Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

kiertotalous

EU:n kiertotaloushankkeelle valtionavustusta – Tavio: ”Suomen pitää uskaltaa hakea näitä EU-rahoitteisia ohjelmia myös Suomessa toteutettavaksi eikä olla pelkästään maksamassa niitä”

Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela haluaa seuraavaan hallitusohjelmaan selkeät kirjaukset turvealan tulevaisuudesta. Turveala on ollut kuluneella hallituskaudella myllerryksessä, eikä alan yrittäjillä ole varmuutta tulevasta tilanteessa, jossa jopa elinkeinoministerin suulla on <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/2022/Sivut/PUH_169+2022+2.5+2+2.aspx">todettu</a>, että kaikki mahdollinen turve tarvitaan tulevaa talvea varten.
&#8211; Antti Rinteen ja Sanna Marinin hallitusohjelmassa energiaturpeen käyttö haluttiin vähintään puolittaa vuoteen 2030 mennessä. Tuo tavoite olisi turpeen huonon imagon ja korkean päästökauppahinnan takia toteutunut ilman minkäänlaisia ylimääräisiä toimiakin. Veronkorotuksilla ja ilmastoaktivisteja kuuntelemalla aiheutettiin lähinnä turvautumista venäläiseen tuontipuuhun ja vaikeuksia kotieläin- ja puutarhayrittäjille, Jari Koskela tuhahtaa.
Turpeen osuus energiatuotannosta on viime vuosina ollut 3-4 prosenttia. Koskelan mielestä alasajoa ei pidä tehdä ennen kuin on saatavilla riittävästi toimitusvarmaa ja kotimaista vaihtoehtoa. Nyt polttoon ajautuu yhä enemmän kotimaista ainespuuta. Vaikka energiaturpeen käyttö lopulta väheneekin, on energiaturvetta Koskelan mukaan jatkossakin nostettava huoltovarmuuspolttoaineeksi.
&#8211; Energiapalettimme on murroksessa, ja polttoon perustumattomien tuotantomuotojen osuus kasvaa. Sen sijaan kuivikkeena ja kasvualustana turve on edelleen korvaamatonta. Ei ole nähtävillä, että niille olisi tulossa yhtä laadukasta ja kotimaista vaihtoehtoa, Koskela muistuttaa.
Turpeesta tehtävä keskeinen vientituote
Kiertotalous on yksi 2000-luvun megatrendeistä, ja turpeella on siinä merkittävä rooli. Lannan ravinteita ja nestettä sitonutta kuiviketurvetta voidaan esimerkiksi käyttää luomulannoitteiden raaka-aineena. Turvelanta parantaa maaperän pieneliötoimintaa. Turve parantaa myös kompostien toimintaa, ja sitä voidaan käyttää öljyvahinkojen torjunnassa.
&#8211; Euroopan unionista tulee tällä hetkellä paljon säätelyä maa- ja metsätalouteen. Kaikkia vaatimuksia ei ole yksinkertaisesti edes mahdollista toteuttaa ilman turvetta. Kasvuturpeessahan esimerkiksi puuntaimet kasvavat. Suomi voisi aivan hyvin viedä kasvuturvetta muualle Eurooppaan, jotta siellä voisivat lisätä hiilinieluja. Meillä Suomessa metsienhoito jo osataan, Koskela toteaa.
Turpeen osuus kaikista kasvualustoista maailmassa on ollut noin 70 prosenttia. Kasvuturvetta käytetään maailmassa 40-50 miljoonaa kuutiota, ja sen käytön odotetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. Koskelan mukaan Suomen olisi tartuttava näihin kasvunäkymiin ja tehtävä turpeesta Suomelle keskeinen vientituote.
Turveyrittäjille luotava kannattava toimintaympäristö
Koskelan mielestä tulevaa talvea varten on ensisijaisesti otettava jo luvitetut turvetuotantoalueet käyttöön. Pidemmällä tähtäimellä on varmistettava, että turvetuotannolle myönnetään myös riittävästi uusia lupia eikä takerruta pelkästään vihreiksi selitettyjen hankkeiden etusijamenettelyyn.
Vaikka energiaturpeen osuus väheneekin, on muiden turvetuotteiden mahdollisuuksiin nyt uskottava. Myös EU:n ruokaturvaa, eläinterveyttä ja ruoantuotannon kestävyyttä peräänkuuluttava Pellolta pöytään -strategia antaa odottaa turpeelle valoisampaa tulevaisuutta.
&#8211; Vaalien jälkeen muodostettavan hallituksen on selkeästi linjattava turvetuotannon jatkosta ja luotava turveyrittäjille aidosti kannattava toimintaympäristö, Koskela painottaa.
&nbsp;

Uuden hallituksen on varmistettava turvealan tulevaisuus

Perussuomalaiset tyrmäsivät ympäristövaliokunnassa hallituksen esityksen vihreiden investointien ohituskaistoiksi. Perussuomalaiset pitivät esitystä ongelmallisena kilpailukyvylle ja epäreiluna muille investoinneille sekä teollisuusalojen ulkoistamista vastuuttomana ja ympäristölle haitallisena.

Esityksen tavoite on vihreän siirtymän investointien lupaprosessien ja niitä koskevien valitusten käsittelyn nopeuttaminen aluehallintovirastoissa ja hallintotuomioistuimissa.
&#8211; Tuomioistuinten riippumattomuuden yksi edellytys on, ettei eri asiaryhmien muutoksenhakuasioita säädetä kiireellisemmiksi kuin toisia. Vihreiden investointien kiireellinen käsittely hidastaa vääjäämättä muiden muutoksenhakuasioiden käsittelyä. Tämä ei ole oikein eikä reilua, ympäristövaliokunnan perussuomalaiset Petri Huru ja Sheikki Laakso toteavat.
&#8211; Etusijan kriteerinä käytetään DNSH-periaatetta. Sen merkitystä ei kuitenkaan ole vielä tarkennettu EU:ssa tai kansallisella tasolla, joten on epäselvää, mitä tämän periaatteen edellyttäminen lupaprosessissa tarkoittaisi käytännössä, kansanedustajat perustelevat.
Ehdotus epäeettinen ja epävakaa investoinneille
Perussuomalaiset eivät pidä vastuullisena eivätkä eettisesti hyväksyttävänä, että teollisuuden tuotteet ulkoistetaan hankittavaksi alueilta, joissa biodiversiteetin, kiertotalouden, vähähiilisyyden ja vastuullisuuden kriteerit ovat merkittävästi eurooppalaisia vähäisemmät.
&#8211; Suomen tavoite olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä on haitallinen yritysten kilpailukyvylle. Yritysten toimintaympäristöjen vakaus ja ennustettavuus ovat perusedellytyksiä suotuisalle investointiympäristölle. Muiden lupahakemusten käsittelyaikojen pidentyminen on kuitenkin riski vakaalle ympäristölle, kansanedustajat jatkavat.
&nbsp;

Perussuomalaisilta hylkäysesitys vihreille ohituskaistoille: Epäreilua muille investoinneille ja haitallista ympäristölle

OECD:n ilmastoraportti tekee selvääkin selvemmäksi sen, että Suomen hallituksen ilmastotavoitteet ovat niin kunnianhimoisia, että niiden saavuttamiseksi takan polttokin on ongelma.

13. joulukuuta julkaistu taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n ympäristöpolitiikan <a href="https://www.oecd.org/finland/oecd-environmental-performance-reviews-finland-2021-d73547b7-en.htm">arviointiraportti</a> perää Suomelta selkeitä käytännön toimia kunnianhimoisten ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi.
OECD pitää hyvänä Suomen kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa ja pyrkimystä hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä. Raportin mukaan Suomi ei kuitenkaan nykyisillä toimillaan kykene saavuttamaan tavoitteitaan.
Maa- ja metsätalous OECD:n tarkkailussa
OECD:n mukaan eritoten maa- ja metsätalous kuormittavat Suomen luonnon monimuotoisuutta. Lisäksi tuotannon ja kulutuksen vastuullisuudessa on paljon tekemistä. Järjestön mukaan poliittisista linjauksista huolimatta tilanne ei ole parantunut. Jopa 48 prosenttia Suomen elinympäristöistä – erityisesti soista, metsistä ja ruohoalueista – luokiteltiin vuonna 2019 uhatuiksi. Suomen tulisi myös sopia selkeä aikataulu turpeenkäytön lopettamiselle.
Raportissaan OECD listaa käytännön toimia, joihin Suomi voisi heti ryhtyä. Suomen kansallisen ilmansuojeluohjelman 2030 kautta OECD suosittelee varojen ohjaamista erityisesti pienhiukkaspäästöjen torjumiseen. Tämä tarkoittaisi pienimuotoisen puunpolton ja katupölyn aiheuttamien päästöjen vähentämistä.
Nastarenkaatkin ilmastopahiksia
Vaikka Suomen ilmanlaatu on yksi OECD-maiden parhaista, järjestön mukaan pienimuotoinen puunpoltto aiheuttaa pienhiukkaspäästöistä jopa puolet. Se ehdottaa, että Suomi voisi myös harkita muutoksia esimerkiksi saunan kiukaita ja nastarenkaita koskevaan sääntelyyn.
OECD suosittaa Suomelle myös toimia jätehuollon ja kiertotalouden tehostamiseen. Kierrätyksen tueksi Suomessa voitaisiin esimerkiksi ottaa käyttöön järjestelmä, jossa jätteistä maksetaan niiden tyypin ja painon perusteella. Myös maatilojen kierrätystä tulisi tehostaa ja parantaa ravinneylijäämien hallintaa erityisesti Itämeren rannoilla esimerkiksi verotuksen kautta.
Yksityisautoilun vähentämiseksi OECD ehdottaa muutoksia kaupunkisuunnitteluun ja joukkoliikenteeseen. Myös säädökset pysäköintipaikkojen vähimmäismääristä ja työpaikkojen verovapaasta pysäköinnistä tulisi poistaa.
&nbsp;

Suomalaisten puukiukaat joutuivat tikunnokkaan OECD:n ilmastoraportissa

Eduskunta alkoi tänään käsitellä pitkään valmistelussa ollutta jätelain muutosta. Osin esitys liittyy EU:n kesällä 2018 hyväksymään jätesäädöspakettiin, jonka keskeisenä tavoitteena on lisätä jätteenkierrätystä ja materiaalien tehokasta käyttöä. Toisaalta esitys kumpuaa hallituksen omista linjauksista.

Perussuomalaisten kansanedustaja Riikka Purra huomautti keskiviikon lähetekeskustelussa, että toisin kuin ministeri Krista Mikkonen (vihr.) väitti, ainoastaan EU-puolen osalta esitys on kiireellinen. Sen sijaan sen kansallinen puoli, johon Purran mukaan ongelmat liittyvät, ei ole.
&#8211; Ei tämän paketin käsittelyn paikka oikeasti olisi keskellä koronatoimia, Purra totesi.
&#8211; Vaikka EU:sta tulee kaikenlaista, tämän paketin osalta sen unionipuoli on ongelmattomampi verrattuna kansalliseen puoleen, Purra korosti.
Negatiivisia vaikutuksia yrityksille ja työllisyydelle
Suomi on jätteen kierrätyksessä, kiertotaloudessa ja muutenkin ympäristönsuojelussa unionin A-luokkaa, ja se on lähtökohta tämänkin esityksen ymmärtämiselle, Purra sanoi.
Esitykseen tehtävät kansallisesti oleellisimmat muutokset liittyvät jätekuljetuksiin ja suomalaiseen niin sanottuun kaksoisjärjestelmään.
Kovan kritiikin vuoksi esitystä muutettiin siten, että kaksoisjärjestelmää ei purettaisi kokonaan, vaan kiinteistön haltijalla säilyisi kunnan niin halutessa mahdollisuus järjestää jätteenkuljetus sekajätteissä sekä sako- ja umpikaivolietteissä. Biojätteille ja pakkausjätteille materiaalista riippumatta esitetään kuitenkin ainoana vaihtoehtona kunnan järjestämää kuljetusta.
&#8211; Tällä tulee olemaan merkittäviä negatiivisia vaikutuksia yrityskentässä, terveessä kilpailussa ja työllisyydessä, eikä muutoksen ole todettu olevan edes ympäristön kannalta optimaalinen &#8211; osin päinvastoin, sillä se tulee todennäköisesti vähentämään ympäristön kannalta rohkeiden kierrätys- ja kuljetusinnovaatioiden kehittämistä, Purra sanoi.
Yrittäjägallup näyttää hallitukselle yhä huonompia arvosanoja
Yksityiset kuljetusyritykset ovat jo vuosien ajan panostaneet pakkausjätteiden keräilyyn.
&#8211; Arvioiden mukaan sadat, jopa tuhannet, jätehuollon työpaikat ja useat yritykset ovat vaarassa. Tilanne olisi surkea missä tahansa tilanteessa, mutta korona-Suomessa se on erityisen ikävä. Markkinat keskittyvät, kilpailu vähenee ja etenkin pienempien yritysten toimintamahdollisuudet heikkenevät, Purra kritisoi.
&#8211; Mitä järkeä tässä on? Nykyisen toimivan kuljetusjärjestelmän lakkauttamista ei vaadi edes EU-sääntely, joten sen selän taakse on turha mennä. Kyseessä on irrallinen esitys ja isku toimialan yrittäjiä ja työllistäjiä kohtaan, Purra ihmettelee.
&#8211; Ei ole ihme, että tänään julkaistu yrittäjägallup näyttää hallitukselle yhä huonompia arvosanoja, Purra totesi.
Espanjalainen suuryritys ja ulkolaiset kuskit
Hallituksen esityksessä väitetään, että muutos ei ole niin oleellinen, koska pienet ja keskisuuret yritykset voivat osallistua kunnan tarjouskilpailuun ja kunta on velvoitettu markkinavuoropuheluun ja pilkkomaan hankinnat hankintasääntelyn mukaisesti.
&#8211; Tähän ei usko kukaan. Hankintaohjeita ja vuoropuhelua on kehitetty vuosikausia, ilman mainittavaa edistystä. Käytännön esimerkit kertovat, että kunnan keskitetyt hankinnat eivät ole helppoja pienille yrityksille. Monessa maakunnassa on saatu huonoja kokemuksia keskittämisestä, Purra sanoi.
&#8211; Sen seurauksena yksi suuri, ulkomainen toimija on voittanut kilpailutuksen. Miten olisi espanjalainen biojätteen suuryhtiö ja kuskit Latviasta ja Liettuasta? Tämä ei ole uhkakuva vaan todellisuutta, Purra kritisoi.
Purran mukaan markkinaehtoisesta kilpailusta kunnan keskitettyyn kuljetukseen siirtyminen ei ole tätä päivää, ei mistään suunnasta katsoen. Vanhan mallin säilyttäminen takaa kuntien mahdollisuuden edistää kilpailua alueellaan ja vaikuttaa myönteisesti yrittäjyyteen ja työllisyyteen.
&#8211; Kierrätystä on täysin mahdollista lisätä nykyisen mallin puitteissa, Purra korosti.
Kierrättäminen on nykyään helppoa, mutta se ei riitä
Purra kertoi puheenvuorossaan kierrättäneensä jätteensä ”jo silloin, kun se ei käytännössä vielä ollut mahdollista”.
&#8211; Kuljetin opiskeluaikana kartonkeja, metalleja, laseja ja muuta pitkän matkan, vaikka asuin Turun keskustan kupeessa. Onneksi tästä on menty eteenpäin, ja lähes kaikilla suomalaisilla on mahdollisuus hoitaa oma osuutensa jätteiden ja materiaalien kierrätyksessä.
Purran mukaan ongelmia kuitenkin edelleen on, myös siinä, mitä kuluttajan toimien jälkeen tapahtuu. Esimerkiksi kotitalouksien muovijätteestä saattaa vain kolmasosa päätyä uusien muovituotteiden raaka-aineeksi – loput poltetaan energiantuotannossa.
&#8211; Muovin määrä tavallisen kansalaisen elämässä kasvaa koko ajan. On välttämätöntä lisätä muoviteollisuuden velvoitteita käyttää kierrätettyä raaka-ainetta.
Kuitenkin yleisesti ottaen ongelma on Purran mukaan sama kuin muuallakin.
&#8211; Kulutus kasvaa, sitä myötä jätteen määrä. Minkäänlaisella kierrätyksellä ei päästä hyvään lopputulokseen, mikäli kuluttamisen määrään ja laatuun ei keskitytä. Kuluttamalla tuotetaan jätettä, eikä se katoa, vaikka kuinka lajiteltaisiin, Purra huomautti.
&nbsp;

Hallituksen ympäristöpolitiikka etenee – Purra: Espanjalainen jättiyhtiö ja latvialaiset kuskit suomalaisten tilalle

Nesteen Naantalin jalostamon lakkauttaminen ja toimintojen uudelleenjärjestäminen siirtyy seuraavaan vaiheeseen. Selvitysmies Panu Routila jätti tänään loppuraportin Naantalin seudun teollisen tulevaisuuden selvityksestä, ja nyt on tavoitteena saada työpaikkoja bio- ja kiertotalouden investoinneilla. Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila kirjoittaa aiheesta <a href="https://vilhelmjunnila.fi/oljyn-tilalle-vetya-ja-biomassaa/">verkkosivuillaan</a>.

Naantali, Turku ja Raisio tulevat perustamaan tätä varten oman kehitysyhtiön, joka ei kuitenkaan ole niin sanottu teollisuuspuistoyhtiö, vaan valtion, kuntien ja yritysten yhteisrahoituksella on tarkoitus saada alueesta bio- ja kiertotalouden alue.
&#8211; Jo tiedossa olevat hanke-aihiot keskittyvät elektrolyysilaitoksen (vety), biojalostamon ja kuivanmaan kalankasvatuksen ympärille. Neste ja Fortum osallistuvat rahoitukseen merkittävästi. Nyt esiin tulleet asiat täyttävät vasta neljänneksen alueesta, joten muitakin mahdollisuuksia varmasti löytyy. Erityisesti Naantalin satamatoiminnoissa aukeavat aivan uudet mahdollisuudet, kirjoittaa kansanedustaja Vilhelm Junnila.
Ensimmäisiä investointeja odotetaan jo syksyllä
Nimensä tässä vaiheessa julkisuuteen ovat uusiutuvilla energianlähteillä tuotettavan vedyn osalta antaneet Fortum Oyj ja P2X Solutions Oy ja biojalostamon osalta Chempolis Oy, Wega Group Oy ja Munax Oy sekä kalankasvatukseen liittyen Fifax Ab. Junnila pitää tässä vaiheessa potentiaalisimpana elektrolyysiin perustuvaa vetylaitosta ja biomassaan perustuvaa jalostamoa, mutta taustalla on muitakin tekijöitä.
&#8211; Nyt edetään nopeasti ja kehitysyhtiön perustaminen on meillä käsiteltävänä Naantalin kaupunginhallituksessa jo tulevana maanantaina. Pitää kuitenkin huomioida, että aivan hetkessä eivät valtavat teolliset toiminnat synny, joten puhutaan kuitenkin useiden vuosien aikajänteestä, vaikka ensimmäisiä investointeja odotetaan jo syksyllä. Työ siis jatkuu, Junnila kertoo.

kiertotalous

EU:n kiertotaloushankkeelle valtionavustusta – Tavio: ”Suomen pitää uskaltaa hakea näitä EU-rahoitteisia ohjelmia myös Suomessa toteutettavaksi eikä olla pelkästään maksamassa niitä”

Uuden hallituksen on varmistettava turvealan tulevaisuus

Perussuomalaisilta hylkäysesitys vihreille ohituskaistoille: Epäreilua muille investoinneille ja haitallista ympäristölle

Suomalaisten puukiukaat joutuivat tikunnokkaan OECD:n ilmastoraportissa

Hallituksen ympäristöpolitiikka etenee – Purra: Espanjalainen jättiyhtiö ja latvialaiset kuskit suomalaisten tilalle

Naantalin lakkautetun jalostamon uudelleenjärjestäminen etenee, kehitysyhtiö perusteilla

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025