Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Kenia

Somalian presidentti Berliinissä: ”Kaikki somalialaiset voivat palata kotimaahansa”

Afganistan on yksi perussuomalaisen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion linjaamista lakkautettavista maaohjelmista. Vielä vuonna 2021 Afganistan sai Suomen kehitysyhteistyön kumppanimaista eniten tukea, noin 30 miljoonaa euroa.

Petteri Orpon hallituksen tekemistä kehitysyhteistyön 1 030 miljoonan euron säästöistä 500 miljoonaa euroa tulee maaohjelmien lakkautuksista.
&#8211; Taleban on vallassa Afganistanissa, enkä katso, että Suomi voi tehdä sen kanssa yhteistyötä. Samankaltainen tilanne on Myanmarin osalta, jossa vallassa on sotilasjuntta, ministeri Ville Tavio toteaa.
Kymmenestä maaohjelmasta neljä loppuu
Myös Myanmar kuuluu lakkautettaviin maaohjelmiin. Lisäksi lakkautetaan Kenian ja Mosambikin maaohjelmat. Kymmenestä maaohjelmasta loppuu näin ollen neljä.
Keniaa voidaan jo pitää onnistuneena mallina siitä, miten tehdyn kehitysyhteistyön pohjalta voidaan siirtyä yksityisen sektorin kehitysyhteistyömuotojen kautta kauppasuhteisiin, jotka hyödyttävät suomalaisia yrityksiä.
Kehitysavusta kauppayhteistyöhön
Myös Mosambikin yhteistyön suuntaa tullaan siirtämään yhä enemmän kaupallistaloudellisiin suhteisiin.
Ohjelmien päättämisessä on käytetty kokonaisharkintaa siitä lähtökohdasta, että hallitusohjelman linjaukset toteutuvat, nykyisistä sitoumuksista pidetään kiinni ja ohjelmien lopettaminen tehdään hallitusti. Harkinnassa painoivat muun muassa mahdollisuudet kaupallistaloudellisen yhteistyön vahvistamiseen.
Maaohjelmien lakkautukset tulevat etenemään hallituskauden sisällä kukin omassa tahdissaan niihin liittyvien hankkeiden aikataulujen vuoksi.
&nbsp;

Afganistanin kehitysyhteistyön maaohjelma lopetetaan

Eduskunnassa käsiteltiin kuluvalla viikolla valtioneuvoston selontekoa julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää ihmetteli kovasti, miten hallitus voi pitää kehitysavun syytämistä Venäjän hyökkäystä tukeville maille Suomen ulkopoliittisten intressien mukaisena.

Valtiovarainministeriö vastaa julkisen talouden suunnitelman sekä siihen sisältyvän valtiontalouden kehyspäätöksen valmistelusta tuleville vuosille. Julkisen talouden suunnitelma on hallituksen päätösasiakirja, joka koostuu finanssipolitiikan linjaa, julkisen talouden kokonaisuutta ja julkisen talouden alasektoreita koskevista päätöksistä.
&#8211; Haluaisin kiinnittää huomiota erityisesti hallinnonalakohtaisten linjausten kohdalla ulkoministeriön hallinnonalan erääseen osaan, nimittäin kehitysyhteistyöhön, Juha Mäenpää huomautti ja jatkoi:
&#8211; ”Hallitus tähtää pitkällä aikavälillä YK-sitoumuksen mukaiseen tavoitteeseen käyttää 0,7 prosenttia bruttokansantulosta kehitysyhteistyöhön. Varsinaiset kehitysyhteistyömäärärahat nousevat lähes 800 miljoonaan euroon vuonna 2026. Kehyskaudella kehitysyhteistyömäärärahat ovat noin 0,45 prosenttia suhteessa bruttokansantuloon vuosittain.”
Ottaako hallitus kestävyysvajetta tosissaan?
Mäenpää muistutti, että rahaa kanavoituu myös muita reittejä pitkin samaan tarkoitukseen. Jo selonteon alkupuolella todetaan, että julkisessa taloudessa on pitkällä aikavälillä kestävyysvaje: puhutaan jopa miljardeista euroista.
&#8211; Onkin hieman hullunkurista, että tästä huolimatta hallitus kaavailee pitkällä aikavälillä kehitysyhteistyömäärärahojen lisäämistä. Nämä rahat ovat pois kaikesta muusta. Kotimaassakin olisi tarvetta joko suoraan erilaisiin menoeriin tai yksinkertaisesti nykyisen valtionvelan vähentämiseen. Rahojen lappaminen ulkomaille ei auta kumpaakaan. Otetaanko kestävyysvajetta siis Sanna Marinin hallituksessa ollenkaan tosissaan? ihmetteli Mäenpää.
Rahaa kehitysavusta jopa Venäjän tukijoille
Jos ei pelkästään Suomen etujen vastainen rahojen käyttö toissijaisiin asioihin itsessään vielä soita hälytyskelloja, niin kannattaa ottaa tarkasteluun kehitysyhteistyön kohdemaat ja niiden toiminta kansainvälisillä kentillä.
Venäjä erotettiin väliaikaisesti Ukrainan sodassa suorittamiensa toistuvien ihmisoikeusrikkomusten johdosta YK:n ihmisoikeusneuvostosta YK:n yleiskokouksessa huhtikuun alussa. 93 maata äänesti erottamisen puolesta, 24 sitä vastaan ja 58 maata pidättäytyi kokonaan äänestämästä. Käytännössä kaikki länsimaat, mukaan lukien Suomi, äänestivät Venäjän erottamisen puolesta.
Kummallista ja ristiriitaista
Päinvastoin kuin Suomi — eli erottamista vastaan — äänestäneiden joukossa oli sen sijaan sellaisia maita, joiden kanssa Suomi tekee kehitysyhteistyötä, eli maita, jotka saavat Suomelta rahallista kehitysapua: Etiopia, Kirgisia, Syyria, Tadžikistan ja Uzbekistan. Pidättäytyneitä maita olivat mm. Irak, Kenia, Mosambik, Nepal ja Tansania — nämäkin Suomen kehitysyhteistyön kumppanimaita.
&#8211; Hyvät kollegat, eikö teistä ole kummallista ja perin ristiriitaista, että Suomi toisaalta tuomitsee jyrkästi Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan ja tukee puolustajaa monin tavoin, mutta samalla käyttää merkittäviä summia niiden valtioiden tukemiseen, jotka asettuvat hyökkääjän puolelle kansainvälisillä kentillä? Millä tavalla tämä on Suomen ulkopoliittisten intressien mukaista? kysyi Mäenpää vielä lopuksi kummastellen.
&nbsp;

Mäenpää julkisen talouden suunnitelman kehitysapukaavailuista: ”Millä tavalla tämä on Suomen ulkopoliittisten intressien mukaista?”

Korona vaikuttaa Afrikassa olevan enemmänkin hyvinvoivan väestönosan tauti ja siihen on kuollut useampia poliittisen eliitin jäseniä. Mantereen koronakriisi etenee tilastojen valossa maltillisesti ja ensimmäinen valtio on jo ehtinyt ilmoittaa pandemian päättyneeksi.

Ugandan pitkäaikainen presidentti Yoweri Museveni on puolestaan <a href="https://www.africanews.com/2020/06/23/uganda-coronavirus-hub/">ilmoittanut</a>, etteivät WHO:n edustajat ole ”jumalia”, ja että järjestön pitäisi ymmärtää paikallisia olosuhteita. Uganda onkin karkottanut koronaan sairastuneita maasta vedoten vanhaan afrikkalaiseen perinteeseen, jonka mukaan isäntä päättää, miten vieraitaan kohtelee.
Tansanian hallitus on lopettanut koronavirustilastojen julkaisemisen ja Maailman terveysjärjestö WHO on ilmaissut huolensa asiasta. Tansanian korkein terveysviranomainen Elisha Osati <a href="https://www.bbc.com/news/world-africa-52966016">kertoi</a> BBC:lle sairaaloiden toimivan normaalisti ja koronapotilaiden oireiden olevan yleensä lieviä.
<h4>Korona eliitin riesana</h4>
Burundi<a href="https://www.aa.com.tr/en/africa/burundi-declares-who-representative-persona-non-grata/1840111"> julisti</a> toukokuussa WHO:n edustajat epätoivotuiksi henkilöiksi ja käski näiden poistua maasta, koska he valtion edustajien mukaan häiritsivät tulevia presidentinvaaleja. Presidentti Pierre Nkurunziza <a href="https://www.theguardian.com/world/2020/jun/09/burundi-president-dies-illness-suspected-coronavirus-pierre-nkurunziz">kuoli</a>, mitä ilmeisimmin Covid-19-tautiin 8. kesäkuuta. Presidentin vaimo oli varmistamattomien lähteiden mukaan lennätetty jo aiemmin Keniaan saamaan hoitoa koronaviruksen aiheuttamaan tautiin.
Afrikan poliittisesta eliitistä koronaan ovat aiemmin kuolleet ainakin Kongon entinen presidentti Joachim Yhombi-Opango sekä Somalian entinen pääministeri Nur Hassan Hussein.
<h4>Tautitilanne vaihtelee valtioittain</h4>
Erityisen paha tautitilanne on Etelä-Afrikassa, jossa koronaan sairastuneita on jo lähes 110 000 ja kuolleita yli 2 100. Afrikan ensimmäinen koronarokotetteen <a href="https://www.africanews.com/2020/06/23/south-africa-coronavirus-daily-updates-on-covid-19/">testi</a> on käynnissä ja siihen osallistuu 2 000 ihmistä. Itse rokote on kehitetty Oxfordin yliopistossa.
Covid-19-tautiin sairastuneita on <a href="https://www.bbc.co.uk/news/resources/idt-4a11d568-2716-41cf-a15e-7d15079548bc">tilastoitu</a> koko Afrikan alueella tähän mennessä 325 000 tapausta ja tautia on tavattu jokaisessa maanosan valtiossa. Tautiin on kuollut 8 600 ihmistä. Luvut perustuvat Johns Hopkins -yliopiston keräämään aineistoon. Afrikan mantereella on runsaat 1,2 miljardia asukasta, joten ilmoitettujen lukujen valossa pandemia etenee alueella verkkaisesti, ainakin toistaiseksi.
Juttua päivitetty 24.6.2020 klo 11.52.

Koronaa Afrikassa: Burundin valtionpäämies kuoli, WHO:n edustajat karkotettu, koska ”häiritsivät tulevia presidentinvaaleja”

Useat Afrikan valtiot ovat ottaneet käyttöön ankaria matkustusrajoituksia ja sulkevat rajojaan koronaviruksen takia. Erityisesti eurooppalaisten on pysyttävä Afrikan ulkopuolella. 

Varautuminen pandemiaan on käynnissä: Ruandassa ja Senegalissa julkiset tapahtumat on kielletty, Etelä-Afrikka on julistanut hätätilan ja peruuttanut 10 000 viisumia. Algeria ja Marokko ovat katkaisseet lento- ja merimatkustamisen Eurooppaan.
Tunisia ja Mauretania ovat karkoittaneet italialaisia. Kenia kieltää maahanpääsyn kaikista niistä maista, joissa koronaa on tavattu.
Kiinalaiset vahvasti läsnä
Koronavirusta on tavattu 30 Afrikan valtiossa ja sairastuneita oli viranomaisten tilastojen mukaan alkuviikosta alle 400, <a href="https://www.sueddeutsche.de/politik/coronavirus-afrika-grenzen-europaeer-1.4848766">kertoo</a> Süddeutsche Zeitung. Vielä tammikuussa koronatestejä pystyttiin suorittamaan ainoastaan Senegalissa ja Etelä-Afrikassa.
Alhainen sairastuneiden määrä herättää kummastusta siksikin, että kiinalaiset ovat vahvasti läsnä erittäin monessa Afrikan valtiossa. Reagointi Kiinassa puhjenneeseen epidemiaan ja lentoyhteyksien katkaiseminen kesti pitkään. Vielä helmikuun lopulla Kiinasta saattoi saapua esimerkiksi Keniaan, kunhan suostui ”vapaaehtoiseen karanteeniin”.
Malaria on Afrikan vanha vitsaus
Afrikan maiden terveysmenot ovat prosentti globaaleista terveysmenoista, vaikka maanosassa asuu 16 prosenttia maailman väestöstä. Sairastuneiden hoitokin on suhteellista, sillä vaikkapa Italiassa on 41 lääkäriä tuhatta asukasta kohti ja Afrikassa keskimäärin kaksi.
Vuosittain Afrikassa kuolee 400 000 ihmistä malariaan. Taudin oireet ovat alkuvaiheessa saman tyyppiset kuin Covid-19 -sairaudessa. Näin tautien tilastollinen erottaminen toisistaan saattaa olla hankalaa.
Virus saapuu monin paikoin Afrikassa alueille, joissa vallitsee käytännössä sotatila, silmitön väkivalta on arkipäivää ja vielä tautejakin riesana. Korona on jo Sudanissa ja Keski-Afrikan tasavallassa. Sahelin alueella on lähtökohtaisesti levotonta ja esimerkiksi Burkina Fasossa puolitoista miljoonaa ihmistä sotatoimien seurauksena vailla mahdollisuutta sairaanhoitoon.
Toisaalta Afrikassa on olemassa infrastruktuuri, jota on vuodesta 2014 rakennettu Ebola-viruksen aiheuttamaa hengenvaarallista verenvuototautia vastaan. Siitä on varmasti hyötyä pandemian aikana.
Mantereella on toinenkin &#8221;etu&#8221; taistelussa koronavirusta vastaan: asukkaista vain kolme prosenttia on yli 65-vuotiaita. Korona on erityisen raskas yli 70-vuotiaille.

Nähtiin sitten tämäkin päivä: Useat Afrikan maat laittavat rajat kiinni eurooppalaisilta koronaviruksen takia

Kenia

Somalian presidentti Berliinissä: ”Kaikki somalialaiset voivat palata kotimaahansa”

Afganistanin kehitysyhteistyön maaohjelma lopetetaan

Mäenpää julkisen talouden suunnitelman kehitysapukaavailuista: ”Millä tavalla tämä on Suomen ulkopoliittisten intressien mukaista?”

Koronaa Afrikassa: Burundin valtionpäämies kuoli, WHO:n edustajat karkotettu, koska ”häiritsivät tulevia presidentinvaaleja”

Nähtiin sitten tämäkin päivä: Useat Afrikan maat laittavat rajat kiinni eurooppalaisilta koronaviruksen takia

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025