Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Kiky

&#8211; Ainoastaan yleissitovuus varmistaa yhdenvertaisen kilpailuaseman kaikille suomalaisille yrityksille, ennen kaikkea myös järjestäytymättömille. Yritykset työehtosopimusten yleissitovuuden murtamiseksi pyrkivät tosiasiassa palkkojen ja työehtojen polkumyyntiin, sanoo työmies Matti Putkonen.

Perussuomalaisten työmies Matti Putkonen moitti perjantain tuumaustunnilla ankarasti Juha Sipilän (kesk.) hallitusta kolmikannan sivuuttamisesta kohutun irtisanomislain valmistelussa.
&#8211; On syytä palauttaa mieliin, että kolmikanta rakennettiin yksissä tuumin estämään ranskalaistyyppisen radikaalin ja suoran toiminnan syndikalismin rantautuminen Suomeen. Hyökkäykset syndikalismin torpannutta kolmikantaista sopimista ja yleissitovuutta vastaan ovat kovempia kuin kertaakaan sitten 1990-luvun alun, Putkonen jyrisee.
&#8211; Hyökkäyksen kärkijoukkoa komentavat pääministeri Sipilä ja Suomen Yrittäjien Mikael Pentikäinen. Kaksikon on syytä käydä syventävä lähihistorian oppitunti pikaisesti, jotta he oivaltaisivat minkälaista sutta he huutavat. Syndikalistit vastustavat proletariaatin myöntymistä sopimuksiin porvariston kanssa, koska eivät usko sopimiseen tienä tasa-arvoiseen yhteiskuntaan. Nämä syndikalisteja Suomeen haikailevat eivät tunne kolmikannan ja yleissitovuuden historiaa.
Pentikäinen saneli uuden lain sisällön hallitukselle
Putkonen toteaa, että kolmikannassa maan hallitus pääsi vaikuttamaan palkanmuodostukseen. Vastavuoroisesti työmarkkinaosapuolet pääsivät mukaan jäsenistöään koskevien lakien valmisteluun.
&#8211; Kolmikannassa poliitikot ja työmarkkinapäättäjät yhteistuumin sitoutuvat toimiin yritysten kilpailukyvyn palauttamiseksi. Sipilän hallitus päästettiin kiky-sopimuksessa vaikuttamaan palkanmääräytymispöytään, mutta Sipilän hallitus ei noudattanut vastavuoroisuusperiaatetta.
&#8211; Vastavuoroisuuden asemesta Sipilän hallitus antoi porttikiellon perinteisille työmarkkinaosapuolille. Tilalle otettiin Suomen Yrittäjät, joka saneli puhtaasti omista itsekkäistä lähtökohdistaan uuden lain sisällön hallitukselle. Miksi piti ensin laittaa maa sekaisin, ennen kuin hallitus oli valmis lunastamaan vastavuoroisuusperiaatteen? Putkonen ihmettelee.
Toivottavasti meni perille, että Suomea rakennetaan sopimalla
Putkonen toivoo, että kaikki poliittiset toimijat ovat vihdoin ymmärtäneet, että Suomea on rakennettu ja rakennetaan sopimalla eikä syndikalismilla.
&#8211; Toivottavasti todelliset syndikalismin kauppamiehet Sipilä ja Pentikäinen lopettavat markkinointinsa ja ymmärtävät kapseloida tuotteensa ja viedä se Olkiluodon loppusijoitusonkaloon.
&#8211; Ensimmäinen yleissitova työehtosopimus syntyi vuonna 1900 kirjapainoalalle. Yleissitova sopimus syntyi yritysten vaatimuksista. Helsinkiläiset kirjapainoyritykset vaativat sopimusta, jolla pyrittiin estämään palkkojen ja työehtojen polkumyynnillä tapahtunut hintakilpailu maaseudun kirjapainojen toimesta. Ensimmäinen yleissitova sopimus oli myös tasa-arvosopimus. Sopimuksessa edellytettiin, että naispuoliselle kirjanpainaltajalle on maksettava sama palkka kuin miespuoliselle, Putkonen kertaa.
Yleissitovuus varmistaa työrauhan
Putkonen korostaa, että ainoastaan yleissitovuus varmistaa yhdenvertaisen kilpailuaseman kaikille suomalaisille yrityksille, ennen kaikkea myös järjestäytymättömille.
&#8211; Työehtosopimusten yleissitovuus varmistaa työrauhan ja sen, että yritys ei voi hakea palkkojen tai työehtojen polkumyynnillä kilpailuetua. Yritykset työehtosopimusten yleissitovuuden murtamiseksi pyrkivät tosiasiassa palkkojen ja työehtojen polkumyyntiin. Siksi pyrkimykset halpa- ja orjatyömarkkinoiden synnyttämiseen, käyttämällä yleissitovuutta keppihevosena, ovat edesvastuuttomia. Yleissitovuuden ydin on, että se ei rajoita työvoiman vapaata liikkuvuutta, mutta estää halpa- ja orjatyövoiman tuonnin.
Perussuomalaiset ja ay-liikkeestä erityisesti Rakennusliitto ovat vastustaneet saatavuusharkinnan poistamista sekä varoittaneet vakavasti kaksien työmarkkinoiden syntymisestä Suomeen.
&#8211; Olemme yhdessä korostaneet sitä, että saatavuusharkinnan poistaminen tulee kalliiksi myös veronmaksajille. Kuitenkin kokoomus, keskusta vasemmistoliitto, demarit ja vihreät ovat väittäneet, että talouskasvun vauhdittamiseksi saatavuusharkinta on poistettava, Putkonen ihmettelee,

Putkonen kritisoi hallitusta kolmikannan sivuuttamisesta: ”Miksi piti laittaa koko maa sekaisin?”

Paitsi työttömistä, myös työntekijöistä on kannettava huolta, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen.

Juvonen on jättänyt eduskunnassa kaksi kirjallista kysymystä liittyen kilpailukykysopimukseen eli kikyyn, jonka yksi perusajatus on ollut työpaikkojen luominen. Hän haluaa myös saada tietää, onko työntekijöitä kikyn keskellä kuultu tarpeeksi.
&#8211; Kikyyn kohdistuva kritiikki on kuitenkin näkynyt työpaikoilla ja muun muassa Jyväskylän Rautpohjassa toimivan Valmetin tehtaan 370 metallityöntekijää ilmoittivat viime viikolla vuorokauden lakosta (Keskisuomalainen 22.9.). Syiksi he ilmoittivat muun muassa muutokset työajoissa ja kiky-sopimuksen aiheuttamat ongelmat.
&#8211; Miten hallitus reagoi työpaikoilla esiin nouseviin ongelmiin? Kiky leikkasi työntekijöiden lomarahat ja tämä on heikentänyt työntekijöiden hyvinvointia ja ostovoimaa, Juvonen sanoo.
Onko tuonut uusia työpaikkoja?
Hallitus perusteli kikyä uusien työpaikkojen syntymisellä.
&#8211; Kysyn kirjallisella kysymyksellä, että miten 24 tunnin lisätyöaika per vuosi työpaikoilla käytetään ja kuinka paljon kiky on tuonut lisää työpaikkoja ja millaisia vaikutuksia sopimuksella on ollut julkiseen talouskasvuun sekä yksittäiseen työntekijään, Juvonen kertoo.
&#8211; Myös kilpailukykysopimuksen neuvotteluoikeuteen liittyvät seikat ovat vaativat vielä näin jälkeenpäin selvitystä.
Sekaannusta neuvottelupöydissä
Kilpailukykysopimuksia neuvoteltaessa järjestäytymättömissä yrityksissä nousi esiin sopimuksen neuvotteluoikeuteen liittyvät asiat.
&#8211; Ongelmaksi nousi kysymys, että kuka oli oikeutettu neuvottelemaan henkilöstön puolesta. Työehtosopimukset eli tessit rajaavat neuvotteluoikeuden tarkasti luottamusmiehelle tai luottamushenkilöille. Jos yritykset ovat järjestäytymättömiä, heillä voikin olla valittuna luottamusvaltuutettu, jolla ei ole selkeää oikeutta neuvotella asioista, Juvonen toteaa.
&#8211; Miten hallitus ohjeisti eri neuvotteluosapuolia kilpailukykyneuvotteluista? Miten neuvottelut onnistuivat järjestäytymättömillä työpaikoilla, keitä niihin osallistui ja tuliko henkilöstön edustus kuulluksi?

Juvonen: Kikyn vaikutukset ja sen tuomat ongelmat avattava

Kilpailukykysopimuksen saaminen lopultakin maaliin oli vuoden suurin saavutus. Näin arvioi kansanedustaja Rami Lehto (ps.) <a href="https://www.perussuomalaiset.fi/news/hallituksen-esitys-eduskunnalle-valtion-talousarvioksi-vuodelle-2017/">perussuomalaisten ryhmäpuheessa</a> budjetin yleiskeskustelussa keskiviikkona eduskunnassa.

Lehdon mukaan hallituksen tehtävä ei ole helppo: liian ankarat toimet velkaantumisen katkaisemiseksi voisivat johtaa tilanteeseen, jossa työllisyys kärsii, ostovoima ja verotulot heikkenevät ja julkiset menot kasvavat.
<h4>Turvaa työpaikat ja luo uusia</h4>
Tärkeintä on säilyttää olemassa olevat työpaikat ja parantaa yritysten toimintaedellytyksiä niin, että ne voivat luoda uusia työpaikkoja ja kilpailla vientimarkkinoilla nykyistä paremmin.
&#8211; Tähän me perussuomalaiset olemme sitoutuneet sataprosenttisesti, Lehto painotti.
&#8211; Tämän vuoden tärkeimpänä saavutuksena kansantaloutemme tulevaisuuden kannalta voidaan pitää hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen aikaansaamaa kilpailukykysopimusta. Samalla, kun sopu tähtää yritysten kilpailukyvyn parantamiseen sekä viennin ja työllisyyden lisäämiseen, hallitus keventää työn verotusta yhteensä 515 miljoonalla eurolla. Hallituksen tavoite on tehdä työnteosta entistä kannattavampaa ja tästä syystä myös muihin työllisyyttä ja yrittäjyyttä edistäviin toimiin on ryhdytty, Lehto viitoitti.
<h4>Sote-uudistuksessa ei liikaa valtaa hyötyjille</h4>
Lehto piti sote- ja aluehallintouudistusta keskeisenä haasteena.
&#8211; Onnistuessaan se voi merkittävästi hillitä julkisen sektorin menojen kasvua ja vahvistaa julkista taloutta. Tähän pääsy edellyttää sitä, että parhaat ja tehokkaimmat toimintamallit otetaan laajasti käyttöön, eikä uudistusta vesitetä antamalla liikaa valtaa erilaisille uudistuksesta hyötymään pyrkiville intressiryhmille, vaan uudistus viedään läpi palvelujen saatavuus, laatu ja kohtuullinen kustannustaso edellä, Lehto painotti.

Rami Lehto: Kilpailukykysopimus vuoden suurin saavutus

KOLUMNI | Sampo Terho muistuttaa <a href="http://www.sampoterho.net/?p=3736">blogissaan</a> yrittäjien arkea helpottavista muutoksista, jotka toteutuvat kuluvalla hallituskaudella. Yrittäjävähennys, maksuperusteinen arvonlisäveron tilitys, yrityksien sukupolvenvaihdosten helpotukset sekä kiky ovat kaikki omiaan vauhdittamaan pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa. Terhon kirjoitus ohessa. 

Yksi keskeisimmistä puolueemme vaalilupauksista eduskuntavaaleissa oli suomalaisen yrittäjyyden edellytyksien parantaminen. Yrittäjyys on meille tärkeä teema, koska elinvoimainen yksityinen sektori luo työpaikkoja, talouskasvua ja siis kansakunnan hyvinvoinnin perusteet. Tällä hallituskaudella onkin tehty lukuisia yrittäjyyttä edistäviä toimenpiteitä.
Viiden prosentin yrittäjävähennys tulee voimaan ensi vuoden alusta. Se on merkittävä helpotus pienyritysmuodoille, jotka eivät ole yhteisöveron piirissä. Yrittäjävähennys keventää verotusta yhteensä 128 miljoonalla eurolla. Edellinen hallitus kevensi osakeyhtiöiden maksamaa yhteisöveroa, mistä käytännössä hyötyivät suuret yritykset ja mikä asetti pienemmät yritykset verotuksellisesti epätasa-arvoiseen asemaan. Nyt tämäkin epäkohta korjattiin perussuomalaisten tavoitteiden mukaisesti.
Maksuperusteinen arvonlisäveron tilitys mahdollistetaan myös ensi vuoden alusta. Sekin helpottaa erityisesti pieniä yrityksiä, joiden haasteena on aikaisemmin ollut, että ne ovat joutuneet maksamaan arvonlisäveroa ennen kuin asiakkaat ovat maksaneet laskunsa yrityksille. Tämä on saattanut aiheuttaa yrityksille käyttöpääoman puutetta.
Perintö- ja lahjaveron kevennyksillä helpotetaan yrityksien sukupolvenvaihdoksia. Verotus alenee kaikissa portaissa ja kevennys on yhteensä 60 miljoonaa euroa. Lisäksi metsälahjavähennyksen käyttöönotolla helpotetaan metsätilojen sukupolvenvaihdoksia, millä edistetään yrittäjämäistä metsätaloutta.
Lisäksi jo hallitusohjelmaan kirjattiin, että varainsiirtovero poistetaan tilanteissa, joissa liikkeen- tai ammatinharjoittaja siirtää omaisuutta henkilö- tai osakeyhtiöön yritysmuodon muutoksessa.
Tietenkin kokonaisuudessaan kilpailukykysopimus veronkevennyksineen on merkittävä ja suorastaan historiallinen toimenpide, jolla kaikkien yritysten kilpailukykyä lisätään ja houkutellaan investoimaan suomalaisiin yrityksiin. Samoin norminpurun hengessä tehdään monia uudistuksia, kuten jo toteutunut kauppojen aukioloaikojen vapautus ja valmisteilla oleva alkoholilain uudistus, joka sisältää monia kevennyksiä ravintola-alan yrittäjien sääntelyyn.
Nykypäivän työmarkkinoilla on uusien työpaikkojen syntymiselle välttämätöntä, että pien- ja keskisuuret yritykset pärjäävät hyvin. Me perussuomalaiset pidimme niiden asiaa esillä oppositiossa, emmekä unohda yrittäjiä hallituksessa hetkeksikään. Otan mm. mieluusti vastaan uusia ideoita normien purkamiseksi läpi koko vaalikauden.
SAMPO TERHO

Perussuomalaiset vauhdittavat pienten ja keskisuurten yritysten arkea – Sampo Terho: lukuisia yrittäjyyttä edistäviä toimenpiteitä tehty

Talousvaliokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen (ps.) antoi hallituksen budjettiesitykselle korkean arvosanan eduskunnan salikeskustelussa keskiviikkona.

&#8211; Tämä on minun poliittisen historiani aikana tehdyistä budjeteista paras budjetti. Tässä hallitus on ollut tienhaarassa: joko jatketaan edellisien hallituksien leikkauslinjalla tai panostetaan nyt kasvuun. Tämä hallitus panostaa kasvuun, ja tämä on minun mielestäni erityisen tärkeä linjanveto, Turunen kehaisi.
&#8211; Hallitus on tehnyt tässä budjetissa monta erityistä hyvää asiaa: budjetti nimenomaan luo kasvun edellytyksiä ja työpaikkoja niin, että saavutetaan kunnianhimoinen työllisyysasteen tavoite, 72 prosenttia. Lisäksi tehdään toimia viennin edistämiseksi japienyrittäjyyteen. Ja sitten minun mielestäni on oikein hyvä juttu tämä veronalennus, kuitenkin noin miljardin verran. Työtulovähennys, 240 miljoonaa euroa, kohdistetaan pieni- ja keskituloisiin, Turunen luetteli.
Vasemmisto huudahti väliin, että suurituloiset saavat eniten..
&#8211; Samoiten hallitus kompensoi tämän kikyn mukana tulevan veronalennuksen myös pienille ja keskituloisille, ihan pienimmille tuloille 30 miljoonaa, Turunen vastasi.
<h4>Alv:tä ei korotettu, se sortaisi köyhiä</h4>
Turunen antoi hallitukselle tunnustusta myös siitä, että se ei korottanut arvonlisäveroa, kuten viime hallitus teki.
&#8211; Kun täällä vihreät ja vasemmistoliitto yrittävät profiloitua pienituloisten ja köyhän kansan ystävinä, niin he olivat itse viime vaalikaudella nostamassa arvonlisäveroa, mikä on tehokkain tapa nimenomaan kurittaa pienituloisia. Sitä ei ole tässä budjetissa, Turunen painotti.
&#8211; Ja tässä on ollut monta kertaa jo äänessä edustaja Touko Aalto (vihr.). Aalto omassa blogissaan on itse esittänyt yhtenäistä arvonlisäverokantaa Suomeen, ja tämähän tarkoittaa käytännössä sitä, että nimenomaan ruuan ja lääkkeitten arvonlisävero nousisi merkittävästi. Tämä olisi todellinen kämmenenlyönti köyhän kansan poskelle, Turunen syytti.
<h4>Työelämää uudistetaan kikyn rinnalla, yhdessä neuvotellen</h4>
Kansanedustaja Toimi Kankaanniemi (ps.) ihmetteli opposition, etenkin SDP:n epäselvää kantaa kiky-sopimukseen.
&#8211; Mitä te haluatte? Olisitteko te halunneet vasemmistoliiton tapaan, että nyt olisi työmarkkinoilla täysi kaaos vuodenvaihteessa ja lakkoaallot ja muut? Se olisi ollut todennäköinen vaihtoehto tälle, ellei olisi syntynyt tätä sopimusta, Kankaanniemi kysyi.
Hän muisteli vihreiden Aallon moittineen, että kiky-sopimus betonoi työelämän uudistukset vuosiksi eteenpäin. Hän kysyi pääministeri Juha Sipilältä (kesk.), onko näin vai voidaanko asioita uudistaa.
&#8211; Kyllä uudistuksia tehdään koko ajan. Niitä tehdään yhdessä neuvotellen. Ne eivät ole sidottuja. Kiky-sopimus tulee voimaan ensi vuoden alusta, ja sitten 2018 taas on sitten uudet, tai ensi syksynä on uudet työehtosopimusneuvottelut, Sipilä vastasi.
<h4>Kuntatalous vahvistuu</h4>
Kankaanniemi kehui hallitusta myös siitä, että kuntatalous vahvistuu 40 miljoonan euron edestä. Luku on Kuntaliiton laskema.
&#8211; Viime vaalikaudellahan kunnat velkaantuivat noin 7 miljardia euroa eli siirrettiin valtiolta velkataakkaa kunnille, joissa tasaverolla sitten niitä hoidetaan. Samalla se johti siihen, että kuntien henkilöstö oli kovilla, yt-neuvotteluja käytiin, veroprosentit nousivat ja palvelut heikkenivät. Nyt ei valtion toimenpiteitten takia näin enää tapahdu, ja siitä suuri kiitos hallitukselle. Esimerkiksi eläkeratkaisu merkitsee sitä, että eläkemaksut alenevat ensi vuonna ja helpottavat kuntien taloutta. Tältä osinkin tilanne menee parempaan suuntaan, Kankaanniemi kehui.
<h4>Hyperloop Turkuun?</h4>
Liikennerahat puhututtivat myös. Liikennevaliokunnan puheenjohtaja Ari Jalonen (ps.) pohdiskeli Turun ja Helsingin välisen nopean radan suunnittelua. Olisiko tunnin rata hyvä asia vai olisiko vanhan tekniikan varaan rakennettu ratkaisu vanhanaikainen? Hän väläytti myös uudempien tekniikoiden hyödyntämistä.
&#8211; Voidaanko suunnitella hyperloop-tyhjiösukkulatekniikalla kunnon yhteyttä, mikä sitten voi viedä maailmalle, Jalonen kysyi.
&#8211; Turun tunnin radan rinnalla katsotaan, mitä hyperloop oikeasti tarkoittaa ja miten uutta teknologiaa voidaan soveltaa. Olemme tässä lähtökohtaisesti uudelle teknologialle avoimia, liikenneministeri Anne Berner (kesk.) vastasi.

Kaj Turunen: Tämä budjetti on poliittisen historiani aikana tehdyistä paras – luo kasvun edellytyksiä ja työpaikkoja

Suomen talous kasvaa yhä hitaasti, mutta tuore kilpailukykysopimus antaa toiveita paremmasta tulevaisuudesta pidemmällä aikavälillä. Näin arvioi valtionvarainministeriö torstaina julkaisemassaan taloudellisessa katsauksessa.

Katsauksen mukaan Suomen talous kasvaa tänä vuonna 1,1 prosenttia ja seuraavien kahden vuoden aikana kasvu noin prosentin.
<h4>Kasvu ei riitä nostamaan julkista taloutta</h4>
Kasvun hitauden vuoksi velkaantuminen jatkuu säästöistä huolimatta. Julkinen talous pysyy alijäämisenä vuosikymmenen loppuun saakka. Talouden hidas kasvu ei tuota tarpeeksi verotuloja rahoittamaan julkisia menoja, kun väestön ikääntyminen kasvattaa menoja samaan aikaan.
Suomen vienti ei ole lähtenyt vielä vetämään toisin kuin Ruotsin, joka nousi kuopasta meitä aiemmin. Ero johtuu Suomen erilaisesta tuotannon rakenteesta.
Viennin ennustetaan kuitenkin kääntyvän maltilliseen nousuun vientimaiden kohtuullisen talouskasvun ja hintakilpailukyvyn parantumisen vuoksi.
<h4>Kotimarkkinat vetävät, rakennusala vauhdissa</h4>
Taloudesta löytyy kuitenkin myös myönteisiä merkkejä. Taloutta vetää kotimarkkinoiden hyvä kysyntä. Investoinnit kasvavat varsinkin metsäteollisuudessa, huippuna Äänekosken biotuotetehtaan miljardi-investointi. Rakennusala kasvaa kaikkein reippaimmin, vaikka ylikuumenemisesta ei näy merkkejä.
Työttömyys kääntyy laskuun. Viime vuonna se oli 9,4 prosenttia, tänä vuonna se laskee 9 prosenttiin, ensi vuonna 8,8:aan ja vuoden 2018 tasoksi arvioidaan 8,5 prosenttia.
&#8211; Elämme erilaista aikaa: ennen tarvittiin 2,5 prosentin talouskasvu, jotta työttömyys alenisi. Nyt se alenee jo yhden prosentin talouskasvulla. Kuinka pitkälle työttömyys voi alentua tällä talouskasvulla, jää nähtäväksi, VM:n kansantalousosaston osastopäällikkö Markus Sovala aprikoi uutta tilannetta.
<h4>Pitäisi löytää kasvua, joka auttaa julkista taloutta</h4>
Kuinka pitkään loivan kasvun pitäisi sitten jatkua tai kuinka kovaksi kasvun pitäisi nousta, jotta talouskasvu riittäisi ratkomaan julkisen talouden ongelmia?
Finanssineuvos Mikko Spolander vastasi Suomen Uutisille, ettei tähän ole oikein täsmällistä vastausta. Perinteisesti on laskettu, että jos BKT kasvaa prosentin, julkinen talous kasvaa puoli prosenttia. Asia ei ole kuitenkaan aivan yksinkertainen. Tehokkaampaa olisi, jos työllisyys kasvaisi. Ongelma onkin, mistä saadaan sellaista talouskasvua, joka kohottaa julkista taloutta, Spolander puntaroi.
Työllisyyden kasvaminen matalan kasvun oloissa johtuu siitä, että työpaikkoja syntyy palvelualoille, jotka ovat työvoimavaltaisia ja joilla työpaikkoja syntyy paljon pienemmällä liikevaihdolla kuin teollisuudessa.
Talouskasvua ja tuottavuutta heikentää kymmenen vuoden takaisiin lukuihin verrattuna elektroniikkateollisuuden eli Nokia-efektin poistuminen, joka nosti tuottavuutta 6-8 prosenttia vuodessa.
<h4>Inflaatio olisi negatiivinen ilman hallituksen toimia</h4>
Hintojen noususta ei ole lähiaikoina huolta. Ilman hallituksen joitakin toimia inflaatio olisi negatiivinen. Silloin pitäisi miettiä, olemmeko siirtyneet deflaatioon.
Korot ovat jo miinuksella, mutta VM arvioi tilanteen palautuvan lähemmäs normaalia melko pian.
Vaikka maailmantalous näyttää hiipuvan, voi se tuottaa myös myönteisiä yllätyksiä: talous voikin ruveta kasvamaan joissakin vientimaissa, mikä vetäisi meitä ylös ennakoitua nopeammin.
Öljyn halpuus yhtäältä auttaa Suomen taloutta, mutta toisaalta se estää Venäjän toipumista. Jos öljy kallistuu, Venäjä toipuu ja se vetäisi Suomen idänkaupan uuteen nousuun.
<h4>Kiky-sopimus tuo voittoja lähivuosina</h4>
Suurimmat odotukset kohdistuvat kiky-sopimukseen. Se parantaa Suomen teollisuuden kilpailukykyä suurimpiin kilpailijamaihin eli Ruotsiin ja Saksaan verrattuna reippaasti. Yritysten sotu-menot pienenivät 7 prosenttia, mikä on merkittävä säästö.
Kiky-sopimus parantaa Suomen talouskasvua ja työllisyyttä pidemmällä aikavälillä voitettujen tarjouskilpailujen ja suurten tilausten muodossa.
Voittoihin ja talouskasvuun on syytäkin, sillä Suomi on poikkeuksellinen euromaa siinä, että velkaantumisasteemme vielä kasvaa, kun muissa euromaissa se laskee kriisimaat mukaan lukien.

Valtionvarainministeriö katsaus: Kiky-sopimus tuo lupauksia paremmasta tulevasta

Budjettiriiheä on lähestytty radiohiljaisuuden merkeissä, jossa tyhjyyttä täyttävät lehdistön esiin nostamat huhut. Eniten askarruttaa hallituksen työllisyyspaketti, joka tekeekin budjettiriihestä tavallista merkittävämmän, budjettiriihi kun sinällään sujuu nykyään ripeään tahtiin. Riihi alkaa keskiviikkona.

Perussuomalaisten tärkein vaatimus liittyy työllisyyteen: yli 60-vuotiaat pitkäaikaistyöttömät pitää päästää eläkkeelle, rajana voisi olla viisi vuotta työttömänä. Puheenjohtaja Timo Soini vaatii, että tämän täytyy sisältyä neuvottelujen tulokseen. Tämä on mielekästä, koska vain prosentti yli 60-vuotiaista pitkäaikaistyöttömistä <a href="https://stage.sudev.fi/pitkaaikaistyottomien-elakearmahdus-perussuomalaisten-tavoitteeksi/">työllistyy</a>.
<h4>Työllisyyspaketin tahti?</h4>
Hallitus esiintyy yhtenäisesti työllisyyspaketin tukena. Mutta se ei estä asiasta käytäviä spekulaatioita. Talouselämä-lehti <a href="http://www.talouselama.fi/uutiset/hallituksen-tyollisyyspaketti-on-lykkaantymassa-nyt-puhutaan-kokoomusvyorytyksesta-6576792">uumoili</a> viime lauantaina, että työllisyyspaketti saattaisi lykkääntyä kehysriiheen eli ensi kevääseen saakka. Lehden mukaan tämä perustuisi siihen, että monet keinot vaativat laintasoista valmistelua. Mutta taustalla olisi myös puolueiden erimielisyyttä: Talouselämä kirjoittaa ”kokoomusvyörytyksestä”, jossa työllisyyskeinot ovat liian rankkoja perussuomalaisille ja keskustalle.
<h4>Hallitus vastasi jo aikatauluun, ei keinoihin</h4>
Talouselämän arvio tuntuu yllättävältä sitä vasten, että hallitus piti jo torstaina tiedotustilaisuuden työllisyyspaketin edistymisestä ja aikatauluista. Oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.), valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) ja elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.) olivat juuri neuvotelleet työmarkkinajärjestöjen kanssa työllisyyskeinoista.
Lindström selvitti, että käytiin rakentava keskustelu, jonka sisältöä eli työllisyyskeinoja hän ei halua nyt avata. Päätös tehdään budjettiriihessä. Osaa asioista kehitellään kuitenkin senkin jälkeen.
&#8211; Kävimme rakentavan keskustelun heidän kanssaan työllisyystoimenpiteistä ja he kertoivat omia ehdotuksiaan. Vaihdoimme ajatuksia ja prosessi jatkuu. Tarkoitus on tavata ennen varsinaista deadlinea eli budjettiriihtä, Lindström sanoi.
<h4>Järjestöt voivat esittää keinoja itse</h4>
Hän valotti vielä hallituksen ideaa: saada työmarkkinajärjestöt ehdottamaan hyviä keinoja itse.
&#8211; Takana on ajatus, miten pitkäaikaistyötön saa jalan oven väliin. Tämä oli viestimme: kertokaa meille, miten te tekisitte sen, Lindström kertoi.
&#8211; Ensi viikolla on aika tehdä päätöksiä, Lindström povasi.
Lindströmin mukaan päätös tehdään monien esitysten pohjalta, joita on nyt pöydässä. Ratkaisua tehdessä kunnioitetaan kilpailukykysopimusta eli esimerkiksi paikallista sopimista ei avata uudelleen.
<h4>Keskustelu jatkuu riihen jälkeenkin</h4>
Orpo sanoi, että keskustelut jatkuvat toki budjettiriihen jälkeenkin.
&#8211; Ei yhdessä viikossa voi kaikkea ratkaista. Tarvitaan lukuisia toimia, tämä on pitkä tie. Pitää saada ”bumtsi” päätöksiä aikaan budjettiriihessä, sitten valmistelu jatkuu varmasti kohti kehysriihtä ja puoliväliriihtä ja siellä on seuraava tarkastelupiste, Orpo valotti.
Tämän valossa Talouselämän väite työllisyyspaketin lykkääntymisestä ei pidä paikkaansa.
&#8211; Me keskustelemme työmarkkinaosapuolten kanssa, kuuntelemme heitä, mutta hallitus tekee päätökset, Lindström totesi.
Budjettiriihi alkaa keskiviikkona ja päättyy aikataulun mukaan torstaina.
Budjetin hyviä uutisia on ICT-alan liittyminen kiky-sopimukseen, mikä nostaa osallistumisasteen yli 91 prosenttiin ja tuo 100 miljoonaa euroa lisää veronalennuksiin. Veroale kasvaa näin 515 miljoonaan euroon.
Riihessä puhuttaneen siitäkin, paljonko työtön saa tienata ja miten työssäkäymistä entistä kauempana tuetaan, monen muun asian ohella.
VM:n budjettiesitys on loppusummaltaan noin 55 miljardia euroa. Se kasvanee käsittelyssä hieman.

Työllisyyspakettia rakennetaan huhujen varjossa, päätös tulee budjettiriihessä

&#8211; Vaikka osa kannattajistamme ei pitänyt tavasta, jolla kilpailukykysopimus saatiin maaliin, lopputulos on Suomen kannalta hyvä, Timo Soini sanoi Porissa.

Perussuomalaisilla vahvistettu Suomen hallitus sai yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa kesällä runnottua kilpailukykysopimuksen eli Kikyn joka tuo Suomeen vaurautta ja kaivattuja uusia työpaikkoja. Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini myöntää, ettei tapa, jolla kikyyn päästiin miellyttänyt kaikkia puolueen kannattajia.
&#8211; Vaikka osa kannattajistamme ei pitänyt tyylistä jolla kiky saatiin maaliin, lopputulos on Suomen kannalta niin hyvä, ettei sitä oppositiostakaan kehdata haukkua. Nyt kikyn kattavuus on jo yli 90 prosenttia, ja tämän vuoksi on luvassa myös verohelpotuksia, Timo Soini sanoi perussuomalaisten eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Porissa.
<h4>&#8221;Leikki on kestettävä&#8221;</h4>
Perussuomalaiset ovat ottaneet gallupiskua, kun Suomen asioita on hallituksessa käännetty kuntoon. Tällä hetkellä perussuomalaisten kannatus on alle kymmenen prosenttia, suunta on kuitenkin vain ylöspäin. Soini muistutti, että perussuomalaisten kannatusmittaus on vaalien alla ollut yleensä aina heikompi kuin lopulta toteutunut kannatus.
&#8211; Osa kannattajista on siirtynyt &#8221;nukkumaan&#8221; mutta heidät saamme kohta takaisin, kun nähdään, mitä kaikkea hyvää on saatu aikaiseksi ja vaikutukset alkavat näkyä.
&#8211; Sote-uudistus etenee, torjuimme puoluetuen noston maakuntavaaleja varten, tuulivoimatukia on leikattu, pääomatuloveroa on korotettu, EU-jäsenmaksu on pudonnut, valtionyhtiöiden johtajien etuja on karsittu ja Suomen maahanmuuttopolitiikka on nyt aivan uudessa kuosissa, Soini luetteli perussuomalaisten saavutuksia hallituksessa.
&#8211; Nyt on mennyt hetken huonosti, mutta leikki on kestettävä. Meillä on oma polku ja jos uskallamme sitä käydä, ei tässä meille huonosti käy, Soini vakuutti.
Perussuomalaisten kädenjälki näkyy ensi vuoden talousarviossa.
Soini esitti itse myös 1990-luvun lamassa velkaantuneiden armahtamista velkaloukusta.
&#8211; Moni menetti tuolloin kaiken omaisuutensa, ja heille tulisi siksi nyt antaa kunnianpalautus ja mahdollisuus uuteen alkuun. Tältä osin USA:ssa on hyvä lainsäädäntö: jos epäonnistut, kaikki menee paitsi ei tulevaisuutesi. Tämä olisi hyvä periaate.
Soini muistutti, että kaikkia perussuomalaisten esityksiä ei silti saada läpi ensi vuoden talousarviossa.
-Hallituksessa on kolme puoluetta, joista kaikilla on erilaisia painotuksia. Kuitenkin jokaisen puolueen kädenjälki siellä näkyy, niin myös perussuomalaisten.
Soini toisti jo aikaisemmin ilmaisemansa kannan siitä, ettei Guggenheim-museohankkeelle ole tulossa rahaa valtiolta.
&#8211; Perussuomalaisten hallituskaudella Guggenheimia ei olla rahoittamassa.

Soini: Kiky-sopimus on niin hyvä, ettei oppositiokaan sitä kehtaa haukkua

Oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.) otti ministeriryhmän kesäkokouksessa kantaa paikalliseen sopimiseen. Hän kertoi, joidenkin tahojen esittäneet, että pitäisi perustaa uusia työryhmiä miettimään paikallista sopimista. Lindstöm torppasi tällaiset puheet tiukasti.

&#8211; Niin kauan kun minä olen tässä tehtävässä niin ei perusteta enää yhtään uusia työryhmiä pohtimaan paikallista sopimista. Se juna meni jo.
&#8211; Paikka oli silloin kun sitä sopimusta tarjottiin. Tähän sopimukseen voivat tulla ne, jotka haluavat. Mutta mitään uusia avauksia ei tule ainakaan tämän ministerin ja tämän puolueen puolelta.
Lindström puhui myös työmarkkinarauhan puolesta. Kilpailukykysopimus on rakennettu silä oletuksella, ettei yllätyksiä tule.
&#8211; Pidämme huolta siitä, ettei mitään kilpailukykysopimuksen vastaisia toimia viedä eteenpäin, Lindström täsmensi.

Lindström: Ei enää uusia työryhmiä miettimään paikallista sopimista – ”Juna meni jo”

Historiallinen kohahdus kävi Kesärannan aurinkoisessa iltapäivässä tiistaina, kun työmarkkinajärjestöt allekirjoittivat kilpailukykysopimuksen &#8211; sopimuksen Suomen ensimmäisestä sisäisestä devalvaatiosta.

Ja ovi jäi yhä auki vielä suuremmille veronalennuksille.
&#8211; Ovi on vielä auki, oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.) kannusti.
Liitoille annettiin vielä kaksi kuukautta aikaa neuvotella kiky-sopimuksesta, jotta saavutettaisiin 90 prosentin kattavuus ja sen mukana 100 miljoonan euron viimeinenkin veronkevennys. Takaraja on budjettiriihen alussa.
”Onko aihetta hymyyn?”
Sopimuksen allekirjoittivat Juha Sarkio Valtion työmarkkinalaitoksesta, Sture Fjäder Akavasta, Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitosta, Antti Palola STTK:sta, Jarkko Eloranta SAK:sta, Markku Jalonen Kunnallisesta työmarkkinalaitoksesta ja Vuokko Piekkala Kirkon työmarkkinalaitoksesta.
Allekirjoitus sujui vakavan ja juhlallisen hiljaisuuden vallitessa. Allekirjoittajia pyydettiin vielä hymyilemään valokuvaajia varten.
&#8211; Onko syytä hymyyn, SAK:n Eloranta kysyi.
&#8211; Tämä on vakava päivä, STTK:n Palola vahvisti.
Terveisiä komissiosta
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kiitti allekirjoittajia suuresta työstä ja kertoi terveisistä, joita hän oli saanut ulkomailta.
&#8211; Tämä on huomioitu ulkomaillakin. Edellisessä Eurooppa-neuvoston kokouksessa kohtasin komission puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin. Hän sanoi, että hänellä oli jotakin asiaa minulle, jotakin positiivista suomalaisista, mutta hän ei muista, mitä. Arvuuttelin muutaman asian kunnes kysyin, että oliko se kilpailukykysopimus? Hän vastasi, että se se oli!
&#8211; Hän halasi ja sanoi, että on uskomatonta, kuinka suomalaiset onnistuvat löytämään vakavissa tilanteissa aina viimeisen sopimisen tahdon, Sipilä muisteli ja sanoi, että nyt on hyvä jatkaa ponnisteluja kohti 72 prosentin työllisyysastetta.
Kaksi kuukautta on vielä aikaa
Siihen liittyy myös hallituksen porkkana verohelpotuksista. Työmarkkinajärjestöjen laskelmien mukaan sopimuksen kattavuus on nyt 86,52 prosenttia eli hallituksen porkkana 415 miljoonan euron veronalennuksista on nyt täytetty. Mutta mahdollisuuksia on enempäänkin.
&#8211; Annamme uusille neuvotteluille aikaa kaksi kuukautta eli budjettiriihen käynnistymiseen saakka, jotta saisimme 90 prosenttia täyteen ja voisimme hyödyntää loputkin 100 miljoonaa euroa veronalennuksista, Sipilä totesi.
Neuvotteluita käyvät vielä apteekki- ja rahoitusala, joiden onnistuminen riittää kattavuuden nostamiseen 90 prosenttiin. AKT:n mukaantulo ei siis ole välttämätön tavoitteen onnistumiseksi.
Toki se voi olla AKT:kin joka nostaa sen 90 prosenttiin, Sipilä kannusti.
Orpo: veroaleen valmistaudutaan
Tuleva valtiovarainministeri, kokoomuksen tuore puheenjohtaja Petteri Orpo vahvisti valmistautuvansa siihen, että budjettiriihen yhteydessä valmistaudutaan 90 prosentin täyttymiseen.
&#8211; Se on selvää, että jos 90 prosenttia tulee täyteen niin silloin päästään veronkevennykseen. Kiritän myös niitä jotka eivät vielä mukana ole, jotta siihen päästään, Orpo nohitti.
Ovi on yhä auki
Lindström sanoi, että nyt on neuvotteluiden jälkeen hieno fiilis.
&#8211; On tämä iso juttu! Aika raskas prosessi on takana ja siinä mielessä olen tyytyväinen, että ollaan maalissa. Hieno juttu, Lindström totesi tiedotustilaisuuden jälkeen.
Lindström kertoi, että järjestöt itse katsoivat kattavuuden, että 90 prosenttiin on vieläkin mahdollisuus.
&#8211; Me annoimme tässä kiriapua. 100 miljoonaa on kuitenkin paljon rahaa. Ja se on yhä mahdollista, Lindström totesi.
&#8211; Niissäkin pöydissä on tiettyjä ongelmia ja haasteita, mutta käsittääkseni neuvotteluyhteys on olemassa ja se onn hyvä merkki. Ovia ei ole lyöty lukkoon, Lindström tuumaili.
AKT:n kohdalla taas voi tilanne olla synkempi, mutta Lindström toivotti AKT:nkin halutessaan tervetulleeksi mukaan.
&#8211; Ovi on auki tietenkin heillekin – kannustan joka tapauksessa. Olisihan se todella iloinen yllätys, jos he mukaan tulisivat, Lindström kehotti.

Nimet ovat nyt kiky-sopimuksessa – Lindström: ”Ovi suuremmille veronalennuksille on vielä auki”

Sisäinen devalvaatio on visainen juttu ja mitä myöhempään sen tekee, sitä vaikeammaksi se muuttuu. Asiasta puhuivat Matti Putkonen, työ- ja elinkeinoministeri Jari Lindström (ps.) ja STTK:n puheenjohtaja Antti Palola Työmiehen tuumaustunnilla perussuomalaisten puolueneuvoston kokouksessa Lahdessa.

Putkonen arvioi alustuksessaan, että oikea aika kilpailukykysopimuksen tekemiselle olisi ollut jo Kataisen hallituksen alkutaipaleella vuonna 2011. Silloin olisi saavutettu riittävät tulokset paljon helpommilla keinoilla. Mutta mitä teki Kataisen hallitus? Ei mitään – ja kova urakka kaatui nykyisen hallituksen tehtäväksi.
<iframe loading="lazy" frameBorder="0" width="460" height="259" allowfullscreen webkitallowfullscreen mozallowfullscreen src="https://dreambroker.com/channel/dbiqeuet/iframe/ee1qhsup"></iframe> 
Haastattelun pituus 1 tunti. 
Palola muisteli sopimuksen teon alkaneen jo vaalien jälkeen ennen kuin hallitusta oli muodostettu. Hallitustunnustelijana toiminut Juha Sipilä (kesk.) tunnusteli samalla myös yhteiskuntasopimuksen mahdollisuutta. Silloin neuvoteltiin vain työajan pidentämisestä sadalla tunnilla, mikä kariutui pian.
&#8211; Totesin toukokuussa STTK:n edustustossa uskovani, että asiaan palataan, mutta en uskonut että niin nopeasti, että se oli jo hallitusohjelmassa, Palola muisteli.
Sitten neuvoteltiin talouden kolmiloikan perusteella: kilpailukykyä parannetaan viisitoista prosenttia verrattuna Ruotsiin ja Saksaan alentamalla yksikkökustannuksia viiden prosentin verran, saman verran työmarkkinaratkaisulla ja saman verran tuottavuutta parantamalla mm. paikallisen sopimisen kautta.
Pakkolait saivat neuvottelut käyntiin
Elokuussa pyrittiin ratkaisuun, mutta kaikki osapuolet eivät hyväksyneet edes hallitusohjelmaan kirjatun tavoitteen kirjaamista. Edes asialistasta ei päästy neuvotteluihin, jolloin hallitus käytti isännän ääntä ja toi omat esityksensä ns. pakkolakien muodossa.
&#8211; Se oli sysäys, joka sai neuvottelut liikkeelle, Palola muisteli.
Marras-joulukuussa oltiin jo pitkällä, mutta hanke kaatui sähläykseen: Elinkeinoelämän Keskusliitto ilmoitti yllättäen, ettei se enää neuvottele tupoista. Eräs kuljetuspuolen liitto ilmoitti, etteivät hekään tee mitään, jos ei neuvotella kokonaisratkaisuista.
&#8211; Koko juttu meni juntturaan ja pari kuukautta vedettiin henkeä. Sitten vasta päästiin kilpailukykyneuvotteluihin. Matkan varrella tuli paremmin esille, ettei kyse ole vain työajan pidentämisestä, vaan kyse on sisäisestä devalvaatiosta, joka pitää tehdä ja se koskettaa jokaista palkansaajaa. Kun itse sen ymmärsin tämän, otin tavoitteekseni ratkaisun, joka koskettaa kaikkia yhtä paljon. Ei voi olla niin, että jokin palkansaajaryhmä pääsisi kuin koira veräjästä. Tällainen ratkaisu saatiin aikaiseksi ja sen kanssa eletään, Palola muisteli.
&#8211; Se, mitä parhaimmin osaamme työmarkkinoilla, on huolehtiminen palkkakehityksestä. Tehdään sellaisia sopimuksia, joilla voimme hoitaa kustannuskilpailukyvun kuntoon. Mutta Suomella on ollut myös huono tuuri: on tullut kansainvälinen talouskriisi, Venäjän kauppa on heikentynyt ja vientiteollisuus nojaa ICT- ja metsäteollisuuteen. Kun siellä kävi huonosti, tulimme tähän tilanteeseen, Palola taustoitti.
&#8211; Kolmentoista kuukauden aikana neuvottelimme 3-4 tupon verran. Opin kyllä tuntemaan siinä vastapuolen vuorosanat, Palola naurahti.
Palola arvioi kaikilla osapuolilla olleen realistinen kuva talouden tilasta, mutta tarvittavista toimenpiteistä oltiin erimielisiä.
&#8211; Mutta jos mistään saavutetuista eduista ei voi tinkiä, sisäisen devalvaation teko on mahdotonta, Palola totesi.
Perussuomalaiset yrittivät välttää riitaa
Lindström muisteli neuvotteluiden alkua siitä, että perussuomalaiset kyllä esittivät, että olisi tärkeää tuoda asiat esille niin, ettei niistä tulisi riitaa osapuolten välille.
&#8211; Sen verran pitää omaa häntää nostaa, Lindström myhäili.
Meiltä viestitettiin, miten osapuolia kannattaisi lähestyä. Mutta siinä kompastuttiin omiin kengännauhoihin.
&#8211; Kuitenkin joku aina esitti, että kokeillaan vielä. Itsekin tein virheitä ja opinkin, kuinka herkkä asia tämä on ja kuinka jokainen sanakin pitää harkita tarkasti, Lindström tähdensi.
Juuri siksi vastustin EU:ta ja euroa
&#8211; Tämä oli juuri se pääsyy siihen, miksi vastustin EU:ta: siinä työvoima joustaa, ei raha. Nyt se on Suomessakin nähty kovalla tavalla. Kun euromaailmassa kuitenkin olemme, joudumme luomaan aivan uudenlaisen tavan tehdä sisäisen devalvaation, Lindström totesi.
&#8211; Se kuitenkin häiritsi, että neuvotteluissa sanottiin vaan että ”ei käy”. Kun sitten kysyimme vaihtoehtoa, sitä ei ollut – tai sitten se olisi vielä kamalampaa, Lindström totesi.
Hallitus joutui opettelemaan omien esitystensäkin esille tuontia. Työnäytteen esille tuontia mietittiin syksyllä ja päätettiin lykätä se herkässä tilanteessa kevääseen. Kun se sitten keväällä tuotiin esille, vastapuoli kysyikin, eikö hallitukseen voi lainkaan luottaa, kun aina tuodaan uudenlaisia esityksiä.
&#8211; Luottamus on tärkeä asia. Me lupasimme veronalennuksia ja näillä teoilla luottamus palautui. Mutta kun olimme yhteisessä pöydässä, siellä on oltu rakentavia ja aina on menty eteenpäin. Ja suurin oppi oli minulle, että menen organisaatioihin kertomaan itse mitä tehdään, ettei tieto kulje tiedotusvälineiden kautta, Lindström totesi.
Hän vakuutti myös, että asioista neuvotellaan jatkossakin kolmikantaisesti esimerkiksi työaikalain kokonaisuudistuksessa.
&#8211; Myös työnäytekeskustelu rauhoittui, kun on käyty keskusteluita. Tämä on hyvä tapa toimia, Lindström totesi.
Myös Palola korosti neuvotteluiden merkitystä. Alussa on hyvä tavata julkisuudelta piilossa. Silloin voidaan välttää se tavallinen ansa, että hyväkin esitys lytätään ja vieläpä julkisuudessa vain siksi, että se tulee väärästä leiristä. Hän korosti, kuinka myös STTK:n on tärkeää päästä irti tällaisesta puoluepolitikoinnista.
&#8211; Me olemme moniarvoinen järjestö: puoluekannat menevät aika tasan. Emme voi asettua ulkoparlamentaariseksi oppositioksi, Palola korosti.
Logistiikka mukaan
Lindström piti välttämättömänä saada myös kuljetusala mukaan kilpailukykysopimukseen.
&#8211; Kuten Timo Soini sanoi, 100 miljoonaa on iso raha. Olen keskustellut asiasta AKT:n Yrjö Piiraisen kanssa ja toivon Palolan tapaan, ettei tässä olisi olennaista se, mistä ehdotus tulee. Vaikka tiedän, että tämä hallituspohja on myrkkyä poliittisesti toisella laidalla niin siitä huolimatta kannattaisi miettiä kiihkottomasti mikä hyöty sopimuksesta olisi. En lähde neuvomaan, mutta vetoan vahvasti, että sopimukseen tultaisiin mukaan, Lindström totesi.
Pienet yritykset paikallisiin sopimuksiin?
Lindström ja Palola ihmettelevät myös, miksi Suomen Yrittäjät (SY) eivät hyväksyneet hallituksen kompromissiesitystä, jolla järjestäytymättömät yritykset olisi saatu mukaan paikalliseen sopimiseen. Kompromissiesityksessä annettiin järjestäytymättömille yrityksille samat oikeudet ja velvollisuudet kuin suuremmille järjestäytyneille yrityksille. Palola ihmetteli, miksei tämä vuosikymmenten tavoite kelvannut; hän arvelikin, että SY halusikin nyt vielä enemmän ja että takana oli myös halua kyykyttää ay-liikettä.
&#8211; Se taas ei kelpaa meille – vaan samat oikeudet ja velvollisuudet, Palola korosti.
Lindström totesi, että yrittäjiä kiinnosti, pitääkö yrityksen luottamushenkilön liittyä liiton jäseneksi ja tulisiko liitto sopimisen osapuoleksi.
&#8211; Kompromissiesityksessä sanottiin, että ei tule. Tähän ei SY kuitenkaan tarttunut. Ehkä kannat on lyöty lukkoon liian aikaisin, Lindström arvioi ja sanoi itse pettyneensä yrittäjäjärjestön ratkaisuun.
&#8211; Voi olla, että se vielä kaduttaa, hän arveli.
Tulevaisuus: Työelämä muuttuu
Lindström nosti vielä esille itsensä työllistäjät, jotka pitää huomioida lainsäädännössä entistä paremmin.
&#8211; Onko hän työntekijä vai yrittäjä – vai jotain muuta? Lakia pitää kehittää niin, että itsensä työllistämistä voi yrittää putoamatta sosiaaliturvan ulkopuolelle. Sitä selvitetään parhaillaan. On myös uutta jakamistaloutta ja muuta, missä työlainsäädäntö ei ole pysynyt mukana. Laki pitää muuttaa mahdollistavaksi, Lindström totesi.
Palola sanoi, että ay-liike hoitaa parhaimmin työmarkkinoiden hyväosaisten asioita, ei niinkään nuorten, jotka tekevät milloin mitäkin silpputyötä.
&#8211; Itsensä työllistäminen on iso haaste myös ay-liikkeelle: me emme ole pysyneet tässä mukana. Me hoidamme työelämän hyväosaisten asioita. Nuoret eivät tule tähän porukkaan, kun he tekevät silpputyötä. Nuoret ovat vaikeassa tilanteessa, kun pitäisi perustaa esimerkiksi perhe: he ovat isoimpia väliinputoajia, Palola totesi.

Lindström ja Palola kertasivat kikyn vaiheita – ensimmäinen sisäinen devalvaatio oli lujan takana

Eräs kilpailukykysopimuksen (kiky) suurista arkkitehdeistä, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola pääsi juhlistamaan sopimuksen syntyä puhuessaan lauantaina perussuomalaisten puolueneuvoston kokouksessa Lahdessa. Mutta tiukalle se veti. Metalliliiton valtuusto pääsi äänestämään sopimuksen puolesta vasta perjantai-iltapäivänä koko päivän kestäneen tiukan kokouksen jälkeen. Mutta tulos on sitäkin kauniimpi mitä vaikeamman takaa se on haettu.

Palola, entinen merikapteeni, vertasi 13 kuukauden urakkaa pitkään merimatkaan.
&#8211; Kilpailukykysopimuslaiva saapui viikko sitten yli vuoden kestäneeltä purjehdukseltaan satamaan, mutta ihan laituriin saakka ei päästy. Eilen sitten tuli lupa mennä laituriin. Nyt siellä ollaan ja siitä voimme olla tyytyväisiä, Palola aloitti.
&#8211; Matka satamaan oli pitkä, se kesti 13 kuukautta ja voin sanoa, että neuvotteluista tuli mieleeni elokuva Elämäni murmelina, jossa pääosan esittäjä heräsi aina samaan päivään ja eli sen uudestaan ja uudestaan. Sellainen oli se tunnelma, Palola kuvasi.
Usko oli koetuksella
&#8211; Se oli pitkä, karikkoinen matka eikä siinä myrskyiltäkään vältytty. Alkuperäisestä reitistä poikettiin usein tilanteen vaatimalla tavalla. Luulen kaikkien neuvottelijoiden uskon olleen koetuksella, varmasti myös hallituksenkin. Ja kärsivällisyys oli medialla koetuksella. Ehkä myös kansalaisilla. Yli kymmenen kertaa jouduin vastaamaan kadulla tai junalla töihin mennessäni kysymykseen, että ettekö te nyt Palola osaa tällaista asiaa yksinkertaisemminkin hoitaa. Kyllä se kävi välillä itsellänikin mielessä, Palola tunnusti.
Sisäinen devalvaatio on vaikea asia
Mutta kyse ei ollut helposta asiasta. Kyse on sisäisestä devalvaatiosta, eikä sitä ole helppoa tehdä.
&#8211; Sisäinen devalvaatio otetaan kansalaisten ja palkansaajien selkänahasta. Kaikkein pahin kauneusvirhe joka tehtiin, mutta minä tein, mitä oma hallintoni päätti, oli se, että kipeitten ratkaisujen lisäksi jouduttiin leikkaamaan pieni- ja keskituloisten ostovoimaa. Jouduimme puuttumaan julkisen sektorin pieni- ja keskituloisten ja etenkin naisvaltaisten alojen ostovoimaan lisäleikkauksilla leikkaamalla kolmeksi vuodeksi lomarahaa. Tämä on sopimuksen kaikkein pahin kauneusvirhe, Palola murehti.
Ilkkujilla ei ole vaihtoehtoja
Palolan mukaan ilkkujia on matkan varrella riittänyt, mutta heillä ei ole kuitenkaan ole ollut vaihtoehtoja esitettävänään.
&#8211; En ole nähnyt yhtään realistista vaihtoehtoa arvostelijoilta, on sitä sitten sanottu liian vaatimattomaksi tai raskaaksi. Tämä oli varmaankin sellainen ratkaisu, joka nyt oli tehtävä ja se on nyt tehty, Palola totesi.
Kiitos hallitukselle ja perussuomalaisille
&#8211; Haluan kiittää erityisesti hallitusta siitä, että ratkaisun seurauksena pakkolait on haudattu Atlantin syvimpään kohtaan. Tämän lisäksi lisäleikkauksista ja veronkorotuksista luovuttiin ja ennen kaikkea ostovoimaa tuetaan veroratkaisuilla. Siitä kiitos hallitukselle ja perussuomalaisille – tiedän, että te olette olleet tämän takana, Palola sanoi salintäydelle yleisölle, jossa myös puolueen ministerit istuivat.
Palola toivoi myös, että vielä saataisiin jokin ala mukaan niin, että kattavuus nousisi 90 prosenttiin, kun nyt se on noin 86. Se toisi verohelpotuksiin vielä 100 miljoonaa euroa lisää, millä olisi suuri merkitys. Tällä hetkellä verohelpotuksia on tulossa 415 miljoonaa euroa, kun 90 prosentin kattavuus toisi 515 miljoonaa euroa.
”Hulluja nuo suomalaiset”
Palolan mukaan palkansaajat ovat nyt osuutensa tehneet. Seuraavaksi odotellaan sopimuksen mukanaan tuomia työpaikkoja. Ja toivotaan, että niitä tosiaan tulee ja riittävän ajoissa, ettei kurki kuole ennen kuin suo sulaa.
Vaikeaa on ollut, mutta sopiminen on suomalainen tapa.
&#8211; Eurooppalaiset kollegat ovat usein kysyneet että mitä nyt teette – poltatteko autoja tai muuta vastaavaa? Vastasin, että ei – me ryhdymme neuvottelemaan! Siihen he vastasivat Asterixin tyyliin että ”Hulluja nuo suomalaiset”, Palola naurahti.

STTK:n Palola: Kiky-laiva saapui satamaan, nyt odotetaan työpaikkoja

Viikonlopun puolueneuvoston kokoukseen valmistautuva Timo Soini (ps.) on erittäin tyytyväinen Metalliliiton valtuuston päätökseen kilpailukykysopimuksen (kiky) hyväksymisestä.

&#8211; Kilpailukykysopimus on erittäin merkittävä asia ja onnistuminen hallituksen kannalta. Kattavuus on suhteellisen hyvä, arvioi Timo Soini. 
Hänen mukaan olisi nyt olennaista, että kiky-sopimuksen kattavuus nousisi yli 90 prosentin. Tällöin kaikille palkansaajille tulisi lisää veronkevennyksiä.
Arviot sopimuksen kattavuudesta vaihtelevat tällä hetkellä 85-87 prosentin välillä.
&#8211; Nyt niiden järjestöjen, jotka eivät ole vielä liittyneet, kannattaa miettiä – he ovat sadan miljoonan miehiä ja naisia. Eli jos menee seuraavan portaan yli, niin sitten veronalennukset olisivat maksimissa. Nyt kannattaa todella miettiä ja ottaa vastuuta, että veroalennus tulee, Soini muistuttaa.
Soini kiittää kaikkia osapuolia, erityisesti työministeri Jari Lindströmiä (ps.) aivan erinomaisesta työstä.
Perussuomalaiset kokoustavat viikonloppuna Lahden Messukeskuksessa. Paikalle odotetaan satamäärin puolueväkeä. Varsinainen kokous alkaa lauantaina kello 12.00.

Soini kikystä: Nyt ”sadan miljoonan miesten ja naisten” kannattaa todella miettiä

Metalliliiton hallitus hyväksyi kilpailukykysopimuksen äänestyksen jälkeen. Päätös tarkoittaa sitä, että pitkään valmisteltu Kiky eli kilpailukykysopimus etenee valtavan harppauksen eteenpäin. Päätös viedään vielä Metalliliiton valtuuston kokoukseen lopullisesti hyväksyttäväksi.

&#8211; Hieno homma, ja valtava ponnistus kaikilta. Prosessi on ollut todella raskas. Epäonnistumisten jälkeen on jatkettu, ja nyt saavutettiin hieno askel eteenpäin, oikeus- ja työministeri Jari Lindström kommentoi tämänpäiväistä neuvottelutulosta Suomen Uutisille.
Kilpailukykysopimus ei ole vielä lopullisesti maalissa. Metalliliiton valtuusto hyväksyy tai hylkää sopimuksen 10. kesäkuuta pidettävässä kokouksessaan. Lindström twiittaakin asiasta seuraavin sanoin:
&#8211; Vielä kun Metallin valtuusto tämän hyväksyy, niin kiky kukkuu kuusikossa. Kiitos kaikille asianosaisille! #kiky
<blockquote class="twitter-tweet" data-lang="fi">
Vielä kun Metallin valtuusto tämän hyväksyy, niin kiky kukkuu kuusikossa. Kiitos kaikille asianosaisille! <a href="https://twitter.com/hashtag/kiky?src=hash">#kiky</a> <a href="https://t.co/Tac6qireYq">https://t.co/Tac6qireYq</a>
— Jari Lindström (@lindstrom_jari) <a href="https://twitter.com/lindstrom_jari/status/738804894602264576">3. kesäkuuta 2016</a></blockquote>
<script src="//platform.twitter.com/widgets.js" async="" charset="utf-8"></script>
Puheenjohtaja Timo Soini kommentoi <a href="http://timosoini.fi/2016/06/sopimus-on-jarjen-voitto/" target="_blank">plokissaan</a> sopimustulosta ja antaa Lindströmille tunnustusta tuoreeltaan.
&#8211; Johtajat mitataan vaikeina aikoina ja vaikeissa paikoissa. Suomella oli malttia ja tolkkua sopia. Tästä kiitos osapuolille. Hallitus teki osansa ja Perussuomalaisten osalta vastuuministeri oli Jari Lindström. Kovan koulun käynyt paperimies. Sopuisa ja selväpäinen. Hyvin toimittu Jari.
Soinin mukaan sopimus on järjen voitto. Hän kiittää myös pääministeri Juha Sipilää.
&#8211; Vakautta tulee aimo annos lisää. Nyt meillä on mahdollisuus nousta tästä suosta. Pääministeri ansaitsee tunnustusta sitkeydestä ja osapuolet osoittivat, että johtajat osaavat johtaa ja tuntevat huolta sekä ottavat vastuuta ohi pelkkien ryhmäetujen.
&#8211; Tämä oli hyvä päivä meille suomalaisille.

Kiky

Putkonen kritisoi hallitusta kolmikannan sivuuttamisesta: ”Miksi piti laittaa koko maa sekaisin?”

Juvonen: Kikyn vaikutukset ja sen tuomat ongelmat avattava

Rami Lehto: Kilpailukykysopimus vuoden suurin saavutus

Perussuomalaiset vauhdittavat pienten ja keskisuurten yritysten arkea – Sampo Terho: lukuisia yrittäjyyttä edistäviä toimenpiteitä tehty

Kaj Turunen: Tämä budjetti on poliittisen historiani aikana tehdyistä paras – luo kasvun edellytyksiä ja työpaikkoja

Valtionvarainministeriö katsaus: Kiky-sopimus tuo lupauksia paremmasta tulevasta

Työllisyyspakettia rakennetaan huhujen varjossa, päätös tulee budjettiriihessä

Soini: Kiky-sopimus on niin hyvä, ettei oppositiokaan sitä kehtaa haukkua

Lindström: Ei enää uusia työryhmiä miettimään paikallista sopimista – ”Juna meni jo”

Nimet ovat nyt kiky-sopimuksessa – Lindström: ”Ovi suuremmille veronalennuksille on vielä auki”

Lindström ja Palola kertasivat kikyn vaiheita – ensimmäinen sisäinen devalvaatio oli lujan takana

STTK:n Palola: Kiky-laiva saapui satamaan, nyt odotetaan työpaikkoja

Soini kikystä: Nyt ”sadan miljoonan miesten ja naisten” kannattaa todella miettiä

Kilpailukykysopimus lähes maalissa – ministeri Lindström: ”Vielä kun Metallin valtuusto tämän hyväksyy, niin kiky kukkuu kuusikossa”

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025