Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

kausityöntekijät

Kansanedustaja Jussi Wihonen on jättänyt kirjallisen kysymyksen hallituksen tulevan syksyn ja talven koronastrategiasta.

Kun juhannus ja keskikesä taas lähestyvät, on koronatilanne jälleen hellittänyt ja yhteiskunnan toimintoja on pikkuhiljaa päästy availemaan. Suurin osa maata on perustasolla, ja koronarokotteen ensimmäisen annoksen saaneita on jo yli puolet aikuisväestöstä.
&#8211; Kesän tapahtumien osalta linjaukset tapahtumien yleisömääristä ja -rajoituksista tulivat sen verran myöhään, että moni tapahtumanjärjestäjä katsoi järkevämmäksi perua tapahtuman kokonaan. Varsinkin kansainvälisille suurtähdille maksettavat sopimusmaksut olisivat langenneet maksettaviksi ilman tietoa, voiko yleisöä ottaa vai ei. Ymmärrettävästi pienempi taloudellinen riski on perua koko tapahtuma, perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Wihonen kuvaa nykytilannetta.
Nyt odotetaan uusia linjauksia
Nyt tapahtumanjärjestäjät, kulttuuri- ja urheiluväki ja monet muut odottavat linjauksia tulevalle syksylle ja talvelle. Pelkona on, että päätökset jäävät jälleen viime tinkaan, jolloin tulevan kauden suunnittelut vaikeutuvat.
Urheilun osalta viime syksynä pystyttiin ottamaan esimerkiksi jääkiekon Liigan otteluihin yleisöä turvavälein ja -järjestelyin. Tartuntaketjuja ei esiintynyt. Uusi kausi ilman yleisöä olisi merkittävä takaisku niin urheiluliigoille kuin myös teattereille ja muille tapahtumanjärjestäjille.
Tilanne ei voi jatkua näin
Kesäkuukausiksi kotoperäiset koronatartunnat ovat laskeneet merkittävästi, mutta viime aikoina ulkomailta tulleiden tartuntojen määrä on ollut kasvussa. Varsinkin kausityöläisten joukossa on todettu jälleen tartuntoja. Matkailun avautuessa odotettavissa on, että uusia variantteja ja tartuntoja tuodaan tuliaisina.
&#8211; Viime aikoina on esitetty paljon puheenvuoroja siitä, että tulisi pohtia, millaisilla tartuntaluvuilla voidaan elää. Tilanne ei voi jatkua enää samalla tavalla. Rokotusten myötä saadaan helpotusta tilanteeseen, vaikka viruksen täydellinen tukahduttaminen vaikuttaa olevan mahdotonta tai ainakaan se ei ole vaikuttanut olevan hallituksen strategiana, Wihonen toteaa.
Toistetaanko viime syksyn virheet?
Kun vuodenvaihteen jälkeen aletaan elää jo kolmatta koronavuotta, olisi Wihosen mielestä suotavaa, että olisi kehittynyt jo käytäntöjä, miten pystytään turvallisesti elämään ilman merkittäviä rajoituksia koronatartunnoista huolimatta. Päätöksiä ja linjauksia tulevan syksyn ja talven osalta tulisi tehdä nyt eikä alkaa miettiä niitä vasta elokuun lopulla.
&#8211; Vaikea on ymmärtää, miksi kotimaassa edelleen väännetään tapahtumien yleisömääristä ja ravintoloiden aukioloista, mutta samalla kuitenkin ollaan valmiit avaamaan ovet ulkomailta tuleville tartunnoille. Viime vuonna kesällä tartuntojen määrät olivat alhaisia, mutta ulkomailta tulleet variantit muuttivat tilanteen syksyksi ja talveksi. Ollaanko tekemässä jälleen samoja virheitä? Täysin ei maan rajoja voida sulkea, mutta se ei tarkoita, että tartuntoja täytyisi päästää maahan, Wihonen sanoo.
Saadaanko päätöksiä jo kesän aikana?
Kirjallisessa kysymyksessään Wihonen kysyy hallitukselta, tuleeko vielä ennen kesän loppua päätöksiä syksyn ja talven koronatoimista, jotta tapahtumanjärjestäjät ja muut toimijat voivat suunnitella toimintaansa tulevalle kaudelle. Hän haluaa tietää myös, onko hallituksen ja asiantuntijoiden kesken keskusteltu siitä, millaisilla koronatartuntaluvuilla voitaisiin elää ilman merkittäviä rajoituksia.
&#8211; Miten ulkomailta tulevien tartuntojen määrä aiotaan pitää aisoissa, jotta tulevana syksynä ja talvena ne eivät aiheuta tartuntapiikkiä, joka taas rajoittaa suomalaisten elämää? Onko esimerkiksi kausityövoiman osalta koronatestaaminen ajan tasalla? Wihonen kysyy.

Wihonen: Kesän tapahtumat peruttu, miten syksyllä ja talvella?

Kansanedustaja ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Minna Reijonen on huolissaan, kuormittuuko pienten kuntien terveydenhuolto taloudellisesti tai henkilöstön suhteen kohtuuttomasti ulkomaisen työvoiman koronatestien vuoksi. 


Minna Reijonen teki asiasta kirjallisen kysymyksen.
&#8211; Kasvaako kuntien terveys- ja hoitovelka näiden vuoksi?
Muutamassa viikossa koko viime vuoden määrä testejä
Marjatiloille töihin tuleva ulkomainen kausityövoima testataan koronaviruksen varalta ohjeistuksen mukaan rajalla. Toinen koronatesti on tehtävä kolmen päivän kuluessa tiloilla. Vaihtoehtona on kahden viikon karanteeni.
&#8211; Pelkästään Pohjois-Savon alueelle tulee noin 5 000 ulkomaista kausityöntekijää, joista Suonenjoen alueelle noin kaksi tuhatta, Reijonen kertoo.
Esimerkiksi Suonenjoella koronatestaukset hoitaa Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, johon kuuluu Rautalampi ja Suonenjoki. Kuntien asukasmäärä on yhteensä alle 10 000 henkilöä. Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä teki viime vuonna yhteensä 2300 koronatestiä.
&#8211; Nyt ulkomaalaisille kausityöntekijöille pitäisi tehdä saman verran testejä muutamassa viikossa. Yhden testin hinta on 75 euroa. Kausityöntekijöiden testikustannukset Suonenjoen alueella olisivat siten 172 500 euroa ja sen lisäksi tulevat mm. työvoimakustannukset, Reijonen laskee.
Riittääkö kuntalaisille hoitoa ja hoitajia?
Kesän aikana pyörivät terveydenhuollon kesälomat ja vastaanotoilla on kesäsulkuja työntekijöiden vähyyden takia.
&#8211; Tiloilla tehtävien testauksien vuoksi terveydenhuollon työvoimaa ei riitä normaaleihin lääkäreiden ja hoitajien vastaanottoaikoihin. Tämän seurauksena kuntalaisten terveys- ja hoivavelka kasvaa entisestään.
&#8211; Ulkomaalaisen työvoiman testaamiskustannukset ovat kohtuuttomat pienille kunnille. Tulisiko valtion korvata täysimääräisesti kaikki koronan testauskustannukset kunnille? Reijonen kysyy.

Kuinka paljon kausityöntekijöiden koronatestit kuormittavat pieniä kuntia?

Perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Wihonen tiedustelee hallitukselle jättämässään kirjallisessa kysymyksessä kausi- ja ulkomaalaistyöntekijöiden karanteeneista sekä koronasuositusten ja -rajoitusten valvonnasta.

&#8211; Koronatartuntojen määrä on jatkanut kasvuaan. Tilanne on onneksi Suomessa muuta Eurooppaa parempi ja tartuntojen määrä on saatu pidettyä pienenä. Asiantuntijoiden mukaan suurin osa tartunnoista tapahtuu lähikontakteissa perheen ja läheisten kesken. Myös työpaikoilla ja harrasteissa saadaan tartuntoja, toteaa perussuomalaisten kansanedusta Jussi Wihonen.
Wihosen mukaan erityisesti pienimmillä paikkakunnilla koronatilastoissa ovat näkyneet eri maatilojen ja teollisuuden ulkomaalaisten kausityöntekijöiden saamat tartunnat. Esimerkiksi Pohjanmaalla viime viikolla 48 uudesta tartunnasta peräti 30 oli kausityöntekijöiden keskuudessa. Pieksämäellä kausityöntekijöiden parista oli levinnyt koronarypäs. Tartuntoja on ollut myös Turussa telakan työntekijöiden keskuudessa.
Kuka käytännössä valvoo suositusten noudattamista?
Aiemmissa kirjallisissa kysymyksissään Wihonen on tiedustellut, miten pyritään estämään koronan tarttumista kausi- ja ulkomaalaistyöntekijöiden parissa. Hänen saamissaan vastauksissa vastuuta ja päätäntävaltaa on ohjattu alueellisille toimijoille.
&#8211; Kun kausityöntekijöiden parissa edelleen kuitenkin tapahtuu tartuntoja, on syytä pohtia, että toimiiko valvonta kuten sen pitäisi. Koronan suhteen on annettu rajoituksia ja suosituksia, mutta kuka lopulta käytännössä valvoo niiden noudattamista? Wihonen pohtii kysymyksessään.
Lomalta palaavissa kausityönetkijöissä terveysriski
&#8211; Lähestyvä joulunaika tarkoittaa sitä, että moni työntekijä vierailee kotimaassaan ja palaa takaisin Suomeen pyhien jälkeen. Kun muualla Euroopassa koronatilanne on paljon pahempi, niin epäilemättä ilman karanteenisuositusten noudattamista saattavat työntekijät tartuttaa muita palatessaan Suomeen.
Kysymyksessään Wihonen kysyy hallitukselta, onko ilmaantuneiden koronatapausten myötä tehty laajempia tarkastuksia kausityöntekijöitä työllistäville tiloille, tehtaille ja yrityksille ja miten hallitus ohjeistaa viranomaisia, jotta valvonta on tehokasta ja yleisiä suosituksia ja rajoituksia noudatetaan. Edelleen Wihonen tiedustelee, miten varmistetaan, että kausityöntekijöiden parissa esiintyvät tartuntatapaukset saadaan estettyä tulevaisuudessa ja terveysturvallisuus varmistettua.
&nbsp;

Wihonen: Koronatartuntojen määrä jatkanut kasvuaan – miten kausityöntekijöiden parissa esiintyvät tartuntatapaukset estetään?

Perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Wihonen on jättänyt uuden kirjallisen kysymyksen kausi- ja ulkomaalaistyöntekijöiden karanteeneista ja suojelemisesta koronatartunnoilta.

&#8211; Aiemmassa toukokuun 13.päivänä jättämässäni kirjallisessa kysymyksessä tiedustelin, miten kausityöntekijöiden hallitus varmistaa, että kausi- ja ulkomaalaistyöntekijöiden majoitus- ja asuinolosuhteet ovat suositusten mukaisia ja miten hallitus konkreettisesti aikoo valvoa, että koronasuosituksia noudatetaan työpaikoilla ja maatiloilla, Jussi Wihonen kertoo.
Kirjallisen kysymyksen vastauksessa todettiin, ettei hallitus ei aio ryhtyä lisätoimenpiteisiin kausityöntekijöitä ja ulkomaisia työntekijöitä koskevien majoitus ja asuinolosuhteiden suositusten mukaisuuden varmistamisen osalta, sillä voimassa oleva lainsäädäntömme koskee myös heidän majoittumistaan ja asumistaan. Kunnan terveydensuojeluviranomainen voi antaa määräyksiä olosuhteiden parantamiseksi terveydensuojelulain nojalla, mikäli majoitus- tai asuinolosuhteissa on sellaisia puutteita, että ne voivat aiheuttaa tilan käyttäjille terveyshaittaa.
Vierastyöläiset taudin levittäjinä
Eli vastuun todettiin olevan kunnilla ja aluehallintoviranomaisilla.
&#8211; Koronatilanne oli kesän aikana hallinnassa, mutta nyt tartuntojen määrä on lähtenyt taas kasvuun. Matkustussuosituksiin on tehty päivityksiä, mutta kun koronatestauksessa sovelletaan suositusta, voivat Suomeen tulevat matkaajat saapua maahan pahimmiltakin korona-alueilta. Viikonlopun aikana huolta ja ihmetystä herätti tapaus, jossa neljän hengen aasialaisryhmä matkasi suoraan lentokentältä eri junayhteyksillä Pohjois-Suomeen, jonne he olivat menossa kausityöläisiksi. Lauantaina yhdellä ryhmän henkilöistä oli todettu koronavirustartunta, joten matkalla on tapahtunut useita epäiltyjä altistumisia, Wihonen sanoo.
&#8211; Vaikka toistaiseksi kausityöntekijöiden keskuudessa esiintyneet tartunnat eivät ole määrältään suuria, on vakava ongelma, jos maahan tulevat työntekijät saapuvat sairaina ja altistavat samalla muita. Vierastyöläisten asuinolosuhteet ovat koronalle oiva paikka levitä. Näin on jo tapahtunut monissa muissa maissa.
Hygieniaolot puutteellisia
Helsingin Sanomien (21.7.) haastattelussa marjatilalla työskennellyt kuvaa hygieniaoloja tilalla puutteellisiksi ja kertoo koronatartunnoista ilmoittamisen olleen epäselvää ja jopa salailevaa. Tapauksia on sattunut toukokuun jälkeen useita, esimerkiksi Päijät-Hämeellä todettiin heinäkuussa yhden viikon aikana yhdeksän koronatapausta maatalouden kausityöntekijöillä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) terveysturvallisuusjohtaja Mika Salmisen totesi heinäkuussa, että covid-19-tapausten riski on otettu huomioon, kun vierastyöntekijöiden työskenteleminen Suomessa päätettiin hallituksen päätöksellä sallia. Hänen mukaansa ”kun Suomi avautuu, meidän täytyy tottua siihen, että tällaisia epidemiaryppäitä tulee. Sitä on melko vaikeaa täysin estää. Muuten kaiken pitäisi olla kiinni.”
Kyse voi olla myös tietämättömyydestä
Linjaus herätti kritiikkiä, esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtaja ja terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen on arvostellut linjaa, jonka mukaan Suomeen tulevia kausityöläisiä ei testata.
&#8211; Koronan kanssa on eletty nyt kuukausia ja esimerkkejä tautitapausten leviämisestä kausityöntekijöiden parissa on ollut monessa maassa. Koronatartuntojen kasvun perimmäinen syy on rajojen yli tuodut tapaukset ja välinpitämättömyys hygienia- ja karanteenisuosituksia kohtaan. Kausityöntekijöiden kohdalla kyse voi olla myös tietämättömyydestä.
&#8211; Voiko hallitus edellyttää riskimaista saapuvilta kausityöntekijöiltä negatiivisen testitodistuksen maahan saapumisen edellytykseksi, ja mikäli sellaista ei ole, ohjata maahan saapuvat koronatestiin ja samalla pakolliseen, valvottuun karanteeniin ja miten kuntia ja aluehallintoviranomaisia on ohjeistettu kausityöntekijöiden työ- ja asumisolosuhteiden valvonnassa ja 
miksi ongelmaan ei ole reagoitu? Wihonen kysyy hallitukselta.

Wihonen: Suomeen saapuu kausityöntekijöitä myös pahimmilta korona-alueilta – miksi ongelmaan ei ole reagoitu?

Perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Wihonen tiedustelee kirjallisessa kysymyksessään kausityöntekijöiden asumis- ja työskentelyolosuhteista koronakriisin aikana.
 
Mediassa on puitu ulkomaalaisten kausityöntekijöiden tarvetta marjatiloille ja muihin maatalouden tehtäviin Suomen huoltovarmuuden turvaamiseksi. Kyseistä työvoimapulaa helpottaakseen hallitus sallii EU-maiden kansalaisten maahantulon kausityöhön muun työmatkaliikenteen tavoin 14.5. alkaen, jonka lisäksi sallitaan kevään ja alkukesän tarpeisiin 3 000 henkilön maahantulo EU:n ulkopuolelta (+ aikaisemmin päätetyt 1 500).
Majoitusolosuhteista ei ole tietoa
Hallituksen suositusten mukaan maahan saapuvien työntekijöiden tulee kuitenkin noudattaa ”omaehtoista karanteenia” 14 päivän ajan. Omaehtoisen karanteenin aikana on lähtökohtaisesti hyväksyttävää liikkua vain kodin ja työpaikan välillä.
&#8211; Tarkemmin ei ole kuitenkaan kerrottu millaisissa oloissa kausityöntekijät asuvat. Esimerkiksi Rakennusliitto ja Yle ovat nostaneet huolia ulkomaalaisten työntekijöiden majoitusolosuhteista. Ahtaat majoitustilat ja rajalliset peseytymismahdollisuudet tarjoavat koronalle erinomaiset leviämisolosuhteet. Esimerkiksi Singaporessa, jossa koronaa saatiin kertaalleen jo tukahdutettua, tauti on levinnyt ahtaasti asuvien siirtotyöläisten keskuudessa, Jussi Wihonen muistuttaa.
Suositusten noudattamista valvottava
Kirjallisessa kysymyksessään Wihonen kysyy millä konkreettisilla toimilla hallitus varmistaa, että kausi- ja ulkomaalaistyöntekijöiden majoitus- ja asuinolosuhteet ovat suositusten mukaisia ja miten hallitus konkreettisesti aikoo valvoa, että koronasuosituksia noudatetaan työpaikoilla ja maatiloilla.
&#8211; Jos ulkomaalaisten työntekijöiden tarve koetaan huoltovarmuuden kannalta elintärkeäksi, niin heidän turvallisuudestaan tulee myös huolehtia, ettei korona leviä heidän keskuudessaan, suomalaisiin tai työntekijöiden mukana heidän kotimaihinsa.
Lisäksi Wihonen tiedustelee, miten hallitus on edistänyt suomalaisten rekrytoimista huoltovarmuuden kannalta oleellisiin työtehtäviin.

Wihonen: Miten kausityöntekijöiden tartuntariskit on huomioitu?

Eduskunnan hallintovaliokunta hyväksyi tänään mietinnössään hallituksen esityksen määräaikaiseksi lainsäädännöksi, jonka tarkoitus on helpottaa maassa laillisesti oleskelevien ulkomaalaisten mahdollisuuksia työllistyä huoltovarmuuden kannalta kriittisille aloille. Perusteluna esitykselle on käytetty ennen kaikkea maatalouden työvoimapulaa, joka johtuu siitä, että matkustusrajoitusten vuoksi kausityövoiman saanti on epävarmaa.

Suuri määrä varsinkin palvelualalla työskenteleviä ulkomaalaisia on jäänyt työttömäksi hallituksen määrättyä ravintolat kiinni. Perussuomalaisten mielestä on hyvä, jos tällaiset henkilöt työllistyvät esimerkiksi maatalouden kausitöihin, eivätkä jää kuormittamaan suomalaista sosiaaliturvaa.
&#8211; Hallituksen esitys ei kuitenkaan koske pelkkää maataloutta vaan se avaa myös kuljetus- ja rakennusalan sekä teollisuuden työpaikat kaikille ulkomaalaisille. Hallitus siis tuo työmarkkinoille lisää ja halvempaa työvoimaa samalla, kun nämä alat lomauttavat ja irtisanovat kymmeniätuhansia suomalaisia, hallintovaliokunnan perussuomalaiset jäsenet Riikka Purra, Jussi Halla-aho ja Mauri Peltokangas huomauttavat.
Kokoomus tuki hallituksen esitystä
Perussuomalaiset esittivät valiokunnassa, että määräaikainen laki koskisi ainoastaan maa- ja metsätalouden töitä, joissa työvoiman tarve on akuutti ja todellinen. Hallituspuolueet kokoomuksen tuella kuitenkin jyräsivät esityksen läpi.
Ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnalla pyritään suojelemaan suomalaisia työmarkkinoita palkkojen polkemiselta ulkomaisella halpatyövoimalla. Keskusta ja kokoomus ovat vaatineet avoimesti saatavuusharkinnan romuttamista, mutta sosialidemokraateille asia on ollut vaikeampi puolueen ay-kytkösten vuoksi.
&#8211; Hallituksen esitys kuitenkin merkitsee käytännössä uutta naulaa saatavuusharkinnan arkkuun. Esimerkiksi ravintolatyön tai opiskelun perusteella oleskeluluvan saanut voi siirtyä vapaasti muille aloille ja kilpailla hinnallaan suomalaisen duunarin kanssa, perussuomalaiset toteavat.
Ylitarjonta muilla aloilla pahenee
Perussuomalaiset muistuttavat myös, että edes hallitus itse ei arvioi lakimuutoksen tuovan merkittävää apua maatalouteen, koska suurin osa Suomessa oleskelevista ulkomaalaisista ei halua alalle työllistyä.
&#8211; Työvoimapula pelloilla ei siis hellitä, mutta työvoiman ylitarjonta monilla muilla aloilla pahenee. Voidaankin todeta, että hallitus – ja etenkin keskusta – on lakihanketta ajaessaan höynäyttänyt viljelijöitä pahan kerran, perussuomalaiset toteavat.
Kausityötä koronan piinaamille suomalaisille
Perussuomalaiset on huolissaan tulevasta satokaudesta ja työvoiman riittävyydestä tiloilla.
&#8211; Siksi olemme esittäneet, että koronan vuoksi ilman työtä jääneet voisivat ottaa vastaan kausityötä ilman, että siitä saatava palkka vaikuttaa heidän työttömyyskorvauksiinsa. Tätäkään esitystä hallituspuolueet eivät valiokunnassa kannattaneet.
&#8211; On selvää, että ne eivät ole huolissaan sen enempää maatalouden näkymistä kuin suomalaisten työllisyydestäkään – niitä kiinnostaa vain halvan, ulkomaalaisen työvoiman maahantuonti, Purra, Halla-aho ja Peltokangas huomauttavat.

Hallitus avaa työmarkkinoita ulkomaiselle halpatyövoimalle koronakriisin varjolla – ”Viljelijöitä höynäytettiin pahan kerran”

Hallitus haluaa muuttaa ulkomaalaislakia ja EU:n ulkopuolelta tulevien kausityöntekijöiden maahantuloa ja oleskelua koskevaa lakia väliaikaisesti koronakriisistä johtuen. Muutos esimerkiksi varmistaisi, että usea jo nyt merkittävästä kotimaisesta työttömyydestä kärsivä ala saisi ulkomaalaista halpatyövoimaa myös jatkossa. 
Maataloudessa erityisesti satokaudella, marjan poiminnassa ja muissa vastaavissa tehtävissä ulkomaalaisten osuus työntekijöinä on erittäin korkea. Suurin osa näistä henkilöistä on kausityöntekijöitä. He tulevat maahan, tekevät työtä ja lähtevät maasta.
&#8211; He eivät kuormita sosiaaliturvaa ja palveluita, eivätkä jää maahan työn loppumisen jälkeen. He ovat pääosin työteliäitä ja kunnollisia ihmisiä, joista ei seuraa sosiaalisia ongelmia. Lähtömaita ovat esimerkiksi Ukraina, Valko-Venäjä, Thaimaa, Venäjä. Vähemmän ihmisiä tulee enää Baltiasta ja Puolasta, kansanedustaja Riikka Purra sanoo.
Perussuomalaiset eivät vastusta kausityöntekijöitä
Maataloudessa työskentelee Suomessa vuosittain 16 000 kausityöntekijää. 1 500 työntekijän tarve on arvioitu kriittiseksi maa- ja metsätalousministeriön ja Huoltovarmuuskeskuksen mukaan. Syy maahanmuuttajatyövoiman suurelle määrälle on alan vaatimaton palkkaus. Maaseudun työnantajaliiton ja Teollisuusliiton työehtosopimuksen mukaan tuntipalkat liikkuvat noin 8,50 ja 11 euron välillä, opiskelijoilla vain 6 euroa.
&#8211; Perussuomalaisilla ei ole mitään kausityöntekijöitä vastaan. Ei, vaikka poliittiset vastustajamme joskus niin väittävät. Kausityöntekijä, jonka työpanoksesta on hyötyä ja josta saadaan veroja, on täysin eri asia, niin taloudellisesti kuin muiltakin osin kuin henkilö, joka jää maahan millä tahansa oleskeluluvalla ja kuormittaa sosiaaliturvaa ja palvelurakennetta yleensä yhtä paljon riippumatta varsinaisesta statuksestaan.
&#8211; Kausityöntekijöiden osalta maatalouden tilanne on vaikea, koska rajamme ovat suljettu. Esityksessä esitetään, että muilla aloilla lomautettuja ja työttömäksi jääviä työperusteisilla oleskeluluvilla asuvia ulkomaalaisia voitaisiin hyödyntää maatalouden kausityössä. Voimassa oleva ulkomaalaislainsäädäntö ei mahdollista tällaista alanvaihtoa ensimmäisessä luvassa mainitulta alalta toiselle ilman että henkilö hakee jatkolupaa. Tämän muuttaminen on tietysti järkevää, Purra myöntää.
Maassa jo suuri joukko työttömiä ulkomaalaisia
Purran mukaan järkevää olisi hyödyntää myös huomattavan alhaisesta työllisyydestä kärsiviä ei-työperäisen oleskeluluvan ja kansainvälisen suojeluaseman saaneita. Maassa on valtava ja yhä kasvava, ulkomaalaisten työttömien reservi. Koronaepidemia lisää merkittävästi myös suomalaisten työttömyyttä.
&#8211; Kiireellisesti annettu ja ilmeisen kiireessä valmisteltu hallituksen esitys on epäselvä. Yhtäältä siinä esitetään edellä käsittelemiäni järkeviä ja kannatettavia asioita. Toisaalta mukaan on ujutettu muita niin sanottuun työperäiseen maahanmuuttoon liittyviä perinteisiä hankkeita, joilla 1) ei pitäisi olla mitään tekemistä maatalouden satotyön tai muun juuri ulkomaalaista työvoimaa kaipaavien alojen kanssa ja 2) jotka eivät koskekaan jo maassa olevia ulkomaalaisia, vaan tulevaisuudessa saapuvaa tai saapuvaksi toivottavaa maahanmuuttoa, Purra ihmettelee.
&#8211; Esityksessä sanotaan, että koronatilanteen vuoksi haasteena on saada riittävästi työvoimaa myös rakennusalalle ja telakkateollisuuteen sekä kuljetusaloille. Kaikilla näillä aloilla on jo ilman koronaakin ollut merkittävää kotimaista työttömyyttä, puhumattakaan ajasta nyt.
Työhalukkuutta löytyy kotimaisesta työvoimasta
Purra muistuttaa, että samat ongelmalliset kannustinloukut koskettavat yhtä lailla ulkomaalaista, sen jälkeen kun hän on varmistanut maahan jäämisen.
&#8211; Työttömyysetuudet ja sosiaaliturvamme eivät kannusta ottamaan vastaan matalasti palkattua tai lyhytkestoista työtä, varsinkaan jos henkilö sijaitsee korkeiden asumiskustannusten alueella ja erityisesti, mikäli perheessä on lapsia. Palkka on liian alhainen sosiaaliturvaan nähden. Tai sosiaaliturva on liian korkea palkkaan nähden.
&#8211; Meillä on kohta Suomessa 320 000 uutta lomautettua tai työtöntä, edellisten työnhakijoiden lisäksi. Työhalukkuutta varmaankin löytyisi, jos hallitus toisi eduskuntaan lain, joka mahdollistaisi esimerkiksi kausityön tekemisen maatiloilla ilman, että sillä on vaikutuksia varsinaisesta työstä lomautuksen tai irtisanomisen perusteella saatavaan etuuteen, Purra esittää.
Hallitus vihjailee uusista maahanmuuttajista
Perussuomalaiset ovatkin tänään ehdottaneet kiireellistä tilapäistä lainsäädäntöä, jonka nojalla kausityön tekeminen huoltovarmuuden kannalta tärkeissä tehtävissä ei vuonna 2020 poista työttömyysetuuksia henkilöltä, joka on lomautettu tai irtisanottu töistään koronaepidemian vuoksi.
&#8211; Tällä tavoin kausitöiden houkuttelevuus myös suomalaisten silmissä kasvaa, ihmisten toimeentulo voidaan turvata, eikä maataloustyönantajille koidu ylimääräisiä palkkakustannuksia, jotka siirtyisivät tuotteiden hintoihin, Purra sanoo.
&#8211; On hienoa, että pääministeri Sanna Marin suhtautui ehdotukseemme positiivisesti. Toivomme, että hallitus ottaa esityksestämme kopin ja tuo pian eduskuntaan tämän mahdollistaman lainsäädännön.
Toinen hallituksen esityksen ongelma on, ettei se käsittele vain maassa jo olevia ihmisiä, vaan vihjaa myös uusista maahanmuuttajista.
&#8211; Nimenomaan vihjaa, sillä kohdat, joissa asiasta puhutaan, ovat hyvin lyhyitä ja sanomassaan epäselviä, Purra sanoo.
Suomalaisia lomautetaan ja joutuu työttömiksi
Eri alojen elinkeinojärjestöt ovat esittäneet perusteluja ulkomaisen työvoiman välttämättömyydestä eri toimialoilla. Perusteluissa viitataan toimialan ja tehtävien kriittisyyteen joko huoltovarmuuden tai alan yritysten elinkeinon ja toimeentulon vaarantumisen tai molempien kannalta.
&#8211; Perussuomalaisten mielestä on vastuutonta haluta maahan lisää ihmisiä, kun niin ulkomaalaisten kuin suomalaisten lomautukset ja työttömyys lisääntyvät merkittävästi. 
Suomen rajojen on määrä olla koronaepidemian vuoksi kiinni. Eivät ne ole. Ne Suomen ulkomaanedustustot, jotka ovat auki, käsittelevät tälläkin hetkellä näiden niin sanottujen kriittisten alojen viisumi- ja oleskelulupahakemuksia. Komissio julkaisi muutama päivä sitten luettelon kriittisistä aloista, mutta kuten edellä sanoin, hallitus tulkitsee tätä laveasti, Purra toteaa.
&#8211; Nähtävästi kaikkia aloja, joissa on merkittävästi ulkomaalaisia työntekijöitä, voidaan hallituksen mukaan pitää kriittisinä, olipa syy alan korkealle ulkomaalaisedustukselle mikä tahansa. Perussuomalaiset taas on sitä mieltä, että päinvastoin tavoitteena pitäisi olla, että yksikään kriittinen ala ei voi nojata ulkomaalaiseen työvoimaan ja sen saatavuuteen.
Kiertää koronarajoituksia ja poikkeuslakeja
Esityksen perusteella siis myös muihin kuin jo maassa oleviin ulkomaalaisiin sovellettaisiin samoja ehtoja. Esityksessä sanotaan: ”Siltä osin kuin rajaliikenteen rajoituksista huolimatta maahan saapuu työvoimaa ulkomailta, nämäkin voisivat karanteenin jälkeen työskennellä kaikilla edellä mainituilla aloilla lupatyypistään riippumatta.&#8221;
&#8211; Esitys ei ole johdonmukainen hallituksen rajaliikenteen vähentämistä koskevan tavoitteen kanssa, vaikka siinä niin väitetään. Se on johdonmukainen tämän osalta ainoastaan esityksen siltä osin, kun kyse on jo maassa olevista henkilöistä. Mutta esitys koskee myös poikkeustilan aikana myönnettäviä uusia oleskelulupia ja viisumeita, myös muilla kuin oikeasti kriittisillä aloilla, kuten maataloudessa, Purra huomauttaa.
&#8211; Alojen määritteleminen kriittisiksi vain siksi, että niillä on paljon ulkomaalaisia, kiertää koronarajoituksia ja poikkeuslakeja. Tämä tehdään ennen kuin on edes yritetty etsiä keinoja saada työvoimaa maamme sisältä. Tätä ei voi hyväksyä.
Hallitus hamuaa lisää halpatyövoimaa
Perussuomalaisten mielestä esitys on kannatettava jo maassa olevien ulkomaalaisten osalta.
&#8211; Huomionarvoista kuitenkin on, että jos esitys koskisi vain heitä, se olisi jo itsensäkin mielestä turha. Siinä nimittäin sanotaan, että ”lisää työvoiman tarjontaa potentiaalisesti kymmenillä tuhansilla henkilöillä, mutta käytännössä työllisyysvaikutuksen voi odottaa jäävän joihinkin satoihin.&#8221;
&#8211; Muutaman sadan ihmisen takiako tässä nyt tehdään väliaikaista lakia näin kiireellä? Ei, kyse ei ole muutamasta sadasta maassa olevasta ulkomaalaisesta. Tavoite on helpottaa matalapalkka-aloille saapuvaa maahanmuuttoa, vaikka rajamme ovat kiinni ja vaikka maa on pian täynnä lomautettuja ja työttömiä ihmisiä, Purra varoittaa.
&nbsp;

Purra: Hallitus aikoo helpottaa matalapalkka-aloille saapuvaa maahanmuuttoa, vaikka rajamme ovat kiinni ja vaikka maa on pian täynnä lomautettuja ja työttömiä ihmisiä

Koronaepidemia ja sen torjuntatoimenpiteet aiheuttavat suuria ongelmia paitsi yrityksille myös niiden työntekijöille. Tällä hetkellä sadat tuhannet suomalaiset ovat yt-neuvottelujen piirissä. Tilanne voi kestää useita kuukausia.
Samaan aikaan huoltovarmuuden kannalta elintärkeä maatalous kärsii työvoimapulasta. Sektori on jo pitkään ollut riippuvainen ulkomaisesta kausityövoimasta, eivätkä kausityöt houkuttele kotimaisia työntekijöitä muun muassa heikosta palkkauksesta johtuen. Koronapandemiaan liittyvät matkustusrajoitukset ovat kuitenkin tehneet ulkomaisen työvoiman liikkumisen vaikeaksi.
&#8211; Työvoimaa tarvitaan maatiloille paitsi sadonkorjuuseen myös kevättöihin, ja asialla on kiire. Jos tiloilta ei saada satoa, se vaikuttaa elintarvikkeiden saatavuuteen ja hintoihin syksyllä, perussuomalaiset toteavat.
Ihmisten toimeentulo turvattava
Perussuomalaiset ehdottavat kiireellistä tilapäistä lainsäädäntöä, jonka nojalla kausityön tekeminen huoltovarmuuden kannalta tärkeissä tehtävissä ei vuonna 2020 poista työttömyysetuuksia henkilöltä, joka on lomautettu tai irtisanottu töistään koronaepidemian vuoksi.
&#8211; Tällä tavoin kausitöiden houkuttelevuus myös suomalaisten silmissä kasvaa, ihmisten toimeentulo voidaan turvata, eikä maataloustyönantajille koidu ylimääräisiä palkkakustannuksia, jotka siirtyisivät tuotteiden hintoihin.

Perussuomalaisilta esitys tilapäiseksi laiksi: Huoltovarmuuden kannalta tärkeä kausityö ei vähentäisi kriisin aikana työttömyysetuuksia

Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen on huolissaan suomalaisten maatalousyrittäjien ahdingosta. Tämän kuun aikana alkavat ensimmäiset istutustyöt, joita on aikaisemmin tehty ulkomailta tulleen kausityövoiman avulla.

&#8211; Tämä tilanne on erittäin huolestuttava. Tämä on huolestuttava maatalousyrittäjien ja Suomen huoltovarmuuden takia. Jos meillä ei ole suomalaisia maatalousyrittäjiä, meillä ei ole suomalaista ruokaa, Minna Reijonen sanoo.
Karanteenin koskettava kaikkia
Suomeen tuleva kausityövoima tulee pääosin Venäjältä, Ukrainasta ja Thaimaasta. Nyt rajat on suljettu, eikä ulkomaista kausityövoimaan ole samaan tapaan saatavilla. Ulkomailta tulevien pitää myös noudattaa karanteenia, joten tämänkään takia ulkomainen työvoima ei ole nopea keino.
&#8211; Jos ulkomailta kuitenkin tulisi työvoimaa, on varmistettava, että karanteeniohjeita noudatetaan. Muuten tulijat tuovat mukanaan todella suuren riskin muutenkin erittäin haavoittuvalle alalle ja maaseuduille, joissa väestö on iäkkäämpää ja terveyspalvelut, varsinkin tehohoito usein kaukana ja rajallista, vaatii Reijonen.
Ruuan omavaraisuudesta pidettävä huolta
Reijonen mielestä vallitseva tilanne osoittaa, miten tärkeää on olla omavarainen.
&#8211; Maatalousyrittäjyyttä ei polkaista käyntiin hetkessä. Nyt onkin ensisijaisen tärkeää pitää huoli siitä, ettei yhtään maatalousyritystä päästetä konkurssiin tai lopettamaan toimintaansa sen takia, ettei Suomessa pystytä tekemään sellaisia päätöksiä, että työttömät, lomautetut ja loma-aikoina opiskelijat saataisiin maatiloille kausitöihin.
Suomesta löytyy tekijöitä
Kausityöntekijöitä on vuosittain ollut noin 16 000. Suomessa oli helmikuussa 248 100 ihmistä työttömänä. Koronatilanteen takia maaliskuun lopussa oli uusia työttömiä 5 990 ja uusia lomautettuja 17 215. Yli 300 000 suomalaista työntekijää on tällä hetkellä tai on ollut YT-neuvotteluissa koronavirustilanteen vuosi.
&#8211; 16 000 kausityöntekijän rekrytoiminen Suomesta ei voi olla mahdotonta, mikäli työn tekeminen tehdään kannattavaksi myös suomalaisille työttömille ja lomautetuille, Reijonen huomauttaa.
Työn vastaanottamisen oltava kannattavaa
Monella työttömällä on kynnys lähteä toiselle paikkakunnalle työn perässä, varsinkin kun kyseessä ei ole vakituinen työpaikka. Intoa lähteä maatalouden kausitöihin laskee myös alan matala palkkataso.
&#8211; Työttömyyskorvausten tai toimeentulotuen maksaminen ei sekään ole halpaa. Tässä hallitus voisi ottaa aktiivisen roolin ja miettiä yhdessä opposition kanssa keinoja, joilla helpotetaan lyhytaikaisenkin työn vastaanottamista ilman kohtuutonta byrokratiaa, karensseja ja niin, että se on kannattavaa, Reijonen painottaa.

Reijonen: Maatalouteen löytyy kausityöntekijöitä Suomesta, kun työn tekeminen tehdään kannattavaksi

Monet maatalousyrittäjät ovat olleet huolissaan työvoiman saatavuudesta ensi kesänä, kun kausityöntekijöitä ei liikkumisrajoitusten vuoksi todennäköisesti saada kolmansista maista. Marjat uhkaavat jäädä poimimatta. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aholla on ratkaisu ongelmaan.
&#8211; Huomautan, että riippumatta muusta työllisyystilanteesta Suomessa on huomattava, täysin käyttämätön työvoimareservi, joka sopii maatalouden tarpeisiin kuin nyrkki naamaan: humanitaarisin perustein saapuneet maahanmuuttajat, Jussi Halla-aho ehdottaa.
Median mukaan työhaluista väkeä
Suomessa oli viime vuonna esimerkiksi yli 30 000 arabiankielistä, yli 20 000 somalinkielistä ja yli 15 000 kurdinkielistä henkilöä. Määrät ovat kaikissa ryhmissä vähintään kaksinkertaistuneet viimeisten kymmenen vuoden aikana.
&#8211; Näissä väestöryhmissä työllisyysaste on hyvin matala, ja työllistyneistäkin suuri osa toimii tehtävissä, jotka liittyvät suoraan maahanmuuttoon ja kotouttamiseen ja joita ei näin ollen olisi olemassa ilman maahanmuuttoa. Tällaisten julkisrahoitteisten tehtävien määrää tuskin voidaan pitää ennallaan tai kasvattaa, kun julkinen kassa on tulevina aikoina muutenkin koetuksella.
&#8211; Olen lehdistä lukenut, että kyseisiin ryhmiin kuuluvat ihmiset ovat työhaluista väkeä. He ovat suurelta osin myös parhaassa työiässä. Monissa puheenvuoroissa heitä on näistä syistä pidetty ratkaisuna Suomen huoltosuhdeongelmiin. Edelleen olen lukenut, että matala työllisyysaste johtuu lähinnä työmarkkinoilla muhivasta rakenteellisesta syrjinnästä. Työtä pidetään yleisesti parhaana kotouttajana, Halla-aho muistuttaa.
Motivoinut henkilö selviää tehtävistä 
 
Halla-aho vetoaa Facebookissa sekä maatalousyrittäjiin että julkiseen valtaan:
&#8211; Aloittakaa NYT ponnekas rekrytointikampanja arabin-, somalin- ja kurdinkielisen väestön keskuudessa. En väheksy maataloustöitä, mutta olen varma, että ahkera ja motivoitunut henkilö selviää niistä tehtävistä, joita aiempina vuosina on teetetty kausityöntekijöillä, vaikka korkeampaa koulutusta tai täydellistä kielitaitoa ei olisikaan.
&#8211; Näin ratkaistaan monta ongelmaa yhdellä iskulla. Maahanmuuttajien nauttima arvostus lisääntyy ja suvaitsemattomuus vähenee; maatalouselinkeinon työvoimapula saadaan torjuttua; sosiaaliturvamenot vähenevät. Tämä on näytön paikka kaikille osapuolille, Halla-aho toteaa.

Halla-aho korvaisi ulkomaalaisen kausityövoiman humanitaarisin perustein Suomeen saapuneilla maahanmuuttajilla: ”Huomattava ja täysin käyttämätön työvoimareservi”

kausityöntekijät

Wihonen: Kesän tapahtumat peruttu, miten syksyllä ja talvella?

Kuinka paljon kausityöntekijöiden koronatestit kuormittavat pieniä kuntia?

Wihonen: Koronatartuntojen määrä jatkanut kasvuaan – miten kausityöntekijöiden parissa esiintyvät tartuntatapaukset estetään?

Wihonen: Suomeen saapuu kausityöntekijöitä myös pahimmilta korona-alueilta – miksi ongelmaan ei ole reagoitu?

Wihonen: Miten kausityöntekijöiden tartuntariskit on huomioitu?

Hallitus avaa työmarkkinoita ulkomaiselle halpatyövoimalle koronakriisin varjolla – ”Viljelijöitä höynäytettiin pahan kerran”

Purra: Hallitus aikoo helpottaa matalapalkka-aloille saapuvaa maahanmuuttoa, vaikka rajamme ovat kiinni ja vaikka maa on pian täynnä lomautettuja ja työttömiä ihmisiä

Perussuomalaisilta esitys tilapäiseksi laiksi: Huoltovarmuuden kannalta tärkeä kausityö ei vähentäisi kriisin aikana työttömyysetuuksia

Reijonen: Maatalouteen löytyy kausityöntekijöitä Suomesta, kun työn tekeminen tehdään kannattavaksi

Halla-aho korvaisi ulkomaalaisen kausityövoiman humanitaarisin perustein Suomeen saapuneilla maahanmuuttajilla: ”Huomattava ja täysin käyttämätön työvoimareservi”

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025