Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

kauppaliitto

Suomen Perusta -ajatuspajan toiminnanjohtaja Simo Grönroosin mukaan maahanmuutto on aikamme kohtalonkysymys, joka uhkaa nykyisissä mittasuhteissaan koko eurooppalaista sivilisaatiota.

– Kyse ei ole enää siitä, että pieni joukko huonosti integroituneita tulijoita aiheuttaisi epäjärjestystä ja taloudellista taakkaa, vaan kyse on siitä, että Afrikasta ja Aasiasta tulevien miljoonien vuosittaisten tulijoiden virrat luovat yhteiskuntia yhteiskuntien sisään ja kantaväestöt jäävät alue alueelta vähemmistöiksi omissa maissaan, Simo Grönroos kertoo.
Tämä kehitys on nähtävissä jo monissa Euroopan suurkaupungeissa sekä myös Suomessa, jossa esimerkiksi Espoossa ja Vantaalla maahanmuuttajataustaista on jo noin 25 prosenttia väestöstä ja Helsingissä kohta 20 prosenttia.
– Turvapaikkamaahanmuutto on yksi haastavimmista maahanmuuton muodoista. Se tuo eniten huonosti integroituvaa maahanmuuttajaväestöä, ja mikä ironisinta, vaikka sen näennäinen tarkoitus on auttaa hädänalaisia ihmisiä, niin se on äärimmäisen tehoton tapa auttaa ketään, sillä tulijat ovat valtaosaltaan tosiasiallisesti elintasosiirtolaisia, Grönroos toteaa.
Turvapaikkaprosessi Euroopan ulkopuolelle
Hänestä humanitaarinen auttaminen on tehokkainta tehdä paikan päällä pakolaisleireillä, jolloin yhden Suomeen otettavan pakolaisen aiheuttamilla kuluilla pystyttäisiin auttamaan moninkertaista ihmismäärää hankkimalla hädän alla oleville ihmisille lääkkeitä, koulukirjoja, parempaa ravintoa ja parempia asuinoloja.
– Humanitaarinen maahanmuutto Eurooppaan tulisi siis lopettaa kokonaan ja humanitaarisen auttamisen pitäisi tapahtua paikan päällä pakolaisleireillä, Grönroos sanoo.
Tämä onnistuu hänen mukaansa niin sanotulla Ruanda-mallilla, jossa Euroopan ulkopuolisten valtioiden kanssa tehdään sopimuksia siitä, että nämä ottavat vastaan Suomeen pyrkivät turvapaikanhakijat ja tarjoavat positiivisen turvapaikkapäätöksen saaneille hakijoille kansainvälisen suojelun kyseisissä maissa.
– Koska turvapaikkamaahanmuutto Eurooppaan on käytännössä elintasosiirtolaisuutta, niin tulijavirta loppuisi nopeasti, sillä harva haluaa maksaa tuhansia euroja matkasta Eurooppaan, jos tietää tulijoiden päätyvän ilman poikkeuksia Ruandan kaltaiseen maahan, jonka elintaso ei houkuttele onnenonkijoita, Grönroos katsoo.
Halpatyövoimalle stoppi
Grönroosin mukaan EU on lisäämässä myös halpatyövoiman maahanmuuttoa muun muassa eräänlaisella kohdemaamallilla, jossa joukkoon väestöräjähdyksestä kärsiviä kehitysmaita, kuten Egyptiin ja Tunisiaan, luodaan työperäisen maahanmuuton pikaväyliä.
– Myös tälle täytyy laittaa loppu, kuten myös kehitysmaista tulevalle opiskelumaahanmuutolle, josta on myös muodostunut helppo sisääntuloväylä eurooppalaisen elintason äärelle. Maahanmuuttoa tulee siis kiristää kaikilla sektoreilla, Grönroos vaatii.
Grönroosin mielestä periaatteena pitäisi olla se, että EU voisi vapaan sisäisen liikkuvuuden alueena asettaa jäsenmaille korkeintaan kriteerejä, jotka määrittelevät, kuinka tiukka kansallisen maahanmuuttopolitiikan tulee vähintään olla, mutta EU ei saisi asettaa ylärajaa sille, kuinka tarkkaan jäsenvaltio voi kontrolloida unionin ulkopuolelta tulevaa muuttoliikettä.
Suomalaisten etua ajamaan
Koulutukseltaan Grönroos on filosofian tohtori historian alalta. Hän on perussuomalaisten eurovaaliehdokas ja pitää suomalaisen mepin tärkeimpänä tehtävänä suomalaisten edun ajamista.
– Olen ehdolla eurovaaleissa, koska europarlamentti on tärkeä paikka torpata komissiosta tulevia suomalaisten etuja heikentäviä esityksiä, oli kyseessä sitten Suomen metsiin kohdistuva ylisääntely, suomalaisille kalliiksi tulevat tukipaketit tai maahanmuuttovirtoja lisäävät esitykset, Grönroos selvittää.
Suomen Perusta -ajatuspajaa johtaessaan Grönroos on saanut kerättyä varsin paljon tietoa monenlaisista yhteiskunnallisista kysymyksistä sekä luotua monia kontakteja eri aloilla vaikuttaviin tiedemiehiin ja asiantuntijoihin. Miehellä on myös vankka kokemus kuntapolitiikasta ja puolueen erilaisissa tehtävissä toimimisesta.
Liittovaltiokehitystä muutettava
Grönroosin mielestä EU:ssa tarvittaisiin täyskäännös sekä liittovaltiokehitykseen että avointen rajojen maahanmuuttopolitiikkaan.
– Euroopan unionia kaupataan Suomen kaltaisille pienille maille sisämarkkina-alueena, mutta todellisuudessa unionissa on viime vuosikymmenet keskitytty poliittisen unionin luomiseen, hän katsoo.
Koko Eurooppa pyritään Grönroosin mukaan sulauttamaan jonkinlaiseksi yhtenäisvaltioksi, joka puuttuu niin pullonkorkkeihin kuin metsänhoitoon, vaikka kummatkaan asiat eivät liity millään tavalla maiden välisen kaupankäynnin esteiden purkamiseen.
– Ylisääntelyn lisäksi EU on jo vuosia harjoittanut huonosti taloutensa hoitavien jäsenmaiden pelastusoperaatioita erilaisten tukipakettien muodossa, joissa Suomi on ollut maksumiehenä. Tukipaketit ovat EU:n omien sääntöjen vastaisia, mutta silti ne on ajettu läpi poliittisista syistä, Grönroos sanoo.
Eurooppa vaarassa näivettyä
Hänen mielestään kaikkein tuhoisimpaan vaiheeseen ollaan siirrytty, kun Euroopan unioni on alkanut harjoittaa omaa rajat auki -maahanmuuttopolitiikkansa, jossa se pyrkii kahlitsemaan jäsenvaltioiden mahdollisuutta puolustaa ulkorajojaan ja pakollisen turvapaikanhakijoiden taakanjaon avulla pyrkii pakkomonikulttuuristamaan kaikki EU-maat.
– Suomen pitäisi keskittyä purkamaan EU:ta liittovaltiosta kauppaliitoksi, tai jos tämä ei onnistu, niin sitten pyrkimään luomaan yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa parempi kauppaliitto, johon maat voisivat siirtyä.
– Sisämarkkinoille pääsyn lisäksi turvallisuuspolitiikalla on suuri merkitys Suomen liittyessä EU:n jäseneksi 1990-luvulla. Suomi on nyt Naton jäsen ja meillä on iskukykyinen oma armeija, joten emme tarvitse EU:ta turvallisuuspolitiikan takia, Grönroos arvioi.
Euroopan elinvoimaisuus on perustunut historiassa vallan hajauttamiseen ja siihen, että kymmenet erilaiset valtiot ovat kilpailleet keskenään kaupan alalla ja sitä kautta joutuneet kehittämään hallintojaan ja toimintatapojaan.
– Se, että Eurooppaa johdetaan kiihtyvään tahtiin tulevilla säädöksillä, jotka pakottavat koko maanosan Portugalista Suomeen samaan muottiin, tappaa tämän dynamiikan ja näivettää Euroopan, joka alkaa muistuttaa keskusjohtoista suunnitelmataloutta, Grönroos toteaa.
&nbsp;

Eurovaaliehdokas Simo Grönroos: ”Humanitaarinen maahanmuutto Eurooppaan on lopetettava”

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kommentoi Iltalehden Suoraan asiaan -ohjelmassa Suomen EU-eron olevan puolueen “pitkän tähtäimen strateginen tavoite”. Tavoite on peräisin puolueen EU-poliittisesta ohjelmasta. Perussuomalainen Nuoriso näkee virinneen keskustelun tilaisuudeksi keskustella Suomen EU-politiikan tulevaisuudesta.

Perussuomalaisten nuorisojärjestö katsoo, että Yhdysvaltojen ja Ison-Britannian turvatakuiden sekä Nato-jäsenyyden etenemisen myötä on korkea aika arvioida Suomen EU-linjaa kriittisesti ilman turvallisuuspoliittista pelonlietsontaa.
&#8211; Tarvitaan keskustelua siitä, minkälainen toimija Suomi tahtoo olla EU:ssa: jatkammeko kilttinä mallimaana muiden maksumiehenä vai pyrimmekö ajamaan omaa etuamme Puolan, Unkarin ja Italian tapaan? Enää ei voida piiloutua sen taakse, että EU-kritiikki horjuttaisi Suomen turvallisuutta. Nato-prosessi etenee, ja meillä on riittävät turvatakuut pahan päivän varalle, täsmentää PS-Nuorison hallituksen jäsen Lauri Laitinen.
Suomi on suomalaisten ainoa etujärjestö
Perussuomalainen Nuoriso pyrkii ensisijaisesti muuttamaan EU:ta sisältä käsin yhdessä eurooppalaisten kansallismielisten sisarpuolueiden kanssa. EU:n on palattava kauppaliitoksi, jonka jäsenmaat vastaavat itse talouksistaan, eikä minkäänlaista taakanjakoa velan tai siirtolaisten suhteen toteuteta. Jos EU jatkaa kehittymistään Suomelle epäedulliseksi yhteisöksi, on EU-ero ratkaisu.
&#8211; Suomen edun ajaminen EU:ssa ei ole itsekkyyttä, vaan itsestäänselvyys, sillä Suomi on suomalaisten ainoa etujärjestö. Ollessamme kynnysmattona EU toimii järjestelmällisesti suurten jäsenmaiden hyödyksi. Tämä on ollut ilmeistä esimerkiksi EU:n ennallistamistavoitteissa. Emme saa antaa EU:lle enempää toimivaltaa, vaan meidän on kehityttävä takaisin kaikkia hyödyttäväksi kauppaliitoksi epädemokraattisen liittovaltion sijaan, lisää PS-Nuorison 3. varapuheenjohtaja Ami Kimanen.
&nbsp;

Perussuomalainen Nuoriso Suomen tulevasta EU-linjasta: ”Suomen edun ajaminen EU:ssa ei ole itsekkyyttä, vaan itsestäänselvyys”

Perussuomalainen Nuoriso on hyväksynyt yhdistyksensä syyskokouksessa uusia ohjelmia, joista viimeisenä mutta ei vähäisimpänä julkaistiin EU-poliittinen ohjelma. Perussuomalainen Nuoriso vaatii EU:ta palaamaan alkuperäiseen tarkoitukseensa jäsenmaidensa väliseksi kauppaliitoksi ja Suomen eroa valuuttaunionista. Jos paluuta entiseen ei enää ole, on Suomen erottava Euroopan unionista.

Perussuomalainen Nuoriso esittää ohjelmassaan lukuisia muutoksia Euroopan unionin nykyiseen tilanteeseen ja ilmaisee huolensa useista kehityssunnista, joita unionissa on käynnissä. Ohjelmassa on kaksi selkeää vaihtoehtoa, joita molempia perussuomalainen nuorisojärjestö on valmis edistämään. Ensimmäisenä PS-Nuoriso vaatii nykyistä EU:ta palaamaan sen alkuperäiseen tarkoitukseen: kauppaliittoon.
&#8211; Tämän lisäksi vaadimme mahdollisuutta palata kansalliseen valuuttaan ilman eroa unionista sekä rajavalvonnan palauttamista. Jos näitä ei toteuteta, PS-Nuoriso on sitoutunut edistämään Suomen eroa Euroopan unionista. Ohjelmamme on ainutlaatuinen ja täysin erilainen (kriittisin) suhteessa muihin kotimaisiin nuorisojärjestöihin, toteaa järjestön puheenjohtaja Miko Bergbom.
Suomen varjeltava kansallista etuaan
Perussuomalaisen Nuorison EU-politiikan lähtökohtana on Suomen sekä sen kansan ja kulttuurin varjeleminen ja etujen ajaminen. Euroopan unioni koostuu hyvin erilaisista jäsenmaista, joilla kaikilla on omat intressinsä unionin sisällä. Pohjoisen, harvaan asutun ja metsäisen valtiomme tavoitteet ja tarvittavat politiikkatoimet ovat usein ristiriidassa muiden jäsenvaltioiden tavoitteiden kanssa, eikä Suomelle hyödyllisiä politiikkatoimia tunnisteta Brysselissä juuri lainkaan.
Unioni tuottaakin sellaista sääntelyä, joka on ajoittain haitallista Suomen kilpailukyvylle, viennille ja suomalaiselle elämäntavalle. Tästä hyvänä esimerkkinä on EU:n jatkuva laajentumisen tarve esimerkiksi metsäpolitiikan puolelle, joka paitsi ylittää EU:n toimivallan myös pureutuu sellaiselle politiikan alueelle, joka on Suomelle kansallisesti erittäin merkittävä asia. Suomen tulevaisuuden takaamiseksi tarvitaan muutos maamme nykyiseen asemaan EU:ssa.
Toistuvista tulonsiirroista kieltäydyttävä
Perussuomalainen Nuoriso katsoo, ettei Suomen tule toimia EU:ssa huonosti taloutensa hoitaneiden maiden maksumiehenä, vaan aktiivisena EU-politiikan uudistajana, joka uskaltaa kieltäytyä toistuvista tulonsiirroista ja puolustaa kansallista etuaan.
&#8211; Jos EU-politiikka ei ole enää uudistettavissa, vaan EU on yhä syvenevän integraation, Suomelle haitallisen sääntelyn ja liittovaltion tiellä, Suomen tulee erota Euroopan unionista ja rahaliitosta.
Koko ohjelma luettavissa <a href="https://ps-nuoriso.fi/eu-politiikka/">täällä</a>.
&nbsp;

Perussuomalaisen Nuorison EU-poliittinen ohjelma julkaistu: ”Jos EU-politiikka ei enää ole uudistettavissa, on Suomen erottava EU:sta”

Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä pohtii, millainen Euroopan ja EU:n pitäisi olla. Mäkelälle itselleen asia on selvä. EU:n tulisi olla vahvojen itsenäisten kansallisvaltioiden liitto &#8211; maiden, jotka vaalivat omaa kieltään ja kulttuuriaan.

Jani Mäkelä korostaa, että aivan ensimmäiseksi on tehtävä ero sen välillä, että EU ja Eurooppa ovat kaksi eri asiaa. Eurooppaa on myös EU:n ja euron ulkopuolella. Suomi tarvitsee joka tapauksessa kaupankäyntiä, mutta sen toteuttamiseen olisi ollut muitakin keinoja kuin EU.
&#8211; EU:n tulisi olla kauppaliitto, joka ei puutu asioihin, jotka eivät ole välttämättömiä kaupankäynnin sujuvuuden kannalta. Joukkovoimaa pitää hyödyntää asioihin ja toimijoihin, joiden kanssa on pakko olla tekemisissä ja joihin vaikuttamiseen eivät yksittäisen maan voimat riitä, Euroopan tulevaisuuskonferenssin edustaja ja Suuren valiokunnan varapuheenjohtaja korosti tänään Turun Eurooppa-foorumilla.
Isotkaan maat eivät saa palautettua turvapaikanhakijoita
Yhtenä esimerkkinä asioista, joissa EU:n joukkovoimaa kannattaisi hyödyntää, Mäkelä mainitsee massiivisen maahantulon ja tulijoiden palautuksen. Isotkaan maat eivät ole onnistuneet turvapaikanhakijoiden palautuksissa. Toinen esimerkki ovat kansainväliset suuryhtiöt, joita Suomen kannan ei tarvitse kiinnostaa, mutta EU:n kannan tarvitsee.
Suurimpana uhkana EU:lle Mäkelä pitää ehdottomasti Kiinaa, jonka suhteen ei pidä olla naiivi. Kiina on totalitaristinen ihmisoikeusrikkuri ja roistovaltio, jota ei pidä ajatella tasavertaisena kumppanina, vaan vastavoimana.
&#8211; Ympäristöasioissa EU-maat ovat niin eri tilanteissa, että EU:n pitäisi sisäisen puuttumisen sijaan pyrkiä painostamaan todellisia saastuttajia. Maailman merien muovi tulee kehitysmaiden joista, eikä siinä auta mitään se, että EU vainoaa muovipillejä niin, että lapset tukehtuvat paperipilleihin. Ei siinä auta, että EU painostaa kaikki käyttämään sähköautoja, joiden ostamiseen ei laajassa mittakaavassa ole varaa, joiden ominaisuudet eivät vielä riitä ja joiden valmistaminen akkuineen kuormittaa ympäristöä, Mäkelä huomauttaa.
&#8211; Ilmastoposeerauksen sijaan tarvitaan konkreettisia toimia sen eteen, että kehitysmaissa saadaan väestönkasvu hallintaan ja päästöt vähenemään.
EU:n ongelmat
Mäkelä kysyy, miksi kutsutaan sellaista sopimuspohjaista järjestelmää, jonka sopimukset eivät pohjimmiltaan pidä tosipaikassa. Liittovaltio on ruma sana, jota harva haluaa sanoa, mutta johon johtavia ratkaisuja lähes kaikki tekevät. Liittovaltiota on vähitellen syvennetty kriisien varjolla ja sopimuksia venyttäen.
&#8211; EU:lle vallan antaminen on yksisuuntainen tie, koska mitään sinne annettua valtaa tai rahaa ei tulla saamaan koskaan takaisin. Pessimisti tai realisti tosin sanoisi, että EU kahmii lisää pään avattuaan, mutta kukaan ei voi kiistää, että se pitää kaiken, mitä kerran saa. Täytyy ymmärtää myös positiiviselta tai neutraalilta vaikuttavassa toimivallan siirrossa, että missään maailmantilanteessa sitä valtaa ei EU luovuta meille. Yksimielisyyspäätöksistä luopuminen ja enemmistöpäätöksiin siirtyminen on aina pois pienen maan vaikutusvallasta, oli kyse miten viattomasta asiasta tahansa.
Ei tekemistä turvallisuuden kanssa
Mäkelä huomauttaa, että toisin kuin suomalaiset haluavat mielellään kuvitella, vaikka fiksuimmat tajuavatkin kuvitelman pötypuheeksi, EU:lla ei ole juuri mitään tekemistä turvallisuuden kanssa.
&#8211; Kun keskustelee Euroopassa eri maissa EU-puolustuksesta, vastaus on aina sama kohtelias myötähäpeä: ”Kiintoisa aihe, mutta kuulumme jo Natoon”. Mitä EU tosipaikassa voi Venäjälle, kun jopa pikkuvenäjä pystyy pitämään sitä pilkkanaan pikku hybridioperaatiolla ja massiivisen maahantulon rajatulla harjoituksella? Mäkelä kysyy.
&#8211; Miten EU voisi mitään Venäjälle, kun sen mahtimaat ovat riippuvaisia Venäjän energiasta ja sen kanssa käydystä kaupasta? Sen lisäksi, että Saksan seuraava liittokansleri voi olla velkaunionimyönteinen, hän voi olla myös ”Venäjän ystävä”. Mitä tämä tarkoittaa meille?
Tehtyjä virheitä on vaikea muuttaa
Mäkelä kysyy, mitä tarkoittaa tässä päivässä vähemmän, mutta parempaa EU:ta. On lähdettävä siitä, missä ollaan. Mäkelä pitää katkerana virheenä sitä, että Suomi ei liittynyt Natoon eikä vähintäänkin sopinut pysyvänsä euron ulkopuolella, jos muka oli pakko liittyä unioniin.
&#8211; Kuitenkin niitä asioita on vaikea muuttaa. On omituista polarisoida keskustelu siihen, että haluatko erota EU:sta. Vastaus kuuluu aina, että mitä jos käyttäisimme keinot vaikuttaa siellä ensin, Mäkelä pohtii.
Kauniit puheet elvytyspaketista päätettäessä
Kun elvytyspaketista päätettiin, eduskunta teki paljon lausumia. Kun Mäkelä epäili, onko Euroopassa kukaan kuullut näitä lausumia, hän käänsi muutamia niistä englanniksi ja esitti perusajatukset COSAC-puheenjohtajien kokouksessa.
&#8211; Toin esille, että Suomi on eduskunnan yksimielisellä päätöksellä ottanut selvän kannan, että paketti on poikkeuksellinen ja ainutkertainen järjestely ja että Suomi ei tule hyväksymään sen uusimista tai pysyväksi muuttamista. Euroopan maiden tulee mielestämme kantaa vastuu taloudestaan ja veloistaan, no bailout -periaatteen uskottavuus on palautettava ja unionin sisäisiä tulonsiirtoja emme hyväksy.
&#8211; Toin vielä erikseen esille sen kaikkien vastuullisten poliittisten puolueiden Suomessa jakaman käsityksen, että komissio ja unioni pitäkööt näppinsä erossa Suomen metsistä. Paljon kauniita sanoja, mutta mitä nyt pitää tehdä, on huolehtia siitä, etteivät ne jää vain sanoiksi, Mäkelä kertoo.
Kynnysmatosta aktiiviseksi vaikuttajaksi
Muilla mailla on aina ensimmäisenä agendalla oma kanta ja intressi. Suomalaiset ministerit sanovat, että oma maa ensin -ajattelu on vahingollista. Mäkelä uskoo, että tällä asenteella kynnysmaton rooli on taattu.
&#8211; Kynnysmaton sijaan pitää ottaa aktiivisen vaikuttajan rooli. Suomen pitää ajaa omaa intressiään häpeämättä ja häikäilemättä aikaisessa vaiheessa, jo kauan ennen komission esityksiä. Lobbauksen pitää olla kovaa, ja siinä pitää valjastaa kaikki tasot virkamiehistä hallituksen kautta meppeihin. Yksimielisyysvaatimuksella on prässättävä läpi myönnytyksiä.
&#8211; Tuhoisinta vaikuttamisen kannalta ovat sisäiset viidennet kolonnat, joita nähtiin esimerkiksi mainitussa metsäkysymyksessä. Suomen äänen tulee olla yhtenäinen ja keskittyä siihen, mikä meille on tärkeää, Mäkelä painottaa.
&nbsp;
&nbsp;

Suomen ajettava EU:ssa häpeämättä omaa etuaan – Mäkelä: ”EU:n tulee olla vahvojen itsenäisten kansallisvaltioiden liitto”

Europarlamentaarikko Laura Huhtasaari haluaa EU:n kulukuurille turhaa hallintoa purkamalla. Keskeisin tavoite on juuri nyt tulonsiirtounionin lakkauttaminen. &#8211; Verovaroilla kerättyä yhteistä kukkaroa ei koskaan pitäisi antaa kenellekään muulle kuin omalle kansalle, muuten seurauksena on moraalikato, Huhtasaari sanoo.

Euroopan parlamenttiin keväällä valittu Laura Huhtasaari sanoo, että Euroopan kansallismielisten puolueiden EU-kriittinen ID-ryhmä on EU:n sisällä katsottu jopa vaaralliseksi.
&#8211; Kun ID-ryhmä lopulta saatiin aikaiseksi, niin se koettiin uhkana, koska me vastustamme EU-doktriinia ja liittovaltiokehitystä. Tällä hetkellä tilanne on se, että EU:ta halutaan tiivistää ja siirtää jäsenvaltioilta entistä enemmän toimivaltaa EU:lle, milloin minkäkin kriisin varjolla. Euroalueen loppuun saattaminen tarkoittaisi sitä, että EU:lle tulisi yhteinen valtiovarainministeriö, yhteinen budjetti, yhteiset velat ja lopputuloksena kollektiivinen kärsimys, Huhtasaari varoittaa.
ID-ryhmää syrjään vastuupaikoilta
Hän ja Teuvo Hakkarainen edustavat perussuomalaisia ID-ryhmässä, joka on 73 edustajallaan EU-parlamentin viidenneksi suurin ryhmä. Kansallismielisiä kohtaan suuntautunut paine realisoitui kesällä siten, että parlamentin äänestyksissä ID syrjäytettiin keskeisiltä vastuupaikoilta. Ryhmä jäi esimerkiksi ilman valiokuntien puheenjohtajuuksia ja varapuheenjohtajuuksia.
Huhtasaari paheksuu blokkaamista, jota hän pitää epädemokraattisena.
&#8211; Meille olisi kuulunut kaksi valiokuntien puheenjohtajuutta ja kahdeksan varapuheenjohtajuutta, mutta meidät eristettiin. EU-parlamentti syrji näin 21 miljoonaa ihmistä, jotka halusivat, että meidän äänemme kuuluu ja että me pääsemme vaikuttamaan.
EU:lta odotettava johdonmukaisuutta 
Huhtasaari jätti parlamentissa kirjallisen kysymyksen komissiolle liittyen Espanjan oikeusvaltiotilanteeseen. Huhtasaari tiedustelee komission valmiutta tutkia, onko Espanja rikkonut EU:n oikeusvaltioperiaatteita langettamalla kohtuuttoman ankarat vankeustuomiot Katalonian itsenäisyyskansanäänestyksestä vastuussa olleille henkilöille.
Huhtasaari muistutti, kuinka EU-komissio ja Euroopan parlamentti ovat aiemmin esittäneet huolensa Unkarin ja Puolan demokratian ja oikeusvaltion tilasta käynnistämällä perussopimusten mukaisen oikeusvaltiomenettelyn kyseisiä maita vastaan
&#8211; Katalonian tilanne johtuu pitkälti eurokriisistä. Se on hyvä esimerkki kollektiivisesta kärsimyksestä. Espanja on kärsinyt eurossa mukana olemisesta. Maan talous on kuihtunut ja nuorisotyöttömyys maassa on kasvanut. Vauras Katalonia on sitten joutunut maksajaksi. Kuitenkin esimerkiksi Baskimaan itsehallintoalue saa kerätä ja hallinnoida omat verovaransa itse. Katalonialla tätä oikeutta ei ole, ja eurokriisi on vain kärjistänyt tilannetta, Huhtasaari sanoo.
Hän lisää, että hänen tarkoituksensa ei ollut päällepäsmäröidä Espanjan sisäisiä asioita.
&#8211; Suomalaisena meppinä toin vain esille, että EU:lta on syytä odottaa johdonmukaisuutta ja yhdenvertaisuutta jäsenvaltioitaan kohtaan. Jos kerran on lähdetty syynäämään kansallismielisten vallassa olevaa Unkaria ja Puolaa, niin sitten pitäisi kiinnittää huomiota myös Espanjan oikeuslaitokseen. Ei voi olla niin, että sillä ei ole mitään väliä mitä tehdään vaan sillä, kuka tekee.
Valta vaihtuu hitaasti
Huhtasaari on EU-parlamentissa täysjäsenenä afcossa, eli perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnassa. Lisäksi hän on varajäsenenä kansainvälisen kaupan sekä kansalaisvapauksien, oikeus- ja sisäasioiden valiokunnissa.
Huhtasaari sanoo, että hän pyrkii valiokunnissa nimenomaan vaikuttamaan lopputulokseen, mikä on toisinaan työlästä ja raskasta. EU-parlamentti tekee komission esityksistä päätöksiä yhdessä ministerineuvoston kanssa.
&#8211; Tosin täällä mennään enemmistön päätösten mukaan, joten asioiden muuttaminen voi olla hidasta. Demokratiassa valta vaihtuu aina hitaasti. Tällä hetkellä me olemme vastavirrassa, ja yritämme kääntää virran suuntaa. Vasta sen jälkeen on mahdollista ottaa ”homma haltuun” eri tavalla. Kuitenkin on jo nyt mahdollista luoda painetta EU:n sisällä ja tehdä vaihtoehtoisia esityksiä. Nyt on äärimmäisen tärkeää estää lisätoimivallan siirto jäsenvaltioilta EU:n keskushallinnolle.
Muut päättävät Suomen puolesta
Huhtasaari sanoo, että EU:ssa monella alueella kuitenkin halutaan lisätä määräenemmistöpäätöksiä, jolloin käytännössä Saksa, Ranska ja Italia saisivat päättää asioista.
&#8211; Onpa kyse sitten ympäristöverotuksesta, ilmastokriisistä tai maahanmuuttokriisistä, niin lopputulos on aina se, että toimivaltaa pitäisi siirtää lisää EU:lle. Jos kuitenkin otat tämän asian esille muiden Suomen puolueiden kanssa, niin vastaus on yleensä se, että Suomen ääni kuuluu paremmin, kun muut päättävät Suomen puolesta, Huhtasaari ihmettelee.
EU-varoja valuu väärinkäytöksiin
EU:n pääasiallinen tulonlähde on jäsenvaltioilta kerättävät jäsenmaksut. Muutamia vuosia lukuun ottamatta Suomi on ollut EU:n nettomaksaja, eli Suomi maksaa EU:lle enemmän kuin unioni maksaa takaisin. Unionilla on myös painetta kasvattaa jäsenmaksujaan Brexitin myötä.
Europarlamentaarikkona Huhtasaaren eräs päätavoite on pyrkiä pistämään EU kulukuurille.
&#8211; EU on esimerkiksi merkittävä kehitysavun antaja. Niitäkin rahoja valuu väärinkäytöksiin, Huhtasaari huomauttaa, ja viittaa unionin syyttäjänviraston arvioon, jonka mukaan jäsenvaltiot menettävät vuosittain jopa 50 miljardia euroa arvonlisäveroja kansainvälisten petosten vuoksi.
Myös EU:n petoksentorjuntavirasto OLAF on kiinnittänyt huomiota EU-varojen laajaan väärinkäyttöön. 
Huhtasaaren näkemyksen mukaan EU:n hallintoa pitää purkaa ja samalla lakkauttaa turhia virastoja.
&#8211; Keskeisintä on kuitenkin tulonsiirtounionin lakkauttaminen: ei enää jatkossa nettosaajia eikä nettomaksajia. Siinä ei ole mitään järkeä, että Suomi maksaa esimerkiksi Romanian korruptiosta. Verovaroilla kerättyä yhteistä kukkaroa ei pitäisi antaa kenellekään muulle kuin omalle kansalle, muuten seurauksena on moraalikato.
Kansallismieliset hallitukseen jäsenmaissa
Huhtasaaren oman näkemyksen mukaan nykymuotoinen EU tulisi pidemmällä aikavälillä lakkauttaa kokonaan.
&#8211; Omassa visiossani EU olisi pelkkä kauppaliitto, eikä EU:ssa edes olisi komissiota tai EU-parlamenttia. Ministerineuvoston alla olisi virkamieskoneisto, joka katsoisi, miten kauppasopimukset toimivat, noudatetaanko niitä ja EU olisi siis itsenäisten valtioiden vapaakauppa-alue, joilla valtioilla olisi oma rahapolitiikka.
EU:n muuttaminen on mahdollista lähinnä vain perussopimuksien kautta, ja se edellyttää laajaa yhteistä tahtotilaa. Viime vuosina kansallismieliset puolueet ovat kuitenkin lupaavasti nostaneet kannatustaan eri puolilla Eurooppaa.
&#8211; Kansallismielisten pitäisi vielä omissa maissaan päästä hallitukseen, ja sitä kautta ministerineuvostoon nimittämään komissaarit, se olisi yksi realistinen reitti EU:n muuttamiseen, Huhtasaari sanoo.

Huhtasaari lakkauttaisi nykymuotoisen unionin kokonaan: ”EU:n pitäisi olla pelkkä kauppaliitto”

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Ville Tavio jätti tänään keskiviikkona eduskunnan lakivaliokunnassa eriävän mielipiteen lausuntoon valtioneuvoston EU-vaikuttamisstrategiasta. Strategiassa määritellään Suomen EU-politiikan keskeiset vaikuttamiskohteet kuluvalle vuodelle.

Lakivaliokunnan enemmistöstä poiketen Tavio piti huonona, että EU kytkeytyy jatkuvasti enemmän kansallisiin oikeuskysymyksiin. Tavio on huolissaan siitä, että EU on laajentunut oikeudellisissa asioissa nopeasti, vaikka perinteisesti on katsottu, että oikeusasiat kuuluvat jäsenvaltioiden omaan kansalliseen toimivaltaan.
Liittovaltiokehitys etenee salakavalasti
Tavio ehdottaa Suomen EU-vaikuttamislinjaksi, että Euroopan unionin tärkeimpinä tehtävinä tulee pitää jäsenvaltioiden taloudellisia etuja ja keskinäistä rauhaa. Suomen tulee Tavion mielestä keskittyä EU:ssa kaupan esteiden purkamiseen ja sallia vain minimimäärä uutta sääntelyä.
Tavio moittii, että jäsenmaat ovat antaneet vallan keskittyä epädemokraattisesti valitulle komissiolle
– Liittovaltiokehitys etenee salakavalasti, koska EU-asioita ei käsitellä perinpohjaisesti jäsenvaltioiden parlamenteissa, vaan jäsenvaltioille on muodostunut käytännöksi automaatio myötäillä komission kantoja, Tavio sanoo.

kauppaliitto

Eurovaaliehdokas Simo Grönroos: ”Humanitaarinen maahanmuutto Eurooppaan on lopetettava”

Perussuomalainen Nuoriso Suomen tulevasta EU-linjasta: ”Suomen edun ajaminen EU:ssa ei ole itsekkyyttä, vaan itsestäänselvyys”

Perussuomalaisen Nuorison EU-poliittinen ohjelma julkaistu: ”Jos EU-politiikka ei enää ole uudistettavissa, on Suomen erottava EU:sta”

Suomen ajettava EU:ssa häpeämättä omaa etuaan – Mäkelä: ”EU:n tulee olla vahvojen itsenäisten kansallisvaltioiden liitto”

Huhtasaari lakkauttaisi nykymuotoisen unionin kokonaan: ”EU:n pitäisi olla pelkkä kauppaliitto”

Tavio esittää uutta EU-strategiaa Suomelle: Kauppaliitto ja vain minimimäärä uutta sääntelyä

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025