Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Kilpailukykypaketti

Perussuomalaisten Tuumaustunnilla puhunut oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.) muistutti hallituksen talouspolitiikan isosta kuvasta. Kun rahaa nykyisen kaltaisen julkisen sektorin ylläpitoon ei enää ole, on menoja sopeutettava. 

&#8211; Vuosien 2008-2014 välisenä aikana teollisuuden tuotantokapasiteetti laski dramaattisesti. Iso asia on se, että meiltä puuttuu vientituloja 20-30 miljardia euroa, jos verrataan vuoden 2008 tasoon. Nyt näyttää siltä, että myös viime vuonna maamme talous laski. Jos näin on, niin Suomen talous laskenut jo neljä vuotta putkeen. Vertailun vuoksi: selvisimme 1990-luvun lamassakin kolmella laskuvuodella.
&#8211; Bruttokansantuotteemme on laskenut suurin piirtein vuoden 2006 tasolle. Voidaan jo hyvin puhua menetetystä vuosikymmenestä.
&#8211; Turuilla ja toreilla kuulee usein kysymyksiä sitä, miksi sillä tavalla kuin toimitte ja teette leikkauksia. Syy on suomeksi sanottuna tämä: meiltä puuttuu rahaa pitää yllä nykyisen kaltainen julkinen sektori. Tämän ymmärtää maalaisjärjelläkin. Kun ei ole rahaa, on jotain tehtävä.
&#8211; On tietysti hyvä muistaa, että vaikka uutisointi jotain muuta näytti väittävän, niin talouspolitiikan arviointineuvosto ja nyt viime kädessä myös OECD ovat täysin samaa mieltä talouspolitiikan isosta kuvasta eli sopeutuksen määrästä ja aikataulusta, ministeri totesi.
<h4>Jos raha ei jousta, työvoima joustaa</h4>
Lindström pohti myös keinoja, joilla Suomi voisi kääntää suuntaa.
&#8211; Me olemme euromaailmassa, me emme parantaa kilpailukykyä devalvoimalla. Me joudumme tekemään tämän kovemman kautta. Keinot, joita hallituksella on käytössä, ovat todella rajalliset. Ne ovat tämän tyyppisiä kuin kilpailukykypaketissa – joita myös pakkolaeiksi kutsutaan.
&#8211; Työmarkkinajärjestöt olivat aikanaan vahvasti vaikuttamassa siihen, että Suomi siirtyi euroon. Sattumoisin myös kaikki nykyiset oppositiopuolueet olivat Suomea ajamassa euroon. Jo silloin oli selvää, että työmarkkinamalliamme on joustavoitettava jotta pärjäisimme yhteisvaluutassa.
Lindström perusteli EU-kansanäänestyksessä vuonna 1994 antamaansa ”ei”-ääntä.
&#8211; Kun aikanaan äänestettiin liittymisestä EU:iin ja keskusteltiin eurovaluutasta, niin oma henkilökohtainen ei-EU:lle-kantani perustui siihen, että jos raha ei enää jousta, niin työvoima joustaa. Me olemme nyt sitä hintaa maksamassa.
<h4>Millä keinoilla nousuun?</h4>
Millä keinoin Suomi voisi kääntää taloutensa suuntaa? Lindström painotti, että juuri tähän hallituksen kilpailukykypaketilla pyritään.
&#8211; Työmarkkinoita pitää joustavoittaa, ja nythän me näemme, että ne eivät ole tarpeeksi joustavat. Sen takia yritetään solmia yhteiskuntasopimusta. Lisäksi on toinen, erillinen asia joka liittyy paikalliseen sopimiseen.
Lindström muistutti, että jos työmarkkinaosapuolet saavat asiat sovittua, hallitus vetää pakkolait pois.
&#8211; Hallituksen ovi on ollut koko ajan auki sille, että työmarkkinajärjestöt sopivat hallituksen kilpailukykypakettia paremman ratkaisun. Hallitus ei myöskään rajoita neuvotteluiden agendaa. Työmarkkinaosapuolet voivat sopia tulevien vuosien palkoista tai olla sopimatta.
Ministeri painotti myös neuvottelurauhan merkitystä.
&#8211; Ei pidä ärsyttää ketään. On hyvä, että neuvotellaan. Se kertoo siitä, että asioihin suhtaudutaan vakavasti.
Neuvotteluja vauhdittaa myös miljardin euron porkkana.
&#8211; Jos hallituksen tavoitteet täyttyvät, niin hallitus on luvannut parantaa palkansaajien ostovoimaa tuntuvalla ansiotuloverohelpotuksella.
Tilaisuuden jälkitallenne ohessa: 
<iframe loading="lazy" src="https://dreambroker.com/channel/dbiqeuet/iframe/6rtxzgfd" width="460" height="259" frameborder="0" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe>

Leikkausten taustalla talouden pitkä alamäki – Lindström: ”Voidaan jo puhua menetetystä vuosikymmenestä”

Oikeus- ja työministeri Jari Lindström kommentoi ”Työmiehen tuumaustunnilla” perjantaina 29.1.2016 klo 9.30 alkaen työelämään liittyviä ajankohtaisia kysymyksiä. Tilaisuus kestää noin tunnin ja se lähetetään suorana verkkolähetyksenä.
Tilaisuus on päättynyt. Jälkitallenne ohessa: 
<iframe loading="lazy" frameBorder="0" width="460" height="259" allowfullscreen webkitallowfullscreen mozallowfullscreen src="https://dreambroker.com/channel/dbiqeuet/iframe/6rtxzgfd"></iframe> 
Tviitit tagilla #tuumaustunti
<a class="twitter-timeline" href="https://twitter.com/hashtag/tuumaustunti" data-widget-id="669811443576020992">#tuumaustunti twiitit</a> 
<script>// < ![CDATA[
// < ![CDATA[
// < ![CDATA[ !function(d,s,id){var js,fjs=d.getElementsByTagName(s)[0],p=/^http:/.test(d.location)?'http':'https';if(!d.getElementById(id)){js=d.createElement(s);js.id=id;js.src=p+"://platform.twitter.com/widgets.js";fjs.parentNode.insertBefore(js,fjs);}}(document,"script","twitter-wjs");
// ]]></script>

Perjantain tuumaustunnilla: Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Hallitus ja oppositio kiistelivät tänään eduskunnassa hallituksen kilpailukykypaketin perustuslainmukaisuudesta. Hallituksen toimet edellyttävät muutoksia työsopimuslakiin, työaikalakiin ja vuosilomalakiin.

SDP:n ryhmäpuhuja Lauri Ihalainen moitti hallituksen kilpailukykypakettiin kuuluvien esitysten olevan ristiriidassa sopimusvapauden kanssa ja muutoksien jälkeenkin epäoikeudenmukainen. Ne sotisivat Ihalaisen mukaan sopimisvapauden periaatetta vastaan ja veisivät pohjaa ja luottamusta tulevaisuuden sopimuspolitiikalta.
<blockquote>&#8221;Hallitus pyrkii nimenomaan turvaamaan perustuslaissa säädettyjen sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumisen edellytyksiä&#8221;</blockquote>
&#8211; On perusteltua olettaa, että pakkolait eivät täytä kansainvälisten sopimusten ja perustuslain tulkintaa, vaikka ne toteutettaisiin kolmen vuoden määräaikaisella lailla, Ihalainen väitti ja uskoi paketin sotkevan ensi vuoden työmarkkinailmapiirin.
Sipilä: Hallitus turvaa perustuslain
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) torjui moitteet jo ennakkoon hallituksen puheenvuorossa.
Hallituksen ehdottamilla toimilla on vahva linkitys perustuslakiin, siinä turvattuihin oikeuksiin ja asetettuihin velvoitteisiin.
&#8211; On selvää, että sopimusjärjestelmään puuttumista tulee arvioida perustuslain turvaaman ammatillisen yhdistymisvapauden ja siihen nojaavan sopimusvapauden kannalta. Niin hallitus on tiedonannossa tehnytkin ja säätämisjärjestystä tullaan perusteellisesti arvioimaan aikanaan annettavissa lakiesityksissä, Sipilä puhui.
&#8211; Vähemmälle huomiolle tuntuu usein jäävän, että ehdottamillaan toimilla hallitus pyrkii nimenomaan turvaamaan perustuslaissa säädettyjen sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumisen edellytyksiä. Nämä pystytään turvaamaan vain, mikäli julkisesta taloudesta pidetään huolta. Työllisyyden edistäminen ja peruspalveluiden turvaaminen on niin ikään säädetty julkisen vallan velvoitteiksi, Sipilä sanoi.
Oppositio vaati valiokuntakäsittelyä
Kilpailukykypakettiin liittyvistä toimista säädetään kolmeksi vuodeksi määräaikaisella lailla.
&#8211; Poikkeuksellinen aika vaatii poikkeuksellisia toimia ja siksi emme voi jäädä vain odottamaan, Sipilä korosti.
Eero Heinäluoma (sd.) vetosi keskustelussa, että hallituksen esitykset vietäisiin lakivaliokuntiin niiden perustuslaillisuuden selvittämiseksi. Ihalainen vetosi, ettei lakeja tuotaisi eduskuntaan, vaan työmarkkinajärjestöille annettaisiin mahdollisuus sopia ratkaisuista keskenään.
Sipilä puolestaan kiitti Ihalaista rakentavista ja hedelmällisistä esityksistä ja keskusteluista ja siitä, että hän on toiminut työmarkkinajärjestöjen keskusteluiden taustalla hedelmällisesti. Hän toivoi, että Ihalainen myös jatkaisi tätä suotuisaa toimintaansa.

”Poikkeuksellinen aika vaatii poikkeuksellisia toimia”

Hallitus peruu esitetyt ylityökorvausten ja sunnuntaikorvausten leikkaukset. Leikkaukset korvataan pienentämällä lomarahoja 30 prosentilla. Sillä saadaan kokoon sama viiden prosentin kilpailukyvyn kasvu, mitä tavoiteltiin myös alkuperäisellä esityksellä. Leikkaukset kohdistuvat uudessa mallissa tasaisemmin. 

&#8211; Tämä on siten hyvä päivä, että yhdessä tekemisen henki on löytymässä, Suomen ongelmat on tunnustettu ja näiden kimppuun käydään yhdessä, pääministeri Juha Sipilä (kesk.) aloitti.
&#8211; Hallitukselle on tärkeää, että pidämme tavoitteista ja aikatauluista kiinni, hän tähdensi.
Hallitus kuroo kiinni 15 prosentin kilpailukykyä, joka on pantu kolmeen lokeroon: viisi prosenttia kustannuskilpailukyvystä, toiset viisi maltillisesta työmarkkinaratkaisusta ja loput yritysten ja yhteisöjen sisäisestä tehostamisesta.
<blockquote>&#8221;Täytyy koko ajan muistaa suuri maali: 110 000 työpaikkaa ja työllisyysasteen nostaminen 72 asteeseen.&#8221;</blockquote>
Sipilä painotti, että aikataulut ovat tiukkoja.
&#8211; Nyt on muutama viikko aikaa ideoihin ja lakien valmistelu alkaa heti. Hallituksen esitykset tulevat viimeistään helmikuun alussa. Lait valmistuvat eduskunnassa viimeistään kesäkuun lopussa ja tulevat voimaan vuoden 2017 alussa, kun työmarkkinaratkaisut loppuvat.
&#8211; Tänä päivänä kuulimme, että työmarkkinajärjestöt ottavat vastuuta kahdesta ensimmäisestä ja pyrkivät neuvottelemaan vielä sopimuksesta muutaman seuraavan viikon aikana. Hallitus tuo vielä tähän ensimmäiseen lokeroon oman tiedonantonsa eduskuntaan keskiviikkona, Sipilä kertoi.
Herkällä korvalla
&#8211; Olemme kuunnelleet herkällä korvalla palkansaajajärjestöjen kanssa ja kaksi asiaa on hiertäneet ylitse muiden: sunnuntailisä ja ylityökorvaus ja toinen oli pakottava lainsäädäntö. Olemme löytäneet korvaavat toimet tinkimättä viiden prosentin tavoitteesta, Sipilä kertoi.
&#8211; Olemme kuulleet sairaanhoitajien ja kätilöiden, naisvaltaisten alojen ja sairaanhoitajien ja poliisien ja palomiesten toimijoita – ja tinkimättä viiden prosentin tavoitteesta olemme löytäneet korvaavat toimet, Sipilä kertoi.
Sipilä ilmoitti, että sunnuntai- ja ylityökorvauksien leikkaukset korvataan lomarahojen 30 prosentin leikkauksella.
Pakottavan lainsäädännön osalta Sipilä kertoi, että lait tulevat voimaan kolmen vuoden määräajaksi, ja että työmarkkinajärjestöt eivät voi sopia muuta.
Sipilä kehui työmarkkinajärjestöjen kanssa käytyä neuvottelua erittäin hyvähenkiseksi.
Lindström: Kansan ääntä on kuultu
Myös oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.) kiitti sitä, että kansan ääntä on kuultu ja päätöksiä on tehty sen mukaan. Hän sanoi, että palautetta tuli epäoikeudenmukaisiksi katsotuista alkuperäisistä esityksistä paljon ja toisaalta lomarahan pienentämiseen ilmeni paljon valmiutta, jopa puolittamiseen asti.
&#8211; Olen tyytyväinen, että osapuolia on kuultu ja hallitus on tullut vastaan – ja kuitenkin hallitus on ollut päättäväinen ja tavoitteesta ei tingitä. Täytyy koko ajan muistaa suuri maali: 110 000 työpaikkaa ja työllisyysasteen nostaminen 72 asteeseen. Se on kirkkaana mielessä koko ajan.
&#8211; Tavoitteista ei tingitä, mutta keinoista voidaan keskustella. Tämä päivä on osoittanut, että hallitus on valmis kuuntelemaan ja ottamaan muitakin keinoja käyttöön kuin mitä se on aikaisemmin esittänyt. Tämä oli minusta erittäin hyvä ja positiivinen viesti. Toivottavasti tämä vie vielä pidemmälle eli lopulliseen sopuun &#8211; tämä on hyvällä matkalla kohti sitä, enkä voi olla muuta kuin tyytyväinen, Lindström arvioi.
Leikkaukset ja edut
Kilpailukykypaketin keskeinen sisältö, jolla viiden prosentin kilpailukykyloikka toteutetaan:
* Vuosiloman enimmäispituudeksi tulee kuusi viikkoa. Työntekijöille säädetään lakisääteinen oikeus lomarahaan. Lomarahoille säädetään enimmäismäärä, noin 30 prosenttia vähemmän kuin useimmilla nyt on.
* Yksityisen työnantajan sotu-maksua alennetaan 1,71 prosenttiyksikköä. Rahoituksen rakenne ja aikataulutus ja mahdollinen porrastus kuvataan tarkemmin kevään 2016 julkisen talouden suunnitelman yhteydessä.
* Loppiainen ja helatorstai muutetaan palkattomiksi vapaapäiviksi vuosityöaikaa lyhentämättä. Ensimmäinen työstä poissaolopäivä sairauden takia on palkaton ja kahdeksalta päivältä maksetaan 80 prosenttia normaalista sairausajan palkasta. Tämän jälkeen sairausajan palkka maksetaan tessin mukaan.
* Vuosiloman enimmäispituudeksi säädetään kuusi viikkoa.
* Myös muutosturvaa parannetaan. Yli 20 työntekijän yrityksissä irtisanottaville tarjotaan irtisanomisajan palkan ohella oikeus uudelleen työllistämistä edistävään valmennukseen, jonka arvo vastaa vähintään yrityksen keskimääräistä kuukausipalkkaa.
* Nuorten naisten tasa-arvoista kohtelua ja työllistymistä edistetään tasaamalla perhevapaista työnantajille aiheutuvia kustannuksia 2500 euron kertakorvauksella.
* Työnantajan pitää tarjota yli 20 hengen yrityksissä työterveydenhuollon palvelut kuuden kuukauden ajan irtisanomisajan jälkeen.
* Tiedonannossa todettujen toimenpiteitä koskevien säännösten pakottavuus on voimassa kolme vuotta määräaikaisella lailla.

Hallitus muutti kilpailukykypakettia – Lindström: ”Tavoitteista ei tingitä, mutta keinoista voidaan keskustella”

Työmarkkinaosapuolet jatkavat neuvotteluja löytääkseen vaihtoehdon hallituksen kilpailukykypaketille. Neuvottelut jatkuvat pääministeri Juha Sipilän pyynnöstä. 
SAK kaatoi jälleen työmarkkinajärjestöjen yhteisen ratkaisun kilpailukyvyn palauttamiseksi. Tämä selvisi maanantaina työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen yhteisen neuvottelun jälkeen pääministerin virka-asunnossa Kesärannassa.
&#8211; Meiltä edellytettiin yksimielistä esitystä. Muut osapuolet yhtä lukuun ottamatta olivat valmiit yhteiseen sopimukseen, EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies (kok.) pahoitteli.
&#8211; Ja se yksi oli SAK, puheenjohtaja Lauri Lyly (sd.) sanoi tiedotustilaisuuden lopuksi.
SAK:n kanta ratkesi jälleen siihen, ettei puolue halunnut sitoutua viiden prosentin työvoimakustannusten laskuun, mihin muut olivat valmiit.
Kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen (kok.) vahvisti, että SAK oli keskustelussa omalla linjallaan. Muut ryhmät olisivat olleet valmiit sopimukseen jo maanantaina.
&#8211; Olisi ollut hyvin mahdollista, että sopimus olisi syntynyt jo tänään, Jalonen tuumaili tilaisuuden jälkeen.
Neuvottelut jatkuvat
Suurena uutisena ilmoitettiin kuitenkin tilaisuuden alussa, että neuvotteluja jatketaan hallituksen ilmoittaman määräajan päätyttyä. Keskustelut alkavat ensi keskiviikkona sen jälkeen, kun hallitus on esittänyt oman, nyt alustavana pidettävän tiedonantonsa eduskunnalle.
&#8211; Olemme käyneet läpi, mitä olemme parina viikkona saaneet aikaan. Viiden prosentin kilpailukykyhyppyyn emme ole saaneet tarpeeksi asiaa, mutta prosessin aikana on tullut niin paljon uutta konkretiaa pöydälle, että olemme yhdessä päättäneet, että osapuolet vielä jatkavat keskustelua ja pyrkimystä siihen, että tähän kustannuskilpailukykyhyppyyn ja palkkamalttiin syntyisi yhtä aikaa ratkaisu. Tämä on nyt uusi asetelma, johon pyrimme lähiviikkojen aikana, pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kertoi tiedotustilaisuudessa.
&#8211; Hallitus lähtee etenemään oman kustannuskilpailukykypakettinsa eteenpäin viemisessä: keskiviikkona on tiedonanto ja heti tämän jälkeen hallitus kokoontuu miettimään ja tarkentamaan tiedonannon sisältöä näiden kahden viikon aikana käytyjen keskustelujen perusteella, Sipilä jatkoi.
VM:n virkamiehet auttavat neuvotteluissa
Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) vakuutti, että hallitus pitää yhä kiinni viiden plus viiden prosentin säästöjen tavoitteesta eli viisi prosenttia työmarkkinoiden kilpailukyvystä ja viisi prosenttia palkkaratkaisusta.
&#8211; Tulemme myös antamaan työmarkkinajärjestöille avuksi virkamiehiä, jotta laskelmat olisivat täsmälliä ja vaikutukset kestävyysvajeeseen pysyisivät 0,5 prosentissa. Haluamme käydä tarkasti lävitse, mitä näiden viisi plus viisi –lukujen takana on, Stubb selvitti.
Lindström: Vuori on liikahtanut
Oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.) iloitsi neuvottelujen jatkumisesta.
&#8211; Kiitos siitä, että tämä vuori on hiukan liikahtanut ja neuvottelut jatkuvat ja toimijat kantavat vastuuta siitä, että maamme talous- ja työtilanne on huono. On hyvä, että tämä prosessi jatkuu ja toivotaan konkreettisia esityksiä jatkossakin ja että sopu löytyisi, Lindström totesi.
Lauri Lyly puolestaan kertoi, että äsken päätettiin yhdistää kilpailukyky- ja työmarkkinakierros ja katsoa, löydetäänkö siitä kokonaisuudesta ratkaisu ja pitkä näkymä eteenpäin.
Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder (kok.) piti tärkeänä sitä, että neuvottelut jatkuvat ja toivon mukaan pystytään estämään varsinkin naisille epäoikeudenmukainen hallituksen pakkoratkaisu.
&#8211; Olemme koko ajan olleet valmiit ratkaisuun, olemme siihen valmiit huomennakin. Nyt on laajempi ratkaisu, kilpailukyvyn viisi prosenttia ja työmarkkinaratkaisu. Mikäli se kantaa niin varmaan parin viikon aikana saadaan ratkaisu aikaan. Mutta meillä on kohta 400 000 työtöntä – nyt ei ole riidan vaan sovun aika, Fjäder totesi.
Häkämies tavoittelee yhä liittokohtaista
Häkämies pahoitteli, että työmarkkinaratkaisu tuli SAK:n vaatimuksesta kuvioon jo nyt: sopimuksia on vielä jäljellä vuoden verran ja ne asiat ovat aivan eri korissa, Häkämies mietti. Hän korosti, että EK:n mielestä työmarkkinaratkaisun tulisi yhä olla liittokohtainen.
Hän piti kuitenkin hyvänä SAK:n esitystä, että vuoden 2018 sopimus tehtäisiin avoimien työmarkkinoiden eli vientialojen ehdoilla, eli ne säätäisivät korotusten katon – kuten Ruotsissa tehdään.
Ruotsin malli olisi iso rakenteellinen muutos. Nähtäväksi jää, onko meillä valmiutta uudenlaiseen työmarkkinakulttuuriin, Häkämies aprikoi.

Kilpailukykypaketti

Leikkausten taustalla talouden pitkä alamäki – Lindström: ”Voidaan jo puhua menetetystä vuosikymmenestä”

Perjantain tuumaustunnilla: Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

”Poikkeuksellinen aika vaatii poikkeuksellisia toimia”

Hallitus muutti kilpailukykypakettia – Lindström: ”Tavoitteista ei tingitä, mutta keinoista voidaan keskustella”

SAK kaatoi taas yhteisen kilpailukykypaketin – mutta neuvottelut jatkuvat

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025