Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

keskustelukulttuuri

Poliittinen väkivalta herättää keskustelua ympäri maailmaa – ongelman purkamisen voisi alkaa paremmasta keskustelukulttuurista

Eduskunnan toimintaa yhdessä puhemiesneuvoston kanssa johtava eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho sanoo, että edustuksellisessa demokratiassa eduskuntalaitos on asemaltaan ”pyhistä pyhin”, eikä puhemiehen tehtävä ole ryhtyä arvioimaan eduskunnan puhekulttuuria. Halla-aho toivoo, että kansalaisilta saamansa mandaatin nojalla edustajat tuovat salissa äänestäjilleen tärkeitä asioita esiin.

Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho katsoo, että rajoittamattoman puheoikeuden turvaaminen eduskunnan salikeskustelussa on puhemiehen tärkein tehtävä. Halla-aho ei aio ryhtyä puheiden makutuomariksi.
Halla-aho sanoo, että eduskunta ei ole tarkkailuluokka tai euroviisukarsinta, jossa puhemiehen tehtävänä olisi antaa kansanedustajille pisteitä.
&#8211; Puhemiehen ensisijaisena tehtävänä on turvata kansanedustajien perustuslaillinen oikeus tuoda keskusteluun niitä kantoja, joita esittämään kansa on edustajan tehtäväänsä äänestänyt.
Toivoo hyvää keskustelukulttuuria
Huomenna eduskunta käsittelee hallituksen tiedonantoa yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämiseksi ja keskustelee siitä.
Aiheen käsittelyyn Halla-aho toivoo edustajilta arvokasta käytöstä ja samalla muistuttaa, että aiheeseen liittyy erilaisia näkemyksiä.
&#8211; Toivon, että kansanedustajat, oman kansalaisilta saamansa mandaatin nojalla, tuovat keskusteluun niitä näkemyksiä, jotka ovat tärkeitä heille itselleen ja äänestäjille.
&#8211; Tietenkin toivon, että noudatamme hyvää keskustelukulttuuria, emmekä ala kyseenalaistamaan eri mieltä olevien ihmisten mielipiteiden legitimiteettiä, vaan hyväksymme erilaiset mielipiteet kuuluvaksi demokratiaan ja moniarvoiseen yhteiskuntaan.
Puhemies puolustaa eduskuntaa instituutiona
Repivän vastakkainasettelun estämiseksi ja erilaisten mielipiteiden kunnioittamista varten Halla-aho antaa evästyksen huomiseen keskusteluun.
&#8211; Toivon, että jokainen edustaja – sen sijaan että hyökkää muiden puheoikeutta vastaan – pikemminkin pyrkii vakuuttamaan yleisön omilla argumenteillaan siitä, että oma näkemys on vastakkaista näkemystä parempi.
Halla-aho toteaa, että vaikka eduskunnan puhemiehen tehtävänä ei olekaan kommentoida päivänpolitiikkaa, puhemies kuitenkin puolustaa eduskuntaa instituutiona ja kansanedustajia.
Halla-aho kirjoitti äskettäin Twitterissa <a href="https://stage.sudev.fi/susijengi-ilmoittautui-tukijoukoiksi-mielenosoitukseen-jossa-vaadittiin-ministereiden-tappamista-halla-aho-huolestuttavaa/">pitävänsä huolestuttavana</a> järjestöjen ja urheiluseurojen osallistumista mielenosoitukseen, jossa vaadittiin ministereiden tappamista.
&#8211; Jos kaduilla vaaditaan vaaleilla valittujen poliitikkojen päiden katkomista tai heilutellaan totalitaarista järjestelmää tukevia symboleja, katson, että tehtäviini kuuluu ottaa asiaan kantaa.

Eduskunnan puhemies Halla-aho lupaa puolustaa kansanedustajien perustuslaillista puheoikeutta: ”Eduskunta ei ole tarkkailuluokka tai euroviisukarsinta”

Perussuomalaisten kansanedustajat Sakari Puisto ja Laura Huhtasaari kertovat hallitusohjelman kirjauksista koskien perussuomalaisille tärkeitä teemoja. Laaja sananvapaus on nostettu isoon asemaan hallitusohjelmassa &#8211; ja lisäksi ohjelmassa puolustetaan vahvasti suomalaista kulttuuria, arvoja ja perinteitä.

Osaava Suomi -reformipöydässä neuvotelleet kansanedustajat Sakari Puisto ja Laura Huhtasaari ovat tyytyväisiä. Pöydässä käsiteltiin opetus- ja kulttuuriministeriön toimialaa, ja perussuomalaiset saivat kirjauksiin monta poliittisesti merkittävää kohtaa.
– On hienoa, että hallitusohjelmassa on vahvoja kirjauksia suomalaisen kulttuurin puolesta, eikä tätä häpeillä tuoda esiin, toteaa Puisto.
Koulujen juhlaperinteet kunniaan
Toimialaa käsittelevässä hallitusohjelman osiossa todetaan Suomen muun muassa olevan kannustava sivistysyhteiskunta, joka on ylpeä omasta monipuolisesta kulttuuriperinnöstään.
Myös peruskoulua käsittelevässä osiossa on perussuomalaisille mieluisia kirjauksia. Hallitusohjelmassa korostetaan, että koulujen kasvatustehtävään kuuluu varmistaa, että suomalainen kulttuuriperintö välittyy uusille sukupolville. Tähän sisältyy myös koulujen juhlaperinteiden vaaliminen kevät- ja joulujuhlineen.
Sananvapaus turvatta yliopistoissa
Suomalaisuuden ohella ohjelmassa puolustetaan laajaa sananvapautta. Orwellilaisen sananvastuun ja vihapuhehysterian sijaan tekstissä todetaan, että sananvapaudella on keskeinen merkitys länsimaisen sivistyksen, demokratian, tieteen ja taiteen kulmakivenä. Perussuomalaisten mielestä sananvapautta näivettämällä tuhotaan näiden kaikkien perustaa.
– Woketus on peruttu, naurahtaa Huhtaaari ja jatkaa:
– Sananvapaus on turvattava yliopistoissa. Kouluissa suomen kieli ja mieli sekä perinteet ovat ylpeyden aihe.
– Ohjelmassa paalutetaan, että ”laajaa sananvapautta on tuettava ja ylläpidettävä kaikkialla yhteiskunnassa”. Tämä on tärkeä asia näinä aikoina, Puisto lisää.
Akateemista keskustelukulttuuria vahvistettava
Korkeakoulutusta käsittelevässä osiossa tuodaan esiin myös avoimen akateemisen keskustelukulttuurin vahvistaminen.
Perussuomalaisten mielestä yliopistojen keskeinen tehtävä ei ole opettaa poliittista korrektiutta vaan kasvattaa opiskelijoita kriittisiksi ja analyyttisiksi ajattelijoiksi.

Hallitusohjelmassa vahvat kirjaukset sananvapaudesta ja suomalaisuudesta – ”Woketus on peruttu”

Perussuomalaisen ajatuspaja Suomen Perustan hallituksen uusi puheenjohtaja on Turun yliopiston taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén. Perussuomalaisten eurovaaliehdokkaana vuoden 2019 vaaleissa ollut Virén on hyvin huolissaan Suomen talouden kasvunäkymistä.

Muun muassa finanssipolitiikan tutkimukseen, mallintamiseen ja ennustamiseen erikoistuneen Matti Virénin näkymät Suomen tulevaisuudesta ovat harmaita. Suomen talouden kasvunäkymät ovat hyvin heikot verrattuna esimerkiksi vuosiin ennen suurta lamaa tai vuoden 2008 finanssikriisiä.
&#8211; En tiedä, tajuavatko ihmiset edes, miten heikot Suomen talouden kasvunäkymät ovat. Pian ollaan siinä tilanteessa, että talouden kasvu on yhden prosentin luokkaa. Se tarkoittaa, että nuppia kohden kasvu on melkein nollassa. Tulevina vuosina reaalinen elintasomme ei parane, ja kun kohta 15 viimeistä vuotta on Suomessa eletty velaksi, joudutaan niitä velkoja jossain vaiheessa maksamaan takaisinkin, Virén ennustaa.
Tulevaisuudessa jaettavaa ei enää ole
Kun Suomen elintaso viime vuosisadalla kasvoi aivan valtavasti, pelkää Virén, että suomalaisille tulee olemaan hyvin vaikeaa tottua sellaiseen tilanteeseen, missä on hirveän vähän jaettavaa. Virénistä tuntuu vähän pahalta esimerkiksi kuunnella aluevaaliehdokkaiden vaalilupauksia, joista tuntuu puuttuvan realismi täysin.
&#8211; Ongelmiin tarjotut ratkaisut ovat myös omituisia. Ehkä enemmistö myöntää, että meillä tulee jatkossa jotain ongelmia olemaan. Ehkä. Ratkaisuksi näihin ongelmiin esitetään lisää koulutusta, lisää tutkimusta, lisää tuottavuutta, lisää maahanmuuttoa ja niin edelleen. Kaikki politiikkasuositukset pitävät sisällään yhden sanan, eikä niitä sanoja ole paljon. Kukaan ei koskaan erittele, mitä nämä sanat tai iskulauseet tarkkaan ottaen tarkoittavat, Virén ihmettelee.
Politiikkasuositukset ovat pelkkiä sanoja
Yhteiskunnassa vallitsee tietty konsensus sen suhteen, että koulutustasoa on parannettava, mutta ajatusta hieman latistaa se, että koulutustason parantaminen tuntuu tarkoittavan pelkästään koulutusvuosien lisäämistä. On samantekevää, opetetaanko kouluissa matematiikkaa, biologiaa vai sukupuolentutkimusta, kunhan koulutusta lisätään. Samoin myös tutkimukseen annetaan lisää rahaa, eikä ole väliä sillä, mitä tutkitaan, kunhan rahat jotenkin käytetään. Hieman sama on myös kehitysavun kanssa; pääasia, että rahat menevät johonkin hyvältä kuulostavaan tarkoitukseen.
&#8211; Tai sitten sanotaan, että meidän pitää tuoda lisää ihmisiä Suomeen. Keskustelu loppuu viimeistään siihen, että sanotaan heidän olevan osaajia. Koskaan ei keskustella siitä, mistä heitä saadaan, millä edellytyksillä, mihin he menevät ja millä palkoilla. Politiikkasuositukset ovat pelkkiä sanoja, jotka toistuvat eri järjestyksessä, vähän kuin vaalipaneelissa, Virén puuskahtaa.
&#8211; Onko tosiaan niin, että nämä asiat ovat yksiselitteisen positiivisia aina, vai liittyykö niihin jotain haittavaikutuksia? Eikö esimerkiksi ilmastonmuutoksen niin sanottu torjuminen tosiaan maksa mitään? Minusta on äärimmäisen epä-älyllistä väittää, että mitkään politiikkahankkeet eivät koskaan maksa mitään eikä niille ole mitään vaihtoehtoa, koska kaikissa hankkeissa on väistämättä sekä hyvät että huonot puolensa.
Ongelmat ratkaistaan siirtämällä ne tulevaisuuteen
Virén suhtautuu kriittisesti myös tuleviin sote-hyvinvointialueisiin. Hän myöntää, että mitään yksiselitteisesti parasta järjestelmää Suomelle ei olekaan ja julkisen terveydenhuollon järjestäminen on äärettömän hankalaa. Kun järjestelmä on kuitenkin Suomessa rakennettu pitkälti julkisen sektorin varaan, on aika vähän kyetty sanomaan, mitä sote-malli tulee maksamaan. Virén ei ole nähnyt yhtään siedettävää laskelmaa siitä, mitä sotealuemalli maksaa ja miten sen kustannukset hoidetaan. Sen sijaan utopistisia ”kolme miljardia ATK-säästöjä” -väitteitä vilahtelee julkisuudessa.
&#8211; Minua kauhistuttaa, miten pienellä tiedolla nytkin tässä operoidaan, ja ongelmat ratkaistaan siirtämällä ne tulevaisuuteen. Itse en kyllä rehellisesti sanoen ymmärrä, että kun Suomi on kuitenkin olemattoman pieni maa, niin miksi täällä pitää olla kolme eri julkisen sektorin kerrosta. Se tuo joka tapauksessa hirveästi lisää kustannuksia yhteiskunnalle kasvaneen byrokratian myötä, Virén pohtii.
Perusongelmamme eivät ole organisaatio-ongelmia
Virénin mielestä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus olisi kannattanut sittenkin toteuttaa niin, että valtio ja kunnat olisivat riittäneet julkisen sektorin kerroksiksi. Siinä tapauksessa valtio olisi hoitanut terveydenhoidon ja kunnat muut sote-asiat. Virén pitää ongelman perussyynä Suomen poliittista järjestelmää, jossa on melkein kymmenen keskenään lehmänkauppoja tekevää puoluetta, jolloin tällaiseen ilmeisen epäsuosittuun ratkaisuun on mahdollista päätyä.
&#8211; Perusongelmamme eivät ole organisaatio-ongelmia, vaan ne liittyvät liian epätasaiseen talouskehitykseen maan sisällä. Meillä on liian vähän rahaa ylipäätään, elintaso ei nouse, väki vanhenee ja sairaudenhuoltokulut kasvavat kaiken aikaa. Mikään maakuntahallinto ei ratkaise näitä ongelmia. Ne, jotka väittävät, että maakuntauudistus ratkaisee meidän sote-ongelmamme, eivät puhu totta, Virén väittää.
Taloustieteilijän on vaikea olla puuttumatta 
Matti Virén on taloustieteilijä, joka ei ole pysytellyt vain akateemisen tutkimuksen piirissä. Hän myöntää, että on hirveän vaikeaa olla työntämättä näppejä myös poliittisiin ja yhteiskunnallisiin asioihin. Vaikka Virén on suomalaisittain harvinaiseen tapaan tehnyt yhteistyötä myös perussuomalaisten kanssa ja on nyt siis myös Suomen Perustan hallituksen puheenjohtaja, hän ei omasta mielestään ole mitenkään poliittinen henkilö eikä myöskään minkään puolueen jäsen.
&#8211; Ajan saatossa olen vain ollut entistä enemmän tekemisissä ihmisten kanssa, joilla on ollut sidoksia perussuomalaisiin. Timo Soini oli aikoinaan hyvin paljon kontaktissa kanssani Euroopan velkakriisiin liittyen, mutta ministeripestin jälkeen Timo ei enää ole tarvinnut neuvoja. Sen jälkeen olen ollut tekemisissä aika monen muun perussuomalaisen kanssa, ehkä eniten Suomen Perustan pitkäaikaisen toiminnanjohtajan Simo Grönroosin kanssa. Siksi tutuksi ovat tulleet monet Suomen Perustan hankkeet, Virén kertoo.
Keskustelukulttuuri sairaalla tavalla lokeroitunut
Virén pitää suomalaisessa keskusteluilmapiirissä hankalana sitä, että puoluesidonnaisuudet latistavat keskustelua. Hän on huomannut esimerkiksi somessa, että monetkaan eivät oikeastaan keskustele keskenään, vaan heille riittää se, että tiedetään ihmisten taustaryhmät ja puoluesidonnaisuudet.
&#8211; Olen huomannut senkin, että keskustelu on Suomessa sairaalla tavalla lokeroitunut. Vihreät keskustelevat vain keskenään, demarit keskenään, ja siitä pidetään mustasukkaisesti kiinni eikä mennä rajojen ulkopuolelle. Suomalainen yhteiskunnallinen keskustelu ylipäätään on joskus vähän väsyttävää, kun omia mielipiteitä ei edes aidosti esitetä, vaan ennemminkin vedotaan auktoriteetteihin ja instituutioihin ikään kuin ne olisivat erehtymättömiä. Jos et ole niiden piirissä, sinua ei ole olemassa.
Media valinnut puolensa peruuttamattomasti
Ajatuspaja Suomen Perusta on suurten organisaatioiden ulkopuolella ja poikkeaa poliittisesta valtavirrasta. Siksi Virén pitääkin valitettavana, että ajatuspajan tutkimuksia on esimerkiksi median taholta otettu hyvin huonosti vastaan. Suomen Perusta on kuitenkin melkein ainoa taho Suomessa, joka on tehnyt maahanmuuton kustannuksiin tai ongelmiin liittyviä tutkimuksia, joista valtamedia ei ole maininnut halaistua sanaakaan.
&#8211; Näitä asioita Suomen Perustassa tutkinut Samuli Salminen on tehnyt kuitenkin helkkarin hyvää työtä. Siksi tuntuu mielestäni epäreilulta, että kaikesta siitä ponnistelusta ei näytä olevan mitään hyötyä, kun media ei halua edes tietää, että sellaista on tapahtunut, Virén pahoittelee.
&#8211; En tiedä, mikä tähän voisi olla ratkaisu. On hyvin vaikea muuttaa median asenteita, koska media tuntuu peruuttamattomasti valinneen puolensa. Ja sille puolelle mahtuu vain yksi totuus. Mikään ei muutu, ennen kuin sinne mahtuvat myös toisinajattelijat, olkoot he vaikka väärinajattelijoita.
&nbsp;

Taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén on Suomen Perustan uusi puheenjohtaja – ”En tiedä, tajuavatko ihmiset edes, miten heikot Suomen talouden kasvunäkymät ovat”

keskustelukulttuuri

Poliittinen väkivalta herättää keskustelua ympäri maailmaa – ongelman purkamisen voisi alkaa paremmasta keskustelukulttuurista

Eduskunnan puhemies Halla-aho lupaa puolustaa kansanedustajien perustuslaillista puheoikeutta: ”Eduskunta ei ole tarkkailuluokka tai euroviisukarsinta”

Hallitusohjelmassa vahvat kirjaukset sananvapaudesta ja suomalaisuudesta – ”Woketus on peruttu”

Taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén on Suomen Perustan uusi puheenjohtaja – ”En tiedä, tajuavatko ihmiset edes, miten heikot Suomen talouden kasvunäkymät ovat”

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025