Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

kaupungistuminen

Purra Politiikkaradion vaalitentissä: Hyvinvointialueiden rahoitus on lähes kolmasosa valtion koko budjetista

Suomalaiset arvostavat turvallista ja häiriötöntä asuinympäristöä. Erityisen tärkeää turvallisuus on naisille ja vanhemmille ikäluokille. Asuinympäristön kaupunkimaisuudella sen sijaan ei ole niin väliä, vaan väljää ja maaseutumaista asumista arvostetaan enemmän. 
Kunnallisalan kehittämissäätiön teettämä <a href="https://kaks.fi/uutiset/nain-suomalaiset-valitsevat-asuinympariston-tarkeinta-turvallisuus-ja-hairiottomyys-kaupunkimaisuus-vahiten-tarkea/">haastattelututkimus</a> kertoo, että asuinalueen turvallisuus ja häiriöttömyys on suomalaisille ylivoimaisesti tärkein tekijä asuinalueen ja asuinympäristön valinnassa. Peräti 74 prosenttia vastanneista valitsi sen viiden tärkeimmän tekijän joukkoon.
Asumisen hinnalla merkitystä
Keskeisiä asuinalueen valintaperusteita ovat palveluiden ja harrastusmahdollisuuksien sijainti lähellä asuntoa (54 %) sekä hyvät julkiset liikenneyhteydet (49 %). Myös asumisen edullinen hinta on tärkeä asia (45 %). Valintaan vaikuttavat myös rakentamisen väljyys (37 %), asuinympäristön korkea laatu, asuinalueen maaseutumaisuus (27 %), sekä asuinalueen hyvä maine (22 %). Vähiten tärkeänä pidetään asuinalueen kaupunkimaisuutta (11 %).
Pääkaupunkiseutulaiset, opiskelijat, eläkeläiset ja työttömät nostavat julkiset liikenneyhteydet tärkeimpien asuinalueen valintatekijöiden joukkoon. Kaupunkilaiset painottavat keskimääräistä enemmän sitä, että palvelujen ja harrastusten on oltava lähellä asuntoa.
Turvattomat asuinalueet tunnetaan
Asuinympäristön turvallisuus ja häiriöttömyys on keskimäärää tärkeämpi asia naisille, yli 50-vuotiaiden ikäluokalle ja eläkeläisille. Asia on yhtä tärkeä kaupungissa ja maaseudulla asuville.
&#8211; Tuloksesta voisi päätellä, että suomalaisilla on tietoa tai käsitys siitä, millaisia ja missä turvattomat ja häiriölliset asuinalueet ovat, <a href="https://twitter.com/ir_rkp/status/1349264937626062848">kommentoi</a> perussuomalaisten kansanedustaja Riikka Purra tätä tutkimusta Twitterissä.

Tutkimus: Suomalaisille tärkeintä asuinympäristön turvallisuus – kaupunkimaisuus vähiten tärkeä

Maahanmuuton pysyessä vähintään nykyisellä tasolla vieraskielisen väestön määrä yli kaksinkertaistuu Suomessa vuoteen 2040 mennessä. Kasvua selittävät etenkin muuttovoitto ulkomailta sekä vieraskielisen väestön nuori ikärakenne. Kotimaista kieltä puhuvien ihmisten määrä kääntyi laskuun ensimmäisen kerran vuonna 2014.
Vieraskielisen väestön määrä nelinkertaistui vuosina 2000-2019 ja on nyt yli 400 000 henkeä. Näistä yli puolet asuu pääkaupunkiseudulla. Edellisten kahdenkymmenen vuoden aikana 73,6 % koko maan väestönlisäyksestä tuli vieraskielisestä väestöstä. Vieraskielisen väestömäärän kasvu on keskittynyt voimakkaasti suurimmille kaupunkiseuduille, kirjoittaa Kuntaliitto <a href="https://www.kuntaliitto.fi/tiedotteet/2020/kuntaliitto-selvitti-vieraskielisen-vaeston-maara-yli-kaksinkertaistuu-vuoteen-2040">tiedotteessaan</a>.
Kuntaliiton yhteysjohtaja José Valanta ennustelee, että sekä kaupungistuminen että maahanmuutto ovat ilmiöitä, jotka vain vahvistuvat tulevaisuudessa.
&#8211; Pääkaupunkiseudulla asuu jo nyt noin 205 500 vieraskielistä eli yhtä paljon kuin Oulussa oli asukkaita vuonna 2019, yhteysjohtaja José Valanta toteaa.
Vuonna 2040 vieraskielisiä lähes miljoona
Kuntaliiton teettämässä selvityksessä tarkasteltiin koko maan sekä erityisesti suurimpien kaupunkien vieraskielisen ja ulkomaalaistaustaisen väestön kehitystä vuosina 2000–2019 sekä väestön ennakoitua kehitystä vuoteen 2040 saakka. Vastaavaa vieraskielisten väestöennustetta ei ole aiemmin tehty kuin yksittäisten kaupunkien osalta.
Vieraskielisen väestön tulevaa kehitystä verrataan kahden eri skenaarion, perusuran ja kasvu-uran, avulla. Perusuran skenaariossa lähdetään siitä, että vieraskielisten maahanmuutto pysyy samalla tasolla kuin vuosien 2010–2018 välisenä aikana. Kasvu-uran skenaariossa maahanmuutto kasvaa vuosittain 25 000 henkilöllä aina vuoteen 2040 asti. ­
Vuoteen 2040 mennessä perusuran skenaariossa vieraskielisten määrä on kasvanut koko maassa noin 476 000 henkilöllä eli 120 prosentilla ja kasvu-uran skenaariossa noin 575 000 henkilöllä eli 146,2 prosentilla. Ennusteen mukaan Suomessa olisi vuonna 2040 siis 876 000 &#8211; 975 000 vieraskielistä asukasta.
Kasvua selittävät molemmissa skenaarioissa maahanmuutto ulkomailta sekä vieraskielisten nuori ikärakenne, minkä vuoksi kuolleisuuden vaikutus luonnolliseen väestönlisäykseen on vähäinen.
Pääkaupunkiseudulla lähes puoli miljoonaa vieraskielistä vuonna 2040
Molempien skenaarioiden mukaan noin neljä viidestä vieraskielisestä asuu C23-kaupungeissa vuonna 2040. Vieraskielisten määrä kasvaa kaikissa C23-kaupungeissa, joihin sisältyvät kaikki Suomen yli 50 000 asukkaan kaupungit sekä Kokkola ja Kajaani.
Pääkaupunkiseudulla vieraskielisten määrä kasvaa noin 265 000 henkilöllä vuoteen 2040 mennessä. Tämä tarkoittaa, että pääkaupunkiseudulla olisi tuolloin lähes puoli miljoonaa vieraskielistä.
&#8211; Pääkaupunkiseudun, Turun ja Tampereen kasvua selittää myös vieraskielisten maan sisäinen muuttoliike, joka kohdistuu voimakkaasti ensisijaisesti pääkaupunkiseudulle sekä toissijaisesti Turkuun ja Tampereelle, kertoo selvityksen vastuuhenkilö, MDI:n johtava asiantuntija Timo Aro.
Vieraskielisen väestön kasvu muuttaa Suomen väestörakennetta
Vieraskielisen väestöosuuden voimakas kasvu muuttaa merkittävästi Suomen väestörakennetta.
&#8211; Vieraskielisten määrä on nelinkertaistunut vuosien 2000–2019 välisenä aikana. Kotimaista kieltä puhuvien määrä kääntyi ensimmäisen kerran laskuun vuonna 2014, jonka jälkeen koko maan väestönkasvu on perustunut vain ja ainoastaan maahanmuuttoon. Vieraskielisten määrä ylitti ruotsinkielisten määrän samana vuonna, kertoo Aro.
Maahanmuutto ei välttämättä tuo mukanaan vaurautta. Vuonna 2017 kaikkien Suomen sisällä muuttajien keskimääräiset tulot olivat 20 561 euroa ja maahanmuuttajien (siirtolaisten) 8 988 euroa. Koko maan kaikkien työllisten keskimääräiset tulot olivat 30 987 euroa.

Kuntaliitto: Vieraskielisen väestön määrä yli kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä

Kulkutaudit ovat kautta historian muokanneet kaupunkien ja sivilisaatioiden kohtaloja. Amerikkalaisprofessori uskoo, että Covid-19-viruksella on jo nyt ollut syvä vaikutus meidän poliittiseen tulevaisuuteemme. Ennen kaikkea kyse on Kiinan ja Yhdysvaltojen välisestä valtakamppailusta. Valtioiden sisäisellä tasolla pandemia saattaa johtaa uuteen luokkasodan aikaan. 
Sen sijaan, että yhdistäisi ihmiset yhteistä vihollista vastaan, koronapandemia näyttää kansainvälisellä tasolla pikemminkin pahentavan valtioiden sisäisiä ja ulkoisia ristiriitoja ja jakolinjoja, kirjoittaa urbaanien alueiden kehitykseen <a href="http://joelkotkin.com/">erikoistunut</a> professori Joel Kotkin mielipidekirjoituksessaan <a href="https://quillette.com/2020/04/18/viral-politics/">Quillette</a>-nettilehdessä.
Pandemia on politiikkaa
Kautta historian erilaiset pandemiat ovat tuhonneet suurkaupunkeja ja jopa kokonaisia sivilisaatioita. Musta surma runteli Eurooppaa useina epidemia-aaltoina satojen vuosien ajan. Monet Amerikan intiaanikulttuurit sortuivat valloittajien tuomien kulkutautien alle.
Koronapandemia ei ole yhtä tappava kuin musta surma, jonka arvioidaan surmanneen 30-60 prosenttia Euroopan silloisesta väestöstä, mutta se panee silti kansainvälisen politiikan palapelin uuteen järjestykseen. Kahden nykyisen supervallan, Kiinan ja Yhdysvaltojen välinen konflikti on pandemian aikana jälleen korostunut.
Kotiutetaanko tuotanto Kiinasta
Pandemian aiheuttamat häiriöt taloudessa ja teollisuustuotannossa ovat saaneet monet tahot miettimään, että tuotannon siirtäminen Kiinaan ei ehkä ollutkaan hyvä asia. Yhä useammat amerikkalaiset, japanilaiset ja eurooppalaiset yritykset pohtivat toimintojensa siirtämistä pois Kiinasta, professori Kotkin kirjoittaa. Aiempina vuosikymmeninä saumattomasti toiminut globaali toimitusketju on katkeillut, eikä välttämättä palaudu entiselleen.
Koronavirus näyttää nopeuttavan paluuta kaksinapaiseen maailmaan, jossa Yhdysvallat liittolaisineen saa tällä kertaa vastaansa Kiinan ja sen &#8221;vasallivaltiot&#8221;, jotka ovat enimmäkseen kehitysmaita, professori Kotkin ennustaa.
Jakautumista tapahtuu myös maiden sisällä
Urbaanien alueiden historiallista kehitystä tutkinut Kotkin kirjoittaa, että pandemia on kasvattanut myös maiden sisäisiä jakolinjoja, etenkin suurkaupunkien ja muun maan välillä. Suomessakin tämä tuli jossain määrin esille, kun hallitus määräsi Uudenmaan eristettäväksi.
Historiassa Venetsian kaltaiset kauppakaupungit olivat menestyviä talouden keskuksia, mutta kaukokauppa ja kansainvälisten yhteyksien paljous teki niistä huomattavasti alttiimpia kulkutaudeille kuin takametsien köyhistä pikkukylistä. Tähän mennessä lähes kaikki Covid-19-epidemian tartuntakeskukset ovat olleet tiuhaan asuttuja kaupunkialueita, Kotkin kirjoittaa.
Alueelliset erot selkeitä Yhdysvalloissa
Alueelliset erot näkyvät selvästi myös Yhdysvalloissa. New Yorkissa asuu alle kolme prosenttia maan väestöstä, mutta siellä on 19 prosenttia maan kaikista koronatartunnoista ja lähes kolmasosa koronan aiheuttamista kuolemista (yli 5 000 kuolonuhria). New York on erittäin tiheään asuttu kaupunki, joka on hyvin riippuvainen julkisesta liikenteestä.
Tilastoluvut eivät kuitenkaan estä New Yorkin mediakonserneja väittämästä, että virus tulee leviämään kaikkialle ja syyttämästä presidentti Donald Trumpia ja häntä kannattavien osavaltioiden kuvernöörejä välinpitämättömyydestä pandemian suhteen.
Todellisuudessa monet maaseutuosavaltiot ovat toistaiseksi välttyneet pandemialta melko hyvin. Koronatartuntoja on löydetty lähinnä laskettelukeskuksista ja intiaanireservaateista. Maaseudun ja kaupunkien erot tartunnoissa ovat niin suuret, että jotkut osavaltiot ovat jopa pyrkineet estämään tartunta-alueilta tulevien ihmisten pääsyn osavaltionsa alueelle, professori Kotkin kirjoittaa.
Tällaiset alueiden väliset ristiriidat saattavat ennustaa, mihin suuntaan koko maailman kehitys on kulkemassa. Kyse on pohjimmiltaan siitä, miten ihmiset elävät ja miten he saavat elantonsa. Maaseutualueilla ollaan perinteisesti vähemmän kansainvälisiä. Haja-asutusalueilla ihmiset asuvat omakotitaloissa ja ajavat töihin omalla autollaan, kun taas kaupungeissa asutaan kerrostaloissa ja suositaan julkista liikennettä.
Pandemia johtaa uuteen luokkasotaan
Koronapandemia on paljastanut yhteiskunnan riippuvuuden fyysistä työtä tekevistä &#8221;välttämättömistä työntekijöistä&#8221; ja toisaalta heidän asemansa turvattomuuden. Fyysistä työtä tekevien on vaikeampi tehdä etätyötä tai ylläpitää sosiaalista etäisyyttä. Vihreät ajatukset teollisuustuotannon alasajosta koronapandemian voittamiseksi ja maailman pelastamiseksi ilmastonmuutokselta eivät yleensä vetoa niihin ihmisiin, joiden toimeentulo on kiinni siitä, että teollisuuden rattaat pyörivät.
Professori Kotkinin mukaan kyse on itse asiassa uudesta luokkasodasta. Perinteisesti kulkutaudit ovat iskeneet pahiten köyhiin. Tällä kertaa pandemia sai alkunsa Wuhanin teollisuuskaupungista, jossa työläisten olosuhteet ovat yhä lähes yhtä huonolla tolalla kuin Euroopassa teollisen vallankumouksen aikoihin. Kiinan kaupunkien elinolosuhteilla on todettu olevan yhteys myös aiempiin pandemioihin, kuten SARS-virukseen.
Luokkaerot näkyvät myös urbaanien alueiden mustien yliedustuksena Yhdysvaltain tartuntatilastoissa. Yritysten sulkeminen on iskenyt kipeimmin &#8221;kivijalkakauppoihin&#8221; ja pieniin ravintoloihin, joiden kilpailuasema oli jo entisestään huono nettikauppojen ja pikaruokaketjujen puristuksessa. Ja kaikkein heikoimmassa asemassa ovat näiden yritysten työntekijät, varsinkin sellaisissa maissa, joissa sosiaaliturva on heikko. Kotkin ennustaa tekeillä olevassa <a href="http://joelkotkin.com/the-coming-of-neo-feudalism/">kirjassaan</a> kehityksen johtavan uusfeodalismin aikaan.
Haasteena koronarajoitusten purkaminen
Seuraavien kuukausien kuumin poliittinen kysymys tulee olemaan liikkumisrajoitusten purkaminen ja talouden saaminen uudelleen käyntiin. Sama tulee toistumaan lähivuosina, koska pandemian uusien aaltojen iskiessä rajoituksia joudutaan todennäköisesti myös uudelleen tiukentamaan aika ajoin.
Euroopassa koronavirus on leventänyt Etelä-Euroopan velkaisten ja koronan kurjistamien maiden kuilua pohjoisemman vauraisiin maihin, jotka ovat toistaiseksi selvinneet pandemiasta vähemmin vaurioin. Sisärajojen sulkeminen ja EU-maiden keskinäiset konfliktit ovat paljastaneet, miten heikko EU todellisuudessa on, professori Kotkin kirjoittaa.
Joka tapauksessa koronakriisin lopputulos tulee olemaan ruma. Polarisaatio on lisääntynyt sekä globaalilla että kansainvälisellä tasolla. Ihmiset ja valtiot eivät ole yhdistyneet yhteisen vihollisen edessä, vaan jakautuminen on vain korostunut.

Viraalia politiikkaa – koronapandemia jakaa valtioita ja ihmisiä

kaupungistuminen

Purra Politiikkaradion vaalitentissä: Hyvinvointialueiden rahoitus on lähes kolmasosa valtion koko budjetista

Tutkimus: Suomalaisille tärkeintä asuinympäristön turvallisuus – kaupunkimaisuus vähiten tärkeä

Kuntaliitto: Vieraskielisen väestön määrä yli kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä

Viraalia politiikkaa – koronapandemia jakaa valtioita ja ihmisiä

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025