Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

kiintiöpakolainen

Turvapaikanhakijoiden korpivaellus EU:n alueelle kasvaa ennätysvauhtia. Belgiassa sadat maahanpyrkijät nukkuvat kaduilla ja laitureilla. Viime vuonna maahan saapui 100 000 turvapaikanhakijaa &#8211; 63 000 sotaa pakenevan ukrainalaisen lisäksi. Belgia enää ei pysty hallitsemaan maahantulijoiden vyöryä ja tilanne on jo kriittinen myös Hollannissa ja Luxemburgissa.

Brysselissä keskustan tuntumassa sijaitsee kaupungin vastaanottokeskus ”<a href="https://www.brusselstimes.com/377606/emergency-shelter-provided-for-140-asylum-seekers-of-the-petit-chateau">Petit-Château</a>”. Lähikaduille ja laitureille on <a href="https://www.youtube.com/watch?v=cyO6lVhmrVM">majoittunut</a> telttoihin satoja paperittomia sekä <a href="https://www.infomigrants.net/en/post/46547/asylum-seekers-in-brussels-sleeping-out-in-the-cold">turvapaikanhakijoita</a>. He kaikki odottavat viranomaisten päätöksiä ja uutta suuntaa elämäänsä.
Alueelle on sijoitettu kymmenisen siirrettävää vessaa, paikallisten asukkaiden protesteista huolimatta. Virtsan haju on voimakas ja ihmisten ulosteet valuvat pitkin laituria, jossa väki ennen kävi tarpeillaan.
&#8211; Juuri nyt täällä leviää syyhyepidemia, josta on vaikea päästä eroon, koska väki ei pysty peseytymään, eikä myöskään voi pestä vaatteitaan,<a href="https://www.svd.se/a/xg52Pj/domar-belgiens-regering-gor-inte-tillrackligt-for-migranter-och-asylsokande"> toteaa</a> David Vogel Lääkärit ilman rajoja -järjestöstä Svenska Dagbladetissa.
Hallitus kieltäytyy maksamasta sakkoja
Belgian hallitusta on kritisoitu siitä, ettei se tee tarpeeksi turvaa ja parempaa elämää hakevien auttamiseksi. Belgia on jopa haastettu EU-tuomioistuimeen, ja saattaa saada sakot puutteellisesta eurooppalaisten lakien noudattamisesta turvapaikanhakijoiden kohtelussa.
Belgian oikeuslaitos on useissa tuomioissaan tullut samaan lopputulokseen lakien vastaisesta siirtolaisten asioiden käsittelystä. Brysseliläinen tuomioistuin on jopa päättänyt, että hallituksen on <a href="https://euobserver.com/migration/156753">maksettava</a> 250 euroa päivää kohti jokaisesta turvapaikanhakijasta, joka jää vaille <a href="https://www.dw.com/en/belgium-overburdened-with-housing-asylum-seekers/video-64740581">yöpymispaikkaa</a>.
Belgian hallitus kieltäytyy maksamasta. Syynä se, että sakkorahat saattaisivat houkutella maahan yhä enemmän siirtolaisia. Myös Hollanti ja Luxemburg ovat toistuvasti ilmoittaneet viime kuukausien aikana, että turvapaikkahakemusten määrä on kasvanut ennätysvauhtia ja että maiden vastaanottokeskukset ovat täynnä.
Sopua taakanjaosta ei näköpiirissä
Viime vuonna EU:sta haki turvapaikkaa miljoona ihmistä. Sodan jaloista unionin alueelle pakeni tilapäiseen suojeluun neljä miljoonaa ukrainalaista. Yleistä ilmapiiriä ei kohenna se, että samaan aikaan eurooppalaiset itse tuskailevat tavoittamattomiin karkaavien omien kustannustensa kanssa.
EU:n pakolaisvirasto <a href="https://euaa.europa.eu/">EASO</a> ennustaa, että turvapaikanhakijoiden määrä jatkaa kasvuaan vuonna 2023. EU:ssa jatkuvat edelleen 27 jäsenmaan neuvottelut turvapaikanhakijoiden jakamisesta jäsenmaiden kesken. Ajatus kiintiöpakolaisista ei ole saanut jakamatonta kannatusta, eikä sopua välttämättä edes ole näköpiirissä.

Pakolaispaine kasvaa edelleen EU:ssa – turvapaikanhakijat nukkuvat jo kaduilla Belgiassa

Ruotsin ensi vuoden tulo- ja menoarvio näyttää suuntaa koko vaalikaudelle. Oman kansan elinehtoja parannetaan ja muuta tehdään mahdollisuuksien mukaan. Talousarviota luonnehditaan ylimenokauden budjetiksi ja isompien uudistusten aika voi olla jo keväällä.

Ruotsin nykyiset hallituspuolueet sekä hallitusta valtiopäivillä tukeva ruotsidemokraatit osallistuivat vuoden 2023 tulo- ja menoarvion valmisteluun valtiopäivätyöskentelyn yhteydessä. Budjetti on kuitenkin pohimmiltaan sosialidemokraattisen vähemmistöhallituksen aikaansaannos ja näistä syistä johtuen siinä on monta puumerkkiä.
&#8211; On tärkeätä muistaa, että uusi hallitus on ollut vallassa vasta muutaman viikon. Siinä ajassa ei vielä hokkuspokkus-temppuja tehdä, älytön ajatuskin. Olemme vasta neljän vuoden vaalikauden alussa ja vaalilupausten täyttämisen aika on myöhemmin, <a href="https://www.dn.se/ekonomi/fyra-tunga-ekonomer-om-nya-regeringens-budget/">muistuttaa</a> Lars Jonung, kansantaloustieteilijä ja vanhempi professori Lundin yliopistosta.
&#8211; <a href="https://www.regeringen.se/sveriges-regering/finansdepartementet/statens-budget/">Budjetin</a> menokattoa on nostettu, vaikka se tälläkin hetkellä on ylijäämäinen. Uusille hankkeille on tilaa, jos niitä halutaan tuoda kevään lisäbudjettiin. Tämä vahvistaa vaikutelmaa siirtymäkauden budjetista, määrittelee puolestaan kansantaloustieteilijä Klas Eklund.
Budjetti on ylijäämäinen
Budjetti on ylijäämäinen, vaikka maan talouden on laskettu kutistuvan ensi vuonna 0,4 prosenttia. Menoja ei siis tarvitse kattaa velalla. Budjetissa valtion menot ovat 1 247 478 141 000 kruunua eli runsaat 116 miljardia euroa ja tulot 1 279 473 213 000 kruunua eli runsaat 119 miljardia euroa.
Ruotsidemokraatit allekirjoitti hallitusneuvotteluiden yhteydessä moderaattien, kristillisdemokraattien ja liberaalien kanssa niin sanotun <a href="https://moderaterna.se/app/uploads/2022/10/Tidoavtalet-Overenskommelse-for-Sverige.pdf">Tidö-sopimuksen</a>, jossa määriteltiin vaalikauden tavoitteet. Proopuska koostuu seitsemästä yhteistyöprojektista sekä budjettiosiosta ja painopistealueiden toteuttaminen alkaa nyt.
Vähemmän kiintiöpakolaisia ja kehitysapua
Kansainvälistä apua leikataan 7,3 miljardilla kruunulla (674 M€) ja kokonaisuudessaan tuet ulkomaille kutistuvat 15 prosenttia. Uusi hallitus on hylkäämässä demarihallituksen tavoitteen suunnata kehitysapuun prosentti bruttokansantuotteesta.
Kiintiöpakolaisten määrän leikkaaminen minimiin eli viidestä tuhannesta 900 henkilöön vuodessa säästää valtion kuluja 390 miljoonaa kruunua (36 milj. €).
Kulttuuri saa miljardin vähemmän rahaa kuin edellisenä punavihreän vallan vuonna. Summa on nyt 9,033 miljardia kruunua (840 milj. €). Budjetin kutistuminen <a href="https://www.dn.se/kultur/en-miljard-mindre-till-kulturen-i-regeringens-budget/">perustuu</a> osin pandemiatukien leikkauksiin. Myös aikuisten ilmainen sisäänpääsy valtion museoihin jää historiaan.
Leikkaukset julkisen palvelun mediaan aloitetaan <a href="https://www.svt.se/kultur/kulturbudgeten-tillbaka-pa-prepandemisk-niva">laskemalla</a> SVT-veron maksukattoa 1,87 prosentista 1,75 prosenttiin. Leikkaus ei vielä näy ensi vuonna SVT:n, Ruotsin radion ja UR:n budjeteissa, sillä maksuja on kertynyt tilille oletettua enemmän.
Kova taistelu bensan hinnasta
Bensiinin ja dieselin hintoja piti laskeman reilummin, kuin mitä budjetin mukaan nyt tapahtuu. Bensan hinta laskee pumpulla 14 äyriä ja dieselin 40 äyriä litralta.
Vähäinen hinnanlasku johtuu osittain inflaation lisäämisestä polttoaineveroon aina vuodenvaihteessa. Silti kyseessä on budjetin kallein uudistus, joka vähentää valtion tuloja 6,7 miljardia kruunua (620 milj. €)
Ruotsidemokraattien talouspoliittinen asiantuntija Oscar Sjöstedt on <a href="https://www.svd.se/a/4oBpqa/sd-toppen-om-brutna-loftet-hoppas-valjarna-har-forstaelse">tyytyväinen</a> budjettiin ylipäänsä. Polttoaineiden veronalennuksen niukkuus jäi kuitenkin jurppimaan. Sjöstedt kamppaili paljon suuremman alennuksen puolesta.
&#8211; En halua mennä yksityiskohtiin, mutta ruotsidemokraatit vetivät melkoisen kovaa linjaa neuvotteluissa. Muut puolueet olivat vastaan ja priorisoivat aivan muita hankkeita. Jos emme olisi puolustaneet äänestäjää, veroa olisi korotettu ja hinta pumpulla olisi noussut, Sjöstedt kertoo.
Pienoinen yllätys budjetissa oli sähköautojen hankintatuen poisto, joka toteutettiin saman tien. Tukea jaettiin vuodesta 2018 kaikkiaan 270 000 uuden auton ostoon. Tukeen oli varattu ensi vuodeksi 3 miljardia kruunua (279 milj. €). Erityyppiseen latausinfraan investoidaan kuitenkin 1,49 miljardia kruunua (138 milj. €).
Helpotuksia toimeentuloon ja elämään
Ruotsidemokraattien vaalilupauksen mukaisesti valtio ei leikkaa pandemian ajaksi korotettua työttömyysturvaa sekä karenssiin ja muihin työehtoihin liittyviä helpotuksia. Toimenpiteen kustannusvaikutus on 5,8 miljardia kruunua (540 milj. €).
Maaseudulla asuvien ja omalla autolla töissä käyvien elämän ehtoja tuetaan nostamalla kilometrikorvausta hintaan 1,6 miljardia kruunua (148 milj. €). Maatalousdieseliltä poistetaan vero ja osa raideliikenteen parannuksiin tarkoitetusta tuesta suunnataankin maanteiden parannustöihin.
Laajakaistaan valtio laittaa 600 miljoonaa kruunua (56 milj. €). Töissä jatkavat yli 65-vuotiaat saavat ylimääräisen alennuksen tuloveroihin, kaikkiaan 770 miljoonan kruunun edestä (72 milj. €)
Korkeita sähkölaskuja kompensoidaan niin kotitalouksille kuin yrityksille.
Turvaa ulkoista ja sisäistä uhkaa vastaan
Ruotsi panostaa yleiseurooppalaisen linjan mukaisesti maanpuolustukseen ja väestönsuojeluun. Määrärahoja korotetaan ensi vuonna 5 miljardia kruunua (465 milj. €). Nato-tason puolustusbudjetti on koossa vuoteen 2026 mennessä.
Hallitus on luvannut tarttua voimakkain otteen jengirikollisuuteen ja niinpä lisämäärärahoja on oikeustoimeen tulossa ensi vuodeksi 1,4 miljardia kruunua (130 milj. €). Rahoilla palkataan lisää poliiseja ja myös turvallisuuspoliisi Säpo saa osansa.

Ruotsidemokraattien puumerkki näkyy valtion budjetissa: Tulot ylittävät menot, työttömyyskorvauksiin ei kosketa ja kehitysavusta leikataan

Ruotsin uusi hallitus on valmis ja se saa sinettinsä ensi viikon alussa. Moderaatit ottivat lusikan kauniiseen käteen ja hallitusohjelma on kuin ruotsidemokraattien märkä uni. Rikollisuuden riivaama maa saa viimein uuden suunnan.

Ulf Kristerssonin oikeistohallituksessa istuvat moderaattien lisäksi kristillisdemokraatit sekä liberaalit. Valtiopäivät äänestää uudesta pääministeristä ensi maanantaina. Vaalitulos ja nyt aikaansaatu hallitusratkaisu takaavat Kristerssonille pääministerinpaikan.
Ruotsidemokraatit jäävät vaille ministerinposteja mutta ovat käytännössä <a href="https://www.dn.se/sverige/de-ar-vinnare-och-forlorare-i-nya-regeringen/">merkittävä</a> ja kiinteä osa hallituksen arkea.
&#8211; Ruotsidemokraateille annettu ääni lunastetaan nyt. Lukemalla <a href="https://moderaterna.se/app/uploads/2022/10/Tidoavtalet-Overenskommelse-for-Sverige-2.pdf">hallitusohjelman</a> kannesta kanteen voi huomata, että sanamme painaa, <a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/hardare-straff-och-skarpt-migrationspolitik">totesi</a> ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson oikeistopuolueiden yhteisessä tiedotustilaisuudessa.
&#8211; Olemme kuin yksi hallituspuolueista.
Ruotsidemokraattien luuta lakaisee
Muutoksen tuulet alkavat nyt puhaltaa Ruotsin politiikassa. Pakolaisten määrä rajoitetaan EU:n minimitasolle. Kiintiöpakolaisten määrää lasketaan 6 400 henkilöstä 900 henkilöön vaalikauden aikana. Oleskelulupiin tulee tiukennuksia ja kansalaisuuden saamisen ehtoja tiukennetaan.
Åkessonin mukaan maahanmuuttajille on tulossa myös käyttäytymis- ja omavaraisuusvaatimuksia. Vapaaehtoisen paluumuuton ehtoja sekä kannustimia kehitetään erityisesti heitä varten, jotka eivät sopeudu maan tavoille.
Hallitus selvittää senkin, miten rikollinen käytös ja rikollisuuteen liittyvä tukien väärinkäyttö voisivat johtaa karkotukseen.
Rangaistuksia kiristetään ja kerjäyskielto koko maahan
Myös työperäistä maahanmuuttoa rajoitetaan. Oikeistoblokki pääsi yksimielisyyteen maahantuloon oikeuttavan vähimmäisansion nostamisesta. Palkkakynnys tulee olemaan keskiansion suuruinen, Åkesson ilmoitti.
Ruotsissa toteutetaan vaalikauden aikana myös kansallinen väestönlaskenta. Laskennan eräänä tarkoituksena on selvittää maassa asuvien luvattomien henkilöiden määrä. Samalla selvinnee harmaan työvoiman todellinen koko.
Jengirikollisille on tulossa tuplarangaistus, nuorten rangaistusalennukset poistetaan ja ongelmalähiöiden valvontaa tehostetaan. Käyttöön otetaan anonyymi todistaminen ja kameravalvontaa lisätään ongelma-alueilla.
Vankeja sijoitetaan ulkomaille ja maahan on tulossa kansallinen kerjäyskielto.

Ruotsin uusi hallitus kokoon vaalivoittajan ehdoilla – hallitusohjelma kuin suoraan Jimmie Åkessonin pelikirjasta

Tanska myönsi turvapaikan 600 henkilölle vuonna 2020. Luku on uutistoimisto Ritzaun mukaan pienin sitten vuoden 1992. Maahanmuuttoministeri on tyytyväinen tilanteeseen, mutta sosialidemokraattisen pääministerin mielestä kirittävää on vielä.

-Tämä tarkoittaa sitä, että yhä harvemmalle täytyy löytää katto pään päälle, eikä lääkärin tai työvoimatoimiston apuakaan tarvita enää niin usein, <a href="https://www.svt.se/nyheter/utrikes/rekordfa-beviljades-asyl-i-danmark-2020">kommentoi</a> maahanmuuttoministeri Mattias Tesfaye.
Turvapaikkaa haki Tanskasta viime vuonna vain 1 547 henkilöä. Historiallisen alhaista lukua ei selitä pelkästään pandemia, vaan syynsä on Tesfayen mukaan myös tiukalla maahanmuuttopolitiikalla. Viesti on mennyt perille.
Tanskan tavoitteena nollalinja
Pääministeri Mette Frederiksen lisäsi aiemmin tammikuussa pökköä pesään <a href="https://www.aftonbladet.se/nyheter/a/kRpp0Q/frederiksen-malet-ar-noll-asylsokande">ilmoittamalla</a>, että hallituksen tavoite on pyöreät nolla turvapaikanhakijaa.
-Meidän täytyy pitää huolta siitä, ettei maahamme tule liikaa väkeä, sillä silloin kadotamme kykymme pitää yhtä. Tilanne on jo nyt haasteellinen, pääministeri sanoi.
Turvapaikanhakijoiden määrät ovat eri syistä johtuen laskeneet myös muissa Pohjoismaissa. Ruotsi <a href="https://www.migrationsverket.se/Om-Migrationsverket/Pressrum/Nyhetsarkiv/Nyhetsarkiv-2021/2021-01-07-Farre-beviljade-uppehallstillstand-2020.html#:~:text=Under%202020%20har%20Migrationsverket%20beviljat,25%20procent%2C%20j%C3%A4mf%C3%B6rt%20med%202019.&amp;text=Antalet%20asyls%C3%B6kande%20minskade%20med%2041,under%202020%20j%C3%A4mf%C3%B6rt%20med%202019.">myönsi</a> viime vuonna turvapaikan 7 189 henkilölle, päälle tulevat vielä 3 220 kiintiöpakolaista. Suomeen <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/f61b48e2-261a-4598-987f-2bb4c4af4c76">jätettiin</a> 1 275 ensisijaista turvapaikkahakemusta ja uusintahakemuksia oli 1 934. Turvapaikkapäätöksistä 44 prosenttia oli myönteisiä.
Maahanmuuttovirasto teki Suomessa vuonna 2020 yhteensä 122 533 <a href="https://tilastot.migri.fi/index.html#decisions">päätöstä</a>, jotka koskivat oleskelulupaa, kansainvälistä suojelua, kansalaisuutta ja maasta poistamista.
SUOMEN UUTISET

Tanskan kova linja puree: Turvapaikkoja myönnettiin viime vuonna vähiten 30 vuoteen – tavoitteena nollalinja

kiintiöpakolainen

Pakolaispaine kasvaa edelleen EU:ssa – turvapaikanhakijat nukkuvat jo kaduilla Belgiassa

Ruotsidemokraattien puumerkki näkyy valtion budjetissa: Tulot ylittävät menot, työttömyyskorvauksiin ei kosketa ja kehitysavusta leikataan

Ruotsin uusi hallitus kokoon vaalivoittajan ehdoilla – hallitusohjelma kuin suoraan Jimmie Åkessonin pelikirjasta

Tanskan kova linja puree: Turvapaikkoja myönnettiin viime vuonna vähiten 30 vuoteen – tavoitteena nollalinja

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025