Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

kierrättäminen

Suomi ei ole saavuttamassa EU:n asettamia kierrätystavoitteita. Syyllisenä ei voida kuitenkaan pitää kuluttajaa. Sen sijaan syynä ovat olleet väärät valinnat yhdyskuntajätteen käsittelyn ja keräyksen keskittämisessä.

Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää kutsui eduskuntaan torstaina 7.12. yrittäjiä ja kansanedustajia koolle jätteiden kuljetusta ja materiaalikierrätystä koskevaan tilaisuuteen.
Mäenpää pelkää jätekuljetusalalle käyvän kuten ambulansseille. Terveydenhuoltolain muutos vuoden 2013 alusta lähes rapautti hyvin toimineen yritysten tuottaman ensihoitojärjestelmän. Tapauksen nosti tilaisuudessa esimerkiksi Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n toimitusjohtaja Anssi Kujala.
&#8211; Liian moni pienemmistä, yksityisistä sairaankuljetusalan yrityksistä on joutunut lopettamaan. Myös sairaankuljetusmenot kasvoivat huomattavasti, toteaa Mäenpää.
Tavoitteita ei ole saavutettu
EU-komissio antoi tämän vuoden kesäkuussa Suomelle varhaisen varoituksen, kertoi tilaisuudessa jäteyrityksiä edustanut Jari Laurila.
&#8211; Me emme ole saavuttamassa meille vuodelle 2025 asetettuja kierrätystavoitteita yhdyskuntajätteiden materiaalikierrätyksessä. Tavoite on saada 55 % jätteistä materiaalikierrätykseen, mutta nyt se junnaa tasolla 40 %.
&#8211; Sanktioiko Euroopan unioni Suomen alhaisen kierrätysasteen? pohtii edustaja Mäenpää.
Jätteitä ei hyödynnetä tarpeeksi
Laurila huomautti, ettei tämä ei ole alan toimijoille mikään uusia asia, vaan he ovat tienneet jo pitkään, että jossain vaiheessa tilanne eskaloituu.
&#8211; Tavoitteet kiristyvät vielä vuoden 2025 jälkeenkin, eli 2025 ei ole meille edes mikään maaliviiva, johon kehitys pysähtyy.
&#8211; Meillä on ollut lainsäädännössä jo todella pitkään käytössä jätehierarkia: ensin materiaalina ja sitten vasta polttoon &#8211; mutta siitä ei ole juuri piitattu.
Kyse on Laurilan mukaan siis siitä, että jätteitä poltetaan liikaa energiaksi ja tuhkaksi sen sijaan, että ne kierrätettäisiin materiaaleina.
&#8211; Yleinen harha on se, että jätteen poltossa koko jätekasa muuttuu energiaksi tai biojätteen käsittelyssä biojäte muuttuu pelkäksi kaasuksi. Noin 20 %, jopa enemmän, polttoon sisään ajetusta materiaalista jää tuhkaksi. Samalla me olemme sitten tuhonneet ne materiaalina kierrätettävät jätteet metalleja lukuun ottamatta.
Jätehuollon tulevaisuudennäkymät
Jätelain uudistaminen tulee eduskunnan käsiteltäväksi ensi vuonna.
&#8211; Alan yrittäjät haluaisivat olla silloin siinä mukana, mutta tietyt tahot taas mielellään sulkisivat meidät pois jo valmistelusta. On selvää, että kierrätystavoitteita ei tulla saavuttamaan pelkästään keräämällä taajamista yli neljän huoneiston kiinteistöjen pakkausjätteet ja biojätteet, kertoi Laurila.
Hänen mukaansa markkinat on tällä hetkellä suljettu uusilta toimijoilta. Ongelmana on, että maakunnalliset jäteyhtiöt jakavat kilpailuttamatta markkinaosuuksiaan ainoastaan keskenään.
&#8211; Tähänkin kilpailun rajoittamiseen voisi olla syytä puuttua kansallisesti ennen kuin Euroopan unioni mahdollisesti puuttuu siihen. Alan yrittäjät pystyisivät tarjoamaan kaikille jätejakeille nykyaikaista ja tehokasta kierrätystä ja käsittelyä kilpailukykyisellä hinnalla, jos he vain saisivat sitä edes tarjota, Laurila huomautti.
Jäteyrittäjiltä suoraa puhetta
Tilaisuudessa jätealan yrittäjät, moni useamman polven alaa harjoittanut, saivat esittää terveisiään päättäjille. Erityisesti eräs tilaisuudessa esitetty värikäs vertaus nykyisestä jätelaista jäi Mäenpään mieleen.
&#8211; Tilannehan olisi sama, jos nyt säädettäisiin laki, jossa jokaiseen Suomen maakuntaan perustettaisiin kunnallinen kauppa, joka kilpailuttaisi, kuka saa seuraavat viisi vuotta + kaksi optiovuotta myydä elintarvikkeita esimerkiksi Uudellamaalla. Olisiko se K-ryhmä, S-ryhmä, Lidl vai joku muu? yrittäjä maalaili.
&#8211; Tätä tarkoittaa nykyinen jätelaki. Tietenkin kaupat pitäisi vielä maalata kunnallisen kaupan väreihin ja päälle tulisi sanktiot, jos työntekijä sairastuu ja korvaava henkilökunta ei kerkeä kassalle vallitsevan ajan kuluessa. Haluaisitteko itse esimerkiksi sijoittaa tähän uuteen bisnekseen? Montako tarjoajaa meillä on jäljellä esimerkiksi kymmenen vuoden päästä? hän kysyi loppuun.
Avoin kilpailu kannustaa kestäviin ratkaisuihin
Toisen yrittäjän viesti korosti avoimuutta:
&#8211; Sääntelyn ja kilpailun rajoittaminen voivat aiheuttaa haitallisia vaikutuksia, kun taas avoin kilpailu kannustaa yrityksiä löytämään kestäviä ratkaisuja. On tärkeää löytää tasapaino sääntelyn ja markkinavoimien välillä, jotta voimme edistää kestävää kehitystä tehokkaasti.
&#8211; Kunnat ovat kilpailuttaneet kuljetusyritykset perustuen ainoastaan halvimpaan hintaan. Laadullista pisteytystä ei ole käytetty. Kilpailutettua aluetta ei ole jaettu, vaan yksi yritys on voittanut kaiken, harmitteli eräs yrittäjä.
&#8211; Kunnan haltuun siirretyllä jätehuollolla on tähän mennessä saavutettu meidän lähialueellamme lisää päästöjä, korkeammat hinnat sekä astiat, jotka eivät tyhjene ajallaan, hän jatkoi.
&#8211; Hutiloiden tehty kilpailutus päättyi siihen, että yksi suuri toimija tarjosi jopa yli puolta halvemmat hinnat toisiin verrattuna ja voitti lähes jokaisen alueen. Pienimmille toimijoille jäi rippeet tai ei sitäkään. Onko tämä päättäjien tahtotila? ihmetteli yksi yrittäjä.
Hallitus haluaa edistää reilua kilpailua
Tilaisuudessa puhunut ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen vakuutti hallitusohjelman parantavan alan kilpailuneutraliteettia ja rajaavan kunnan vastuuta pelkästään kotitalousjätteisiin. Hän katsoo vuonna 2011 annetun jätelain jääneen ajastaan jälkeen ja olevan rakenteeltaan sirpaleinen.
&#8211; Meidän on päästävä jätelaista kiertotalouslakiin, sanoi ministeri.
Yrittäjien huolia oli kuuntelemassa ympäristöministeriön virkamiehiä sekä rakennusteollisuuden ja Sitran edustajia, jotka kaikki pitivät tilaisuudessa myös puheenvuorot.
&nbsp;

Mäenpää huolissaan jätealan tulevaisuudesta: ”Sanktioiko Euroopan unioni Suomen alhaisen kierrätysasteen?”

Ympäristön tila on tänä päivänä monille suuri huolenaihe. Erityisesti keskustelua ovat herättäneet muovisaasteet maailman merissä.
&#8211; Varmasti ketä tahansa järkyttävät kokonaisten valtioiden kokoiset muovilautat, mutta ongelmaa kannattaa lähestyä järkiperäisestä näkökulmasta. On tunnustettava tosiseikat ja ymmärrettävä oma osuutemme oikeassa mittasuhteessa, kirjoittaa perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä.

&#8211; Maailman jäteongelmat eivät ratkea, jos Suomessa käytäisiin tunteenomaisesti kieltämään muovipusseja tai muita yksittäisiä tuotteita. Meillä on hyvä jätteenkäsittely ja kierrätys; muovia päätyy luontoon enemmänkin ihmisten piittaamattomuuden takia. Tässä on siis asenteisiin vaikuttamisen paikka ja kierrätyspisteitä olisi saatava entistä useampien ulottuville.
Jäte hyödynnettävä teknologian keinoin
Mäkelä muistuttaa, että jätettä on mahdollista hyödyntää ympäristöteknologian keinoin.
&#8211; Lisäksi energiaa tarvitaan aina ja Suomessakin pitäisi käydä rohkeammin polttamaan energiaksi jätettä, jonka kierrättäminen ei enää kannata. Se on mahdollista tehdä nykytekniikalla puhtaasti ja turvallisesti. Ylipäänsäkin suomalaista osaamista näissä asioissa kannattaa myydä maailmalle.
&#8211; Täällä Kaakkois-Suomessa paikallista huolta ovat aiheuttaneet aikeet Heinävedelle perustettavasta grafiittikaivoksesta. Ulkomaalaisen kaivosyhtiön hankkeen pelätään saastuttavan Saimaata laajaltikin. Siihen riskiin ei missään tapauksessa ole varaa, Saimaa on kansallisomaisuuttamme. Taas kerran todistettiin tarve kiristää maamme kaivoslainsäädäntöä pikaisesti.
Ympäristöä ei voi jättää ekointoilijoiden vastuulle
Mäkelän mielestä Suomessa tarvitaan kansallisen edun mukaista ympäristöpolitiikkaa.
&#8211; Suomi elää luonnonvaroistaan ja niitä tulee hyödyntää – työpaikkoja sekä vientiteollisuuden tuloja tarvitaan. Tämä tulee toteuttaa oikein mitoitettujen suojelutoimien rajoittamana, sillä kukaan ei halua elää saasteiden keskellä.
&#8211; Ympäristö on kaikkien asia, sitä ei voi jättää ekointoilijoiden vastuulle, Mäkelä muistuttaa.

Mäkelä: ”Maailman jäteongelmat eivät ratkea, jos Suomessa käytäisiin tunteenomaisesti kieltämään muovipusseja”

kierrättäminen

Mäenpää huolissaan jätealan tulevaisuudesta: ”Sanktioiko Euroopan unioni Suomen alhaisen kierrätysasteen?”

Mäkelä: ”Maailman jäteongelmat eivät ratkea, jos Suomessa käytäisiin tunteenomaisesti kieltämään muovipusseja”

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025