Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

kieltenopetus

Espoo aikoo karsia koulujen kielitarjontaa – PS:n Simo Grönroosilta moitteet: ”Kyseenalainen keino pyrkiä estämään alueiden ja koulujen eriytymiskehitystä”

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä esittää tänään eduskunnassa jättämässään toimenpidealoitteessa, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin peruakseen tuoreen päätöksensä ruotsin kielen opetuksen lisäämisestä yhdellä vuosiviikkotunnilla perusopetuksessa.

Tämän lisäksi eduskuntaryhmä vaatii, että kieltenopiskelun valinnanvapautta lisätään muuttamalla ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi perusopetuksessa ja ryhtyy myös toimenpiteisiin, jotta lukioissa, ammattikouluissa, korkeakouluissa ja yliopistoissa luovutaan ruotsin kieltä koskevista osaamisen vaatimuksista.
Enemmistö suomenkielisestä väestöstä asuu paikkakunnilla, joissa kahdensadan asukkaan joukossa on vain noin yksi ruotsinkielinen asukas. Suomalaiset puhuvat keskenään suomea, eikä ruotsia käytetä yleensä kanssakäymisen välineenä suomalaisten kesken. Suomessa oli vuonna 2021 ruot­sinkielisiä henkilöitä 5,7 prosenttia väestöstä.
&#8211; On täysin kohtuutonta vaatia ja velvoittaa jokaista suomalaista opiskelemaan ruotsin kieltä pienen vähemmistöryhmän vuoksi. Suomi on ainoa Euroopan maa, jossa opiskelijat joutuvat opiskelemaan toista, pienen vähemmistöryhmän kieltä pakolla, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio huomauttaa.
Pakkoruotsin lisääminen ei lisää ruotsinkielen taitoa
Peruskoulun ruotsin tarvetta perustellaan sillä, että ruotsia tarvitaan peruskoulun jälkeisissä jatko-opinnoissa.
&#8211; Ruotsia ei kuitenkaan tarvita itse opintoihin, vaan kaikkiin suomenkielisiin korkeakoulututkintoihin sisällytetyn niin sanotun virkamiesruotsin suorittamiseen. Korkeakouluissa ruotsin suorittaminen on asetettu valmistumisen ehdoksi. Tämä johtaa joidenkin suomenkielisten opiskelijoiden kohdalla valmistumisaikojen pidentymiseen ja tehottomuuteen jatko-opinnoissa, joskus jopa opintojen keskeytymiseen, kansanedustaja Olli Immonen muistuttaa.
Hallitus on päättänyt tuoreella linjauksellaan lisätä ruotsin opetusta perusopetuksessa. Suomenkielisissä kouluissa ruotsin opetusta ollaan lisäämässä yksi vuosiviikkotunti, mikä tarkoittaa 38 oppitunnin laajuista opetusjaksoa. Ruotsin opetuksen lisäämistä perustellaan aiemman kieliopetusuudistuksen ongelmien ”korjaamisella”.
Ruotsin opetuksen alkua aikaistettiin vuonna 2016 alkamaan aiemman seitsemännen luokan sijasta jo kuudennella luokalla. Uudistuksen tavoitteet paremmasta ruotsin kielen osaamisesta eivät kuitenkaan ole kieltenopettaijien mukaan toteutuneet.
&#8211; Opetuksen varhentaminen ei ole lisännyt oppilaiden motivaatiota ja ruotsin osaamista, päinvastoin kielelliset taidot ovat heikentyneet. Nämä ongelmat tulevat tuskin korjaantumaan sillä, että ruotsin opetusta entisestään lisätään yhdellä vuosiviikkotunnilla, Tavio ja Immonen painottavat.
Motivaatio ei parane pakottamalla
Perussuomalaisten mukaan arvostus ruotsin kieltä kohtaan ei toteudu pakottamalla. Myös vaatimattomat oppimistulokset ruotsin kielessä kertovat suomenkielisten opiskelijoiden motivaation puutteesta ruotsin kielen opiskelua kohtaan.
&#8211; Suomenkielisten opiskelijoiden kielten opiskelu olisi huomattavasti selkeämpää ja helpompaa, mikäli he saisivat itse päättää vieraiden kielten opiskelustaan. Nyt kielten opetuksen ja oppimisen resurssit panostetaan englantiin ja ruotsiin. Tilanne on johtanut suomalaisten kielitaidon yksipuolisuuteen, Tavio sanoo.
Immosen mukaan pakollinen ruotsin kielen opiskelu ei palvele suomalaisen kansantalouden etuja.
&#8211; Pelkkä englanti ja huono ruotsi eivät takaa suomalaisten menestymistä kansainvälisillä markkinoilla. Suomalaisten on kansainvälisessä maailmassa ruotsin kielen sijaan tärkeämpää opiskella sellaisia merkittäviä maailmankieliä kuten saksa, ranska, espanja, italia ja japani.
Kielivaatimukset syrjivät suomenkielisiä
Perussuomalaiset katsovat, että yleiset, koko maata koskevat kielivaatimukset ovat suomenkielisen väestön kannalta epätarkoituksenmukaisia.
&#8211; Vaatimukset eivät useinkaan ole palvelujen järjestämisen tai tehtävien hoidon kannalta välttämättömiä. Vaatimuksia, jotka poikkeavat työtehtävissä tosiasiassa tarvittavasta osaamisesta, voidaan pitää suomenkielisiä syrjivänä, Tavio sanoo.
Kieliolot ovat muuttuneet Suomessa lisääntyneen maahanmuuton seurauksena. Vuonna 2021 Suomessa oli ruot­sinkielisiä henkilöitä 5,7 prosenttia ja vieraskielisten osuus väestöstä oli noin 8,3 prosenttia.
&#8211; Muiden kielivähemmistöjen määrä on saavuttamassa ruotsinkielisten määrän Suomessa. Toiminta ja osallistuminen suomalaisessa yhteiskunnassa edellyttää suomen osaamista. Kotoutumisen keskiöön on nostettava kaikkia maahanmuuttajia koskeva suomen kielen osaaminen, Immonen toteaa.
Kielipolitiikka on epäonnistunut
Tavion mukaan Suomen nykyinen kielipolitiikka on epäonnistunut jo pelkästään siitä syystä, ettei kielilainsäädäntö vastaa kansan todellista tahtoa.
&#8211; Valtion kielipolitiikka ei saa olla enemmistölle kohtuuton. Pakollisesta ruotsin kielen opetuksesta on luovuttava, ja pakottamisen sijaan kielten opiskelussa on suosittava valinnanvapautta, Tavio toteaa.
&#8211; Ruotsin kielen asettaminen pakolliseksi on ollut puhtaasti poliittinen valinta, jota tehtäessä ei ole otettu huomioon aitoja kasvatuksellisia ja koulutuspoliittisia näkökulmia. Suomeen on saatava toimiva kielipolitiikka, joka perustuu kansalaisten enemmistön tahtoon, ei tunteisiin tai epärationaalisiin mielipiteisiin, perussuomalaiset painottavat.
&nbsp;

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä esittää: Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kouluihin

Turun Varissuon koulu on yksi Suomen monikulttuurisimmista kouluista. Oppilaista lähes 90 prosenttia puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea. Kun luokassa on vain kolme suomenkielistä oppilasta, maahanmuuttajat eivät opi suomea, vaan suomalaisetkin lapset alkavat puhua huonoa suomea. 
Opetusministeri Li Andersson (vas.) aloitti maanantaina koulukiertueen tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kososen (kesk.) kanssa, kertoo <a href="https://yle.fi/uutiset/3-11050964">Yle</a>. Ensimmäinen vierailukohde oli Varissuon peruskoulu. Varissuo on Turun monikulttuurisin kaupunginosa, jossa maahanmuuttajat ovat nousemassa <a href="https://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/3945017/TS+selvitti+vieraskielisten+osuus+kasvaa+tasaisesti++Varissuolla+osuus+on+ylittamassa+50+prosentin+rajapyykin">enemmistöksi</a>. Erityisen hyvin tämä näkyy paikallisessa peruskoulussa.
Huono suomi tarttuu
Varissuon koulun opettajat ilmaisivat opetusministerille huolensa siitä, että maahanmuuttajaoppilaat eivät opi koulussa suomea, koska vertaisoppiminen jää pois. Kun suomalaisia lapsia on vain vähän, myös suomea äidinkielenään puhuvat ovat alkaneet puhua huonoa suomea. Opettajien mukaan huono suomi siis tarttuu. Monet oppilaat puhuvat keskenään suomen sijasta englantia, koska osaavat sitä paremmin.
Ratkaisuksi suomalaislasten vähäiseen määrään Varissuon koulussa opetusministeri Andersson ehdotti oppilaaksiottoalueiden muokkaamista, kertoo Yle. Turun sivistystoimialan johtaja Timo Jalonen oli samoilla linjoilla, ja väläytti suunnitelmaa uudesta koulusta, joka rakennettaisiin Varissuon ja Pääskyvuoren rajalle. Tällöin noin 60 prosenttia oppilaista olisi kantasuomalaisia.
Sitä ei tiedetä, riittäisikö 60 prosentin suomenkielisyys torjumaan &#8221;hoono soomi&#8221; -tartunnan leviämisen.
Ongelmia myös Helsingissä
Tutkijoiden <a href="https://www.kvartti.fi/fi/artikkelit/pikkulapsiperheiden-muuttoliike-muovaa-koulujen-oppilaspohjaa-helsingissa">mukaan</a> Helsingissä näyttää vahvasti siltä, että suomalaiset lapsiperheet pyrkivät valitsemaan asuinalueensa selvästi ennen lasten kouluikää ja pysyttelevät tämän jälkeen aloillaan. Asuinalue valitaan siten, että lapset eivät joutuisi sellaiseen kouluun, jossa on paljon maahanmuuttajia.
Kantaväestöön kuuluvien lapsiperheiden valikoiva muuttoliike on johtanut siihen, että naapurustojen sosiaalinen ja etninen eriytyminen on usein lasten kohdalla selvästi voimakkaampaa kuin aikuisväestöjen kohdalla. Tämä puolestaan on johtanut koulujen välisten osaamiserojen kasvuun entisestään.
Myös Helsingissä ongelman ratkaisuksi on <a href="https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006275047.html">ehdotettu</a> oppilaaksiottoalueiden muokkaamista uudelleen siten, että vieraskielisten oppilaiden osuus eri kouluissa tasoittuisi. Eli yhä useampi suomalaislapsi joutuisi kouluun, jossa on suuri määrä maahanmuuttajia.
Opetusministeri näkee rikkautena
Varissuon kouluvierailun yhteydessä opetusministerille luovutettiin myös ministeriön teettämät <a href="https://minedu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/selvitykset-kielikoulutuksen-saavutettavuuden-ja-kielten-oppimisen-tuen-kehittamisesta-julkistettiin">selvitykset</a> kielikoulutuksen saavutettavuuden ja kielten oppimisen tuen kehittämisestä. Selvityksen mukaan oppilaat eivät esimerkiksi asuinpaikastaan tai erilaisista kielellisistä tai sosioekonomisista taustoistaan johtuen todellisuudessa ole yhdenvertaisessa asemassa kielivalintoja tehdessään.
Opetusministeri Andersson oli Ylen mukaan huolissaan maahanmuuttajien oman äidinkielen opetuksesta.
– Heidänkin kielitaitonsa pitäisi nähdä vahvuutena ja pohtia monikielistä pedagogiikkaa, jotta voidaan tukea heitä ja nähdä rikkautena, että he pääsevät jo nuoressa iässä oppimaan monta vierasta kieltä, Andersson sanoi.

Monikulttuurisessa koulussa huono suomi tarttuu suomalaislapsiinkin

kieltenopetus

Espoo aikoo karsia koulujen kielitarjontaa – PS:n Simo Grönroosilta moitteet: ”Kyseenalainen keino pyrkiä estämään alueiden ja koulujen eriytymiskehitystä”

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä esittää: Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kouluihin

Monikulttuurisessa koulussa huono suomi tarttuu suomalaislapsiinkin

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025