Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Kauhavan lentokenttä

Myöhään perjantaina eduskunnassa käsiteltiin vuoden 2024 talousarviota erityisesti puolustusministeriön hallinnonalan osalta. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää <a href="https://verkkolahetys.eduskunta.fi/fi/taysistunnot/taysistunto-74-2023?start=21560&amp;end=21622&amp;speaker=1437">kyseli</a> tuolloin valtion mahdollisuudesta tukea reserviläisten omaehtoista kykyä ylläpitää Suomessa Puolustusvoimien entistä kalustoa ja materiaalia.

Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/2023/Sivut/PUH_74+2023+8.6+19.aspx">kiitteli</a> puolustusvaliokunnan sisällä vallitsevasta hyvästä yhteistyöstä.
&#8211; Meillä on iso työ huolehtia puolustuskyvystä ja pitää kunnossa Suomen Puolustusvoimat, joka on kyllä tähän asti ollut hyvin varusteltu. Kaikin puolin asia on mennyt mielestäni meidän yhteistyöllämme hyvin eteenpäin.
Puolustusvoimilta poistuva kalusto reserviläisille
Mäenpää huomautti, että hallitusohjelmassa reserviläiselle suunniteltiin verovähennysoikeutta puolustustarkoituksessa hankittaviin varusteisiin. Tämän lisäksi kansanedustajalla itsellään oli takataskussa ehdotus Suomen puolustuskyvyn vahvistamiseksi.
&#8211; Kun Suomesta poistuu aika paljon materiaalia Puolustusvoimilta, niin tulisiko Suomen valtion tukea muuttuneen turvallisuuspoliittisen tilanteen johdosta maamme reserviläisten omaehtoista kykyä ylläpitää Suomessa Puolustusvoimien entistä esimerkiksi maastoajoneuvokalustoa, aggregaatteja ja muuta Puolustusvoimien käytöstä poistuvaa materiaalia? Tämä olisi edullinen keino vahvistaa puolustuskykyämme.
Puolustusministeri Antti Häkkänen vastasi, että asiaa selvitetään.
Kirjallinen kysymys reserviajoneuvorekisteristä
Mäenpää esitti idean ensimmäisen kerran jo 14.3.2023 jättämässään <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_825+2022.aspx">kirjallisessa kysymyksessä</a> reserviajoneuvorekisteristä.
&#8211; Tulisiko Suomen valtion tukea muuttuneen turvallisuuspoliittisen tilanteen johdosta maamme reserviläisten omaehtoista kykyä ylläpitää Suomessa Puolustusvoimien entistä maastoajoneuvokalustoa ja perustaa sitä varten reserviajoneuvorekisteri? Mäenpää kysyi maaliskuussa.
Puolustusvoimilla on oikeus poikkeustilassa ottaa käyttöönsä ajoneuvoja. Ajoneuvon luovuttamisesta armeijan käyttöön, kulumisesta ja mahdollisista vahingoista maksetaan omistajalle korvaus. Suomessa Puolustusvoimat järjestää huutokauppoja sen käytöstä poistuneesta kalustosta ja materiaalista, kuten maastokuorma-ajoneuvoista. Näistä valitettavasti osa on mennyt ulkomaisille ostajille, ja sitä myötä ne ovat siirtyneet pois Suomesta. Ilmiö pienentää poikkeusolojen sotilaalliseen käyttöön soveltuvan ajoneuvokannan kokoa.
&#8211; Suomessa ajoneuvolaki tuntee niin sanotun museoajoneuvon. Museoajoneuvoista pidetään rekisteriä. Puolustusvoimien entisen ajoneuvokaluston päätymistä ulkomaille voisi ehkäistä ja estää museoajoneuvorekisterin kaltaisella lakiin perustuvalla järjestelmällä. Järjestelmän piirissä olevia ajoneuvoja voitaisiin kutsua reserviajoneuvoiksi ja rekisteriä reserviajoneuvorekisteriksi, Mäenpää ehdotti.
Eri osapuolia hyödyttävä järjestely
Reserviajoneuvoksi voitaisiin hyväksyä Puolustusvoimilta poistettu ajoneuvo, joka on katsastettu reserviajoneuvoksi. Reserviajoneuvo olisi Puolustusvoimien rekisteröinnistä poistumisen jälkeen varattu määrätyn ajan varautumiskäyttöön eli ajoneuvoreserviin.
&#8211; Reserviajoneuvoksi soveltuvien ajoneuvojen osalta sekä Puolustusvoimilla että auton huutokaupasta ostaneilla siviileillä olisi määrätyn ajan verran kielto myydä ajoneuvoa ulkomaille. Auton omistaja saisi reserviajoneuvoksi rekisteröinnin myötä vastineeksi esimerkiksi verohelpotuksia auton ylläpitoon ja käyttöön liittyen, Mäenpää selvensi.
Järjestely olisi kaikin puolin hyödyllinen eri osapuolille. Puolustusvoimien entinen autokanta ei karkaisi ulkomaille, joten autoja olisi nopeastikin saatavissa reservistä mahdollisen kriisin sattuessa kohdalle.
&#8211; Reserviajoneuvorekisteri säästäisi myös Puolustusvoimien rahallisia resursseja, kun maastoajoneuvoista pitäisivät huolen halukkaat ja motivoituneet suomalaiset yksityishenkilöt, kansanedustaja huomautti.
Kauhavan lentokentän tilanne huoletti
Mäenpää esitti <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/2023/Sivut/PUH_74+2023+8.6+31.aspx">toisessa puheenvuorossaan</a> huolensa Kauhavan lentokentän tilasta.
&#8211; Etelä-Pohjanmaalla maanpuolustushenki on erittäin kova. Meillä ei ole sillä alueella minkäänlaista Puolustusvoimien keskittymää, ja Kauhava tukisi erittäin hyvin maanpuolustustahtoa alueella.
Eteläpohjalaisen kansanedustajan mielestä asiassa pitäisi tehdä poliittinen päätös, vaikka jokin asiantuntija sitä vastustaisikin. Tässä kohtaan Mäenpää huomautti toisen kansanedustajan viitanneen erääseen asiantuntijaan vuosien takaa, jonka mielestä ruudin tuotanto olisi voitu lopettaa Suomessa.
&#8211; Karttaa katsomalla on ihan päivänselvä asia, että on todella surullista, jos Suomen läntisin sotilaslentokenttä jää käyttämättä. Se on aivan valtava menetys, jos me sen unohdamme.
&nbsp;

Mäenpäällä edullinen keino puolustuskyvyn vahvistamiseksi – Puolustusvoimien käytöstä poistuva materiaali reserviläisten käyttöön

Vaasan vaalipiirin kansanedustajat ovat allekirjoittaneet vetoomuksen, jossa vaaditaan Kauhavan lentokentän ja koko entisen varuskunta-alueen hankkimista takaisin valtiolle Suomen ja sen liittolaisten tukikohtakäyttöä varten.

Alueen nykyinen omistaja, LSK Business Park Oy, on tarjonnut koko aluetta valtion ostettavaksi. Asia tuotiin esille jo hallitusneuvottelujen yhteydessä ja mainittiin julkisessa uutisoinnissa 3.11.2023.
&#8211; Kauhavan sijainnilla on suuria strategisia etuja sekä kansallisen että liittolaistemme puolustuksen näkökulmasta. Kenttää ja muuta tukikohtainfrastruktuuria voidaan myös helposti laajentaa. Perusrakenteiltaan kenttä on kunnossa, ja tälläkin hetkellä vastuullisten viranomaisten sotilasilmailukäyttöön hyväksymä, vetoomuksessa kerrotaan.
Syytä ajatella kansallista etua
Kentän valtiolle hankkimisen ja sen lähivuosina tarvittavan päällystyksen yhteiskustannukset olisivat noin 10-15 % siitä summasta, mitä valtio nyt hävittäjähankintaan ja Nato-jäsenyyteen liittyen investoi jokaiseen neljästä muusta saman mittakaavan lentokentästä, joita Suomessa on.
&#8211; Asiassa on syytä ajatella kansallista etuamme siinäkin mielessä, että Nato todennäköisesti haluaa käyttää tukikohtaa lähellä Pohjanlahtea. Suomella olisi Kauhavan kentän myötä mahdollisuus olla asiassa aktiivinen.
Asiaa vietävä pikaisesti eteenpäin
Vetoomuksen ovat allekirjoittaneet kansanedustajat Juha Mäenpää (ps.), Mauri Peltokangas (ps.), Anne Rintamäki (ps.), Pia Sillanpää (ps.), Kim Berg (sd.), Janne Jukkola (kok.), Antti Kurvinen (kesk.), Paula Risikko (kok.), Mika Lintilä (kesk.), Mikko Savola (kesk.), Matias Mäkynen (sd.), Joakim Strand (r.), Anders Norrback (r.), Peter Östman (kd.) ja Mikko Ollikainen (r.) Vaasan vaalipiiristä.
&#8211; Asiasta päättäminen on valtiovallan ja puolustushallinnon asia. Vetoamme pääministeri Petteri Orpoon ja koko nykyiseen hallitukseen, että asiaa vietäisiin pikaisesti eteenpäin, kansanedustajat toivovat.
&nbsp;

Kansanedustajat vetoavat hallitukseen: Kauhavan lentokenttä ja entinen varuskunta-alue hankittava tukikohtakäyttöä varten

Neljätoista Vaasan vaalipiirin kansanedustajaa on jättänyt <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_96+2023.aspx">kirjallisen kysymyksen</a> lentotoimintaharjoitusten toteuttamisesta Kauhavalla. Mukana on edustajia kaikista vaalipiirissä läpipäässeistä eduskuntapuolueista.

Edustajat kysyvät:
&#8211; Millä tavalla hallitus aikoo varmistaa sen, että Kauhavan lentotoimintaharjoitukset järjestetään eduskunnan tahdon ja siihen tarkoitukseen myönnetyn määrärahan mukaisesti?
Pidetty harjoituspaikka Ilmavoimien lentäjille
Kauhavan lentokenttä (virallisesti lentopaikka) on yksi viidestä mittasuhteiltaan ykkösluokan tukikohtaa vastaavista lentokentistä Suomessa. Kiitoradan pituus on 2 700 metriä ja leveys 60 metriä. Lisäksi kentällä on täysimittainen rullaustie. Kantatiellä 63 kentän läheisyydessä on varalaskupaikka, jolta on asfaltoitu yhteys lentokenttäalueelle.
&#8211; Vuosien 2012—2015 puolustusvoimauudistuksessa varuskunnan toiminta päättyi Kauhavalla vuoden 2014 lopussa. Tämän jälkeen lentokenttä on ollut paitsi harrastelijailmailun käytössä myös erittäin pidetty lentoharjoituspaikka Ilmavoimien lentäjille, sillä ilmatila ja puitteet harjoituksille ovat erittäin hyvät, edustajat huomauttavat.
&#8211; Kun huomioidaan nykyinen maailmanpoliittinen tilanne, Kauhavan edullinen strateginen sijainti sekä kentän mittasuhteet ja tukikohtafasiliteetit, on kentän ylläpitäminen ja harjoituskäyttö sekä kansallisen että Nato-liittolaisten puolustuksen kannalta perusteltua ja tarpeellista, he jatkavat.
Tämän vuoden harjoitustilanne vielä auki
Kirjallisessa kysymyksessä muistutetaan, että eduskunta on talousarvioaloitteissaan osoittanut vuosille 2021, 2022 ja 2023 vuosittain Ilmavoimien toimintamäärärahoihin summan Kauhavalla toteutettavia lentotoimintaharjoituksia varten.
Esimerkiksi vuonna 2022 valtiovarainvaliokunnan <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/TalousarvioMietinto/Sivut/VaVM_37+2022.aspx">mietinnössä</a> todettiin: &#8221;Valiokunta lisää momentille 250 000 euroa Kauhavalla toteutettaviin lentosotaharjoituksiin.&#8221; Vuosina 2021 ja 2022 harjoituksia toteutettiin kumpanakin kaksi, ja harjoituksiin liittyvistä käytännön järjestelyistä sovittiin alueen nykyisen kotimaisen omistajan kanssa hyvissä ajoin.
&#8211; Tämän vuoden osalta tilanne Kauhavan lentotoimintaharjoitusten suhteen on edelleen täysin auki. Ilmavoimat ei ole 20.9.2023 mennessä ilmoittanut harjoituksen ajankohtaa. Eduskunta on kohdentanut Ilmavoimille määrärahat Kauhavan lentotoimintaharjoituksiin laajalla yksimielisyydellä ja poliittisella konsensuksella yli puoluerajojen, kansanedustajat päättävät.
Mukana kirjallisessa kysymyksessä on 14 Vaasan vaalipiirin kansanedustajaa: Juha Mäenpää (ps.), Mauri Peltokangas (ps.), Pia Sillanpää (ps.), Anne Rintamäki (ps.), Joakim Strand (r.), Anders Norrback (r.), Peter Östman (kd.), Mikko Ollikainen (r.), Antti Kurvinen (kesk.), Paula Risikko (kok.) Kim Berg (sd.), Janne Jukkola (kok.), Matias Mäkynen (sd.) ja Mikko Savola (kesk.).
&nbsp;

Vaasan vaalipiirin kansanedustajat kysyvät Kauhavan lentotoimintaharjoituksista – kentän ylläpitäminen sekä kansallisen että Nato-liittolaisten puolustuksen kannalta tarpeellista

Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää otti kantaa pohjalaispoliitikoille suunnatussa <a href="https://yle.fi/uutiset/3-12419786">Ylen kyselyssä</a> varuskuntien sijoitteluun. Valtion median mukaan idän uhka on saanut pohjalaiset kansanedustajat kaipaamaan omaa varuskuntaa entisen Vaasan läänin alueelle. Mäenpää kannattaa lentosotakoulun palauttamista Kauhavalle.

Tällä hetkellä entisen Vaasan läänin alueella ei ole yhtään varuskuntaa, muistuttaa Yle. Rannikkopatteriston toiminta päättyi Vaasassa yli 20 vuotta sitten. Vuonna 2006 Puolustusvoimat vetäytyi Kokkolassa sijaitsevalta asevarikolta, ja vuonna 2014 Pohjanmaan viimeinen varuskunta sulki ovensa, kun Kauhavan lentosotakoulu (tunnettiin välillä myös nimellä Ilmasotakoulu) lakkautettiin. Lentokenttää on kuitenkin käytetty Ilmavoimien lentoharjoituksiin nykyäänkin.
&#8211; Kauhavan Ilmasotakoulu olisi aivan loistava sijainniltaan, kaukana itärajalta, valmis kenttä ja hangaarit, toteaa Juha Mäenpää Ylelle.
&#8221;Jos Natoon mennään, demilitarisaatio pitäisi purkaa&#8221;
Yle kysyi myös Ahvenanmaan demilitarisoinnista. Ahvenanmaa on demilitarisoitu alue, jota koskee sopimus Venäjän kanssa. Mäenpää näkee, että mikäli Natoon liitytään, tulee Ahvenanmaalla asuville määrätä asevelvollisuus.
&#8211; Joukkojen sijoitus Ahvenanmaalle on hyvä ajatus. Jos Natoon mennään, demilitarisaatio pitäisi purkaa, linjaa Mäenpää.
&nbsp;

Mäenpää haluaa palauttaa lentosotakoulun Kauhavalle – myös Ahvenanmaan demilitarisaatio purettava

Eduskunnassa on kuluneella viikolla käsitelty vuoden 2022 valtion talousarvioesitystä. Perussuomalaisten ilmajokelainen kansanedustaja Juha Mäenpää otti puheissaan kantaa puolustusministeriön hallinnonalaa koskevaan rahoitukseen. 

&#8211; Suomessa puolustuskyvyn ylläpidosta vallitsee eduskuntapuolueiden välillä onneksi suhteellisen laaja yksimielisyys. Esimerkkinä tästä toimivat Puolustusvoimien onnistunut F-35-hävittäjävalinta ja yksimielisyys valtioneuvoston puolustusselonteon mietinnössä. Isänmaan turvallisuus on meidän kaikkien yhteinen asia, sanoi kansanedustaja Juha Mäenpää.
Mäenpää iloitsi hyvin sujuneesta yhteistyöstä yli puoluerajojen. Kansanedustaja halusi erityisesti kiittää puolustusministeriä ja -valiokuntaa Kauhavan lentokentän huomioimisesta kuluneena vuonna, sillä lentokentällä pystytään tämän ansiosta järjestämään parin viikon mittainen ilmaharjoitus. Hän löysi kuitenkin myös asioita, joita voitaisiin parantaa.
Varusmiesten ostovoiman lisääminen ja osaava reservi
&#8211; Kuten kaikki tiedämme, maamme puolustus nojaa asevelvollisuusjärjestelmään. Jo sotilaallisen maapuolustuksen näkökulmasta hyvinvoivat varusmiehet ovat kullan arvoisia. Valitettavasti tätä tavoitetta haittaa muun muassa varusmiesten saaman päivärahan jälkeenjäänyt taso. Perussuomalainen näkemys onkin, että päivärahaa tulisi hieman kasvattaa. Sotilas on munkkinsa ansainnut, totesi Mäenpää.
Palveluksessa olevien lisäksi huolta aiheutti kertausharjoitusten määrän laskeminen edellisinä vuosina.
&#8211; Varusmiehet siirtyvät palveluksensa jälkeen reserviin. Suomen puolustuksen selkäranka onkin osaava reservi. Valitettavasti osaamisen kannalta tärkeiden kertausharjoitusten määrä on tippunut 2000-luvun alun 30 000–35 000 sotilaasta vain noin 18 000 sotilaaseen vuodessa. Perussuomalaiset vaatii tässäkin asiassa ryhtiliikettä ja kertausharjoitusten määrän nostamista 25 000 reserviläiseen vuodessa.
STEA-avustukset kohtuulliselle tasolle
Lopuksi Mäenpää nosti keskusteluun rauhanturvaajien ja kriisinhallintaveteraanien vertaistukitoiminnan rahoituksen eli niin sanotut STEA-avustukset.
&#8211; Nykyhallituksen aikana STEA-avustusta pienennettiin. Se laski noin 183 000 eurosta 65 000 euroon, ja sitä on tänä vuonna paikattu puolustusvoimien määrärahoilla. Tämä on mielestäni aika loukkaavaa, että näin tärkeä toiminta on jäänyt vaille STEA-rahoitusta. Toivonkin, että puolustusministerikin pyrkii vaikuttamaan siihen, että korvaussumma saataisiin kohtuulliselle tasolle, Mäenpää esitti.
&nbsp;

Kauhavan lentokenttä

Mäenpäällä edullinen keino puolustuskyvyn vahvistamiseksi – Puolustusvoimien käytöstä poistuva materiaali reserviläisten käyttöön

Kansanedustajat vetoavat hallitukseen: Kauhavan lentokenttä ja entinen varuskunta-alue hankittava tukikohtakäyttöä varten

Vaasan vaalipiirin kansanedustajat kysyvät Kauhavan lentotoimintaharjoituksista – kentän ylläpitäminen sekä kansallisen että Nato-liittolaisten puolustuksen kannalta tarpeellista

Mäenpää haluaa palauttaa lentosotakoulun Kauhavalle – myös Ahvenanmaan demilitarisaatio purettava

Mäenpää: Rauhanturvaajien STEA-rahoitus on saatava kuntoon

Uusimmat

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025