n uutisointiin. Yksi osa CNN:n uutisoinnista ei pitänyt paikkansa, Mäntymaa kirjoitti.
Hän sai läksytystä Perussuomalaisten kaupunginvaltuutetulta Sebastian Tynkkyseltä. 
&#8211; Kun Yleisradio antaa Eero Mäntymaan kaltaisten toimittajien olla suojissaan, ei ole ihme, jos vaihtoehtomedioiden markkinat kasvavat hurjaa vauhtia ihmisten menettäessä luottamuksen mediaan puolueettomana tiedonvälittäjänä, Tynkkynen kirjoitti ja kehotti Mäntymaata siirtymään reilusti politiikkaan.
&#8211; Jos mielipidevaikuttaminen kiinnostaa enemmän kuin tiedonvälitys, jätä Yleisradio ja vaihda rehellisesti politiikan puolelle vihreat- tai vasemmisto-puolueisiin. Se olisi helpotus. Journalismiksi verhottu politikointi ja mielipidevaikuttaminen on turhauttavaa jutuissasi, Tynkkynen opasti.
&#8211; Kiitos vain, mutta mielipidevaikuttaminen ei kiinnosta! Mutta ymmärrän kyllä, että se olisi sinulle helpotus. Ja huomauta jutuissani olevista virheistä, jos niitä olet huomannut. Korjaan kyllä, Mäntymaa vastasi.

Yle väistelee keskustelua Mäntymaan Twitter-sekoilusta – Esimies: ”Haluatko tutustua Ylen sosiaalisen median toimintaohjeisiin?”

Alkuvuodesta puoluerekisteriin merkitty <a href="http://www.feministinenpuolue.fi/">Feministinen puolue</a> osallistui kunnallisvaaleihin 40 ehdokkaalla yhdeksällä paikkakunnalla ja sai läpi puheenjohtajansa Katju Aron Helsingissä. Puolueen todellinen agenda alkaa vähitellen paljastua.

Feministien puheenjohtaja Katju Aro hehkuttaa <a href="https://www.facebook.com/fp.katjuaro/posts/1925415341047789">Facebookissa</a> saavutusta, jota perussuomalaisten valtuutettu <a href="https://stage.sudev.fi/helsingista-tuli-maailman-sosiaali-terveysasema-valtuutettu-mari-rantanen-tilittaa/">Mari Rantanen</a> kuvaa Helsingin muuttumiseksi koko maailman sosiaali- ja terveysasemaksi:
&#8221;Nyt tuntuu hyvältä! Feministinen puolue esitti ja sai sosiaali- ja terveyslautakunnassa läpi seuraavat konkreettiset toimet lautakunnan suosituksiin paperittomien aseman parantamiseksi:
<ol>
<li>Paperittomille tarjotaan oikeudellista neuvontaa, jota kaupunki hankkii kolmannelta sektorilta, esimerkiksi Pakolaisneuvonta ry:ltä. Järjestön Paperittomat-hankkeen tarjoaman oikeudellisen neuvontapalvelun avulla paperittomia on pystytty auttamaan oman tilanteensa selvittämisessä. Neuvonnan avulla ollaan myös pystytty tavoittamaan yhteiskunnan marginaaliin pudonneita ihmisiä, joilla tosiasiassa on ollut edellytykset saada turvapaikka tai muu oleskelulupa Suomessa.</li>
<li>Raskaana oleville sekä vauvaikäisten lasten perheille taataan mahdollisuus pidempikestoiseen kriisimajoitukseen, jotta kukaan vanhempi ei joudu vastasyntyneen kanssa kadulle.</li>
<li>Viranomaisia koulutetaan paperittomien tilanteesta ja erityisesti paperittomien lasten oikeuksista. Paperittomallakin lapsella on oikeus koulunkäyntiin ja muuhun tukeen, ja viranomaisia koskee salassapitovelvollisuus hänen taustoistaan.</li>
<li>Selvitetään kuinka hyvin paperittomille henkilöille myönnetyn toimeentulotuen määrä vastaa todellista tarvetta. Osa toimeentulotukipäätöksistä on ollut niinkin pieniä kuin 15 euroa kuukaudessa, jolloin paperittomallekin kuuluva oikeus välttämättömään toimeentuloon tuskin toteutuu.&#8221;</li>
</ol>
Lautakunta päätti Aron mukaan myös muista tärkeistä kysymyksistä, kuten riittävän hätämajoituksen, psykososiaalisen tuen ja kiireettömän, välttämättömän terveydenhuollon tarjoamisesta myös paperittomille.
&#8211; Tämä oli hieno näyte hyvästä yhteistyöstä Vasemmiston, Vihreiden ja Feministisen puolueen välillä, Aro innostuu.
Esitykset liittyvät Veronika Honkasalon (vas.), Leo Straniuksen (vihr.) ja Thomas Wallgrenin (sd.) valtuustoaloitteeseen niin sanottujen paperittomien eli laittomasti maassa oleskelevien tilanteen parantamiseksi.
Seuraavaksi ne etenevät kaupunginhallituksen päätettäviksi ja sieltä kaupunginvaltuuston hyväksyttäviksi.
&#8211; Siihen kuluu vielä tovi, ja päätösesitys voi vielä muuttua, mutta me juhlimme tätä tulosta jo nyt!

Katju Aro

Oikeusministeriö leikkaa Naisten Linjan tuesta – yhdistys närkästyi, vaikka vuoden 2023 avustuksia jäi käyttämättä 223 267 euroa

Liikkuvalle väestölle vaaditaan ympärivuotista hätämajoitusta Helsinkiin – ”Rahat suunnattava kotimaisille avuntarvitsijoille, ei maailmanparantamiseen”

Näkökulma: Objektiivista journalismia vai omien mielipiteiden tuputtamista? Nuori toimittajasukupolvi marssittaa maskotteja julkisuuteen seurauksista välittämättä

Feministipuolueen puoluejohtaja työskentelee Ylelle – ei pidä itse asetelmaa ongelmallisena

Yle väistelee keskustelua Mäntymaan Twitter-sekoilusta – Esimies: ”Haluatko tutustua Ylen sosiaalisen median toimintaohjeisiin?”

Feministinen puolue näytti, kenen asialla se on – ei ainakaan kantasuomalaisten naisten

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025