Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

kilpailijamaat

Suomen taloudellinen tilanne on todella huolestuttava. Olemme syöksykierteessä. Kukaan ei halua leikata ilkeyttään. Yksikään päättäjä ei halua aiheuttaa kansalaisille, lapsiperheille, työttömille tai työntekijöille tarpeetonta haittaa elämiseen, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen.

Suomen talouden tilanne on niin vakava, että kaikki toimet on tehtävä, jotta Suomi saadaan pelastettua.
&#8211; Risteilyalus nimeltään Suomi Oy ab seilaa velkarahalla, Sara Seppänen muistuttaa.
Marinin hallitus tuhlasi rahat
Marinin hallitus luopui korona-aikana valtiontalouden kehyksistä. Toisin kuin Ruotsissa, jossa tehtiin päätös saman tien alemmasta kehyksestä, oli Suomessa valtiontalouden piikki auki.
&#8211; Mitään toimia ei tehty, jotta kustannuksia hillittäisiin. Siksi olemme tässä jamassa. Talous on kuralla ja vienti ei vedä. Tähän päälle keskusta halusi sotemallin, joka ei toimi. Tehtiin hallintohimmeli, joka vei palveluiden kehittämistä täysin väärään suuntaan, Seppänen sanoo.
&#8211; Rinteen-Marinin hallitusneuvottelut 2019 aloitettiin teemalla rahaa on, ja päätettiin Suomen ennätysmäiseen velkaan.
Lakot vievät työpaikkoja
Seppänen huomauttaa, että nykyhallitus sai vaikean paketin syliinsä. Hallitusneuvotteluissa valtiovarainministeriön karut luvut olivat neuvottelijoiden sylissä.
&#8211; Kaikki hallituksen toimet tähtäävät siihen, että Suomi olisi kilpailukyvyltään samassa linjassa muiden pohjoismaiden kanssa. Poliittisten lakkojen haitalliset vaikutukset kohdistuvat työnantajiin. Lakot vievät työpaikkoja ja ajavat Suomen syvään lamaan.
&#8211; Lakko-oikeuden rajoittamisella ja työelämän uudistuksilla pyritään ensisijaisesti tuomaan varmuutta työnantajille, heidän sopimuskumppaneilleen sekä potentiaalisille investoijille ja myös yleisesti yhteiskunnassa, Seppänen sanoo ja painottaa, että rajoituksella haetaan nimenomaan vakautta ja lisää työpaikkoja.
Poliittiset työtaistelut kuriin
Poliittinen työtaistelu aiheuttaa kustannuksia työnantajille ja kolmansille osapuolille, joilla ei ole mahdollisuuksia vaikuttaa työtaistelun syyhyn. Protestoidaan hallituksen politiikkaa, mutta laskun maksavat muut tahot.
&#8211; Eurooppalaisessa lainsäädännössä poliittisiin työtaisteluihin suhtaudutaan yleisesti kielteisemmin kuin Suomessa. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa on pääsääntöisesti pidetty hyväksyttävinä vain kestoltaan lyhyitä poliittisia lakkoja, Seppänen muistuttaa.
Kustannukset lankeavat veronmaksajille
Seppänen mielestä kilpailukyvyn tasapuolisten edellytysten varmistamiseksi on perusteltua, että poliittisia työtaisteluita koskevat edellytykset vastaavat keskeisiä kilpailijamaita.
&#8211; Kuka maksaa poliittisten lakkojen vaikutukset? Se on suomalainen veronmaksaja. Lakkoilu ei ole pienituloisista ja työntekijöistä huolehtimista. Työntekijöistä ja palkansaajista huolehtiminen on sitä, että Suomeen saadaan lisää työtä ja yhä useampi osallistuu etuuksien kustannusten maksamiseen.

Seppänen: Lakkoilu ei ole pienituloisista ja työntekijöistä huolehtimista

Valtiovarainministeri Riikka Purran huomiosta ison osan saa julkinen talous ja sen kroonisesti heikko tila. 

Hallitusohjelman leikkaukset ja uudistukset pyrkivät sen korjaamiseen. Samaan aikaan on syytä nähdä talouden, työmarkkinoiden ja muun sääntelyn uudistamisen välttämättömyys talouskasvun näkökulmasta.
&#8211; Vaikka kuinka viilaisimme budjettia, tilanne ei merkittävästi parane, mikäli emme saavuta 15 vuotta kitukasvuisesti kehittyneeseen maahan oikeaa yksityisen sektorin talouskasvua, menestyvää liiketoimintaa ja sitä myötä lisää työtä, valtiovarainministeri Riikka Purra kirjoittaa Maaseudun Tulevaisuuden kolumnissaan.
&#8211; Sen edellytykset pelkkien toiveiseen perustuvien mantrojen sijaan sisältävät toimenpiteitä esimerkiksi verotukseen, kannustimiin ja kansan osaamiseen.
Elintaso, johon ei ole varaa
Purra kirjoittaa Suomea vaivanneen pitkään Nokia-harha. Vaikka Nokia tarjosi vuosiksi menestystä ja hyvinvointia, se myös aiheutti katsannon kapenemista ja liiallista luottoa suomalaiseen erinomaisuuteen.
&#8211; Nokian rapistuessa takaa tuli esille paljon haavoittuvampi maa – elintaso, jonka ylläpitämiseen ei oikeasti ole varaa. Ja velka kasvaa.
&#8211; Vaikka työllisyys on edelleen huomattavan korkealla, peittää työllisyysaste taakseen heikot työn kannustimet – matalilla palkkatasoilla ylipäätänsä työllistyä ja korkeammilla tehdä enemmän töitä. Kokonaistyöpanos ei ole noussut. Työtuntien määrä on jopa laskenut. Suomessa on verrokkimaihimme nähden myös erityisen lyhyt työviikko.
Työn tuottavuuden kasvu erityisen heikkoa
Purra kirjoittaa väestökehityksen olevan ankeaa. Suomalaiset eivät tee riittävästi lapsia.
&#8211; Halpamaahanmuutto ei pelasta asiaa kuin korkeintaan maansa ja kansansa (ja veronmaksajan) hyljänneen äärikapitalistin mielestä
&#8211; Työn tuottavuuden kasvu on Suomessa aivan erityisen heikkoa. Yhä tippuvat Pisa-tulokset viestivät, että suunta on kaiken lisäksi väärä. Nuori, jolla on vakavia puutteita perustaidoissa, ei varmasti kilvoittele osaamisen ja innovaatioiden kanssa tulevaisuudessakaan. Helppokäyttöiset Kelan sovellukset ovat todennäköisempi vaihtoehto.
Tarvitaan realistista teollisuuspolitiikkaa
Purra muistuttaa, että Suomen kauppatase on ylijäämäinen ainoastaan raaka-aineissa ja välituotteissa:
&#8211; Toimitamme maailmalle siis alemman jalostusasteen tuotteita. Joidenkin mielestä tuulimyllyillä täytettävä maa olisi oivallinen energianviejä. Joskus tavoittelimme suurempaa.
&#8211; Suomesta ei ole kilpailemaan valtiontuilla isojen maiden kanssa eikä meidän pidä alkaa energian ja raaka-aineiden siirtomaaksi. Tarvitsemme osaamista, jalostustuotteita, korkeaa teknologiaa. Järkevän elinkeinopolitiikan päälle tarvitaan realistista teollisuuspolitiikkaa. TKI on tärkeää, mutta vain pieni osa sitä. Valtion toimin voidaan mahdollistaa ja tuuppia, mutta veronmaksaja ei voi muutenkin nääntyneenä hoitaa asioita kuntoon, Purra muistuttaa.
Toimeliaisuutta ja välttämättömiä uudistuksia
Purran mukaan Suomella on toivoa, kunhan vaihdamme valittamisen toimeliaisuuteen ja teemme välttämättömät uudistukset.
&#8211; Ne eivät ole radikaaleja vaan aivan peruskauraa. Jos ne olisi tehty silloin kuin muissakin maissa, tilanne ei valtiovarainministerinkään pöydällä vuonna 2024 olisi lainkaan näin huolestuttava.

Valtiovarainministeri Purra MT:n kolumnissaan: Suomen väestökehitys on ankeaa – ”Halpamaahanmuutto ei pelasta”

Hallitusneuvotteluissa käsitellään ilmasto- ja energiapolitiikkaa ja esillä on myös aiemmin tavoitteeksi nostettu hiilineutraali Suomi vuonna 2035. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra huomauttaa, että Suomen oleelliset kilpailijamaat, kuten Ruotsi ja myös koko EU, eivät ole päätyneet yhtä kunnianhimoiseen vuosilukuun.

Eilen uutisoitiin, että amerikkalaisyhtiö Plug Power olisi ehkä kaavailemassa vihreän vedyn tuotantolaitoksien rakentamista Kokkolaan, Kristiinankaupunkiin ja Porvooseen. Suunniteltu hanke ja sen rahoitus kuitenkin herättää kysymyksiä, sillä <a href="https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009621989.html">yhtiö on tappiollinen</a>.
Kukaan ei vastusta investointeja
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kommentoi hetki sitten hallitusneuvottelujen tilannetta, uutisissa olleita investointisuunnitelmia ja siihen liittyen Suomen vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitetta.
&#8211; Katsoisin, että myös naapurimme Ruotsi, jonka hiilineutraalisuustavoite ei ole näin kunnianhimoinen, on saamassa merkittäviä investointeja. Me teemme nyt hallitusneuvottelujen puitteissa sellaista ilmasto- ja energiapolitiikkaa joka edistää fossiilittomuutta, sitä, että Suomesta löytyy puhdasta energiaa, että meiltä löytyy säätövoimaa ja ylipäätään me tehdään sellaista politiikkaa, joka ei kuormita ostovoimaa, eikä heikennä kilpailukykyä. Investointeja Suomeen ei kukaan vastusta, Purra sanoi MTV:lle.
Suomessako muka parempi ymmärrys?
Purra kuitenkin pitää etukäteen päätettyä hiilineutraaliuden <a href="https://stage.sudev.fi/purra-ei-usko-vuoden-2035-ilmastotavoitteen-toteutumiseen-ilmasto-ja-energiapolitiikkaa-pitaa-tehda-muista-lahtokohdista-kuin-etukateen-jaadytetyista-vuosiluvuista/">tavoitevuotta 2035</a> typeränä. Purran mukaan ilmasto- ja energiapolitiikkaa pitää tehdä muista lähtökohdista kuin etukäteen jäädytetyistä vuosiluvuista.
&#8211; En usko, että se, että kuvaamme ikään kuin ”kiveen hakatun” vuosiluvun typeryyttä, heikentää yritysten investointihalukkuutta. Päinvastoin haluamme kysyä, kun meidän oleelliset kilpailijamaat, EU, eivät ole päätyneet näin kunnianhimoiseen vuosilukuun, niin mitä sellaista Suomi ymmärtää, mitä nämä maat, esimerkiksi Ruotsi, eivät ymmärrä.
Purran mukaan tämä hallituspohja tekee toimia, että Suomi on eri tavoilla houkutteleva yrityksille ja ulkomaisille investoinneille – myös vihreän siirtymän ulkopuolella.

Hallitusneuvottelut jatkuvat – Purra huomauttaa, että myös Ruotsi saa ulkomaisia investointeja, vaikka ilmastotavoite ei olekaan yhtä kunnianhimoinen kuin Suomella

Ylen suuressa vaalitentissä eilen kävi ilmi, että vihreät suhtautuu denialistisesti tutkittuun tietoon, jos tieto ei ole yhdenmukaista vihreiden ilmastohankkeiden kanssa. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra puolestaan huomautti Ohisalolle, että vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteeseen ei ole edes mahdollista päästä muuten kuin muuttamalla hiilinielujen laskentatapaa.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen kunnianhimoisena tavoitteena on hiilineutraali Suomi vuonna 2035, mikä tavoite on kirjattu myös tuoreehkoon ilmastolakiin.
Ylen suuressa vaalitentissä eilen perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kuitenkin huomautti, että kun otetaan huomioon öljyn ja kivihiilen käyttö nykyisessä energiatuotannossa, vuoden 2035 tavoitteeseen ei ole mahdollista päästä muuten kuin muuttamalla hiilinielujen laskentatapoja.
&#8211; Tosin tällä hetkellä siinäkin mennään toiseen suuntaan, koska Suomen hiilinielujen väitetään olevan romahtamassa. Jos mukaan lasketaan Suomen suoalueet tilanne olisi erilainen, Purra sanoi.
EU:n ilmastopolitiikka onkin Suomelle sangen epäedullinen, sillä Suomessa on liki 4 miljoonaa hehtaaria ojittamattomia soita, jotka toimivat metsien tapaan hiilidioksidin varastona. EU:n hiilinielulaskelmaan näitä suovarastoja ei kuitenkaan hyväksytä.
Kaikki eivät voi ostaa sähköautoa
Perussuomalaiset esittää hiilineutraalisuustavoitteen lykkäämistä vuodelle 2050, mikä on myös EU:n tavoite. Purra huomautti, että Suomen koko muuta Eurooppaa kunnianhimoisemmat tavoitteet lisäävät rajusti sekä kotitalouksien että elinkeinoelämän ja yritysten kustannuksia.
Purran mukaan vihreästä siirtymästä on ylipäätään annettu liian ruusuinen kuva, eli että suurin piirtein ”kultaa sataa taivaalta”, kun ollaan mukana vihreässä siirtymässä.
&#8211; Sanotaan, että elinkeinoelämä haluaa tätä. No totta kai, jos on tulossa rahaa esimerkiksi EU:n elpymispaketin kautta. Kuitenkin tässä tilanteessa eurot olisi laskettava tarkkaan ja selvittää, millaisia teknologisia innovaatioita nyt tehdään, mitä tavalliselta ihmiseltä ja kotitaloudelta edellytetään, sillä kaikki eivät voi ostaa sähköautoa, tehdä maalämpöremonttia, sillä ei ole rahaa, ei ole tekijöitä, eikä ole materiaalia. Teknisesti ja taloudellisesti tällaista kunnianhimoloikkaa ei vain ole mahdollista tehdä, Purra sanoi.
Suhteellisuudentaju kateissa
Hän painotti, että perussuomalaiset eivät suinkaan ole sitä mieltä, että fossiilisista ei pidä päästä eroon tai että ilmastotoimia ei pidä ollenkaan tehdä, vaan että Suomen toimien on oltava samassa linjassa EU:n ja muiden Suomen oleellisten kilpailijamaiden kanssa.
&#8211; Kansantaloudelle hyödyllisiä ilmastotoimia voidaan tietysti hyödyntää. Mutta ei ole järkevää politiikkaa kieltää teknologioita ja potkia itseämme jalkoihin.
Monen mielestä viime vuosina Suomen ilmastopolitiikka on vedetty överiksi. On julistettu paikallisia ilmastohätätiloja, elokapinalaiset tukkivat katuja ja media vyöryttää päivästä toiseen kauhuskenaarioita tulevista ympäristökatastrofeista. Samalla suhteellisuudentaju unohtuu, ja yleensä jätetään mainitsematta, että Suomella ei ole mahdollisuuksia pysäyttää ilmastonmuutosta, joka on globaali ongelma.
Usein myös annetaan ymmärtää, että Suomi muka olisi suuria ilmastopahis, vaikka pitkälti kyse on vain poliittisesta retoriikasta. Purra myös huomautti vaalitentissä kollegalleen, vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalolle USA:n avaruushallinnon Nasan uudehkosta <a href="https://stage.sudev.fi/nasa-tutki-suomi-onkin-hiilinielu-ilmastopahikset-ovat-jossain-aivan-muualla/">satelliittimittauksesta</a>, jonka tuloksien mukaan Suomi ei ole edes hiilineutraali, vaan jo nyt jopa plussan puolella eli Suomi on jo nyt hiilinielu.
Vihreille kelpaa vain oma näkemys
Vihreät julistaa usein ja mielellään, että poliittisten päätösten pitää perustua tutkittuun tietoon. Ylen vaalitentissä kävi kuitenkin taas ilmi, että tutkittu tieto ei kelpaa, jos se ei tue vihreiden poliittisia hankkeita.
Ohisalo väitti aivan pokkana, että Nasan tutkimus, jossa siis on satelliittimittauksilla kerätty maittain tietoja hiilidioksidipäästöistä sekä hiilinielujen määrästä, olisikin virheellinen.
&#8211; Se (Nasan tutkimus) ei pidä paikkaansa. Suomen hiilinielut on romahtaneet. Metsiä on hakattu liian rankasti. Maapallo kuumenee, maapallo lämpenee, Ohisalo paasasi.
Purra huomautti Ohisalolle, että ilmastonmuutos on globaali ongelma.
&#8211; Hiilidioksidikaasut eivät kunnioita valtion rajoja. Vaikka Suomi sammuttaisi itsensä kokonaan, sillä ei ole tuon taivaallista vaikutusta keskilämpötilaan.
Överillä ilmastopolitiikalla karut seuraukset
Pitäisikö tavan suomalaisen sitten muuttaa maakuoppaan, jotta ilmasto pelastuisi? Jos ilmastopolitiikka Suomessa vedetään överiksi, kuten vihreät haluavat, suomalaisen elintaso laskee Pohjois-Korean tasolle.
Purraa lukuun ottamatta lähes kaikki muut puoluejohtajat suhtautuivat sangen välinpitämättömästi siihen, että vihersiirtymä aiheuttaa valtavia kustannuksia sekä yksityisille että julkisille toimijoille.
Kristillisdemokraattien Sari Essayah kuitenkin kyseli Ohisalolta, demarien Marinilta ja vasemmiston Li Anderssonilta, ovatko nämä valmiita laskemaan suomalaisten elintasoa.
Pääministeri Marin tyylilleen uskollisena ei sanonut sanaakaan vihreän siirtymän kustannuksista, vaan heitti ylimielisesti, että ”kalliimmaksi tulee, jos ei tehdä mitään”.
Orpo pitää kiinni tavoitevuodesta 2035
Anderssonin ratkaisu kustannuksien tasaamiseen on mikäs muukaan kuin lisää sosialismia, sillä Anderssonin mielestä vihreä siirtymä onnistuu, kun veronmaksajilta kerätään rahaa tukiaisiin, joita tarvitaan vihreässä siirtymässä.
Kokoomuksen Petteri Orpo mainitsi, että luonnon kestävyyden ohella poliitikkojen tulee samalla huolehtia ihmisten sietokyvystä. Kuitenkin myös Orpo ilmoitti haluavansa pitää kiinni ilmastotoimien tavoitevuodesta 2035.

Purra muistutti överin ilmastopolitiikan karuista seurauksista – ympäristöministeri Ohisalolle ei kelpaa Nasan tutkimus, joka osoittaa Suomen jo olevan hiilinielu

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra moitti tänään eduskunnan välikysymyskeskustelussa hallituksen omistajaohjauspolitiikkaa ja vaati järjestelmään uudistuksia. Purra huomautti, että ala-arvoisen omistajaohjauksen myötä Fortumille on muodostunut miljarditappiot, joista puolet on valtion. &#8211; Te olette EU:n paras hallitus olemaan pitämättä puolianne.

Hallitus vastasi tänään eduskunnan täysitunnossa perussuomalaisten, kristillisdemokraattien ja Liike Nytin välikysymykseen energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta.
Räikeät puutteet ilmi järkyttävällä tavalla
Puheenvuorossaan perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra moitti hallituksen omistajaohjauspolitiikkaa ja vaati järjestelmään uudistuksia.
&#8211; Valtion omistajaohjauksen räikeät puutteet tulivat ilmi järkyttävällä tavalla. Koko järjestelmä on mietittävä uudelleen. On mietittävä, mikä rooli valtiolla on luonnollisissa monopoleissa sekä huoltovarmuuden kannalta oleellisilla toimialoilla. Meidän tulee huolehtia kansallisesta edusta. Omistajaohjauksen tarkoituksena ei ole se, että autamme kilpailijamaitamme vuotaen samalla omat varamme kuiviin.
&#8211; Tämän ala-arvoisen omistajaohjauksen myötä Fortumille on muodostunut miljarditappiot, joista puolet on valtion. Lisäksi eläkevakuutusyhtiöillä on kuuden prosentin osuus.
Hallituksen kesät käyvät kalliiksi
Purran mukaan hallituksen kesät käyvät suomalaisille todella kalliiksi.
&#8211; Osasyy voi olla toki siinäkin, että Fortumin neuvotteluissa hallituksen vastuuministeri pitää oma kansa ensin -ajattelua vahingollisena. Tai jonka mielestä eurot ovat vain euroja, mutta yhtenäisyys – eli siis myötäily – on tärkeintä. Hyvänen aika, ministerit, ne ovat Suomen ja suomalaisten euroja. Te olette EU:n paras hallitus olemaan pitämättä puolianne.
&#8211; Saksan käyttämä taktiikka pusertaa Uniper Saksan valtion toimesta kannattamattomaksi yhtiöksi ei kestä päivänvaloa. Suomen olisi pitänyt haastaa Saksan päätös EU-tuomioistuimeen.
Syytä tarkistaa, kenelle omistajaohjaus sopii
Purra toteaa, että on syytä tarkistaa, kenelle valtion omistajaohjaus sopii.
&#8211; Fortum pyysi apua neuvotteluihin, vaikkakin yhtiön johto sai omistajaohjauksen nukkuvien silmien alla toteuttaa Uniperille tammikuussa epäedulliset rahoituspäätökset. Siten myös yhtiön johdon asema tulisi tarkistaa uudelleen, kun valtio on yhtiön suurin omistaja.
&#8211; Miten Fortumin pyyntöön reagoitiin? Lähettämällä pari tekstiviestiä. Omistajaohjaus ei edes yrittänyt näyttää uskottavalta. Avoin päätöksenteko on hallitukselle kirosana. Ryhmäpuheenjohtaja Tavio on joutunut turvautumaan tietopyyntöön tekstiviestien annista.
Purra huomauttaa, että huoltovarmuuden ohella omistajaohjauksen karmea tila on tuntuvasti heikentänyt Suomen rahoitusasemaa.
&#8211; Ohjauksen tarkoitus on, että veronmaksajien rahoja käytetään vastuullisesti. Hallituksen omistajaohjauksen laatu on luokatonta.
&nbsp;
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kommentoi videolla välikysymyskeskustelua.
<iframe loading="lazy" title="Purra tykittää: Hallitus selittelee energiakriisiä ja puhuu itseään puhtaaksi" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/cqMrLeATcOM?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>

PS: Hallituksen omistajaohjauksen laatu on luokatonta – ”Tarkoitus ei ole se, että autamme kilpailijamaitamme vuotaen samalla omat varamme kuiviin” (video)

Euroopan laajuinen päästökauppa ajaa ilmastoverojen kanssa energian hinnan pilviin ja teollista tuotantoa karkaa Euroopan ulkopuolelle. Samalla päästöt kasvavat, eivät vähene, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra ennakoi viime vuoden syyskuussa.

Ensi talvena edessä olevat sähkön hinnan korotukset ovat tämän hetken kuumin puheenaihe kansalaisten keskuudessa. Samaan aikaan polttoaineen hinnat ovat jo nyt korkealla, mikä nostaa paitsi tavan autoilijan työmatkakustannuksia myös logistiikkakulujen kautta ruuan ja muiden tuotteiden hintaa.
Monet EU-maat ovat jo alentaneet energian verotusta auttaakseen omia kansalaisiaan ahdingossa, mutta Suomen hallitusta ei omien kansalaisten vaikeudet näytä suuremmin kiinnostavan.
Toistaiseksi pääministeri Sanna Marinin (sd) johtama hallitus ei ole saanut edessä olevan energiakriisin johdosta aikaiseksi näpertelyä kummempaa, tosin juuri alkaneissa hallituksen budjettineuvotteluissa on kerrottu käsiteltävän myös ratkaisuja energiakriisiin.
Ilmastokunnianhimo ajoi markkinoiden edelle
Puoluejohtaja Riikka Purra huomauttaa, että perussuomalaiset varoitti nousevasta energiakriisistä jo vuosi sitten.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
PS on aina edellä. Varoitin syyskuussa -21 nousevasta energiakriisistä. Kuvasin tuumaustunnilla fossiilisten tilannetta, sähkön hintaa ja sen tulevaisuutta, päästökaupan aiheuttamia kustannuksia ym. 
Olemme vaatineet sekä kansallisia että EU:n toimenpiteitä viime syksystä asti.
&mdash; Riikka Purra (@ir_rkp) <a href="https://twitter.com/ir_rkp/status/1564905996287451139?ref_src=twsrc%5Etfw">August 31, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Tuolloin Purra <a href="https://stage.sudev.fi/hallitus-edistaa-ruuhkamaksuja-ja-suunnittelee-tyopysakoinnin-verottamista-kaikkia-autoilijoita-koskeva-tyontekemisen-sakkovero-joka-erityisesti-kohdistuisi-pieni-ja-keskituloisiin/">totesi</a>, että energia tulee jatkossa näkymään vahvasti uutisotsikoissa.
&#8211; Kyse on lähestyvästä energiakriisistä. Fossiilisen polttoaineen hinnat ovat nousseet myös, koska korvausinvestointeja ei kannata tehdä, ennen kuin on olemassa selvä vaihtoehto. Lainsäädäntö on liian nopeaa ja kunnianhimo kovaa. Käytäntö ja markkinat eivät kykene seuraamaan.
Ilmastotoimet uhkaavat Suomen kilpailukykyä
Purra totesi myös, että pahimmillaan ilmastotoimien kiihdyttämässä energiakriisissä on kyse siitä, että sähkö loppuu. Lisäksi ilmastopoliittiset toimet vaikuttavat Suomen kilpailukykyyn ja teollisuuden edellytyksiin toimia.
&#8211; Maailman kunnianhimoisin ilmastopolitiikka on nostanut maariskin Suomessa korkeammalle kuin kilpailijamaissa eikä teollisuus saa mitään lisäarvoa hallituksen huikeista tavoitteista. Kustannuskilpailukyky kärsii. Vihreälle puolelle syntyvät teknologian ja ilmasto-osaamisen työpaikat eivät lukumäärältään taikka tuotokseltaan kykene korvaamaan menetettyjä. Hallitus puhuu mielellään ilmastopolitiikan aikaansaamista työpaikoista ja kasvusta, mutta tämäkään mediaseksikkyys ei riitä tosiasioita kumoamaan. Kolikolla on aina kaksi puolta, Purra sanoi.
Katso kokonaisuudessaan Purran puhe viime vuoden syyskuun tuumaustunnilta <a href="https://youtu.be/drqx_ZWjyaY">täältä</a>.
Energiakriisiin vastaamiseksi perussuomalaiset on vaatinut sekä kansallisia että EU-tason toimia jo viime syksystä saakka. Sähkön hinnan ollessa <a href="https://stage.sudev.fi/sahkon-hinta-rajahtaa-kasiin-perussuomalaiset-vaatii-valittomia-toimia-ja-hallitusta-hatakokoukseen/">räjähtämässä käsiin</a>, perussuomalaiset on myös tällä viikolla vaatinut välittömiä toimia ja hallitusta hätäkokoukseen ratkaisujen saamiseksi.

Perussuomalaiset varoitti jo vuosi sitten: ”Pahimmillaan ilmastotoimien kiihdyttämässä energiakriisissä on kyse siitä, että sähkö loppuu”

Eduskunnassa keskusteltiin tällä viikolla teollisuuden toimintaedellytyksistä, kun hallitus elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk) johdolla esitteli uuden lain teollisuuden sähköistämistuesta.

Perussuomalaisten mielestä edeltäneen päästökauppakompensaation lakkauttaminen korvaaminen teollisuuden sähköistämistuella on virhe. Perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran mukaan kyseessä on eräänlainen yritysten lisäverotus.
&#8211; Uuden sähköistämistuen enimmäismäärä on liian matala. Näin maailman kunnianhimoisinta ilmastopolitiikkaa väkisin ajava hallitus esittää keinojaan, miten huonontaa suomalaisten yritysten toimintaa ja kilpailukykyä, Purra sanoi eduskunnassa.
Kilpailijamaissa pienempi verotus
Kyseessä on selvä muutos vanhaan. Keskusta on väittänyt, että ainoa muutos on tuen nimi, mutta tämä ei Purran mukaan pidä paikkaansa.
&#8211; Käytännössä Suomessa teollisuutta energiaverotetaan enemmän kuin kilpailijamaissa. Hallitus haluaa, että näin tapahtuu myös jatkossa. Jatkossa myös päätetään yritysten puolesta, mihin tuki tulee käyttää. Tukijärjestelmä on vaikeampi ennakoida, ja tukiprosentti on matalampi, Purra selvitti.
Tuen tason tulisi perussuomalaisten mielestä Suomessa seurata Saksan tasoa. Jo ennestään tuki on selvästi alemmalla tasolla.
&#8211; Esitys siis nostaa merkittävästi teollisuuden sähkönkäytön kustannuksia Suomessa.
EU:lle ojennetaan verotusoikeus
Purran mukaan toinen esityksen ongelma on siinä, että sillä annetaan Euroopan unionille lisää päätäntävaltaa. Kansallisen teollisuuspolitiikan liikkumavaraa supistetaan tulevillekin hallituksille.
&#8211; Päästökauppa on käytännössä rinnastettavissa verotukseen, eli EU:lle ojennetaan hopealautasella verotusoikeus mutta kiertoteitse. Lopputulema on oveluudesta huolimatta kuitenkin se, että isot maat vievät ja Suomi vikisee. EU:lle tulee oikeus päättää päästöoikeuksien tarjottava lukumäärä sekä ne liiketoiminta-alueet, joilla päästöoikeuksia edellytetään. Perussuomalaiset ei voi hyväksyä tällaista suuntaa, Purra sanoi.
&#8211; Esitetty sähköistämistuki ei ole Suomen tai suomalaisten yritysten kannalta muutos parempaan.
Päästökauppatulot suomalaisten hyväksi
Viime vuonna kertyi Suomelle tuloa päästöoikeuksien huutokaupoista yhteensä noin 409 miljoonaa euroa, lähes kaksinkertaisesti edellisvuoteen verrattuna. Muutos johtuu päästöoikeuksien huutokauppahinnan noususta. Kuluvalle vuodelle odotetaan vielä huomattavasti suurempaa myyntituloa.
Perussuomalaiset on esittänyt, että lisääntyviä päästökauppatuloja pitää korvamerkitä kompensoimaan nousua ja helpottamaan liian kunnianhimoisesta ilmastopolitiikasta kärsivien tahojen ahdinkoa, Purra muistutti.
&#8211; Päästökauppatulot on ohjattava suomalaisten hyväksi, ei Euroopan unionille, ei ilmastososiaalirahastoon eikä mihinkään muuhunkaan ylikansalliseen kitaan. Suomessa valmistetut tuotteet ovat ilmastoystävällisempiä kuin useimpien kilpailijamaiden tuotteet. Suomalainen teollisuustuotanto on siten ilmastoteko muiden etujen, kuten työllisyyden ja verotulojen, ohella, Purra sanoi.
Teollisuus pidettävä Suomessa
Teollisuuden pysyminen Suomessa on Purran mukaan myös turvallisuusteko.
&#8211; Erityisesti nykyisessä maailmanajassa meidän tulee kyetä pohtimaan myös tuotantoketjujen varmuutta ja luotettavuutta myös turvallisuusnäkökulmasta. Hiilivuodon estäminen ja teollisuuden pysyminen Suomessa, jopa palauttaminen tänne, on myös turvallisuuspolitiikkaa.

Purra: Teollisuuden pysyminen Suomessa on myös turvallisuusteko

Uutinen UPM:n biojalostamon sijoittumisesta Rotterdamiin Kotkan asemasta oli taas valtava isku suomalaiselle teollisuudelle ja työllisyydelle. &#8211; Päätös päätökseltä hyvinvointimme kivijalka rapistuu, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä.

Jani Mäkelä huomauttaa, että ilman uusia investointeja ollaan pian tilanteessa, jossa vanhat tehtaat muuttuvat kannattamattomiksi ja työpaikat häviävät.
&#8211; Tilalle on vaikeaa tai mahdotonta saada korvaavia työpaikkoja, joista saataisiin verotuloja hyvinvointiyhteiskunnan pyörittämiseen.
Kilpailijoille ei ole varaa antaa etumatkaa
Teollisuuden investointien häviäminen Suomesta ei johdu mistään yksittäisestä asiasta, vaan on monien epäsuotuisien seikkojen summa. Suurimpaan osaan näistä seikoista voi vaikuttaa poliittisilla päätöksillä.
&#8211; Tarvitaan tuotekehitystä ja osaavaa työvoimaa, ennakoitavaa metsäpolitiikkaa ja raaka-aineen saatavuutta. Kuljetuksen ja energian hinnassa, päästökaupassa tai yritystuissa ei ole varaa antaa yhtään etumatkaa kilpailijamaille. Työmarkkinoiden epävakaus kostautuu lopulta työpaikkojen määrässä.
&#8211; Nykyään on muotia puhua ilmastohätätilasta, mutta todellisuudessa Suomessa pitäisi julistaa teollisuushätätila.
Ylikunnianhimoisista ilmastotavoitteista luovuttava
Mäkelä muistuttaa, että suomalainen tehtaanpiippu on ympäristöteko, koska missään muualla ei huolehdita tyhjä hyvin ympäristöstä.
&#8211; Suomen tulee vetäytyä tavoitteestaan saavuttaa hiilineutraalius 15 vuotta muuta EU:ta aiemmin – sen vaatimat toimet 
olisivat äärimmäisen vahingollisia kilpailukyvyllemme verrattuna lähempänä markkinoita oleviin lyhyiden etäisyyksien lämpimiin maihin.
&#8211; Suomalaisten päättäjien tulee sitoutua siihen, että yhtään teollisuuden työpaikkaa ei lähde Suomesta omien päätöstemme johdosta. Me perussuomalaiset olemme siihen valmiita, Mäkelä sanoo.

Mäkelä: Suomeen on julistettava teollisuuden hätätila

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra linjaa, että Suomen ei tulisi pyrkiä kilpailijamaitaan kunnianhimoisempiin ilmastotoimiin, vaan pysytellä ilmastopolitiikassa keskitasolla. &#8211; Silloin ei tehtäisi panostusvirheitä eikä suosittaisi teknologioita, jotka vanhenevat nopeasti. Ylipäätään meillä olisi samalla mahdollisuus oppia muiden maiden tekemistä virheistä.

Sanna Marinin hallituksen maailman kunnianhimoisin ilmastopolitiikka nostaa autoilun ja asumisen hintaa, ruoan hintaa, muun liikkumisen hintaa, yrittämisen hintaa ja teollisuuden hintaa.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toteaa, että perussuomalaisille riittäisi jo vähempikin kunnianhimo.
&#8211; Me emme näe hyvänä sitä, että Suomi haluaa olla kunnianhimoisempi kuin oleelliset kilpailijamaansa tai kunnianhimoisempi kuin Euroopan unioni. On muistettava, että jo nyt Suomi on merkittävästi onnistunut vähentämään omia päästöjään, Purra sanoo.
Onko ilmastotoimien vaikuttavuus jo toissijaista?
Purra huomauttaa, että ilmastokunnianhimosta seuraa merkittävästi kustannuksia veronmaksajille, joten perussuomalaisille riittäisi hieman vähempikin kunnianhimo.
&#8211; Myös erilaisten teknologioiden kannalta olisi järkevämpää pysytellä ilmastopolitiikassa keskitasolla. Silloin ei tehtäisi panostusvirheitä eikä suosittaisi teknologioita, jotka vanhenevat nopeasti. Ylipäätään meillä olisi samalla mahdollisuus oppia muiden maiden tekemistä virheistä.
&#8211; Toissijaista Suomen uskottavassa ilmastopaketissa tuntuu olevan se, onko toimilla edes minkäänlaista vaikutusta itse ilmastonmuutokseen. Koska eihän niillä ole. Suomen osuus maailman hiilidioksidipäästöistä on runsaan promillen luokkaa. Poliittisille toimille on luonteenomaista, että niitä tulee tehdä, olipa niillä mitään vaikutusta tai ei.
Miksi hintalapusta ei edes keskustella?
Purra ei voi käsittää, miksi ilmastotoimien hintalappu ei ole edes puheenaihe.
&#8211; Ikään kuin sähköautot, tuulivoima, hiilinielut, kuntien Hinku-hankkeet ja päästökauppa eivät maksaisi mitään. Ilmastopolitiikan toimien rahat eivät kuitenkaan tule jostakin maagisesta vihreästä pankista vaan suomalaisilta veronmaksajilta, työssä käyviltä ihmisiltä ja yrittäjiltä. Suomessa kaikkien muiden puolueiden hämäävä puhe pyrkii hämärtämään tätä päivänselvää tosiasiaa.
&#8211; Suomen maailman kunnianhimoisimman ilmastopolitiikan taustalla vaanii vielä EU:n ilmastopaketti, joka toteutuessaan mahdollistaa jälleen suomalaisten rahan ryöväämisen muiden maiden asukkaiden hyväksi. Perussuomalaiset kuitenkin on veronmaksajan puolella. Me ihan oikeasti haluamme keventää verotusta, kaventaa verokiilaa ja lisätä palkansaajan ostovoimaa, Purra sanoo.
Vihreä ilosanoma vaimentumassa
Perussuomalaiset irtautui vuonna 2018 silloisen pääministeri Juha Sipilän (kesk) koolle kutsumasta ilmastotyöryhmästä, jossa kaikki muut puolueet julistivat pidäkkeetöntä ja vailla mittakaavaa olevaa vihreää ilmastosanomaa.
&#8211; Meidän kantamme eivät saaneet minkäänlaista tukea edes keskustalta tai kokoomukselta. Kävelimme tuolloin neuvotteluista ulos, ja muut puolueet kirjasivat maailman kunnianhimoisimman ilmastopolitiikan tavoitteet tätä hallituskautta ohjaamaan, Purra sanoo.
<iframe loading="lazy" title="Tuumaustunti: Purra ja Luukkanen" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/drqx_ZWjyaY?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Sittemmin kokonaistilanne on hieman muuttunut, sillä perussuomalaisilla on ollut valtaa poliittisen energian ja yhteiskunnallisen keskustelun ohjaamisessa.
&#8211; Yhtäältä olemme pakottaneet muut puolueet ottamaan kantaa asioihin, toisaalta ne joutuvat joko imitoimaan meitä tai asettumaan selvästi meitä vastaan. Ilmastorealismin perään huutelevat yksittäiset edustajat jo muutamasta muustakin puolueesta.
Mediassa manataan maailmanloppua
Myös mediasta löytää nykyään usein kannanottoja ilmastopolitiikan ylilyönteihin ja vihreän pakkovallan huvittavuuksiin liittyen. Poikkeuksena tästä on Yleisradion tarjonta.
&#8211; Yleisradio jatkaa pääuutisissaan maailmanlopun yksipuolista manaamista, kuten viimeksi viikonloppuna, Purra huomauttaa.
&nbsp;

Hallituksen ilmastokunnianhimosta tulossa jättilasku suomalaisille veronmaksajille – perussuomalaisille riittäisi vähempikin kunnianhimo

Perussuomalaiset hiillostivat hallitusta niin sanotusta EU:n elpymispaketista kyselytunnilla. Suomi on näillä näkymin osallistumassa pakettiin ja maksaa siitä 6,6 miljardia euroa, mutta saa paketista itse vain reilut kaksi miljardia.

Tuoreiden tietojen mukaan Italia on yhtenä merkittävistä nettosaajista päättänyt käyttää EU:n koronatuesta saamansa rahat muun muassa maan alhaisen syntyvyyden nostamiseksi. Suunnitelmissa on maksaa paketista saaduilla varoilla 250 euroa kuukaudessa yhdestä lapsesta aina 21 ikävuoteen asti. Tämä on reippaasti enemmän kuin suomalainen lapsilisä.
&#8211; Samaan aikaan Espanja on käyttämässä oman osuutensa teollisuuden parantamiseen ja nelipäiväisen työviikon kokeiluun. Se satsaa muun muassa akkuteollisuuteen, eli me suomalaiset maksamme suoraan kilpailijalle teollisuustukea, perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehto hämmästeli kyselytunnilla.
&#8211; Hyvä hallitus, kertokaa konkreettisesti, miten suomalainen duunari tai yrittäjä hyötyy Italian valtavista tuista kansalaisilleen – meidän maksamina – tai siitä, että espanjalaiset tekevät vähemmän töitä? Lehto kysyi.
Tuppuraiselta ristiriitaisia vastauksia
Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd) vastasi, että jokainen maa on vastuussa omasta taloudestaan eikä hallitus kannata yhteisvastuullista velkajärjestelyä. Tämä lause kuulostaa perussuomalaisten mielestä vähintäänkin ristiriitaiselta, sillä juuri EU:n elpymispaketti tuo yhteisvastuuta muiden veloista ja ongelmista.
Tuppuraisen mukaan jokainen jäsenmaa tekee omat suunnitelmansa, joissa tukipaketin varoilla luodaan uutta ja kestävää kasvua. Näitä ohjelmia tullaan tarkastelemaan Eurooppa-neuvostossa.
Tukipaketin anat0miaa avaavat kansanedustaja Rami Lehto ja talouspoliittinen asiantuntija Juhani Huopainen. 
<iframe loading="lazy" title="Suomi maksaa, muut nauttivat - EU-elvytyspaketti pitäisi kaataa" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/HLL-BMZAV94?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
&nbsp;
PS vaatii kansanäänestystä paketista
Perustuslakivaliokunta päätti tällä viikolla, että koronapaketti läpi mennessään muuttaa EU:n keskeisiä toimintaperiaatteita, eikä Suomi ole liittyessään Euroopan unioniin antanut suostumustaan tällaiseen. Siksi paketin hyväksyminen vaatii eduskunnassa kahden kolmasosan enemmistön.
&#8211; Paketti on vallansiirtoa EU:lle ja se heikentää Suomen itsemääräämisoikeutta. Ei ole kansallemme oikein, että viiden vihervasemmistopuolueen johdolla Suomi viedään EU:n tulonsiirtounioniin. Oppositio voisi paketin kaataa, jos Kokoomus päätyisi tyhjän äänestämisen sijaan vastustamaan pakettia, kuten me perussuomalaiset vastustamme, Lehto piikitteli kokoomusta.
&#8211; Eduskunnan käsittelyyn on juuttunut aloite EU elpymispaketin kansanäänestyksestä, mutta vakavasti kysyn hallitukselta: eikö Suomen vieminen tällaiseen tulonsiirtounioniin edellytä moraalisesti kansan hyväksyntää eli kansanäänestyksen järjestämistä?
Tuppurainen ei kansanäänestykselle lämminnyt vaan totesi, että asia on eduskunnan käsissä ja eduskunta siitä päättää.

PS kyselytunnilla: Miten suomalainen hyötyy siitä, että se maksaa italialaisten hulppeat lapsilisät ja espanjalaisten lyhyemmän työviikon?

Perussuomalaiset tivasi suullisella kyselytunnilla hallitukselta vaikutusarviota EU:n uudesta 750 miljardin tukipaketista. Sellaista ei ole, myönsi valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.). 
 

&#8211; Olette useasti painottaneet, miten perustatte päätöksenne tutkittuun tietoon ja faktoihin. Kun olette kertoneet paketin hyödyistä ja paketin hylkäämisen vaaroista, onhan teillä varmasti teetettynä vaikutusarvio elpymispaketin hyödyistä Suomelle? kansanedustaja Veikko Vallin kysyi.
&#8211; Miksi meille on valiokunnissa kerrottu, että vaikutusarviota ei ole tehty? Onko tämä teidän mielestänne faktapohjaista päätöksentekoa?
Ministeri Vanhanen myönsi suoraan, ettei vaikutustenarvioita ole vielä tehty. Hänen mukaansa sellaista on liian aikaista tehdä ennen kuin tiedetään, miten paketin varat käytetään.
Suomi maksaa muiden maiden teollisuudelle tukea
Vallin nosti esille, että kun Suomen kanssa kilpailevat maat saavat miljardiluokan tuet teollisuutensa uudistamiseksi, ja Suomi maksaa nämä kulut verottamalla omaa teollisuuttamme, Suomi antaa jo valmiiksi erittäin vaikeassa kilpailutilanteessa etua muille.
&#8211; Millä te aiotte estää sen, että elpymispaketti ei vääristä kilpailua ja haittaa suomalaisten yritysten toimintaa? Vallin kysyi hallitukselta.
Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd.) vastasi, että elvytystoimia tarvitaan sekä kansallisesti että EU-tasolla, ja juuri EU-tason elvytys hyödyttää kaikkia.
Lapsellinen Venäjä-kortti heilahti
Kyselytunnilla hallituspuolelta väläytettiin tuttuun tapaan, että perussuomalaisten EU-linja ajaisi Suomea Venäjän syliin. Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Riikka Purra pitää tällaisia möläytyksiä lapsellisina.
&#8211; Vaihtoehto keskustelulle näyttää olevan sangen lapsellinen Venäjä-kortti. Ikään kuin se, että me kerromme EU:n ja unionin jäsenyytemme negatiivisista seurauksista tarkoittaisi sitä, että me haluamme Venäjän syliin. Tämä on hyvin lapsellista argumentaatiota.
Miksei eduskuntaa kutsuttu koolle heinäkuussa?
Purra huomautti, että perussuomalaiset pyysi heinäkuussa eduskuntaa koolle istuntotauon aikana puhumaan EU:n massiivisesta elvytyspaketista.
&#8211; Te sanoitte silloin, että ”poliittista teatteria”. Minusta asenteenne on äärimmäistä ylenkatsomista demokratiaa vastaan. Kysyn hallitukselta, miksi te ette halunneet keskustella asiasta heinäkuussa? Onko Suomen itsemääräämisoikeuden puolustaminen mielestänne poliittista teatteria?
Ministeri Tuppurainen puolustautui, että asia kävi valiokunnissa kesällä ja että eduskunta on muutakin kuin suuri istuntosali. Tuppurainen ei hyväksy vihjailuja, että eduskunnan oikeutta keskusteluun olisi pimitetty.

Perussuomalaiset vaati EU:n jättipaketin vaikutusarviota: Sellaista ei ole tehty – ”Onko tämä teidän mielestänne faktapohjaista päätöksentekoa?”

UPM:n päätös Kaipolan paperitehtaan lakkauttamisesta on herättänyt keskustelua suomalaisen vientiteollisuuden kilpailukyvystä ja siihen vaikuttavasta sääntelystä. Polttoaineveron korotus elokuun alussa nosti polttoaineen hintaa ja yritysten kuljetuskustannuksia.

Suomalaisen metsäteollisuuden tuotteet kilpailevat markkinoilla myös sellaisista maista tulevien metsäteollisuustuotteiden kanssa, jotka eivät ole liittyneet ilmastosopimukseen. Hallituksen päätöksellä teollisuuden energiaverojen palautukset ovat päättymässä.
&#8211; Päästökaupan kompensaatiotuki on myös päättymässä. Päästöoikeuden hinnan noustessa kompensaation merkitys korostuu, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Juuso.
&#8211; Hallituksen aikomus laskea teollisuuden sähköveroluokka EU:n sallimaan minimiin ei yksinään riitä turvaamaan kilpailuasemaa suhteessa kilpailijamaihin liikennepolttoaineverojen ja kuljetuskustannusten samanaikaisesti noustessa.
Veronkorotuksesta 80 miljoonan lisälasku
Nykyiseen hallitusohjelmaan on kirjattuna, että liikenteen ja erityisesti dieselin verotusta uudistetaan ja ammattidieselin käyttöönoton mahdollisuuksia selvitetään. Hallitus antoi viime syksynä lakiesityksen bensiinin ja dieselöljyn veronkorotuksesta, ja esityksen mukainen polttoaineiden veronkorotus tuli voimaan 1.8.2020.
&#8211; Lakiesityksen antamisen yhteydessä ei kuitenkaan noussut esille hallitusohjelmassa mainittu ammattidieselin käyttöönottomahdollisuus. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry on laskenut, että elokuun alussa voimaantullut polttoaineveron korotus aiheuttaa Suomen tavaraliikenteelle 80 miljoonan lisäkulun vuodessa, Juuso huomauttaa.
&#8211; Verotuksella eriytetyn ammattidiesel kompensoisi veronkorotuksen vaikutusta ja parantaisi vientiteollisuuden kustannuskilpailukykyä. Tein tästäkin asiasta kirjallisen kysymyksen asianomaiselle ministerille.

Juuso vaatii ammattidieselin käyttöönottoa

Syysistuntokauden ensimmäisellä kyselytunnilla esille nousivat odotetusti teollisuuden ja muiden yritysten tilanne sekä kilpailukykyä ja ostovoimaa heikentävä politiikka. Otsikoissa on viimeisen viikon ollut erityisesti Kaipolan paperitehdas, jonka alasajon myötä Jämsän työpaikoista häviää 15 prosenttia, ja muutenkin korkea työttömyys kaksinkertaistuu. 
 

Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra muistutti, että ensimmäisten arvioiden mukaan vaikutus kaupungille on noin 25-30 miljoonaa euroa miinusta vuodessa, pelkästään verotuottoihin 17 prosenttia. Musertavuudestaan huolimatta Kaipolan tapaus ei valitettavasti ole tilanteen koko kuva.
&#8211; Maamme kansainvälinen kilpailukyky ja kansalaisten ostovoima kietoutuvat vahvasti toisiinsa, mikä ihmeellisen usein keskustelijoilta unohtuu, Purra sanoo.
Yritykset ja työpaikat katoavat
Purran mukaan on selvää, että metsäteollisuudella, kuten muullakin vientisektorilla, on liiketaloudellisia intressejä ilmastoystävällisessä taloudessa, esimerkiksi vähähiilisessä teknologiassa. Purran mukaan tämä ei kuitenkaan muuta kokonaisongelmaa.
&#8211; Suomen kilpailijamaitaan kunnianhimoisemman ilmastopolitiikan takia, esimerkiksi hakkuiden tai dieselin verotuksen osalta, verotus kiristyy. Se johtaa palkankorotusvaatimuksiin, mikä johtaa oman rahapolitiikan puuttuessa kilpailukyvyn heikkenemiseen ja maamme kustannustason karkaamiseen.
&#8211; Tästä seuraa yritysten ja työpaikkojen siirtymistä pois maasta, mutta toisaalla myös niin sanottua työvoimapulaa eli pakkoa saada ulkomailta työvoimaa. Näistä taas seuraa enemmän menoja ja vähemmän verotuloja. Mistä seuraa jälleen verojen kiristämistä, Purra kuvaa puheenvuorossaan.
&#8211; Tämä hillitön noidankehä muun julkisen sektorin paisuttamisen ohella lymyää useimpien maamme ongelmien taustalla.
Nykyhallitus pahentaa tilannetta
Purran mukaan on selvää, että nykyhallitus pahentaa tilannetta sen kaikilta osilta, vaikka Suomen ongelmalliset valinnat esimerkiksi teollisuuspolitiikassa, veropolitiikassa ja julkisen sektorin paisuttamisen talkoissa ovatkin paljon laajempi ja pitkäkestoisempi ilmiö. Lisäksi koronaepidemia tuo aivan oman osansa ongelmaan.
&#8211; Haluaisin tietää, mistä kohdasta tätä noidankehää hallitus aikoo alkaa ongelmaa korjata, Purra sanoo.

kilpailijamaat

Seppänen: Lakkoilu ei ole pienituloisista ja työntekijöistä huolehtimista

Valtiovarainministeri Purra MT:n kolumnissaan: Suomen väestökehitys on ankeaa – ”Halpamaahanmuutto ei pelasta”

Hallitusneuvottelut jatkuvat – Purra huomauttaa, että myös Ruotsi saa ulkomaisia investointeja, vaikka ilmastotavoite ei olekaan yhtä kunnianhimoinen kuin Suomella

Purra muistutti överin ilmastopolitiikan karuista seurauksista – ympäristöministeri Ohisalolle ei kelpaa Nasan tutkimus, joka osoittaa Suomen jo olevan hiilinielu

PS: Hallituksen omistajaohjauksen laatu on luokatonta – ”Tarkoitus ei ole se, että autamme kilpailijamaitamme vuotaen samalla omat varamme kuiviin” (video)

Perussuomalaiset varoitti jo vuosi sitten: ”Pahimmillaan ilmastotoimien kiihdyttämässä energiakriisissä on kyse siitä, että sähkö loppuu”

Purra: Teollisuuden pysyminen Suomessa on myös turvallisuusteko

Mäkelä: Suomeen on julistettava teollisuuden hätätila

Hallituksen ilmastokunnianhimosta tulossa jättilasku suomalaisille veronmaksajille – perussuomalaisille riittäisi vähempikin kunnianhimo

PS kyselytunnilla: Miten suomalainen hyötyy siitä, että se maksaa italialaisten hulppeat lapsilisät ja espanjalaisten lyhyemmän työviikon?

Perussuomalaiset vaati EU:n jättipaketin vaikutusarviota: Sellaista ei ole tehty – ”Onko tämä teidän mielestänne faktapohjaista päätöksentekoa?”

Juuso vaatii ammattidieselin käyttöönottoa

Purra: Hillitön noidankehä Suomen kilpailukyvyn ja kansalaisten ostovoiman heikentymisen taustalla

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025